Jokioisten biokaasulaitos) Pertti Pärssinen, yhteyshenkilö Saartentie 223 31630 Minkiö LAITOS JA SEN SIJAINTI Biokaasulaitos, jossa käsitellään vuosittain enintään 19 500 tonnia naudan ja sian lantaa ja vihermassaa

Suoritemaksu 3 698 euroa

•

•

•

•

17.10.2008

ASIA Päätös Kiipun Biovoima Oy :n ympäristösuojelulain 35 §:n mukaisesta hake- muksesta, joka koskee Jokioisten kuntaan sijoitettavan biokaasua valmistavan laitoksen toimintaa. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muu- toksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA Kiipun Biovoima Oy(ent. Jokioisten biokaasulaitos) Pertti Pärssinen, yhteyshenkilö

Saartentie 223 31630 Minkiö

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Biokaasulaitos, jossa käsitellään vuosittain enintään 19 500 tonnia naudan ja sian lantaa ja vihermassaa.

Laitos sijaitsee Jokioisten kunnan Jänhijoen kylässä kiinteistöstä Nummela, kiinteistörekisteritunnus 169-403-1-241, vuokratulla määräalalla, käyntiosoit- teessa Humppilantie 806.

Toimialatunnus: 90002 Y-tunnus: 2199482-5

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntämis- tai käsittelytoiminta on ympä- ristövelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohdan 4 ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 §:n 3 momentin perusteella. Polttoainetta valmistavan lai- toksen toiminta edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 mo- mentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 5 c) mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n kohdan 12 d) perusteella alueellinen ympä- ristökeskus ratkaisee jätteiden käsittelylaitoksen tai -paikan ympäristöluvan, jos jätettä hyödynnetään tai käsitellään vähintään 5 000 tonnia vuodessa.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 28.5.2008.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TARVE

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuk- sen (713/2006) 6 §:n 11 b kohdan mukaan ympäristövaikutusten arviointime- nettelyä sovelletaan, jos muiden kuin ongelmajätteiden biologinen käsittely- laitos on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Kiipun Biovoima Oy:n biokaasulaitoksessa käsitellään lantaa ja vihermassaa yhteen- sä enintään 19 500 tonnia, joten arviointimenettelyä ei sovelleta.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET

Kiipun Biovoima Oy on tehnyt vuokrasopimuksen laitosalueesta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Jokioisten kartanon kanssa.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Alueella on voimassa 28.12.2007 Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistama Kanta-Hämeen maakuntakaava, jossa hankkeen sijaintipaikka on kaavoitettu maatalousalueeksi (kaavamerkintä: MT Maatalousalue, merkittävä yhtenäi- nen peltoalue). Oikeusvaikutteisia asema- tai yleiskaavoja alueella ei ole.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Hanke sijoittuu Jokioisten kuntaan Jänhijoen kylään Maa- ja elintarviketa- louden tutkimuskeskuksen Jokioisten kartanon omistamasta kiinteistöstä Nummela, kiinteistörekisterinumero 169-403-1-241, vuokratulle tontille.

Kiinteistöllä, biokaasulaitoksen tontin pohjoispuolella sijaitsee ennestään lypsykarjanavetta ja muita maatilan rakennuksia. Kiinteistön rajojen sisäpuo- lelle jää ulkopuolisen tahon omistama määräala, jolla sijaitsee lähin asuinra- kennus. Biokaasulaitos sijoittuu navettarakennuksen kaakkoispuolelle siten, että etäisyys lähimpään asuinrakennukseen lännessä on n. 120 m ja kaakossa n. 250 m. Kulku laitosalueelle tapahtuu Humppilantieltä. Asutus alueella on haja-asutusta.

Laitosalue ei sijoitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohja- vesialue on I luokan Särkilampi A, joka sijaitsee n. 0,5 km alueesta etelään.

Pohjaveden virtaus suuntautuu luoteeseen ja purkautuu Setälänlammin etelä- puolelta. Pohjavesialueella sijaitsee kolme vedenottamoa. Muita lähialueen pohjavesialueita ovat I-luokan Huhti lähimmillään 1,9 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Latovainio lähimmillään 5,2 kilometrin etäisyydellä koillises- sa.

Hanke sijoittuu Kokemäenjoen vesistöalueelle, Jänhijokeen laskevan Lähde- ojan valuma-alueelle (35.974). Lähimmät vesistöt ovat Lähdeoja, Jänhijoki ja Setälänlammi. Lähdeoja kulkee lähimmillään 350 m etäisyydellä lännessä ja Jänhijoki 750 m etäisyydellä etelässä. Setälänlammi, jonka kautta Jänhijoki virtaa, sijaitsee lähimmillään 600 m etäisyydellä hankkeelle varatun alueen eteläpuolella.

Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelman loppura- portissa (Hämeen ympäristökeskus, 2005) on selvitetty Jokioisten kunnan alueella olevan Setälänlammin luontoarvoja. Setälänlammi ja sen ympärillä oleva niitty ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti arvokasta aluetta. Alueen pinta-ala on 9,3 ha. Setälänlammi on matala ja rehevä Jänhi- joen laajentuma ja siinä kasvaa jonkin verran ulpukkaa. Lampea ympäröivä alue jakaantuu kosteaan suurruoholehtoon, pensaikkoluhtaan, kortteikko- vyöhykkeeseen, ruokohelpi- ja saravyöhykkeeseen sekä tuoreeseen niittyyn.

Alue on suurimmaksi osaksi peltojen ympäröimä ja maisemallisesti merkittä- vä, sillä se näkyy kauas peltomaisemassa. Luonnontila on lammen osalta sel- västi heikentynyt ja muun alueen osalta lievästi heikentynyt. Setälänlammi sijaitsee hankealueen eteläpuolella Jänhijoentien takana. Etäisyys hankealu- eelta Setälänlammen pohjoisrannan kosteikkovyöhykkeelle on n. 0,5 km.

Hankealueen lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Kirmunharjun luonnon- suojelualue 3,5 km etäisyydellä kaakkoon ja Peiliönsuon luonnonsuojelualue 4,5 km etäisyydellä koilliseen

Kesällä 2005 Museoviraston tekemän Lounais-Hämeen kuntien perusinven- tointien yhteydessä alueelta on inventoitu Kuninkaan kartastoon merkittyjä torppia lähellä hankkeen sijaintipaikkaa. Nämä kohteet eivät ole suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta on inventoitu myös Setälänlammin kaksi kivikautista asuinpaikkaa ja yksi mahdollinen kivikautinen asuinpaik- ka. Kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä ja niiden rauhoitusluokka on 2.

Lisäksi Nummen kuokkamaa on kivikautinen löytöpaikka.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Biokaasulaitoksessa on tarkoitus jalostaa Jokioisten kartanon tuottamasta nurmirehusta, nautakarjan lannasta sekä viiden Jokioisilla sijaitsevan sikati- lan lietelannasta bioenergiaa ja lannoitejakeita. Kyseisiä raaka-aineita käsitel- lään laitoksella yhteensä enintään 19 500 tonnia vuodessa. Alustavan arvion mukaan sian- ja naudanlantaa käsitellään laitoksella n. 15 000 m³ vuodessa ja nurmirehua n. 4 500 m³ vuodessa. Suhde voi muuttua toiminnan aikana, mut- ta suurin käsiteltävä määrä on 19 500 tonnia vuodessa.

Biokaasulaitoksella biohajoava materiaali käsitellään bioreaktorissa, hapet- tomissa olosuhteissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaa- suksi, jossa on noin 60 - 70 % metaania ja 30 - 40 % hiilidioksidia. Anaero- bikäsittelyn tuloksena lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsit- tely muuttaa lietteen ominaisuuksia. Käsittelyssä muodostuva aines on nes- temäisempää ja tasalaatuisempaa kuin raakaliete ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille edullisemmassa muodossa. Lietteen orgaanisen aineksen ha- joamisen johdosta myös lietteen haju muuttuu ja haisevien yhdisteiden pitoi- suus vähenee huomattavasti (yli 95 %). Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energiaa 6-7 kWh/m³. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää raaka-ainetta muodos- tuu metaania 35 – 40 m³, vastaten energiasisällöltään 35–40 l kevyttä poltto- öljyä.

Biokaasureaktorissa käsitelty aines jaetaan linkokäsittelyllä typpipitoiseksi nestejakeeksi ja fosforipitoiseksi humusjakeeksi. Täydellä kapasiteetilla hu- muslannoitetta muodostuu vuosittain noin 3 000 m³ ja typpipitoista nestelan- noitetta noin 15 000 m³. Humus välivarastoidaan laitosalueelle rakennetta- vassa varastossa, josta se siirretään edelleen raaka-ainetta toimittavien tilojen kuivalannan varastoihin tai suoraan peltoon levitettäväksi. Nestelannoite va- rastoidaan raaka-ainetta toimittavien karjatilojen lietesäiliöissä. Karjatilat hyödyntävät tuotetut lannoitejakeet peltoviljelyssä.

Biokaasusta jalostetaan CHP-yksikössä lämpöä ja sähköä. Sähkö on tarkoitus myydä valtakunnan verkkoon ja lämpö hyödyntää rakennusten, mm. vierei- sen navetan ja mahdollisesti asuinrakennusten lämmittämisessä. Laitos tuot- taa täydellä kapasiteetilla metaanikaasua noin 700 000 m³ vuodessa, mikä vastaa noin 7 000 MWh bioenergian tuotantokapasiteettia vuodessa. Laitok- sen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 10 % laitoksen tuottamasta ener- giamäärästä. Laitoksen tuottama energia on uusiutuvista sivuvirroista jalos- tettua, paikallisesti tuotettua puhdasta bioenergiaa.

Prosessit Pääprosessit biokaasulaitoksella jakaantuvat käsiteltävien maatalouden sivu- tuotteiden vastaanottoon ja esikäsittelyyn sekä niiden päästöjen hallintaan, biologiseen käsittelyyn, vedenerotukseen sekä biokaasun jatkokäsittelyyn.

Prosessia ohjataan tietokonepohjaisella valvomo-ohjelmalla. Kuvassa esite- tään laitoksen pääprosessit lohkokaaviona

Sivutuotteiden vastaanotto ja esikäsittely

Nestemäinen lietelanta puretaan säiliöautoista suoraan vastaanottosäiliöön vastaanottoputken kautta, kuormalavalla tuotava kuivempi lanta puretaan vastaanottosäiliöön avattavan kannen kautta. Vastaanotettu peltobiomassa syötetään vastaanottosäiliöön siilosta, jossa se hienonnetaan repijän avulla.

Vastaanottosäiliö on suljettu, jolloin hajupäästöt ovat mahdollisimman pie-

net. Mikäli vastaanottosäiliöstä vapautuu oletettua enemmän hajukaasuja, ne varaudutaan käsittelemään biosuodatuksella.

Anaerobinen käsittely

Vastaanottosäiliöstä lietteet johdetaan anaerobiseen käsittelyyn, joka toimii biokaasulaitoksen ydinprosessina. Materiaalit käsitellään hapettomissa olo- suhteissa täyssekoitteisessa suljetussa reaktorissa, 35–38 °C:ssa, noin 18–23 vrk:n aikana siten, että sen mineralisoitumisaste nousee noin 30 %:sta 60–65

%:iin. Reaktorin sekoitus tapahtuu pumppaamalla muodostunutta biokaasua reaktorin pohjalle, jolloin lietteen läpi nousevat kaasukuplat sekoittavat reak- toria. Sekoitusta lisätään pumppaamalla lietettä reaktorin alaosasta yläosaan.

Samalla liete ajetaan lämmönvaihtimen läpi jolloin laitoksen CHP – mootto- rin pakokaasun lämpöenergia johtuu reaktoriin ja pitää sen edellä mainitussa lämpötilassa. Lietteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saadaan tal- teen biokaasua, joka hyödynnetään laitoksen CHP yksikössä. Anaerobinen käsittely toteutetaan 1 300 m³:n teräs- tai betonireaktorissa. Reaktorin seinä- mäkorkeus on teräsreaktorissa noin 16 m ja betonireaktorissa noin 6 m ja halkaisija vastaavasti 10 m tai 20 m. CHP-yksikön huoltojen ja biokaasulin- jastossa mahdollisesti sattuvien muiden häiriöiden aikana kaasu johdetaan ensisijaisesti kaasuvarastoon, jonka tilavuus mitoitetaan riittäväksi ottamaan biokaasun talteen. Häiriötilanteessa kaasua voidaan polttaa myös erillisessä lämpökattilassa, jolloin myös taataan asiakkaille mahdollisimman häiriötön lämmönsaanti. Häiriötilanteen sattuessa lietteen pumppaus reaktoriin voidaan lopettaa, jolloin kaasun tuotanto vähenee merkittävästi noin neljännekseen täyden kapasiteetin kaasun tuotosta. Siten biokaasuvarasto toimii häiriötilan- teen aikana mitoitusarvoa merkittävästi pidempiaikaisena varastona.

Käsittelyn aikana orgaanisen aineksen hajotessa muodostuu vettä sekä me- taanikaasua ja hiilidioksidia eli biokaasua. Biokaasu sisältää myös vähäisiä määriä rikkivetyä (noin 0,1 – 0,3 %), joka puhdistetaan tarvittaessa biokemi- allisessa pesurissa ennen biokaasun polttamista. Orgaanisen aineksen hajoa- minen alentaa käsiteltävien materiaalien kuiva-ainepitoisuutta, pitoisuuden aleneminen riippuu kuiva-aineksen sisältämän orgaanisen aineksen osuudesta ja sen hajoamisasteesta. Prosessin tuottama biokaasu vähentää käsiteltävän materiaalin massaa ja tilavuutta noin 4 – 8 %. Käytännössä laitoksen massa- taseeseen materiaalista tuotetun biokaasun määrällä ei ole merkittävää vaiku- tusta, koska biokaasun käsittelyssä käytetään jonkin verran vettä, joka lisää lopputuotteiden kokonaismäärää ja laitokselle raaka-aineita toimittava kalus- to pestään ajoittain jolloin pesuvedet johdetaan käsiteltävän raaka-aineen joukkoon.

Reaktoreista käsitelty materiaali puretaan pumppaamalla välivarastosäiliöön.

Säiliö on kaasutiivis käsitellyn lietteen sisältämän ja sen jatkohajoamisen tuottaman biokaasun talteen ottamiseksi. Välivarastoallas on maan sisään ra- kennettu 2 300 m³:n betoniallas.

Lietteen jatkokäsittely ja hyödyntäminen

Anaerobisen käsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen aines johdetaan vedenero- tukseen. Vedenerotus toteutetaan mekaanisesti lingolla tai suotonauhalla.

Lietteestä saadaan erotettua kaksi ravinnejaetta, fosforipitoinen kuiva-aines ja typpipitoinen nestejae. Vedenerotus sijoitetaan suljettuun tilaan. Vedenero- tuksessa saatava typpineste johdetaan n. 1 350 m³:n rejektivesialtaaseen. Nes- telannoite toimitetaan edelleen raaka-ainetta toimittavien karjatilojen lietesäi- liöihin varastoitavaksi. Vastaanottavilla osakastiloilla on lietesäiliötilavuutta yhteensä 12 287 m³ ja lisäksi lietekuilutilavuutta 870 m³. Kuiva-aines joh- detaan kuljettimilla välivarastoon, jossa varastoinnin aikana tapahtuu myös humuksen jälkistabiloituminen. Välivarastosta ei ole esitetty tarkkoja suunni- telmia. Humus varastoidaan joko asianmukaisessa lantalassa tai varastointi- alueella, joka asfaltoidaan. Varastoimistavasta riippuen varasto katetaan joko kiinteällä tai kevyellä katteella esim. pressukatteella. Humus toimitetaan sta- bilointijakson jälkeen raaka-ainetta toimittaville tiloille kuivalannan varastoi- hin jatkovarastoitavaksi tai suoraan peltoon levitettäväksi.

Täydellä kapasiteetilla humuslannoitetta muodostuu vuosittain noin 3 000 m³ ja typpipitoista nestelannoitetta noin 15 000 m³ vuodessa. Koska laitoksessa käsiteltävää lantaa ja vihermassaa ei hygienisoida eikä mädätettä jälkikäsitel- lä ja tuotteisteta lannoitevalmistelain (539/2006) edellyttämällä tavalla, lai- toksen toiminta rinnastetaan yksittäisellä tilalla tapahtuvaan lannan ja kasvi- jätteen käsittelyyn. Lopputuotteita voidaan toimittaa maanparannus- ja lan- noitekäyttöön ainoastaan raaka-ainetta tuottaville osakastiloille. Osakastiloil- la on levitykseen soveltuvaa omaa peltoalaa yhteensä 610 ha sekä sopi- musalaa 300 ha.

Biokaasun jatkokäsittely

Laitoksella voidaan tuottaa lämpöenergiaa biokaasukattilassa sekä sähköä ja lämpöä CHP-laitoksella. Kattila- ja CHP-käyttö edellyttää biokaasun käsitte- lyltä veden erotusta, rikkivedyn puhdistamisen tasolle < 200 ppm sekä kaa- sun paineistuksen noin 100 mbar tasolle. Kaasun kuivaaminen (veden erotus) toteutetaan jäähdyttämällä biokaasu lähelle kastepistettä, jolloin kaasun sisäl- tämä vesihöyry kondensoituu ja erottuu kaasusta. Prosessista muodostuva ve- si johdetaan käsitellyn aineksen välivarastosäiliöön.

Rikkivety poistetaan biokaasusta noin 95 %:n tehokkuudella biokemiallisella pesurilla. Prosessin käyttämä vesi (5-10 m³/vrk) johdetaan käsitellyn ainek- sen välivarastosäiliöön, veden sisältämät rikkiyhdisteet reagoivat erityisesti ammoniumtypen kanssa muodostaen ammoniumsulfaattia ja vähentäen am- moniumtypen vapautumista ilmakehään lopputuotteista.

Raakaveden otto ja käyttö

Biokaasulaitoksella käytetään vettä vain prosessilaitteiden ja mahdollisesti kuljetuskaluston pesuihin arviolta n. 0,5-1 m³ vuorokaudessa. Prosessiin tar- vitaan vettä vain mahdolliseen rikkipesuriin, arviolta 3 – 4 m³vuorokaudes- sa. Vesi hankitaan liittymällä kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Hankealueen kohdalla Humppilantien suuntaisesti tien länsipuolella kulkee Jokioisten kunnan 110 mm:n vesiputki. Humppilantien ali tulee 50 mm:n vesiputki na- vetan tarpeisiin. Käyttöveden nykyisen liittymän arvioidaan olevan riittävä biokaasulaitoksen tarpeisiin.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus

Hankkeessa sovelletaan kotieläintaloudelle määriteltyä parasta käyttökelpois- ta tekniikkaa karjatalouden lietteitä ja vihermassaa keskitetysti biokaasulai- toksessa käsittelemällä.

Biokaasuprosessin lämmittämisestä johtuvat päästöt ilmaan ovat ainoat pro- sessin aikana syntyvät ympäristöä kuormittavat tekijät. Varsinaista bioreakto- ria saattaa edeltää sekoitussäiliö, jossa muodostuvia kaasumaisia päästöjä voidaan vähentää kattamalla säiliö ja lisäksi tarvittaessa suodattamalla pois- tokaasut. Muodostuneen biokaasun pesussa muodostuu jätevettä, joka sisältää vain lähinnä hiilidioksidia ja rikkivetyä. Käyttövesi johdetaan käsitellyn raa- ka-aineen joukkoon. Prosessin aikana lannan typpi muuttuu liukoisempaan muotoon, mikä on otettava huomioon käsitellyn lannan varastoinnin ja levi- tyksen yhteydessä kiinnittämällä erityistä huomiota ammoniakkipäästöjä vä- hentäviin menetelmiin.

Biokaasulaitos tuottaa bioenergiaa biokaasun muodossa. Biokaasu jalostetaan laitoksella sähköksi ja lämmöksi. Tuotetun biokaasun määrä riippuu laitok- sella prosessoitavien raaka-aineiden orgaanisen aineen pitoisuudesta. Seuraa- vassa taulukossa on esitetty raaka-aineiden ominaiskaasuntuottopotentiaalit ja saatavan bioenergian määrä, sekä laitoksen omaan käyttöön kuluvan ener- gian määrä.

Raaka-aine Määrä t/a Ominais- kaasun- tuotto, m³CH4/t

Tuotettu bioenergia MWh/v

lanta 15 000 9 1 350

nurmibio- massa

4 500 120 5 400 Bioenergian

tuotanto- määrä

yhteensä 19 500 6 750

Laitoksen oma käyttö 660

Ylijäämä 6 090

Laitoksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 10 % laitoksen tuottamasta energiamäärästä. Näin ollen laitoksen energiatase on vahvasti positiivinen.

Laitoksen tuottama energia on uusiutuvista sivuvirroista jalostettua, paikalli- sesti tuotettua puhdasta bioenergiaa. Ylijäämäenergia on tarkoitus tuottaa lai- toksella lämmöksi ja sähköksi. Sähkö johdetaan valtakunnan verkkoon ja lämpöenergia hyödynnetään rakennusten, kuten viereisen navetan ja mahdol- lisesti asuntojen lämmittämisessä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Laitokselta ei synny jätevesiä. Kuljetusajoneuvojen ja prosessilaitteistojen pesuvedet johdetaan suoraan prosessiin, samoin mahdollisesta rikinpoisto- prosessista muodostuva vesi.

Asfaltoidun piha-alueen hulevedet ja salaojavedet johdetaan alustavan suun- nitelman mukaan MTT:n peltosalaojien kautta Lähdeojaan laskevaan avo- ojaan. Kuivatusvesiä ei esitetä puhdistettaviksi.

Päästöt ilmaan

Energiantuotannon päästöt

Laitoksen anaerobiprosessissa tuotetun biokaasun sisältämästä metaanista valmistetaan sähkö- ja lämpöenergiaa laitoksen omassa CHP-yksikössä (yh- distetty sähkön- ja lämmöntuotto).

Metaanin palaessa täydellisesti muodostuu pääasiassa vettä ja hiilidioksidia.

Biokaasun poltossa voi lisäksi muodostua mm. typen oksideja (NO_x), rikki- dioksidia (SO2), hiilimonoksidia (CO) ja hiilivetyjä (HC), kuten muidenkin orgaanisten hiiliyhdisteiden polttamisessa. Biokaasun polton päästöjen on to- dettu olevan yleisesti pienempiä kuin fossiilisten ja muiden biopolttoaineiden päästöt johtuen polttoaineen puhtaudesta. Lisäksi uusiutuvaan raaka-

aineeseen perustuva energiahuolto tuottaa hiilidioksidivapaata energiaa, kos- ka kasvit sitovat hiilidioksidia yhteyttäessään.

Liikenteen pakokaasupäästöt

Liikenteestä aiheutuu pakokaasupäästöjä mm. typen oksideja (NO_x), rikkidi- oksidia (SO2), hiilimonoksidia (CO), hiilivetyjä (HC), metaania (CH4), typ- pioksiduulia (N2O) sekä hiukkasmaisia päästöjä. Päästöt ovat vähäisiä.

Vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin

Maatalouden biohajoavien materiaalien anaerobinen käsittely vaikuttaa posi- tiivisesti kasvihuoneilmiön ehkäisyyn; toisaalta uusiutuvan energian käyttä- minen ja siitä biokaasuteknologian avulla tuotettu energia on ns. hiilidioksi- dineutraalia, koska käsiteltävä orgaaninen aines on lähtökohtaisesti peräisin kasvimateriaalista, joka sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia. Toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voidaan todeta olevan nettokasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaiku- tus. Lisäksi biokaasuteknologian avulla mahdollistetaan sivutuotteiden jalos- taminen lannoitteiksi, jotka ovat ravinteiltaan ja hygieenisiltä ominaisuuksil- taan korkealuokkaisia ja joiden käyttäminen vähentää teollisten lannoiteval- misteiden käyttöä. Lannoiteteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ovat erityi- sesti typpioksiduuli- ja CO2-päästöjä. Lisäksi erityisesti karjalannan anaero- binen hyödyntäminen vähentää materiaalien hallitsematonta hajoamista, jossa

muodostuvat kasvihuonekaasut (typpioksiduuli, metaani) vapautuisivat ilma- kehään. Biokaasulaitoksen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin voidaan si- ten arvioida monin eri tavoin, eikä yhtenäistä käytäntöä ole vielä käytössä.

Melu ja liikenne

Biokaasulaitoksen prosesseissa ei aiheudu häiritsevää melua eikä tärinää.

Laitoksen ympäristöönsä aiheuttaman melun arvioidaan olevan alle 50 dB.

Hankkeen lähialueen merkittävin melun aiheuttaja on liikenne. Keskimääräi- nen vuorokausiliikenne arkipäivinä hankkeen sijaintipaikan kohdalla Hump- pilantiellä on n. 860 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on 58 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenne- määrästä on 7 %. Raaka-aineita tuodaan biokaasulaitokselle osakastiloilta se- kä mm. Jokioisten kartanoiden viljelymailta. Osakkaiden tilat sijaitsevat hankkeen sijaintipaikan eteläpuolella. Kuljetuksista aiheutuva liikenne koh- distuu pääosin Kiipuntielle. Keskimääräinen vuorokausiliikenne arkipäivinä Kiipuntiellä on n. 308 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä on 22 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nurmirehukuljetukset biokaasulaitokselle tulevat Humppilan tietä Jokioisten keskustan suunnasta. Humppilantien ete- läpuoleisella osuudella liikkuu keskimäärin 1 089 ajoneuvoa vuorokaudessa arkipäivinä. Tästä raskasta liikennettä on 81 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Biokaasulaitoksen pääasiallinen liikenne muodostuu materiaalikuljetuksista, kun laitokselle tuodaan käsiteltäväksi materiaalia ja kun laitokselta kuljete- taan lopputuotteita hyödynnettäväksi. Lietelannan ja typpinesteen kuljetukset hoidetaan lietevaunuilla ja kiinteiden ainesten kuljetukset traktori-

kuormalava -yhdistelmillä. Liete- ja typpinestekuljetukset on tarkoitus hoitaa lietevaunukuljetuksina siten, että lietevaunulla haetaan lietettä yhdeltä tilalta saman päivän aikana, ja lietekuljetusten paluukuormana sama auto ottaa lai- toksella tuotettua typpinestettä ja toimittaa sen kyseiselle tilalle välivarastoi- tavaksi ja hyödynnettäväksi. Näin laitoksen lietelogistiikka on kustannuste- hokasta sekä ympäristön kannalta edullista. Lietevaunuja on tiloilla käytössä ainakin kahta eri tilavuuskokoluokkaa, 10 m³ ja 18 m³. Laitoksen raaka- aineiden vastaanottoa on pääasiassa arkipäivisin klo 7 ja 18 välisenä aikana.

Raaka-aineita voidaan vastaanottaa myös lauantaisin. Lähtökohtaisesti pyhä- päivinä ei ole materiaalin vastaanottoa, eikä lopputuotteiden toimituksia. Lai- tokselle ajaa arkipäivisin keskimäärin seitsemän traktoriyhdistelmää. Seuraa- vassa taulukossa on esitetty arvio biokaasulaitoksen aiheuttamista liikenne- määristä ja liikenteen laadusta.

Laitokselle tuleva liikenne

Määrä t/v kuljetusväline Kuljetus- tilavuus, ka. m³

Ajo- suori- te/vko

Ajo- suorite/

vrk

Tielle aiheutuva liikenne arkisin

lietelanta 15 000 lietevaunu 14 21 4 8

nurmirehu 4 500 traktorin lava 10 9 1,7 3,4

Yhteensä 19 500 30 5,7 11,4

Laitokselta lähtevä liikenne Typpineste

humusjae

13 200 3 200

lietevaunu traktorin lava

14

10 6 1,2 2,4

Yhteensä 18 400 6 1,2 2,4

Kaikki yhteensä 36 7 14

* typpineste tiloille lietekuljetusten paluukuormana.

Päästöt maaperään ja pohjavesiin

Biokaasulaitoksen toiminnot tapahtuvat kokonaisuudessaan suljetuissa pro- sesseissa ja laitoksen varastointitilat ja –säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten lai- toksen normaalitoiminnan aikana päästöjä vesistöön ja maaperään ei synny.

Laitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä vedenoton kannalta tär- keän vesistön välittömään läheisyyteen.

Kemikaalit ja polttoaineet

Laitosalueelle ei sijoiteta polttoöljysäiliöitä. Polttoaineena käytetään proses- sista saatavaa biokaasua. Laitoksella käytetään vähäisiä määriä pesu- ja puh- distuskemikaaleja sekä pH:n säätökemikaaleja, lähinnä 50 %:sta teknistä li- peää. Kemikaalien käyttömäärä on arviolta alle 500 l vuodessa.

Jätteet ja niiden käsittely

Toiminnassa syntyy jonkin verran tavanomaista jätettä. Laitos liittyy järjeste- tyn jätteidenkeräilyn piiriin. Mahdolliset pienet määrät ongelmajätteitä, kuten loisteputket ja jäteöljy, jota syntyy noin 1 000 kg vuodessa, toimitetaan Loi- mi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ongelmajätteiden keräyspisteeseen.

Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista

Maatalouden biohajoavien materiaalien anaerobinen käsittely vaikuttaa posi- tiivisesti kasvihuoneilmiön ehkäisyyn. Toisaalta uusiutuvan energian käyttä- minen ja siitä biokaasuteknologian avulla tuotettu energia on ns. hiilidioksi- dineutraalia, koska käsiteltävä orgaaninen aines on lähtökohtaisesti peräisin kasvimateriaalista, joka sitoo kasvaessaan hiilidioksidia. Toisaalta uusiutuvan energian käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voi- daan todeta olevan nettokasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Lisäk- si biokaasuteknologian avulla mahdollistetaan sivutuotteiden jalostaminen

lannoitteiksi, jotka ovat ravinteiltaan ja hygieenisiltä ominaisuuksiltaan kor- kealuokkaisia ja joiden käyttäminen vähentää teollisten lannoitevalmisteiden käyttöä. Lannoiteteollisuuden kasvihuonepäästöt ovat erityisesti typpioksi- duuli- ja CO2-päästöjä. Lisäksi sivuvirtojen anaerobinen hyödyntäminen vä- hentää materiaalien hallitsematonta hajoamista, jossa muodostuvat kasvihuo- nekaasut vapautuisivat ilmakehään.

Karjatilojen lietteiden kuljettaminen biokaasulaitokselle lisää liikenteen pa- kokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Liikenteen päästöt ovat kuitenkin vähäisiä suh- teutettuna anaerobikäsittelyllä saavutettavaan kasvihuonekaasupäästövähe- nemään. Esimerkiksi hiilidioksidin osalta laitoksen kasvihuonepäästövä- henemä on 1 850-10 800 tonnia vuodessa, kun biokaasulaitoksen liikenteen aiheuttama hiilidioksidipäästö on laskennallisesti noin 15 tonnia vuuodessa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisen terveyteen

Hankkeella ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. Laitoksen hajupäästöistä ei aiheudu haittaa naapu- rustolle. Hankkeen toteutuessa tontilla oleva avolietesäiliö katetaan, mikä vä- hentää alueen hajupäästöjä. Lietteiden käsittely anaerobiprosessissa vähentää lopputuotteiden hajupitoisuutta oleellisesti. Tällöin lietteen peltokäytön ai- kainen hajukuorma on oleellisesti vähäisempi. Laitoksen aiheuttama liikenne on maltillista.

Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Hankkeella ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia luontoon, luonnonsuo- jeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Laitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, eikä laitokselta johdeta vesiä vesistöön. Hankkeella ei ole haitallisia vesistövaikutuksia. Biokaasulaitoksen lannoitevalmisteiden peltokäyttö vähentää pelloilta aiheutuvaa ravinnekuor- mitusta maaperään ja vesistöihin erityisesti verrattuna raakalietteen pelto- käyttöön. Hankkeella on näin ollen positiivinen vaikutus maaperään ja vesis- töihin niillä valuma-alueilla, joilla peltolannoituksessa siirrytään käyttämään laitoksella jalostettuja lannoitevalmisteita raakalietteen sijaan. Laitokselta saatavien lannoitevalmisteiden käyttö mahdollistaa täsmälannoittamisen pää- ravinteiden, typen ja fosforin osalta.

Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset

Liikenteen lisääntymisen ja metaanin polton vaikutukset ilmaan ovat vähäi- siä. Kokonaisuutena laitos vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikutukset ovat näin ollen positiivisia.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu ja raportointi

Laitokselle laaditaan omavalvontasuunnitelma, jonka perusteella suoritetaan mm. seuraavaa käyttötarkkailua:

• vastaanotettavien raaka-ainemäärien seuranta

• prosessin etenemisen seuranta (laitoksen automaatiojärjestelmästä)

• laadunvalvonnan näytteenotto (mm. säännöllisesti analysoidaan raaka- aineen ja käsitellyn mädätteen TS, VS, typpi- ja fosforipitoisuudet)

• tarkkailu- ja huoltotoimenpiteiden sekä häiriötilanteiden kirjanpito

• toteutettujen ja suunniteltujen toiminnan muutosten kirjaus.

Em. käyttötarkkailun tietojen perusteella laaditaan vuosittain ympäristöviran- omaiselle toimitettava yhteenvetoraportti.

Päästö- ja vaikutustarkkailu, mittausmenetelmät, tarkkailu ja raportointi

Laitokselta aiheutuu varsin vähän päästöjä ympäristöön. Maaperä- ja vesistö- päästöjen osalta päästöjen hallinta varmistetaan seuraavasti. Ennen toiminnan käynnistämistä analysoidaan lähimpien ojien veden laatu alueella. Suunni- telma näytteenotosta ja suoritettavista analyyseistä hyväksytetään ympäristö- keskuksessa ennen näytteenottoa. Tulokset toimitetaan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Toiminnan käynnistyttyä ve- sinäytteet otetaan laitosalueen kuivatusvesien kokoojakaivoista kerran vuo- dessa. Tulokset raportoidaan ympäristökeskukseen vuosiraportin yhteydessä.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Biokaasulaitoksen toiminnan riskit liittyvät erityisesti lietteen kuljetukseen ja pumppaukseen ja kaasumaisten yhdisteiden konsentroitumiseen. Vuototilan- teissa voi prosessista vapautua biokaasun sisältämiä kaasuja metaania (CH4) ja hiilidioksidia (CO2), sekä pienempinä pitoisuuksina esiintyviä rikkivetyä (H₂S) ja ammoniakkia (NH₃), joista voi aiheutua tilapäinen terveysriski vuo- don välittömässä läheisyydessä oleskeleville sekä tulipalon ja räjähdyksen riski vuotokohdalla. Riski on kuitenkin varsin pieni, koska kaasut vapautuvat ilmakehään ja laimenevat varsin nopeasti haitattomalle tasolle. Ympäristön asukkaille ei aiheudu vaaraa laitoksen toiminnasta. Riskit ehkäistään tiiviillä prosessilaitteilla ja putkistoilla, joita tarkkaillaan ja huolletaan säännöllisesti.

Laitoksen käyttöhenkilö on toimintaan ja sen riskeihin perehtynyt henkilö.

Biokaasulaitoksella vastaanotetaan ja prosessoidaan usealta tilalta peräisin olevia lietteitä, minkä vuoksi laitoksella on varmistettava hygieniatason säi- lyminen. Tämä varmistetaan laitoksen käyttöhenkilön ylläpitämän omaval- vonnan perusteella. Omavalvonnalla seurataan laitokselle tulevien ja sieltä takaisin tiloille lähtevien ainesten määrää ja laatua. Laitokselle laaditaan myös puhdistus-, näytteenotto- ja tuhoeläintorjuntasuunnitelma.

Käsiteltäessä karjatalouden lietteitä tunnistetaan hajupäästöjen riski. Riski on pieni, koska lietteen vastaanotto tapahtuu suljettuun vastaanottosäiliöön, josta liete pumpataan suljetusti prosessivaiheesta toiseen. Mikäli vastaanotosta kuitenkin aiheutuu hajupäästöjä, varaudutaan vastaanottosäiliön kaasut käsit- telemään biosuotimessa. Anaerobikäsittely poistaa lietteen hajukuormaa oleellisesti (> 95 %), näin ollen lopputuotteessa hajukuorma on alhainen.

Nykyisen hajutilanteen oletetaan paranevan, koska tontilla valmiina oleva avolietesäiliö tullaan hankkeen myötä kattamaan ja raakalietteen sijaan altaassa tullaan varastoimaan hajuttomampaa rejektivettä.

Häiriötilanteessa, jossa laitoksen prosessissa muodostuva mädäte ei sal- monellan tai muun laatuseikan vuoksi ole peltolevitykseen sopivaa, häiriöstä informoidaan valvovaa viranomaistahoa (Evira) ja toimitaan heidän ohjeis- tuksensa mukaisesti. Esimerkiksi taudinaiheuttajia sisältävä mädäte toimite- taan muuhun eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyyn hyväksyttyyn laitok- seen hygienisoitavaksi.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Toiminnanharjoittaja toimitti uusitun asemapiirroksen ja selvityksen osakas- tilojen käytettävissä olevasta levitysalasta tarkastuksen yhteydessä sekä selvi- tykset rejektiveden ja kuivajakeen varastotilavuudesta 25.8.2008.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Jokioisten kunnan ilmoitustaululla 5.6.-11.7.2008 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan lehdessä. Hakemuksesta on 2.6.2008 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävil- lä Jokioisten kunnanvirastossa 5.6.- 4.7.2008 ja Jokioisten kunnan pääkirjas- tossa 5.7.-11.7.2008.

Tarkastus Laitoskiinteistöllä on suoritettu tarkastus 23.7.2008. Tarkastusmuistio on lii- tetty asiakirjoihin.

Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jokioisten kunnanhallitukselta ja ympä- ristölautakunnalta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä ja elin- tarviketurvallisuusvirastolta (Evira). Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto ilmoitti, ettei anna lausuntoa hakemuksen johdosta.

Jokioisten kunnanhallitus toteaa 16.6.2008 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Jokioisten kunnan ympäristölautakunta esittää 26.6.2008 päivätyssä lau- sunnossaan seuraavaa:

Ympäristölautakunta pitää hanketta ympäristön kannalta myönteisenä. Lai- toksen toteuttaminen tulee vähentämään alueella lannan levityksen aiheutta- mia hajupäästöjä, mahdollistaa fosforin ja typen täsmälannoittamisen vähen-

täen näin peltojen aiheuttamaa ravinnekuormitusta sekä hillitsee ilmaston- muutosta. Seuraaviin asioihin tulee kuitenkin kiinnittää huomiota:

- Lietteiden kuljetuksissa on käytettävä tiiviitä säiliöitä, jotta kuljetuksista ei aiheudu hajuhaittaa.

- Lopputuotteiden säilytykseen tulee olla riittävät varastointitilat, mielellään 12 kuukauden tuotantomäärille.

- Laitosta on käytettävä siten, että toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mah- dollisimman pieniä. Toiminta ei saa aiheuttaa toistuvia hajuhaittoja. Haju- kaasujen käsittelyssä ja hajujen poistossa on käytettävä parasta käyttökel- poista tekniikkaa.

- Laitoksen toiminta-alueella syntyvät likaiset hulevedet on kerättävä talteen käsiteltäviksi.

- Laitoksen aiheuttama melu on mitattava lähimmän asuinrakennuksen pi- hassa.

- Laitoksen ajoneuvoliikenteen järjestelyistä on huomioitava koululaisten koulumatkojen turvallisuus.

Forssan seudun terveydenhoidon kuntayhtymä toteaa 26.6.2008 päivätys- sä lausunnossaan seuraavaa:

Biokaasulaitoksen paikka on hyvä liikenteellisten yhteyksien osalta. Biokaa- sulaitoksen tulee olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Koska lain- säädännössä on yksityiskohtaisia vaatimuksia biokaasulaitoksen toiminnalle, tulisi hyväksyvältä viranomaiselta pyytää lausuntoa toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista ennen ympäristölupapäätöksen tekemistä. Eläintautiasioi- hin liittyen tulisi pyytää myös läänineläinlääkärin lausuntoa asiasta. Laitok- sen hyväksymisprosessissa ja vaatimuksissa tulee huomioida seuraavien lain- säädäntöjen vaatimukset toiminnalle: Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinperäisten sivutuotteiden käsittelystä biokaasu- ja kompostointilaitoksissa sekä lannan käsittelystä teknisissä laitoksissa no 195/2004 ja muiden ihmis- ravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) no

1774/2002 15 artikla: Biokaasu- ja kompostointilaitosten hyväksyminen, 7 artikla: keräys kuljetus ja varastointi, liite VI: luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuu- luvan aineksen käsittelyä sekä biokaasu- ja kompostointilaitoksia koskevat erityiset vaatimukset.

Raaka-aineiden (lietteiden, lannan, nurmirehun) keräily tiloilta ja lopputuot- teiden kuljetus tiloille tulee toteuttaa siten, ettei mahdolliset eläintaudit kul- keudu toisille tiloille tai muu yleinen hygienia vaarannu. Kuljetusvälineiden pesu- ja desinfektio tulee suunnitella kattavasti. Lopputuotteiden osalta tulee huomioida lannoitelainsäädännön vaatimukset.

Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että ympäristöön kohdistuva hajuhait- ta on mahdollisimman pieni.

Eviran valvontaosaston maatalouskemian yksikkö esittää 27.8.2008 päi- vätyssä lausunnossaan seuraavaa:

Eviran lannoitevalmistevalvonnan tehtävänä on valvoa lannoitevalmisteiden ja soveltuvin osin niiden raaka-aineiden valmistusta, markkinointia, maahan- tuontia ja maastavientiä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen perusteella

annettujen MMM:n asetusten mukaisesti sekä vastata eläimistä saatavien si- vutuotteiden käsittelystä annetun asetuksen n:o 1774/2002 täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta siltä osin kuin se koskee lannoitevalmisteita.

Lannoitevalmistelakia sovelletaan lain 2 §:n mukaisesti mm. lannoitevalmis- teiden valmistukseen omaan käyttöön. Lannoitevalmistelain 6 ja 8 §:t edellyt- tävät, että markkinoille saatettavien lannoitevalmisteiden tulee olla lannoite- valmisteiden tyyppinimiluettelossa ja niiden tulee täyttää tyyppinimikohtai- sesti asetetut vaatimukset. Markkinoille saattamisella lannoitevalmistelaissa tarkoitetaan lannoitevalmisteen hallussa pitämistä myyntiä varten tai muuta kolmansille osapuolille korvausta vastaan tai ilmaiseksi tapahtuvaa luovutta- mista.

Mikäli lannan ja tiloilla muodostuvan kasvimassan käsittely tapahtuu tilojen yhteiskäsittelynä paikallisesti pienimuotoisena toimintana ja mädäte käyte- tään yhteiskäsittelyyn osallistuvilla tiloilla, Evira katsoo että toiminta on ver- rattavissa omaan käyttöön valmistukseen eivätkä tyyppinimivaatimukset koske mädätettä. Maatilayrittäjien yhteiseen omaan käyttöön tapahtuvan lan- nan käsittelyyn biokaasulaitoksessa sovelletaan kuitenkin mitä lannoiteval- mistelain 3 luvussa ja maa- metsätalousministeriön asetuksessa 13/07 sääde- tään toiminnan harjoittamisesta, ilmoitusvelvollisuudesta, tiedoston pitämi- sestä, omavalvonnasta ja laitoshyväksynnästä. Samoin lain 5 §:ssä säädettyjä lannoitevalmisteiden yleisiä vaatimuksia toiminnassa noudattaa.

Sivutuoteasetuksen 1774/2002 15 artiklan mukaan biokaasulaitoksella on ol- tava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Hyväksynnän saadakseen lai- toksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama, laadittava ja toteu- tettava kriittisten valvontapisteiden seuranta- ja tarkastusmenetelmiä sekä jär- jetettävä toiminta liitteen VI 2. luvun vaatimusten mukaan. Sivutuoteasetuk- sen liitteen VI 2. luvun 14 kohdan mukaan kansallinen viranomainen voi kui- tenkin hyväksyä muiden kuin asetuksessa 1774/2002 liitteen VI luvussa 2 esitettyjen vaatimusten soveltamisen. Tämä edellyttää, että lanta on ainoa eläinperäinen käsiteltävä aines biokaasulaitoksessa ja että lanta ei sisällä minkään vakavan tartuntataudin riskiä.

Edellä mainittujen säädösten perusteella Evira katsoo, että lausuntopyynnös- sä esitetty lannan ja vihermassan mesofiilinen biokaasutus ilman erillistä hy- gienisointikäsittelyä ja tuotteistamiseksi tehtävää jälkikäsittelyä sekä mädä- tysjäännöksen käyttö on mahdollista, silloin kun toiminta voidaan rinnastaa yksittäisellä maatilalla tapahtuvaan lannan ja kasviaineksen käsittelyyn. Mi- käli näin ei ole, toimintaan sovelletaan lannoitevalmistelainsäädännössä esi- tettyjä markkinoille saattamiseen liittyviä tuotanto- ja tuotevaatimuksia.

Ympäristölupahakemuksessa kuvattua toimintaa koskevat seuraavat lannoi- tevalmisteen tuotantoon ja käyttöön liittyvät vaatimukset.

1. Toiminnan tulee olla rinnastettavissa yksittäisellä tilalla tapahtuvaan lan- nan ja kasvijätteen käsittelyyn ja käyttöön. Asian toteamiseksi Evira pyy- tää asiaa koskevan lausunnon paikallisilta eläinlääkintäasioita ja ympäris- töasioita hoitavilta virkamiehiltä.

2. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Eviraan lannoitevalmistelain mukainen elinkeinoilmoitus toiminnastaan sekä tehdä ja toteuttaa omavalvontasuun- nitelma.

3. Toiminnalta edellytetään Eviralta haettavaa laitoshyväksyntää. Laitoshy- väksyntää varten Evira tulee pyytämään paikallisen virkaeläinlääkärin se- kä kasvinterveyden asiantuntijan lausunnot toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

4. Lannoitevalmistelain 539/2006 5 §:n mukaisesti käsitellyn tiloille palau- tettavan aineksen on oltava tasalaatuista, turvallista ja käyttötarkoitukseen- sa sopivaa. Lannoitevalmiste ei saa sisältää haitallisia aineita, tuotteita tai eliöitä, eikä sen käytöstä saa aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten tervey- delle tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle tai ympäristölle.

5. Biokaasulaitoksessa voidaan käsitellä ainoastaan laitoksen omistajina ole- vien maatilayrittäjien tuottamaa lantaa ja vihermassaa ja mädätysjäännös on hyödynnettävä samoilla maatiloilla. Mädätysjäännöstä ei saa luovuttaa muille tiloille tai muuhun käyttöön suoraan biokaasulaitokselta eikä vas- taanottajatiloilta.

6. Käsiteltäväksi otettava lanta ei saa sisältää taudinaiheuttajia, joita käsitte- lyprosessi ei kykene hävittämään. Mädätysjäännöksessä ei saa esiintyä salmonellaa. Salmonellan esiintymistä on seurattava säännöllisesti. Käsit- telyrinkiin kuuluvien on keskinäisin sopimuksin sovittava tautitilanteisiin liittyvästä toiminnasta ja vastuista ja heille on tiedotettava, että mesofiili- nen mädätys ei takaa käsitellyn aineksen hygieenistä puhtautta.

Laitoksen teknisestä toteutuksesta ja toiminnan järjestämisestä tulee olla yh- teydessä Eviran lannoitevalmistevalvontaan suunnitteluvaiheen aikana.

Muistutukset ja mielipiteet

Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 2.9.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuuluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Ha- kija esittää 30.9.2008 saapuneessa vastineessa seuraavaa:

Jokioisten ympäristölautakunnan lausunnossa hanketta pidetään ympäristön kannalta myönteisenä, koska hanke tulee vähentämään alueella lannan levi- tyksen aiheuttamaa hajua, hanke mahdollistaa täsmälannoittamisen typen ja fosforin osalta vähentäen pelloilta aiheutuvaa ravinnekuormitusta ja koska hanke hillitsee ilmaston muutosta. Ympäristölautakunta haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

- Lietteiden kuljetuksissa on käytettävä tiiviitä säiliöitä, ettei kuljetuksista aiheudu hajuhaittoja

- lopputuotteiden säilytykseen on oltava riittävät varastointitilat, mielellään 12 kk tuotantomäärälle

- laitosta on käytettävä siten, että toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdol- lisimman pieniä. Toiminta ei saa aiheuttaa toistuvia hajuhaittoja. hajukaa- sujen käsittelyssä ja hajujen poistossa on käytettävä parasta käyttökelpois- ta tekniikkaa.

- laitoksen toiminta-alueella syntyvät likaiset hulevedet on kerättävä talteen käsiteltäviksi

- laitoksen aiheuttama melu on mitattava lähimmän asuinrakennuksen pi- hassa.

- laitoksen ajoneuvoliikenteen järjestelyissä on huomioitava koululaisten koulumatkojen turvallisuus.

Lähtökohtaisesti hankkeen suunnittelussa huomioidaan lausunnossa esitetyt seikat. Hakija esittää kuitenkin, että lopputuotteiden säilytyksen varastotilan- tarpeeksi määritettäisiin rejektinesteen osalta 9 kk:n tuotantomäärä ja kuiva- jäännöksen osalta 7 kk:n tuotantomäärä. Nämä ovat käytännössä maksimaali- set varastointitilan tarpeet, koska lopputuotteita vastaanottavat tilat voivat le- vittää rejektinestettä vielä viljan oraille sekä kasvavaan nurmeen; kuivalantaa voidaan tiloilla levittää ympäristölainsäädännön mukaisesti 15.10. saakka.

Laitoksella syntyvistä hulevesistä hakija toteaa, ettei likaisia hulevesiä synny, koska laitoksella syntyvät pesuvedet johdetaan prosessiin (vastaanottosäili- öön).

Forssan seudun terveydenhuollon Ky:n lausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti toimintaan liittyvien hygieniavaateiden täyttymiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Hakija toteaa, että se on tietoinen toimintaan liittyvistä hy- gieniavaatimuksista ja toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä.

Eviran lausunnossa listataan kuusi kohtaa hankkeelle sovellettavista lannoi- tevalmistetuotantoon ja käyttöön liittyvistä vaatimuksista. Vaatimukset liitty- vät laitoksen hyväksyntään, omavalvontaan ja lannoitevalmisteiden laadun seurantaan. Yhtenä vaateena esitetään seuraavaa: ”Biokaasulaitoksessa voi- daan käsitellä ainoastaan laitoksen omistajina olevien maatilayrittäjien tuot- tamaa lantaa ja vihermassaa ja mädätysjäännös on hyödynnettävä samoilla maatiloilla. Mädätysjäännöstä ei saa luovuttaa muille tiloille tai muuhun käyttöön suoraan biokaasulaitokselta eikä vastaanottajatiloilta.” Hakija tote- aa, että viranomainen on biokaasulaitoksen toiminnan suunnitteluvaiheessa kertonut hakijalle, että lannoitejakeiden jakelu suunnitellun toiminnan mitta- kaavassa on mahdollista lannanluovutussopimuksin muillekin kuin lannan- luovuttajatiloille. Biokaasulaitos ja siihen liittyvä toiminta on suunniteltu tä- män lausunnon mukaisesti. Hakija toteaa, että biokaasulaitoksen toteutta- mismahdollisuudet heikkenevät voimakkaasti, jos mädätysjäännösta ei voi toimittaa laitokselta tai osakastiloilta lannanluovutussopimuksin eteenpäin.

Kaikilla osakastiloilla on monivuotisia lannanluovutussopimuksia, jotka sito- vat niitä toimittamaan lantaa vastaanottajaosapuolille. Toisaalta, jos osakkaat eivät enää voi luovuttaa osaa lantansa ravinteista sopimusosapuolille, heidän on rajallisista peltoaloistaan johtuen vähennettävä eläinmääräänsä olennaises- ti. Nämä ongelmat voivat johtaa siihen, että sianlihantuotannosta elantonsa saavat osakkaat katsovat tilojen yhteiskäyttöön perustuvan biokaasulaitoksen perustamisen taloudellisesti mahdottomaksi. Myös, jos mädätysjäännökselle vaaditaan kompostointikäsittely tai pitkäaikaissäilytys biokaasulaitostoimin-

nan varastointikustannukset moninkertaistuvat ja saattavat tehdä toiminnan kannattamattomaksi. Lisäksi on huomattava, ettei tontilla, jolle lupaa haetaan ole riittävästi tilaa mädätysjäännöksen kompostointiin tai pitkäaikaisvaras- tointiin.

Koska ympäristölupahakemuksessa biokaasulaitokselle tuotava vuotuinen raaka-ainemäärä on rajattu alle 20 000 tn eikä raaka-aineena käytetä ns. port- timaksumateriaalia vaan ainoastaan nurmirehua ja tuotantoeläinten lantaa, hakija vaatii, että raaka-ainetta saadaan tuoda biokaasulaitokselle muiltakin kuin osakastiloilta ja että mädätysjäännöstä voidaan toimittaa pitkäaikaisin lannanluovutussopimuksin muillekin kuin osakastiloille.

Annettujen lausuntojen lisäksi ympäristökeskuksen lupaviranomainen on pyytänyt esittämään suunnitelman laitoksen toimenpiteistä häiriötilanteessa, jossa laitoksen prosessissa muodostuva mädäte ei salmonellan tai muun laa- tuseikan vuoksi ole lannoitteeksi sopivaa. Hakija toteaa, että kontaminaatioti- lanteessa häiriöstä informoidaan valvovaa viranomaistahoa (Evira) ja toimi- taan heidän ohjeistuksensa mukaisesti. Salmonellan kontaminoima mädäte- erä toimitetaan muuhun eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyyn hyväksyt- tyyn laitokseen hygienisoitavaksi.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Kiipun Biovoima Oy:n Jokioisten kunnassa sijaitsevan lai- toksen toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä muuta määrätä.

Hämeen ympäristökeskus ei myönnä Kiipun Biovoima Oy:lle ympäristön- suojelulain 101 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huoli- matta.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä il- menevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu

1. Laitos on rakennettava, varustettava, sitä on käytettävä ja sen ympäristön- suojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ym- päristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön ros- kaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista.

Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelu- toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäris- tökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 55 §, JäteL 6 §, 19 §, NaapL 4 §, 17 §)

Toiminta ja toiminnan kapasiteetti

2. Kiipun Biovoima Oy saa vastaanottaa ja käsitellä biokaasulaitoksessa liete- ja kuivalantaa (02 01 06), nurmirehujätettä (02 01 03) ja nurmibiomassaa yh- teensä enintään 19 500 tonnia vuodessa. (YSL 43, 45§, YSA 19§)

3. Tarkennettu suunnitelma biokaasulaitoksesta ja sen rakenteista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kolmea kuukautta ennen laitoksen rakentami- sen aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää selvitykset siitä kuinka laitoksen hajuhaitat on estetty. Tarvittaessa ympäristökeskus voi antaa lisämääräyksiä asiasta. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen.

Lanta ja vihermassa tulee käsitellä hakemuksen mukaisesti mesofiilisessa mädätysprosessissa, jonka lämpötila tulee olla noin 30-38 astetta. Metaani tu- lee hyödyntää hakemuksen mukaisesti energiana. Poikkeus- tai häiriötilan- teissa metaani tulee polttaa joko erillisessä kaasunpolttosoihdussa tai erilli- sessä lämpökattilassa. (YSL 43, 45§, 55§, YSA 19§)

Lannan ja vihermassa vastaanotto ja varastointi

4. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotetun lannan ja vihermassan laadusta ja niiden soveltuvuudesta prosessiin.

Laitos ei saa ottaa vastaan sellaista lantaa tai vihermassaa, jossa on mädätys- prosessin toiminnalle haitallisia aineita niin, että prosessin toiminta vaikeutuu tai mädätteen ja siitä valmistettujen lannoitejakeiden loppukäyttö estyy.

Mikäli laitokselle tuodaan lantaa tai vihermassaa, jonka vastaanottoa tai käsit- telyä ei ole tässä päätöksessä sallittu, tulee lanta tai vihermassa toimittaa vii- pymättä hyväksyttyyn käsittelypaikkaan tai laitokseen tai tulee palauttaa sen haltijalle. (YSL 4, 43, 45§, YSA 19§, JäteA 8§ )

5. Käsiteltävä lanta ja vihermassa tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumisen jälkeen tai ne on varastoitava asianmukaisella tavalla ennen käsittelyä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, ros- kaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. lannan ja vi- hermassan vastaanotto laitoksella tulee järjestää siten, että ne voidaan ohjata välittömästi niille osoitettuihin paikkoihin. (YSL 4, 43, 45§, YSA 19§, JäteA 8§,

6. Lannan ja vihermassan kuljetuksessa käytetyille ajoneuvoille, kuljetusastioi- den ja –säiliöiden puhdistukselle ja mahdolliselle desinfioinnille tulee olla erikseen osoitettu tiivispohjainen alue. Pesuvedet tulee johtaa prosessi- tai re- jektivesialtaseen tai viemäriverkostoon, mikäli vedet eivät sisällä jätevedenkä-

sittelyprosessille haitallisia kemikaaleja. (YSL 4, 43, 45§, YSA 19§, JäteA 8§)

Päästöt ilmaan

7. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa lähimmissä häi- riintyvissä kohteissa. Lannan ja vihermassan vastaanottosäiliöt, sekä lannoite- jakeiden välivarastot laitosalueella tulee kattaa. Mikäli ennalta arvaamatonta hajuhaittaa ilmenee, hajuhaitta on arvioitava Hämeen ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla. Arvioinnin perusteella Hämeen ympäristökeskus voi antaa lisämääräyksiä hajuista aiheutuvien haittojen poistamiseksi.(YSL 5 §, 83 § ja 108 §, NaapL 17 §)

Melu ja meluntorjunta

8. Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona asuntoalueella ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä kello 07-22 välisenä aikana eikä 50 dB yöllä kello 22-07 välisenä ai- kana. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai las- kentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon.

Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa teetettävä selvitys ekvivalenttimelu- tasoista Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin melu- haitan vähentämiseksi. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, 108 §, NaapL 17 §)

Päästöt vesiin ja maaperään

9. Laitosalueella rejektivesi on varastoitava vesitiiviissä säiliössä ja kiinteä hu- muslannoite vesitiiviissä lantavarastossa tai vesitiiviiksi pinnoitetulla alustal- la. Pinnoitetun alueen suoto-, sade- ja sulamisvedet tulee johtaa vesitiiviiseen säiliöön. Mikäli humuslannoitteen varastoa tai varastoaluetta ei kateta niin, että sadevesien pääsy alueelle estyy, sade- ja sulamisvesille on varattava va- rastotilavuutta vähintään 0,1 m³ / avonainen lantala-m² tai 0,2 m³/ avonainen varastoalue-m². Yksityiskohtainen suunnitelma varaston tai varastoalueen ra- kenteista ja alueen suoto-, sade- ja sulamisvesien käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen varaston tai varastoalueen rakentamisen aloittamista. (YSL 4 §, 5 §, 7

§, 8 §, 42 §, JäteL 6 §)

10. Piha-alueet, joilla lantaa ja vihermassaa puretaan tai lopputuotteita lastataan, on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla, ja sen kunnosta on huolehdit- tava. Piha-alueet on pidettävä puhtaana ja piha-alueen kaadot on toteutettava siten, että vahinkotilanteessa lietelanta ja rejektivesi saadaan kerättyä talteen.

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on lietelannan purkupaikan ja re- jektiveden lastauspaikan läheisyydessä oltava riittävä määrä imeytysmateri- aalia aina saatavilla.(YSL 4 §, 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §)

11. Laitosalueen hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Laitosalueen ja rakenteiden kuivatusojitus on suunniteltava siten, että vesinäytteiden otto prosessisäiliöi- den, rejektivesialtaan ja humuslannoitteen varaston tai varastointialueen sala-

ojavesistä jokaisesta erikseen sekä koko laitosalueen pinta- ja salaojavesistä on mahdollista. Piha-alueen hulevesiviemärit on varustettava sulkumekanis- mein. Viemärit on suljettava onnettomuustapauksissa. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JäteL 6 §)

12. Laitosalueella käytettävät kemikaalit on varastoitava niiden varastointiin so- veltuvissa astioissa tiivispohjaisessa, reunuksella ja kynnyksellä varustetussa katetussa tilassa. Varastotilan lattian tulee kestää kyseisiä kemikaaleja. Vaih- toehtoisesti kemikaaliastiat voidaan sijoittaa kemikaaleja kestävään suoja- altaaseen. Keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit eivät vuototilanteessa joutua kosketuksiin toistensa kanssa. Kemikaalien ja nesteiden varastoinnois- sa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. (YSL 4 §, 7 §, 8 §, 43 §, 45 §)

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

13. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista.

Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajitelta- va ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Mi- käli astioita ja pakkauksia, joissa on jäämiä ongelmajätteistä, ei puhdisteta laitoksella, ne on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseistä jätet- tä.

Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvään jättee- seen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää tarvittaessa. Jätteen soveltuvuus kaatopaikalle sijoittamiseen ratkaistaan kaa- topaikkakelpoisuuden perusmäärittelyn perusteella erikseen.

Ongelmajätteet on säilytettävä laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkinnöil- lä varustetuissa tiivisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä, katetussa ja lukitussa tilassa, tiiviillä reunuksella tai reunakorokkein varustetulla alustalla tai varo- altain varustetuissa astioissa siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saa- daan kerättyä talteen. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet tulee viivyttelemättä toimittaa käsitel- täväksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirto- asiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongel- majätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä nel- jän (4) vuoden ajan. (YSL 4-8 §, 42 §, JäteL 4 §, 6 §, 9 §, 12 §, 15 §,19 §, 51

§, 52 §,JäteA 3 §, 5-6 §, 8 §, 22 §, VNp 659/1996,VNp 101/1997, VNp 962/1997, §, VNp 861/1997,VNp 883/1998)

Käsitellyn lannan ja vihermassan varastointi ja hyödyntäminen

14. Biokaasulaitoksessa käsitellystä mädätteestä tehdyt lannoitejakeet tulee hake- muksen mukaisesti ensisijaisesti toimittaa hyödynnettäväksi peltolannoitteena ja maanparannusaineena. Laitosalueella saa humuslannoitetta varastoida ker- rallaan enintään 5 000 tonnia. Tiloille lannoitejakeita saa luovuttaa ainoastaan joko suoraan peltoon levitettäväksi tai asianmukaisissa vesitiiviissä lantava-

rastoissa varastoitavaksi maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- syn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti.

Jos lannoitejakeita ei saada toimitettua hyötykäyttöön, tulee ne toimittaa lai- tokseen, jolla on lupa vastaanottaa sitä.

Peltolannoitteena ja maanparannusaineena käytettyjen lannoitejakeiden tulee täyttää Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) asettamat laatuvaatimukset ja käytössä tulee huomioida myös sen asettamat rajoitukset. (YSL 7, 42, 43, 45, Jätel 4, 6, 9, 15, 19§, JäteA 8§)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

15. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehit- tymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä raaka-aineiden valinnoissa, prosessin ajossa, ohjauksessa ja pysäyttämisessä sekä päästöjen puhdistamisessa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaiku- tukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

16. Mikäli laitteistoihin tulee häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai haital- lisuutta, laitteet on saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Päästöjä, melua tai muuta ympäristöhaittaa lisäävistä häiriöistä tai onnettomuuksista, joissa esimerkiksi aineita pääsee maaperään, pinta- ja pohjavesiin, viemäriin tai ilmaan, tulee ilmoittaa välittömästi kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Toimin- nanharjoittajan tulee laatia ja ylläpitää käyttöhenkilökunnalle ohjeisto ilmoi- tusmenettelystä. Päästöjä lisäävistä häiriötilanteista tulee laatia poikkeamara- portit, joista ilmenevät ainakin häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheu- tunut päästö.

Laitoksella tulee olla ja laitoksen tulee pitää ajan tasalla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta il- menee ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi. Suunnitelma tulee toi- mittaa tiedoksi kunnan ympäristöviranomaiselle ja Hämeen ympäristö- keskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua toiminnan aloittamises- ta.

Laitoksella on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja - tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on torjuntalaitteiden ja –tarvikkeiden käyttöön perehtynyttä henki- löstöä. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä ja kehitettävä torjuntavalmiut- ta, koulutettava henkilöstöä ja järjestettävä torjuntaharjoituksia. (YSL 4 §, 5

§, 7 §, 8 §, 62 §, 76 §, YSA 30 §, JäteL 51 §)

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

17. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava valvontaviran- omaiselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämises- tä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaih- tumisesta valvontaviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6 )kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma lupavi- ranomaisen hyväksyttäväksi ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkei- sestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 42, 81 §, YSA 30 §, JäteL 6 §, Jä- teA 9 §)

Tarkkailu

18. Toiminnan mahdollisia vesistövaikutuksia on tarkkailtava. Ennen toiminnan aloittamista Lähdeojan ja avo-ojan, jonne laitosalueen hulevedet johdetaan, vedenlaatu on analysoitava. Toiminnan aloittamisen jälkeen vesinäytteet tu- lee ottaa laitosalueen pinta- ja salaojavesien kokoomakaivoista. Toiminnan aikaista tarkkailua on toistaiseksi suoritettava vuosittain kaksi kertaa vuodes- sa, keväällä ja syksyllä. Kaikista vesinäytteistä tulee analysoida vähintään ul- konäkö, pH, happi, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, nitraatit, nit- riitit, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kolimuotoiset bakteerit, E-

kolibakteerit, haju ja maku. Analyysitulokset tulee toimittaa Hämeen ympä- ristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden ku- luessa analyysitulosten valmistumisesta. Tarkkailukertojen määrää voidaan tarvittaessa muuttaa hakijan esityksestä Hämeen ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla.(YSL 5 §, 46 §, YSA 19)

19. Raaka-aineiden ja lopputuotteiden määrää ja laatua, prosesseja, puhdistuslait- teita, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, turvajär- jestelmiä, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti käyttö- tarkkailu- ja omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa tulee viipy- mättä ryhtyä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. (YSL 5 §, 42 §, 83

§, JäteL 51 §, 52 §)

20. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojeluvastaava se- kä tarvittaessa hänelle yksi tai useampi sijainen. Ympäristönsuojeluvastaavan on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusään- nökset ja määräykset sekä riittävästi laitoksessa käsiteltävien kemikaalien ominaisuudet, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta.

Ympäristövastaavan nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 5 §, 42

§, 83 §, JäteL 51 §)

21. Laitoksen kuormituksen ja vaikutusten seuraamiseksi on tarvittaessa tarkkail- tava hajua ja melutasoa.(YSL 5 §, 42 §, 83 §, 108 §, JäteL 51 §, 52 §)

Kirjanpito

22. Laitoksella on pidettävä kirjaa seuraavista asioista:

-vastaanotetun lannan ja vihermassan määrä ja laatu -alkuperä

-lannoitejakeiden määrä ja laatu -lannoitejakeiden edelleen toimitus

-biokaasulaitoksen toiminta (kaasun määrä ja hyödyntämi- nen)

-hoitotoimet ja tarkkailu -häiriötilanteet

-muualle toimitetut hyödyntämiskelvottomat jätteet

Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat tai nii- den jäljennökset tulee säilyttää vähintään neljän vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §, JäteA 22 §)

Raportointi

23. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristölautakunnalle.

(YSL 46§, YSA 19§) Vakuus

24. Ennen laitoksen toiminnan aloittamista luvan hakijan on asetettava ympäris- tönsuojelulain 42 §:n tarkoittama vakuus tai toteutettava vakuutta vastaava järjestely muulla tavoin. Vakuuden suuruus on 10 000 euroa

Vakuusasiakirjat tai selvitys vakuutta vastaavasta järjestelystä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Hämeen ympä- ristökeskus voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän. (YSL 42, 45§)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, on toiminnan katsottu täyttävän luvan myöntämisen lakimääräiset edellytykset.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytietä- myksen perusteella aiheudu yksinään tai muiden toimintojen kanssa sanotta- vaa ympäristö- tai terveyshaittaa. Päätöksessä on annettu tarpeelliseksi katso- tut toiminnan pilaantumisen ehkäisemistä varmentavat, valvontaa mahdollis- tavat ja valvontaa toteuttavat lupamääräykset. Määräysten antamisen toimi- vallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43-49 §, YSA 19-20 §.

Määräyksen antamisen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lupa- määräyksen yhteydessä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toimin- nan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupahar- kinnassa on otettu huomioon alueen oikeusvaikutteiset kaavat ja muut maan- käyttörajoitukset.

Toiminnassa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollista toteuttaa.

Vakuus tai muu vastaava järjestely tulee ympäristönsuojelulain perusteella vaatia jätteen käsittelyä tai hyödyntämistä harjoittavalta.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy en- nalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyt- tävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistami- seksi. (määräys 1)

Raaka-aineiden keskinäiset suhteet voivat vaihdella, mutta lantaa ja viher- massaa saa laitoksella käsitellä yhteensä enintään 19 500 tonnia vuodessa.

(määräys 2)

Hakemusvaiheessa laitoksen yksityiskohtainen suunnittelu oli osittain kes- ken. Laitoksen lopulliset suunnitelmat tulee toimittaa toiminnan luvanmukai- suuden varmistamiseksi. (määräys 3)

Tarkkailemalla laitoksessa käsiteltävien jätteiden laatua ja sisältöä voidaan varmistaa, että ne soveltuvat prosessiin eivätkä estä mädätetyn jätteen loppu- käyttöä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan velvollinen, jos jäte-erää ei palauteta takaisin, toimittamaan jäte asianmukaiseen käsittelypaikkaan tai lai- tokseen. (määräys 4)

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia asianmukaisesta jätteiden vastaanotos- ta, varastoinnista ja esikäsittelystä siten, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyt- tä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. (määräys 5)

Puhdistamalla ajoneuvot tarvittaessa erikseen osoitetulla alueella ja johtamal- la pesuvedet jätevedenkäsittelyprosessiin voidaan varmistaa, etteivät pesuve- det kuormita ympäristöä ja ettei tautivaara leviä laitoksen ulkopuolelle. (mää- räys 6)

Ennalta arvioiden toiminnasta ei synny hajuhaittaa, koska prosessi on suljettu ja käsittelemättömän raaka-aineen ja lannoitejakeiden varastot katetaan. Kos- ka lähin asuinkiinteistö sijaitsee vain 120 metrin etäisyydellä, on tarpeen an- taa määräyksiä ennalta arvaamattoman hajuhaitan poistamiseksi. (määräys 7) Laitoksen viihtyisyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu melulle hyväksyttävä melutaso. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätökses- sä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 993/1992), Ympäristöministeriön