YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 135/2006/4 Dnro LSY-2003-Y- 411
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
31.10.2006
ASIA Jämiänkeitaan ja Hirvikeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kankaanpää ja Parkano
LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22
40101 Jyväskylä
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Jämiänkeidas ja Hirvikeidas sijaitsevat Kankaanpään kaupungin Jämiänkeitaan ja Korvaluoman kylissä, noin 20 km Kankaanpään keskustasta koilliseen. Jämiänkeidas on toiminnassa oleva alue, jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 466,4 ha. Siitä on tuotantokun- nossa 342,6 ha, valmistelussa 110,1 ha ja laajennusaluetta 13,7 ha.
Hirvikeidas on uusi alue. Sen tuotantokelpoinen pinta-ala on 98,4 ha.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 31.12.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 28.10.2004, 11.2.2005 ja 18.4.2005 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Jämiänkeitaan ja Hirvikeitaan turvetuotan- nolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c)-kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Jämiänkeitaan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempia lupia tai niihin rinnastettavia päätöksiä. Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on antanut vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisen lausunnon 20.6.1994.
Vapo Oy omistaa Jämiänkeitaan alueesta 727,71 ha ja Hirvikeitaan alueesta 87,28 ha ja se on vuokrannut loput hanketta varten tarvittavat alueet sopimuksilla, jotka ovat voimassa enimmillään 31.12.2050 saakka.
Ympäristöministeriön 11.1.1999 vahvistamassa Satakunnan seutukaavassa alueet on varattu turvetuotantoalueiksi, EO-22 (Hirvikeidas) ja EO-23 (Jämiänkeidas).
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Asutus ja maankäyttö
Jämiänkeitaan lähiympäristö on ojitettua metsä- ja suoaluetta.
Jämiänkeitaan pohjoisosassa on luonnontilainen suolampi Röömi.
Alueen lähistöllä ei ole muita vesistöjä. Jämiänkeidas sijaitsee noin 127-142 metriä merenpinnan yläpuolella.
Hirvikeitaan lähiympäristö on myös pääasiassa ojitettua metsä- ja suoaluetta. Pitkäniemenkeitaan Natura-alueeseen kuuluva Kavettakeidas sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä Hirvikeitaan tuotantoalueen pohjoisosasta. Kivijoki virtaa tuotantoalueen ja Natura-alueen välissä.
Jämiänkeitaan lähiympäristössä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee kaksi ympärivuotisessa käytössä ja 13 vapaa-ajan käytössä olevaa kiinteistöä. Hirvikeitaan lähiympäristös- sä sijaitsee kaksi vapaa-ajan käytössä olevaa kiinteistöä, joista toinen on metsästysseuran maja.
Soiden ympäristössä on kunnallinen vesijohtoverkosto, mutta osa alueen talouksista ottaa talous- ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista.
Jämijärven valuma-alueella sijaitsevat hankealueen lisäksi Vapo Oy:n Saarikeitaan sekä Viheräperän turvetuotantoalueet.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Hirvikeitaan suunnitellun turvetuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsee Pitkänniemenkeitaan Natura 2000 -alue (FI0200155). Alue sijaitsee lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Suojelualueelle ei tulla johtamaan turvetuotannon kuivatusvesiä, mutta pöly- ja melupäästöjen vaikutusalue ulottuu Pitkänniemenkeitaalle noin 21 ha:n alueelle, joka on noin 3 % Pitkänniemenkeitaan pinta-alasta. Vaikutusalueen on arvioitu ulottuvan noin 500 metrin etäisyydelle turvetuotantoalueesta.
Turvetuotantoalueen ja suojelualueen välissä on suo- ja metsäaluet- ta.
Pitkänniemenkeidas on suojeltu lähinnä luontotyyppinsä perusteella.
Linnusto on tyypillistä suolinnustoa. Pesimälajistoon kuuluvat mm.
kurki, kapustarinta, liro, suokukko, riekko, keltavästäräkki, metsäviklo ja pohjansirkku. Uhanalaisia lajeja alueella ei esiinny.
Pohjankankaan pohjavesialue (nro 0221405) sijaitsee tuotantoaluei- den länsipuolella, noin 2 km:n etäisyydellä Hirvikeitaan reunasta.
Alue on osa soidensuojeluohjelmaan kuuluvaa Pohjankankaan saumamuodostumaa. Pohjankangas on lisäksi Natura 2000 -alue.
Pohjankankaan pohjavesialue luokitellaan vedenhankintaan soveltuvaksi alueeksi (luokka II). Muodostumisalueen pinta-ala on 9,09 km3 ja arvioitu antoisuus on 7 000 m3/d.
Vesistö ja sen tila
Jämiänkeidas ja Hirvikeidas sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Jämijärven valuma-alueella (35.54). Osavaluma-alueet ovat Kivijoen-Jämijoen valuma-alue (35.544) sekä Palojoen valuma-alue (35.547).
Valuma-alueiden pinta-alat, järvisyydet, tuotantoalueiden osuudet valuma-alueesta sekä kuivatusvesien kulkemat matkat vesistön eri osissa ovat seuraavat:
Valuma-alue Nro Pinta-ala
(km2)
Järvisyys (%)
Tuotanto- alan osuus
(%)
Matka (km) tuotanto-
alueelta Jämiänkeidas
Kahilaluoma (laskuoja 2) 20,5 0 0,5 7,7
Ojanperänluoma (laskuoja 1) 13,5 0 27,5 4,4
Ojanperänluoma ja Kahilaluoma
laskussa Palojokeen 33,71 0,2 11,3 4,4
Palojoki, alaraja luusua 35.547 92,66+1,7 0,1 4,0 12
Kortesjärvi laskussa Kivijokeen
(poisjäävä laskuoja 3) 20 2,55 4,3 3
Hirvikeidas
Laskuoja laskussa Kivijokeen 37,65 1,35 2,3 1,2
Jämiänkeidas ja Hirvikeidas
Kivijoen valuma-alue 35.544 96,65 0,52 1,8 20
Naurisjoki, luusua
35.544 35.546 35.543
142 1,3 1,4 30
Jämijärven valuma-alue 35.54 388 3,12 1,5 40
Valuma-alueet ja niiden hydrologiset tunnusluvut ovat seuraavat:
Valuma-alue Pinta-ala (km2)
Keskiyli- virtaama (m3/s)
Keski- virtaama
(m3/s)
Keskiali- virtaama (m3/s) Jämiänkeidas
Kahilaluoma (luusua) 20,5 2,7 0,20 0,01
Ojanperänluoma (luusua) 13,5 1,8 0,13 0,007
Ojanperänluoma ja Kahilaluoma
laskussa Palojokeen 33,7 4,5 0,32 0,02
Palojoki 94,4 11,8 0,90 0,05
Kortesjärvi laskussa Kivijokeen 20 2,5 0,19 0,014
Hirvikeidas
Laskuoja laskussa Kivijokeen 37,65 4,9 0,36 0,02
Jämiänkeidas ja Hirvikeidas
Kivijoen valuma-alue 96,65 12,1 0,92 0,6
Naurisjoki, luusua 142 16,3 1,35 0,06
Jämijärven valuma-alue 388 31,8 3,69 0,5
Ojanperänluoma (näytepiste 3)
Ojanperänluoman havaintopaikan kautta kulkee pääosa Jämiänkeitaan kuivatusvesistä. Jämiänkeitaan tuotantoalue muodostaa 31 % valuma-alueen pinta-alasta, joten sen vaikutus vedenlaatuun on suuri. Turvetuotannon ohella Ojanperänluomaan kohdistuu hajakuormitusta ja turvetuotannon vesistövaikutukset peittyvät osin muun kuormituksen alle.
Ojanperänluoman vesi on ollut ravinteikasta. Kokonaisfosfori- pitoisuus on ollut keskimäärin 76 µg/l. Syksyllä ravinnepitoisuudet ovat olleet lisäksi hieman korkeampia kuin lopputalvella. Väriluvun (keskimäärin 310) perusteella vesi on erittäin humuspitoista. Veden pH (keskimäärin 5,9) on ollut eliöstölle sopivalla tasolla.
Kahilaluoma (näytepiste 4)
Kahilanluoma on vähävetinen jokiuoma, joka saa alkunsa Palolammesta ja laskee Ojanperänluoman kanssa Palojokeen.
Tuotantoalueen vedet kulkevat Kahilaluomassa noin 3,5 km kokonaisuudessaan joen pituus on n. 7 km.
Kahilaluoman veden laatua on tarkkailtu alajuoksulla juuri ennen Palojokeen laskua vuosina 1992-1994. Kahilaluoman vesi on ollut väriltään tumman ruskeaa (väriluku keskimäärin 250) ja erittäin humuspitoista. Typpi- ja fosforipitoisuuksien (keskimäärin 980 ja 110 µg/l) perusteella vesistö on rehevä tai erittäin rehevä, pH on vaihdellut lievästi happamasta neutraaliin (5,8-7,2).
Palojoki (näytepiste 5)
Palojoki saa alkunsa Ojanperänluoman ja Kahilaluoman yhtymäkohdasta ja se laskee Jämijärveen. Joelle kertyy pituutta noin 10 km. Valuma-alueella on runsaasti peltoja, joista valtaosa sijaitsee Palojoen varrella.
Palojoen veden laatua on tarkkailtu alajuoksulla Vapo Oy:n toimesta vuosina 1999-2002. Palojoessa on ollut runsaasti fosforia (keski- määrin 120 µg(l) ja typpeä (keskimäärin 1300 µg /l), pH-arvo on ollut normaali, (6,1-7,2). Väriltään joen vesi on ollut tumman ruskeaa ja erittäin humuspitoista.
Palojoen valuma-alueella on runsaasti karja- ja maataloutta. Lisäksi Myllyojan kautta Palojokeen tulee hajakuormitusvesiä Tykköönjär- vestä sekä Vapo Oy:n Saarikeitaan kuivatusvesiä 91,6 ha:n tuotantoalueelta.
Kivijoki-Naurisjoki (näytepiste 6)
Yläjuoksulla Kivijoen-Jämijoen valuma-alueella virtaavalla osuudella on Naurisjoki nimeltään Kivijoki. Kivijoki-Naurisjoki saa alkunsa Kivijärvestä ja laskee Jämijärveen. Joen pituus on Kivijoen-Jämijoen valuma-alueella noin 19 km ja Naurisjoen valuma-alueella noin 11 km, eli yhteensä noin 30 km. Joen varsilla on runsaasti peltomaita.
Joen veden laatua on tarkkailtu vuonna 1983 sekä vuosina 1989- 2002. Havaintopaikka on Naurisjoessa noin kilometrin ennen Jämijärveen laskua. Jokeen laskevat kaikki Hirvikeitaan kuivatusve- det sekä osa Jämiänkeitaan vesistä. Keskimääräiset kokonaisfosfo- ripitoisuudet (97 µg/l) ovat olleet hieman laskusuunnassa. Vaikka joki on fosforipitoisuuksien perusteella rehevä, on se kuitenkin hiukan karumpi kuin Palojoki ja Ojanperänluoma. Typpipitoisuuksis- sa (keskimäärin 1200 µg /l) ei ole tapahtunut mitään oleellisia muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana, pH-arvo on vaihdellut välillä 5-7.
Jämijärvi (näytepiste 7)
Jämijärven kokonaispinta-ala on 897 ha ja valuma-alue 348 km2. Veden vaihtuvuus on järvessä nopeaa. Teoreettinen viipymä on järven länsiosassa 41 vrk ja itäosassa 80 vrk. Jämijärven valuma- alueesta Vapo Oy:n soiden (Jämiänkeidas 525,7 ha, Hirvikeidas 98,4 ha, Viheräperänkeidas 144,7 ha ja Saarikeidas 132,3 ha) osuus (901,1 ha) on yhteensä 2,6 %. Lisäksi järveä kuormittaa Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamo. Myös maatalous ja metsäojitukset kuormittavat järveä.
Jämijärven vesitaseesta 2/3 muodostuu järven länsipäähän laskevien Palojoen ja Naurisjoen vesistä, joten nämä jokivedet ovat ratkaisevassa asemassa Jämijärven veden laadun kannalta.
Jämijärven veden laatu on keskimäärin välttävä. Fosforipitoisuus on
keskimäärin 86 µg/l ja typpipitoisuus 900 µg/l. Veden laatua leimaavat rehevyyden ohella sameus ja humuksen runsaus.
Kalasto ja kalastus
Jämijärven valuma-alueen vesialueista Jämijärvi on tärkein kalastuksellisen merkittävyytensä vuoksi. Järven kuhakanta on tällä hetkellä istutusten varassa. Rapukanta romahti 90-luvun alkupuolel- la. Rapuistutuksia on suoritettu kesän 2004 aikana Jämijärven läntisen ja itäisen osan yhdistävään Kauppilanjokeen.
Tuotantoalueen alapuolisten Nauris- ja Palojoen kalataloudellinen merkitys on melko vähäinen. Nauris- ja Palojoen rapukanta on aikoinaan tuhoutunut rapuruton seurauksena. Kanta saatiin istutusten avulla elpymään, mutta myös se tuhoutui myöhemmin.
Rapuistutuksia on suoritettu kesän 2004 aikana.
Hankealueen alapuolisiin jokiin uusia rapuistutuksia ei ainakaan toistaiseksi ole tehty.
TURVETUOTANTO
Jämiänkeidas on vanha käytössä oleva turvetuotantoalue, jonka kuntoonpano on aloitettu 1978 ja tuotanto 1980. Jämiänkeitaan tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 466,4 ha, josta tuotantokunnossa on 342,6 ha, valmistelussa 110,1 ha ja laajennus- aluetta 13,7 ha. Tuotannosta poistuneita alueita on 143,4 ha.
Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2035.
Hirvikeidas on uusi tuotantoalue eikä sillä ole tehty Vapo Oy:n toimesta turvetuotantoon liittyviä toimenpiteitä. Alue on metsäojitettu- ja reunoja lukuun ottamatta luonnontilainen. Alueen tuotantokelpoi- nen pinta-ala on 98,4 ha. Tuotanto on suunniteltu aloitettavaksi heti ympäristöluvan saamisen ja täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Arvioitu tuotannon päättymisajankohta on vuosi 2040.
Soilta tuotetaan energia- ja ympäristöturpeita haku- ja mekaanisella vaunumenetelmällä tai imuvaunumenetelmällä. Energiaturve toimitetaan pääasiassa Porin Lämpövoiman, UPM:n Rauman ja Fortumin Kauttuan voimalaitoksille ja ympäristöturpeet lähialueen asiakkaille.
Jämiänkeitaan alueelta on tähän mennessä tuotettu energiaturvetta yhteensä noin 2 300 000 m3. Ympäristöturvetta alueelta on tuotettu 40 000 m3. Turvetta arvioidaan olevan vielä jäljellä noin 2 100 000 m3.
Hirvikeitaalta on arvioitu voitavan tuottaa turvetta noin 950 000 m3. Turvetuottajalla on vuokratuilla alueilla sopimuksen mukaan velvollisuus siistiä alue tuotantovaiheen jälkeen. Tällaisia jälkihoito- toimenpiteitä ovat mm. tarpeettomaksi käyneiden rakennelmien ja
rakennusten purkaminen sekä tuotetun turpeen, koneiden ja kantokasojen poisvienti sekä tarvittava kuivatustilan parantaminen.
Jämiänkeitaalla oli tuotannosta poistunutta aluetta vuonna 2003 yhteensä 143,4 ha. Poistuneista alueista 12 ha on vesitetty kosteikoiksi/ lintujärviksi, 6 ha:lla viljellään ruokohelpiä ja loput 125,4 ha toimii tuotannon tukialueena. Vapo Oy:n omistamia tuotannosta poistuneita alueita pyritään ensisijaisesti ottamaan ruokohelpin viljelyyn tai myymään ja vuokraamaan perinteiseen maatalouskäyt- töön. Kivisillä suopohjilla tärkein jälkikäyttömuoto on metsitys.
Jämiän- ja Hirvikeitaalla todennäköisimmät jälkikäyttömuodot ovat maanviljely, metsätalous ja vesittäminen.
Tulevalla lupakaudella tuotannosta poistuu lisää kokonaisia lohkoja, joita voidaan ottaa jälkikäyttöön. Vuoden 2005 loppuun mennessä lienee tuotannosta poistunut yhteensä noin 160 ha. Mikäli näiden alueiden kuivatusvedet voidaan ojitusjärjestelyillä johtaa tuotannossa olevien lohkojen ohi alapuolisiin vesistöihin ulkopuolisina vesinä, suunnitelma tällaisista järjestelyistä esitetään ennen toteuttamista Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Jämiänkeitaan kuivatusvedet johdetaan nykyisin kolmella laskuojalla alapuoliseen vesistöön. Laskuojan 1 (371,1 ha) vedet ohjataan Ojanperänluoman ja Palojoen kautta Jämijärveen. Laskuojan 2 (10,0 ha) vedet ohjataan Kahilaluoman ja Palojoen kautta Jämijärveen.
Laskuojan 3 (85,3 ha) vedet ohjataan Kortesjärven pintavalutusken- tälle ja siitä edelleen Kivijoen ja Naurisjoen kautta Jämijärveen.
Jämiänkeitaalla vesienkäsittelymenetelminä ovat laskeutusaltaat (14 kpl), päisteputkipidättimet ja sarkaoja-altaat. Lohkon 13 eteläisten alueiden kuntoonpanon yhteydessä rakennetaan kaksi uutta laskeutusallasta. Lisäksi valtaosa kuivatusvesistä (laskuojan 1 vedet) johdetaan suopohjalle rakennettujen kosteikkojen/ lintujärvien (yhteensä 12 ha) sekä osin pintavalutuskentän kautta. Vesienkäsitte- lyä tehostetaan lohkon 1 tuotannosta poistuneelle alueelle rakennet- tavalla noin 11,0 ha:n suuruisella ruokohelpiallasalueella, jolle ohjataan vedet 209,0 ha:n tuotantoalalta, ja 6,5 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä, jolle johdetaan vesiä 85,3 ha:n tuotantoalalta.
Laskuoja 3 jää pois käytöstä ja sen vedet (85,3 ha) johdetaan laskuojaan 2.
Jämiänkeitaan lohkon 14 pohjoisosan (85,3 ha) kuivatusvesille rakennetaan pumppaamo, jonka avulla vedet johdetaan kaivettavaa avo-ojaa pitkin lohkon eteläpuolella sijaitsevalle Vapon omistamalle ojittamattomalle suoalueelle. Suoalueelle rakennetaan pengertämäl- lä noin 6,5 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä. Pumppaamo ja pintavalutuskenttä ovat käytössä ympärivuotisesti. Vedet johdetaan kentän pohjoispäähän, mistä ne pintavaluntana virtaavat kentän
eteläpäähän kaivettavaan kokoojaojaan ja edelleen lohkon 10 reunaojaa pitkin laskuojaan 2, josta edelleen Kahilanluoman ja Palojoen kautta Jämijärveen.
Laskuoja 3 Kortesjärveen jää pois käytöstä. Ojaan asennetaan sulkupato, jonka kautta vesiä pystytään johtamaan pumppaamon häiriötilanteissa.
Hirvikeitaan kuivatusvedet tullaan johtamaan yhdellä laskuojalla alapuoliseen vesistöön. Laskuojan 1 (98,4 ha) vedet ohjataan Kivijoen ja Naurisjoen kautta Jämijärveen. Hirvikeitaan vesienkäsitte- lymenetelminä tulevat olemaan sarkaoja-altaat, päisteputkipidätti- met, pumppausaltaina toimivat laskeutusaltaat (2 kpl) sekä ympärivuotinen pintavalutus.
Päästöt vesistöön
Jämijärven valuma-alueella sijaitsevat hankealueen lisäksi Vapo Oy:n Saarikeitaan sekä Viheräperän turvetuotantoalueet.
Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden nykyinen ja Hirvikeitaan arvioitu nettokuormitus Jämijärveen laskeviin vesistöihin on seuraava:
Tuotantoalue Tuotantokelpoinen ala (ha)
Kiintoaine kg/v
Typpi kg/v
Fosfori kg/v
Jämiänkeidas 466,4 15 200 3 920 73
Saarikeidas 132,7 4 020 870 27
Viheräperä 128,0 4 710 1 020 29
Yhteensä 727,1 23 900 5 800 130
Hirvikeidas 98,4 3 200 830 15
Pöly, melu ja liikenne
Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energia- käyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotanto- kaudelle. Pölyävyys vaihtelee eri työvaiheissa. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Aumauksesta ja lastauksesta aiheutuvia pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta.
Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30-50.
Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen.
Melun voimakkuuteen tai haittaan voidaan vaikuttaa mm. menetel- mien valinnalla.
Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallinen ja sen esiintymiseen kiinnitetään erityistä huomiota asutuksen läheisyydes- sä. Tuotantoalueiden ympärille pyritään mahdollisuuksien mukaan jättämään esim. kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä.
Kaikkein meluisimpien työvaiheiden (kentän kunnostustoimet) aikana päiväajan 55 dB:n ohjearvo voi ylittyä 200-300 m:n etäisyy- dellä ja yöajan 50 dB:n ohjearvo noin 500 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Ohjearvojen ylittyminen voidaan estää kehittämällä työkoneita vähemmän meluaviksi sekä jaksottamalla töitä pidemmälle ajalle.
Energiaturve toimitetaan asiakkaalle pääasiassa talvikuukausien (marraskuu-huhtikuu) aikana. Jämiänkeitaalta ja Hirvikeitaalta kuljetetaan vuodessa keskimäärin noin 2 360 rekkakuormaa turvetta käyttökohteeseen. Toimitukset keskitetään 1 - 3 jaksoon talven aikana, jakson kestäessä 1 - 2 kuukautta riippuen käyttökohteen kulutusmäärästä. Tuotantomäärästä riippuen on arvioitu, että vuorokaudessa toimitetaan 20 - 30 rekkakuormaa ja että toimitus- vuorokausia on yhteensä 90 - 130 vuodessa.
Jämiänkeitaalta ja Hirvikeitaalta on energiaturvetoimituksille kaksi eri reittiä. Toinen reitti kulkee Korvaluoma-Sydänmaan paikallistietä ja toinen Kirjaskyläntietä maantielle nro 273 (Niinisalo-Karvia) ja edelleen Poriin, Raumalle tai Euraan. Kirjaskyläntietä ei tässä vaiheessa pystytä käyttämään turvetoimituksiin sen huonon kunnon takia. Jos tie kunnostetaan, suuntautuvat Jämiänkeitaan toimitukset osin ja Hirvikeitaan kokonaisuudessaan tälle kuljetusreitille. Nykyisin toimitukset hoidetaan kokonaisuudessaan työmaatiestön ja Korvaluoma-Sydänmaan paikallistien kautta.
Ympäristöturpeita toimitetaan lähiseudun asiakkaille ympärivuotisesti kysynnän mukaan, noin 1 - 5 rekkakuormaa vuorokaudessa. Lisäksi työmailla on myyntipäiviä noin 2 - 4 kertaa kuukaudessa, jolloin asiakkaat voivat noutaa ympäristöturpeita ja palaturvetta omilla ajoneuvoillaan.
Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko- syyskuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoi- den ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoi- minnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois, mutta tuotantokoneet ovat työmaalla ympärivuoden lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja.
Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana.
Liikenne kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset.
Varastointi ja jätteet
Vetokoneiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotanto- kauden aikana on noin 280 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 1 800 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä noin 400 kg.
Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueilla osoitetuissa paikoissa, jotka ovat rakenteeltaan sellaisia, etteivät öljyt pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Kullakin urakoitsijalla on omat säiliönsä ja niitä on työmaa-alueella yhteensä 8 - 12 kpl. Farmarisäi- liöiden keskimääräinen koko on 3 - 5 000 litraa. Tuotantoalueella säilytettävän polttoaineen yhteismäärä on enintään 50 000 litraa.
Polttoainesäiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan.
Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.
Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla.
Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 16 tonnia. Muovi kerätään, paalataan ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi hyödynnetään energiana tai kierrätetään.
Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen (9 m3) tukikohtien jätekatokseen, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Jätteet kerätään työmaa-alueen tukikohtaan, josta paikallinen jäteyritys ja toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljy ja ongelmajätteet toimitetaan Ekokemille.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Hakijan käsityksen mukaan tuotannon aloittaminen Hirvikeitaalla ei merkittävästi heikennä Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn Pitkäniemenkeitaan alueen niitä luonnonvaroja, joiden suojelemisek- si alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Näin ollen hakijan käsityksen mukaan luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura- arviointia ei tarvitse suorittaa hankkeen yhteydessä.
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Hankealueen välittömässä ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankealueilla voisi olla vaikutusta.
Marjastus on mahdollista tuotantoalueiden reunoilla. Lähiympäris- tössä on kuitenkin edelleen suo- ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö helpottaa osin myös kulkemista marjastusalueille.
Jämiänkeitaan luonne metsästysmaana on muuttunut, kun alue on otettu turvetuotantoon. Hanke ei enää tässä vaiheessa aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Alueelle kaivetut ojat ja altaat sekä tuotannosta poistuneelle alueelle tehty lintujärvi ovat lisänneet vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Vapo Oy on vuokrannut metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle, joka tekee
alueella riistanhoitotyötä riistakannan kehittämiseksi. Tuotantokau- den ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Alueella viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat ainakin hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi.
Hirvikeitaan luonne marjastus- ja metsästysmaana tulee muuttu- maan huomattavasti mahdollisten kunnostustöiden myötä.
Hirvikeidas on reunojaan lukuun ottamatta luonnontilassa. Hirvikei- taalla vuonna 1996 tehdyn ympäristöselvityksen mukaan suon reunaosilla esiintyy jonkin verran muurainta. Suon keidasosalla saattaa olla jonkin verran merkitystä retkeily- ja virkistyskäytössä, mutta suo ei ole maisematyyppinä harvinainen. Suon metsäisemmil- lä reunaosilla on tavattu mm. riekkoja.
Jämiän- ja Hirvikeitaan toimintojen suora ja välillinen vuotuinen työllistämisvaikutus on yhteensä noin 79 henkilötyövuotta.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Jämiänkeitaan kuivatusvedet ovat lisänneet ajoittain veden sameutta, väriä, humus- ja kiintoaine- sekä ravinnepitoisuuksia erityisesti Ojanperänluomassa, Kahilaluomassa ja Palojoessa.
Jämiänkeitaan Ojanperänluomaan kohdistuvat päästöt muodostavat huomattavan osan (20 – 60 %) Ojanperänluoman kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuuksista. Jämiänkeitaan päästöt ovat lisänneet Palojoen vuosien 1983 – 2001 keskimääräisiä kiintoaine- ja ravinnepitoisuuk- sia 2 – 9 %. Palojoen veden laatu on muusta hajakuormituksesta johtuen kuitenkin niin huono ja hygieenisesti likaantunut, ettei turvetuotannon vaikutuksia vedestä pysty erottamaan. Jämijärveen vaikutukset eivät hakijan mukaan ulotu. Vaikutukset ovat olleet suurimpia suon kuntoonpanotöiden ja tuotannon alkuvuosina 1978 – 1985.
Hirvikeitaan turvetuotannon vesistövaikutukset tulevat ulottumaan lähinnä Kivijokeen sekä lievinä Naurisjokeen. Turvetuotanto muodostaa osan alapuolisen vesistön rehevöittävästä kuormitukses- ta.
Jämiänkeitaan ja Hirvikeitaan päästöjen vaikutukset veden laatuun, vesistöjen virkistyskäyttöön sekä kalastoon ja kalastukseen ovat hakijan arvion mukaan niin vähäiset, että niistä ei aiheudu korvatta- vaa haittaa.
Vaikutus kalatalouteen
Ottaen huomioon hankealueen vähäisen vaikutuksen suhteessa alapuolisiin kalataloudellisesti merkittäviin vesialueisiin toiminnasta ei ole aiheutunut kalastoon tai kalastukseen kohdistuvaa korvattavaa haittaa. Jatkossa hankealueen vesienkäsittelyä tullaan tehostamaan, joten kiintoaine- ja ravinnepäästöt ja niistä mahdollisesti aiheutuvat haitat vähentyvät edelleen.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Hakijan käsityksen mukaan Jämiän- ja Hirvikeitaan turvetuotanto- alueilla ei ole ollut eikä tule jatkossakaan olemaan merkittävää vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Energiaturpeen tuotannosta voi ajoittain aiheutua näkyviä pölylas- keumia vyöhykkeellä, joka ulottuu noin 500 m:n päähän tuotantoalu- een reunasta. Näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa ja esteettistä haittaa esimerkiksi laskeutuessaan veteen. Silmälle näkymättömiä pienhiukkasia voi vastaavasti esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 m:n vyöhykkeellä tuotantoalu- een reunasta. Pienhiukkasten terveysvaikutuksia tutkitaan parhail- laan. Kansanterveyslaitoksen mukaan turvetuotannosta ei aiheudu sellaista terveysriskiä, että se voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta.
Pölyäminen ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Koska pöly kulkeutuu tuulen mukana, haittaa voi esiintyä vain tuulen alapuolella ja silloinkin vain, jos tuotantotoiminta on käynnissä. Keskimäärin tuotantopäiviä on kesän aikana 30-50.
Tuulitietojen mukaan pöly leviää melko tasaisesti kaikkiin ilmansuun- tiin. Pölyn leviämistä tuotantoalueelta vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueen ympärillä.
Lähimpien asutusten kohdalla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä, joina työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Pölyhaitta ei kuitenkaan ole jatkuvaa, ja tuotanto- alojen supistumisen myötä sen esiintyminen vähenee. Hakija on katsonut, että hankealueilta ei aiheudu sellaisia ympäristöön kohdistuvia pöly- ja meluvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat kohtuutonta rasitusta.
Hakija on esittänyt, että mikäli melu- ja pölyhaittoja esiintyy merkittävässä määrin, voidaan haittoja minimoida mm. työmenetel- miä ja -aikoja muuttamalla sekä muuttamalla aumapaikkojen sijaintia jne.
Ympäristöriskit
Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteis- sa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammu- tuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle.
Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat.
Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Hakemuksessa on esitetty suunnitelma käyttö- ja päästötarkkailuksi.
Vaikutustarkkailu
Hankkeen vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla.
KORVAUKSET
Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Kankaanpään ja Parkanon kaupungeissa sekä Jämijärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 9.8. – 8.9.2005 välisenä aikana.
Ympäristölupavirasto on 2.8.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36
§:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksilta, Varsinais-Suomen ja Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksilta, Kankaanpään ja Parkanon kaupunkien ja Jämijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Kankaanpään ja Parkanon kaupungeilta ja Jämijärven kunnalta. Asian kuuluttami- sesta on julkaistu ilmoitus Satakunnan Kansa -lehdessä 6.8.2005.
Lausunnot
1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on katsonut nykyisten vesienkäsittelymenetelmien kunnostus- ja laajennus- sekä esitettyjen tehostustoimenpiteiden toisiaan täydentävän toteuttami- sen kanssa yhdessä edustavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja -käytännön (BEP) mukaista vesienkäsittelyä. Hakijan tulee kuitenkin vesienkäsittelyjärjestelmien mitoituksissa ottaa huomioon mahdolliset tulvatilanteet ja niiden ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja siten harkita esimerkiksi virtaamansäätöpatojen käyttöä esitettyjen vesienkäsittelyrakenteiden täydentävinä osina. Ohivirtausojia
suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon, että vesiä ei saa pumppaamoiden häiriötilanteessakaan johtaa suoraan alapuoliseen vesistöön, vaan niille tulee tällaisten tilanteiden varalta olla jokin korvaava vesienkäsittelytapa tai varastointialue. Samoin tulee varmistaa, että ojien kaivutyö tehdään siten, ettei tulvatilanteita eikä oikovirtauksia pääse suurivirtaamaisissakaan olosuhteissa syntymään itse tuotantokentältä suoraan lasku- tai muihin ojiin. Myös tehtävät eristyspenkereet tulee toteuttaa niin, ettei ohivirtauksia eristysojiin pääse syntymään.
Ympäristökeskus on katsonut, että turvetuotantoalueen eristys- tai muitakaan ojia ei saa kaivaa pohjamaahan asti ulottuviksi eikä turvekerroksen alla olevia savikerroksia saa puhkaista sellaisilla alueilla, missä pohjavesien purkautuminen on mahdollista. Tämä on erityisen tärkeää tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevien vedenottoon soveltuvien yksityisten kaivojen kannalta. Mikäli turvetuotannon ojituskuivatustoimenpiteistä kuitenkin aiheutuu selkeää haittaa lähialueen kaivoille, tulee hakijan ryhtyä toimenpitei- siin syntyvien haittojen poistamiseksi ja/tai niiden korvaamiseksi esimerkiksi muilla vedensaantijärjestelyillä.
Ympäristökeskus on arvioinut Pohjakankaan II-luokan pohjavesi- alueen sijaitsevan riittävän kaukana turvetuotantoalueista. Pohja- vesialueen ja tuotantoalueiden välissä on lisäksi melko suuri avouoma (Kivijoki), joten on todennäköistä, ettei tuotantoalueilta kohdistu vaikutuksia itse Pohjakankaan pohjavesialueeseen.
Ympäristökeskus on todennut, ettei tuotantoalueiden lähiympäris- tössä sijaitseville suojelualueille kohdistu Jämiänkeitaalla ja Hirvikeitaalla harjoitettavasta turvetuotannosta aiheutuvaa sellaista mahdollista haittaa, että sillä olisi estettä ympäristöluvan myöntämi- selle. Hakijan on kuitenkin jätettävä tai istutettava mahdollisimman paljon suojapuustoa sekä sijoitettava muun muassa aumapaikat erityisesti Hirvikeitaan sellaisille alueille, joilla melun tai turvepölyn kulkeutuminen suojelualueille mahdollisimman hyvin estetään.
Erityisesti Pitkänniemenkeitaan Natura 2000 –alueen (ID:
FI0200155) osalta tulee lupamääräyksissä ottaa huomioon, että se on perustettu valtioneuvoston meluohjeen mukaiseksi luonnonsuoje- lualueeksi, jonka mukaan melutaso alueella ei saa ylittää 45 desibelin arvoa.
Pohjakankaan harju-/pohjavesialueen sekä siihen liittyvän Pohjakankaan Natura 2000 -alueen osalta ympäristökeskus on viitannut siihen, mitä kannanotossa pohjavesikysymyksiin on todettu.
Kaikissa turvetuotantoalueilla tehtävissä toimenpiteissä on tarkoin varottava vaikuttamasta Natura-alueiden vesitalouteen.
Ympäristökeskus on katsonut, että hakija on velvoitettava harjoittamaan turvetuotantoa niin, että pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Uutta tuotantoaluetta valmisteltaessa tulee ympäröivään maastoon mahdollisuuksien mukaan jättää tai
istuttaa riittävästi suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä estämään turvepölyn leviämistä.
Paloturvallisuuden osalta ympäristökeskus on muistuttanut, että ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulee olla niin kutsuttu ehtymätön vesilähde. Myös palavien ja muiden vaarallisten aineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa niistä erikseen voimassaolevia määräyksiä. Jätehuollon ja liikennejärjestelyjen osalta ympäristökeskus on pitänyt esitettyjä järjestelyjä riittävinä.
Ympäristökeskus on pitänyt hakijan täydennyskirjelmässään esittämiä suunnitelmia käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuista pääpiirteissään asianmukaisina, mutta jossain määrin suppeina.
Ympäristökeskus on esittänyt niihin eräitä täydennyksiä.
Ympäristökeskus on esittänyt, että melu- ja pölytarkkailu tulee tässä vaiheessa toteuttaa tuotannonharjoittajan toimesta osana tuotanto- alueen käyttötarkkailua, jolloin erillistä tarkkailuohjelmaa ei tältä osin tarvita. Käyttöpäiväkirjoista tulee siten jatkossa olla löydettävissä kaikki melu- ja pölytilanteisiin liittyvä oleellinen tieto, kuten koneiden työajat, tuulen suunnat ja voimakkuudet, kuormaus- ja kuljetusliiken- teen toiminta-ajat jne.
Ympäristökeskus on todennut, että turvetuotantoalueista tulee myöhemmin laatia erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoito- suunnitelma, josta käy ilmi tuotannon loppuminen eri osa-alueilla.
Siinä on kuvattava vesienkäsittelyn jatkaminen sekä päästö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun hoitaminen osa-alueittain tuotannon loputtua. Kyseinen suunnitelma tulee lähettää Lounais-Suomen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tuotannon lopettamista.
Ympäristökeskus on katsonut, että Vapo Oy:lle voidaan myöntää Kankaanpään kaupungin ja Parkanon kunnan alueella sijaitsevalle Jämiänkeitaan ja Hirvikeitaan tuotantoalueille turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, mikäli edellä olevat kannanotot otetaan luvan ehdoissa huomioon.
2) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa mainituista turvealueista sijaitsee Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella Parkanon kaupungin Sydänmaan kylässä noin 21 ha.
Kyseinen suoalue on jo aiemmin ojitettu, eikä sillä siten ole mainittavaa merkitystä luontoarvojen osalta. Mahdollisella turvetuo- tannolla ei voida myöskään katsoa olevan merkitystä Pirkanmaan puoleisen lähialueen luontoarvoille.
Pirkanmaan 6.6.1997 vahvistetussa seutukaavassa ei turvetuo- tantoon suunnitellulle alueelle ei ole osoitettu tarkempaa käyttötar- koitusta. Pirkanmaan 1. maakuntakaavaehdotuksessa, jonka maa- kuntavaltuusto on hyväksynyt 9.3.2005, kyseessä oleva alue on osoitettu turpeenottoalueeksi (EO 029 = Parkanon Hirvikeidas).
Turvetuotannon toiminta ei vaaranna Pohjankankaan pohjavesialu- een pohjaveden antoisuutta tai laatua. Todennäköisesti sillä ei ole vaikutuksia myöskään ympäristön kaivojen antoisuuteen tai veden laatuun.
Hankkeen kaikki vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Jämijärveen, joka laskee edelleen Jyllinjokea myöten Kyrösjärven Kelminselkään Ikaalisten kaupungin alueella. Pirkanmaan ympäris- tökeskus on katsonut hakijan esittämien vesiensuojelutoimenpitei- den olevan pääpiirteittäin riittäviä ainakin omalle alueelleen kohdistuvien, kaukokuormitukseksi laskettavien vaikutusten osalta.
Hakemuksen liitekarttaan on merkitty Parkanon kaupungin alueelle yksi palavan nesteen säiliö. Pirkanmaan ympäristökeskus on korostanut kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä (415/1998) vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemal- la, jossa on annettu menettelyohjeet, mikäli turvetuotantoon osallistuvien yrittäjien käyttämien polttoainesäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus ylittää 10 m3.
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu Parkanon kaupungin alueella pöly- ja meluhaittoja.
3) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Jämijärvi on rehevä järvi, jonka veden laatua heikentävät korkeat ravinnepitoisuudet, sameus ja runsas humuspitoisuus.
Järveä kuormittavat turvetuotannon lisäksi maatalous ja Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamo, jonka vesistövaikutuksen on kuitenkin arvioitu olevan muita kuormituslähteitä selvästi vähäisempi.
Jämijärven tilaa heikentävät erityisesti järven länsipäähän laskevat joet (muiden muassa Palojoki ja Naurisjoki), joiden veden laatu on heikko. Hakemuksessa on arvioitu, että Jämijärven fosforikuormituk- sesta yli 75 % on hajakuormituksesta lähtöisin, mutta turvetuotannon aiheuttamista haitoista merkittävin on kiintoaines, joka aiheuttaa vesistössä liettymistä.
Jämijärven kalastosta ei ole tutkimustuloksia saatavilla, mutta Jämijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman (Satakunnan kalatalouskeskus 1996) mukaan järvessä esiintyviä kalalajeja ovat muiden muassa hauki, ahven, kuha, lahna, made ja särki. Järvessä tavataan myös luonnonvaraisesti lisääntyvänä muikkua, mutta lajin kanta on heikko. Järvi on aikoinaan ollut hyvä rapuvesi, mutta rapukanta heikkeni selvästi 1980 - 1990-luvulla. Varsinais-Suomen TE-keskus selvitti vuonna 1999 Satakunnan rapukantojen tilaa muun muassa kalastusalueille ja osakaskunnille osoitetulla tiedustelulla.
Jämijärvessä rapujen vähenemisen syynä pidettiin turvetuotantoa, koska ravulle soveltuvat elinympäristöt ovat pilaantuneet turpeen aiheuttaman liettymisen seurauksena.
Vuosina 1994-2002 on Jämijärveen istutettu TE-keskuksen istutusrekisterin mukaan muiden muassa kuhaa, siikaa, muikkua ja jokirapua. Istutusten arvo oli tänä aikana keskimäärin 4 400 euroa/v,
ja ne on rahoitettu pääasiassa kalastusalueen ja osakaskuntien varoilla. Myös TE-keskus on osallistunut istutusten rahoittamiseen kalastuksenhoitomaksuvaroin.
Turvetuotantoa on harjoitettu hakemuksen mukaisilla soilla jo parin vuosikymmenen ajan, mutta tähän mennessä aiheutettuja vahinkoja ei ole voitu asianmukaisesti dokumentoida, koska toimintaan ei ole liittynyt kalataloudellisia tarkkailututkimuksia. On kuitenkin selvää, että Jämiänkeitaan turvetuotantoalueelta tulleet kiintoaines-, typpi- ja fosforipäästöt ovat rasittaneet alapuolisen vesistön tilaa ja heikentä- neet rapu- ja kalakantoja sekä vaikeuttaneet niiden hoitoa, johon on käytetty sekä yksityisiä että julkisia varoja.
Mikäli hakijalle myönnetään lupa turvetuotannon harjoittamiseen Jämiänkeitaalla ja Hirvikeitaalla, TE-keskus edellyttää, että vesistöön johdettavaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta vähennetään merkittävästi. Kaikki soilta tulevat kuivatusvedet tulee siten käsitellä vähintään pintavalutuksella ennen vesistöön johtamista. Hakijalle tulee määrätä myös 3 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi turvetuotannosta aiheutuvien haittojen vähentämiseen Jämijärvessä ja siihen laskevissa joissa. Maksu tulee suorittaa vuosittain Varsinais-Suomen TE-keskukselle tammikuun loppuun mennessä. TE-keskus tulee käyttämään maksuvarat kalavesien hoitotoimiin Jämijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti ja tarvittaessa myös hoitotoimien tuloksellisuuden seurantaan.
Hakijan tulee lisäksi tarkkailla turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä Varsinais-Suomen TE- keskuksen hyväksymällä tavalla.
Hakijalle tulee määrätä velvoite osallistua turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen kunnostamiseen, koska hakijan tähänastinen toiminta on aiheuttanut pohjien ja rantojen liettymistä ja kalojen ja rapujen lisääntymis- ja elinympäristöjen tuhoutumista ainakin Palo- ja Naurisjoessa sekä Jämijärvessä.
Koska turvetuotannon vaikutuksista Jämijärven kalaston tai rapukannan tilaan ei ole olemassa dokumentoitua tietoa, TE-keskus on katsonut, että lupa tulee myöntää korkeintaan vuoteen 2015 saakka. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, hakijan tulee esittää uusi lupahakemus ja sen yhteydessä selvitys turvetuo- tannon kalatalous- ja ympäristövaikutuksista toteutuneella lupakau- della. Seurantatutkimuksista on tällöin saatavissa tietoja usean vuoden ajalta ja toiminnan jatkamisen edellytykset on mahdollista arvioida näiden tietojen perusteella.
4) Kankaanpään kaupunki on todennut, että Korvaluomalla ei ole kaupungin vesihuoltoverkostoa, vaan alueen talouksilla on omia vedenottamoita ja yhteisiä vesiosuuskuntia. Lupahakemuksessa mainituille turvetuotantoalueille ja niiden toiminnan jatkamiselle voidaan myöntää lupa.
Tuotannossa tulee kuitenkin huomioida ympäristöministeriön Turve- tuotannon ympäristönsuojeluohjeen velvoitteet erityisesti siten, että alueelta ei johdeta pohjavesiä pois heikentäen talouksien veden- saantia ja että tuotanto ei kuormita alapuolisia vesistöjä enempää kuin on sallittu sekä noudatetaan jätelain velvoitteita ja kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.
5) Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointia ei tule sallia sellaisilla paikoilla, joilla näiden vuodoista voi aiheutua vaaraa yleisessä tai yksityisessä käytössä oleville pohjavesille tai vesistöille.
Mikäli polttonesteitä tai muita kemikaaleja kuitenkin pääsee maaperään, vesistöihin tai pohjavesiin, tulee tästä tehdä välittömästi ilmoitus palo- ja pelastusviranomaisille sekä ympäristönsuojeluviran- omaisille ja ryhtyä toimenpiteisiin näiden aineiden leviämisen estämiseksi.
Vesistöjen suojelemiseksi tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa turvetuotantoalueella, jotta ravinteiden ja kiintoaineiden pääsy alapuolisiin vesistöihin olisi mahdollisimman vähäistä.
Turvetuotanto ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa yleiselle tai yksityiselle pohjaveden saannille ja pohjaveden laadulle. Mahdolli- sesti aiheutuvat haitat ja vahingot yleiselle ja yksityiselle vedenhan- kinnalle tulee korvata. Turvetuotannon päätyttyä tulisi alueen vesitalous palauttaa mahdollisuuksien mukaan ennen tuotannon aloitusta vallinneelle tasolle.
Pöly- ja meluhaittojen ehkäisyyn tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan suojapuustoa. Ilman kautta tapahtuvaa turvepölyn ja melun kulkeutumista häiriintyviin kohteisiin tulee vähentää mahdollisuuksi- en mukaan laiterakenteellisilla keinoilla, jättämällä suojapuustoa häiriintyvien kohteiden ja tuotantoalueen väliin sekä välttämällä pölyä ja melua aiheuttavia toimintoja silloin, kun tuulee lähellä oleviin häiriintyviin kohteisiin päin.
Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettuja laitteita, koneita tai muita esineitä, vaan on otettava käyttöön asianmukainen jätteiden lajittelu sekä mahdollisuuksien mukaan liityttävä alueella järjestettyyn jätehuoltoon. Ongelmajätteitä saa luovuttaa vain asianmukaisen luvan saaneille jätehuoltoyrityksille.
Turvetuotannon päätyttyä alue tulee siistiä. Alueelta tulee poistaa koneet, laitteet, romut ja muut jätteet.
6) Parkanon kaupunki on ilmoittanut, että kaupunginhallitus lausuntonaan puoltaa ympäristöluvan myöntämistä seuraavin edellytyksin:
- Turvetuotanto ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa pohjaveden saannille tai laadulle. Muun muassa polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu haittoja.
- Vesistöjen suojelemiseksi tulisi käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta ravinteiden ja kiintoaineiden pääsy alapuolisiin vesistöihin olisi mahdollisimman vähäistä.
- Pöly- ja meluhaittojen ehkäisyyn tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan suojapuustoa ja laiterakenteellisia keinoja sekä ottaa huomioon tuulensuunta.
- Turvetuotannon päätyttyä alueelta tulee poistaa koneet, laitteet ja jätteet ja alue tulee siistiä.
7) Jämijärven kunta on ilmoittanut, että Jämijärvelle on perustettu vuonna 1998 Jämijärven Puolesta -yhdistys. Sen tehtävänä / tavoitteena on järven tilan parantaminen. Järven tila on huomatta- vasti huonontunut sinä aikana, jona turvetuotantoa on harjoitettu Jämijärven valuma-alueella.
Järven kunnostusta suoritetaan mm. niitoin, ruoppauksin ja vedenpinnan nostolla (rakentamalla pohjapato Jyllinjoen luusuaan).
Ehkä tärkeimpänä toimenpiteenä on järveä kuormittavien päästöjen vähentäminen erityisesti maatalouden, haja-asutuksen ja turvetuo- tannon osalta. Maatalouden osalta asiaa on hoidettu tehokkaasti mm. rakentamalla asianmukaiset lantalat, lannoitteiden ja ravintei- den käyttöä ohjaamalla sekä tekemällä suojavyöhykkeitä ranta- alueille. Haja-asutuksen osalta jätevesien käsittelyä ollaan parhaillaan tehostamassa ja on tehostettukin erilaisin puhdistusmenetelmin.
Lupahakemusta ratkaistaessa tulee huomioida erityisesti se, että Jämijärveen laskee vesiä useilta muiltakin turvetuotantoalueilta kuin hakemuksen kohteena olevilta, joten turvetuotantoalueiden purku- vesien järveä kuormittava yhteisvaikutus on suuri.
Ei ole suotavaa, että Jämijärvi toimii ns. "turpeen laskeutusaltaana".
Haitan vähentämiseksi turvetuotantoalueilta Jämijärveen laskevat vedet on puhdistettava erittäin tehokkaasti. Purkuvesien laatua tulee seurata riittävän usein suoritettavin kokein ja tarkkailupisteet tulee ottaa käyttöön myös kohdissa, joissa turvetuotantoalueilta tulevat vedet purkautuvat Jämijärveen.
Koska kuitenkaan kaikkea turvetuotannon vesistölle aiheuttamaa haittaa ei voitane estää, niin luvan saaja tulee velvoittaa osallistu- maan Jämijärven kunnostukseen vuosittain rahasummalla, joka on aiheutuvaa haittaa vastaava.
8) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä on huomaut- tanut, että turvetuotantoalueilta johdettavat jätevedet tulisi puhdistaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyväksikäyttäen huomioiden puhdistusprosessissa myös turpeen turvegeologiset ominaisuudet.
Samoin turvetuotannon pöly- ja meluhaittojen minimoimiseksi tulisi tuotantomenetelmille ja kalustolle asettaa vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvetuotantoalueen ojia ja laskeuma- altaita ei saa kaivattaa niin syviksi, että pohjaveden purkautuminen voisi tapahtua näiden kautta. Turvetuotantoalueen tukikohtaan sijoitetut polttoöljysäiliöt tulisi sijoittaa katettuun suoja-altaaseen ja
muutkin kemikaalit ja ongelmajätteet tulisi varastoida siten, ettei päästöjä maaperään pääse tapahtumaan. Turvetuotantoalueen jätehuolto tulee hoitaa jätelainsäädännön mukaisesti.
Muistutukset ja mielipiteet
9) Jämijärven kalastusalue on todennut, että järvessä on ollut vanhastaan hyvä, luontainen kalasto, joista merkittävin saaliskala on ollut kuha. Järvessä oli myös markkina-arvoinen rapukanta.
Kuhakanta ehtyi ja koekalastus (Satakunnan kalatalouskeskus) kertoi luontaisen kuhakannan loppuneen. Syynä pidetään luontais- ten kutupaikkojen peittymistä turvelietteellä. Samoin kuolleiden rapujen analysointi kertoi, että kuolema on tapahtunut tukehtumalla, koska turvesakka on tukkinut ravun hengitystiehyeet. Edellä esitettyä vaikutusarviota tukee myös järven pohjalietteestä tehty sedimentti- tutkimus. Kuhakannan elvyttäminen alkoi aluksi kuhan siirtoistutuk- silla jatkuen sittemmin istuttamalla vuosittain kesänvanhoja, luonnonravintolammikossa kasvatettuja poikasia. Rapukantaa on yritetty elvyttää istuttamalla osaksi täysikasvuisia, osaksi 5-10 cm:n poikasia.
EU:n myötä yli 95 % maatiloista on sitoutunut viljelemään käyttämällä ympäristötukiehdoissa vaadittuja viljelymenetelmiä.
Lisäksi Lounais-Suomen ympäristökeskus on laatinut Jämijärvelle suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman. Suunnitelmassa ehdotetuille ranta-alueille onkin perustettu suojavyöhykkeitä estämään erosioitu- van hiesumaan kulkeutumista vesistöihin.
Jämijärven puolesta -yhdistyksen alkuun saattamana on Jämijärven kunta käynnistänyt järven kunnostushankkeen, johon liittyy vesikasvillisuuden niittoa, matalien rantojen ruoppauksia ja maisemointia sekä virtauksien parantamista ruoppauksin. Hankkee- seen liittyy myös alimman kesäveden nostoon pohjapadolla tähtäävä hanke, joka on parhaillaan lupamenettelyssä. Toinen toistaan tukevat näytöt osoittavat turpeen nostosta aiheutuvan jatkuvaa, ennen kaikkea taloudellista vahinkoa ja haittaa järven yhteisille parannushankkeille.
Kalastus on pikku hiljaa hiipunut muun muassa pyydysten limoittumisen takia. Kuitenkin pyyntiä on saatu elvytettyä kuhan uudelleen tulon myötä. Ravustukseen ei ole vielä voitu myöntää lupia.
Yksilöityinä vaatimuksina ja perusteluina kalastusalue on esittänyt seuraavaa:
Luvan hakijan turvetoiminnan aiheuttaessa jatkuvan ylläpito- istutusten tarpeen tulisi luvan hakijalle määrätä istutusvelvoite.
Kalastuskunta on valmis hoitamaan omalta osaltaan istutukset kalatalouskeskuksen ohjeiden mukaan. Samoin istutusvelvoite rapukannan elvyttämiseksi tulisi määrätä luvan hakijalle. Tarvittaes- sa yksilöidään vuosittaiset istutuskorvausvelvoitteet, sillä nykyisin vuosittainen istutusmäärä sekä kalalajien määrä riippuvat kulloinkin
saatavilla olevista poikasista (koskee myös rapua). Merkittävimmät istutettavat kalalajit ovat kuha, siika, harjus ja järvitaimen. Rapu on jokirapua. Vuosittain istutuksiin on käytetty 5 000 – 6 000 euroa.
Jokien kunnostus on vasta alkamassa.
Edellä kerrottuihin vesistön kunnostushankkeisiin liittyen hakija on velvoitettava huolehtimaan jo olemassa olevista nostoalueiden saostuslaitteista sekä uusista rakennettavista laitteista siten, että niiden toiminta on ehdottomasti taattua myös runsassateisina aikoina. Tähänastisten kokemusten perusteella puhdistusmenetel- mät ovat riittämättömät, tai sitten valvonta ei aikaansaa toivottua lopputulosta.
Puhdistuslaitteiden ja -menetelmien valvontaan on määrättävä puolueeton organisaatio. Omavalvonta ei ainakaan ole riittävä.
10) Jämijärven kalastuskunta -niminen osakaskunta on vaatinut, että Vapo Oy on määrättävä korvauksiin myös aikaisemmilta vuosilta niistä kalataloudellisista haitoista, jotka ovat aiheutuneet turvetuotan- toalueiden vesien laskemisesta Jämijärveen. Nämä haitat ovat kohdistuneet erityisesti kuha- ja rapukantoihin. Turvetuotannosta järvien kalataloudelle aiheutuvat haitat ovat kaikkien osapuolten tiedossa.
Turvealueiden humus on ajautuessaan Jämijärven syvännealueille, jossa ovat myös Jämijärven parhaat kuhan lisääntymisalueet, heikentänyt oleellisesti kuhan luontaista lisääntymistä. Tätä haittaa niin Jämijärven kalastusalue kuin kalastuskuntakin ovat taloudellis- ten voimavarojensa puitteissa yrittäneet korvata poikasistutuksilla.
Kaikkina vuosina ei ole voitu riittävästi suorittaa istutuksia. Osakas- kunta on katsonut kuitenkin, että Vapo Oy:n pitää korvata Jämijärven kalastuskunnalle vuosittain vähintään 10 000 kappaleen kesänvan- han kuhanpoikasen (poikasen hinnoittelussa pitää käyttää nykyisin vähintään 7 cm:n poikasen hintaa istutuspaikalle toimitettuna) istutuksesta aiheutuva kustannus. Tälle korvaukselle on myös maksettava asianmukainen viivästyskorko. Näitä haittoja on istutuksilla kompensoitu jo ainakin 1980-luvun alusta asti.
Lisäksi Jämijärven kalastuskunta on katsonut, että myös rapukannalle aiheutuu vahinkoa turvetuotantoalueilta huuhtoutuvas- ta humuksesta. Se estää rapujen oleskelun ja lisääntymisen sen luonnollisilla elinalueilla. Kalastuskunta on vaatinut, että Vapo Oy:n tulee korvata vuosittain aiheutuneena vahinkona 5 000 kappaleen emoravun istutushintaa vastaava rahamäärä siten, että korvaus- summalle maksetaan myös vuosittainen lainmukainen viivästyskor- ko. Ravun hinnan määrittäminen tulee tehdä sukukypsän ravun mukaan ja silloin ravun koko on vähintään 7 cm. Tällaisen ravun hinta on nykyisin 10 centtiä/cm +alv 22%. Kuten kuha niin rapukan- takin on kärsinyt turvetuotannon haitoista jo 1980-luvun alusta alkaen.
Vapo Oy pitäisi määrätä suorittamaan korvauksia vuosittain vuoden 1980 alusta alkaen. Mikäli asiantuntijat päätyvät tulokseen, jossa kalataloudelliset haitat ovat nyt esitettyä suuremmat, sitä ei vastusteta. Hakijan arvio haitan vähäisyydestä tulee lupaviranomai- sen määritellä. Tarkoituksena ei missään tapauksessa ole estää turvetuotantoa, mutta muuallakin Suomessa olevan käytännön mukaan haitan aiheuttajan on vahinkonsa korvattava. Kalastuskun- nan mielestä vahinko ei ole vähäinen.
11) AA Parkanon kaupungin Sydänmaan kylässä sijaitsevan Ranchi 5:31 tilan omistajana on ilmoittanut, ettei hän tule hyväksymään jätevesien laskua Kortesjärveen. Kortesjärven läheisyydessä AA:n maalla on lähde, josta otetaan talousvesi. Turvesuon laajeneminen ja laskuvesien johtaminen Kortesjärveen tulee todennäköisesti muuttamaan lähdeveden laatua. Myös pölyhaitta tulee muodostu- maan suhteellisen suureksi ja vaikeuttamaan normaalia elämää, koska taloudessa podetaan astmaa.
Jos lupa myönnetään, AA on vaatinut lähdeveden analyysia ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen tietyin väliajoin lähdeveden toteamiseksi juoma- ja käyttökelpoiseksi. Jos veden laatu huononee, siitä vaaditaan korvauksia.
12) BB on ilmoittanut, että hänen omistamansa Kortteus ja Pihlaja - nimiset tilat (581-431-5-17 ja 581- 431-5-19) rajoittuvat Kortesjärveen ja alueisiin, joita lupahakemus koskee. Kortesjärven kuivatus aikoinaan epäonnistui/jäi kesken, joten hyötyä siitä ei juurikaan ole ollut. Nyt on maa- ja vesioikeuksien omistajien kesken ollut suunnitteilla järven osittainen tai kokonaan palauttaminen entiselleen.
Turvetuotantoalueen tulevissa toimenpiteissä tulee huomioida veden virtaussuunnan muuttumattomuus. Kortesjärven ja Röömin korkeusero on noin puoli metriä.
Hakijan vastine
Hakija on 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta todennut, että tuotantoalueiden ojastojen kaivun ulottami- sella kivennäismaahan ei saata olla haitallista pohjavesivaikutusta, eikä haitallista vaikutusta muutamista kaivoista tapahtuvalle talousvedenotolle. Tuotantoalueet eivät sijoitu pohjavesialueelle, eikä niillä ole havaittu läheisyyttä.
Jo toteutetut ja toteutettavaksi suunnitellut rakenteet on mitoitettu huippuvirtaamien mukaan, joten enempi tarkistaminen ja varmista- minen ei ole tarpeellista.
Tuotantoalueen ja Pitkäniemenkeitaan Natura -alueen välinen etäisyys lyhimmillään ja suppealta osin alueita on noin 200 m ja välinen maasto Kivijokea lukuun ottamatta on metsämaata. Natura- peruste (priorisoitu luontotyyppi) on keidassuot (97 %). Hakija ei näe perusteita hakemuksessa olevaa enemmälle suojavyöhykkeelle ja
uusien istutuksien perustamiselle sekä aumojen muunlaiselle sijoittamiselle. Epäiltyä melutason ylittymistä ei voi tapahtua.
Hirvikeitaan ja Jämiänkeitaan laajennusten läheisyydessä ei ole asutusta, joten enemmän suojavyöhykkeen perustaminen estämään pölyn leviämistä ei ole perusteltua.
Mm. Kivijoki ja kosteikkoaltaat ovat ehtymättömiä palovesilähteitä.
Hakemuksessa esitetty tarkkailu on kaikkinensa riittävä antamaan tiedon alueiden kuormituksesta ja sen vaikutuksista purkuvesistöis- sä. Väite, että tarkkailua ei ole toteutettu ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla, ei pidä paikkaansa.
Vesistötarkkailusuunnitelma tullaan toimittamaan ympäristökeskuk- sen hyväksyttäväksi.
Suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee voida toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vaiheittain, koska poistuma on sellaista ja koska vaiheittain on tarpeen siirtää poistuneita alueita ulkopuolisiksi.
2) Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on viitannut aineiden käytön ja jätehuollon osalta vastineen liitteenä olevaan selvitykseen polttoaineisiin ja jätteisiin sovellettavista säännöksistä ja ratkaisuista. Muihin kohtiin hakijalla ei ole huomaut- tamista.
3) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausun- non johdosta hakija on todennut, että se ei pidä mahdollisena, että väitetty ilmeisesti koko järven rapukannan nopea tuhoutuminen olisi ollut seurausta turvetuotannon jo ennen useita vuosia ennen väitettyä raputuhoa alkaneesta kuivatusvesien johtamisesta. Samaa kysymystä on käsitelty Saarikeitaan ym. (Jämijärvi ja Ikaalinen) ympäristölupa-asiassa.
Hakija on viitaten hakemuksessa ja sen täydentämisessä vesienkä- sittelystä esittämäänsä katsonut, että Jämiänkeitaalle ja Hirvikeitaal- le on suunniteltu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset puhdistusmenetelmät.
Vaaditun tarkkailun johdosta hakijalla ei ole huomauttamista.
Ottaen huomioon Jämijärveen vetensä kahdessa purkupaikassa laskevan vähäisen tuotantoalan ja vähäisen osuuden kokonaiskuor- mituksesta sekä vesiensuojelun tehostumisen hakija on katsonut TE-keskuksen kalatalousmaksuvaatimuksen kokonaisuudessaan aiheettomaksi.
Koska kunnostamisvaateelle ei ole esitetty perusteita, se on hylättävä aiheettomana.
Hakija on katsonut tarkoituksenmukaisimmaksi, että lupa myönne- tään yleisen käytännön mukaisesti toistaiseksi voimassaolevana.
Lupaehtojen tarkistamisajankohtana vuosi 2015 on sopiva.
8) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän lausunnon johdosta hakija on todennut, että vaatimus kuivatusvesien puhdista- misessa käytettävästä parhaasta käyttökelpoisesta menetelmästä tulee huomioiduksi hakemuksessa ja siihen annettavassa päätök- sessä. Vaatimuksesta turvetuotannossa käytettävistä mahdollisim- man vähän melua ja pölyä aiheuttavista menetelmistä ei ole huomauttamista.
Jämiänkeitaan ja Hirvikeitaan läheisyydessä ei ole pohjavesialueita, joten vaikutuksia pohjaveteen ei ole odotettavissa.
Polttoöljysäiliöiden sijoittamista katettuun suoja-altaaseen ja kemikaalien sekä ongelmajätteiden varastoimista koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut liitteenä olevaan selvitysluon- nokseen ja katsonut vaateen katetusta suoja-altaasta lakiin perustu- mattomaksi.
Jätehuoltoa koskevasta vaatimuksesta ei ole huomauttamista. Myös viitataan em. selvitykseen.
9) Jämijärven kalastusalueen ja 10) Jämijärven kalastuskunta- nimisen osakaskunnan muistutuksen osalta hakija on ensiksi viitannut asiassa hakemuksen täydentämisen yhteydessä asiasta lausumaansa Toiseksi hakija on vaatinut, että ympäristölupavirasto hylkää tehdyt kompensaatiovaatimukset kokonaisuudessaan aiheettomina.
Mikäli korvausta vastoin hakijan käsitystä määrätään suoritettavaksi, hakija paljoksuen vaadittuja korvauksia toissijaisesti vaatii korvaus- vaatimusten enemmälti hylkäämistä.
Vaatimukset on esitetty hakijalle 23.8.2005 toimitetussa vas- tinepyynnössä. Joka tapauksessa korvauskysymysten ratkaisussa on otettava huomioon saatavien vanhentumista koskevat säännök- set lain 15.8.2003/728 4 ja 7 §:n 3-kohdan mukaan ja toissijaisesti em. lailla kumotun asetuksen mukaan.
Satakunnan kalatalouskeskuksen vuonna 1996 laatiman ”Jämijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman” selvitys- ja suunnitel- maosan mukaan Jämijärvi on aikaisemmin ollut hyvä kuhajärvi.
1960-luvulla tehdyn selvityksen mukaan syinä kannan heikkenemi- seen on saattanut olla epäonnistunut lisääntyminen, kutualueiden puute tai voimakas kalastus. Paikallisilta kalastajilta saadun tiedon mukaan metsäojituksista aiheutunut kuormitus tuhosi kuhan lisääntymisalueet 1960-luvun alkupuolella. Viime vuosina kantaa on elvytetty istutusten avulla, ja tulokset ovat olleet hyviä. Tällä hetkellä kalastajat pitävät lajin tilaa tyydyttävänä. Lajin luontainen lisääntymi- nen onnistuu.
Samaisen selvityksen mukaan hauki-, ahven- ja lahnakannat ovat hyvät, mutta made-, muikku- ja siikakannat ovat heikot.
Jämijärvellä on runsaasti hauen, lahnan ja ahvenen kutualueita.
Lisäksi järveltä löytyy ainakin 10 kuhan lisääntymisaluetta. Kaikkien em. lajien lisääntymisalueet sijoittuvat eri puolille järveä.
Jämijärvi on aikaisemmin ollut hyvä rapuvesi. Rapurutto on alueella riehunut ainakin 1960- ja 70-luvuilla. Syynä ravun lähes täydelliseen häviämiseen pidetään turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta.
Rapukantaa on pyritty elvyttämään istutusten avulla sekä kieltämällä ravustus alueella. Tulokset ovat tähän mennessä olleet lupaavia.
Parhaiten istutetuista lajeista ovat menestyneet hauki ja kuha, myös rapuistutusten tulokset ovat lupaavia.
Jämijärven kalastusalueen lähes täysin hävinnyttä rapukantaa on vahvistettu istutuksilla (1994).
Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan vuonna 1994 on istutettu rapuja yhteensä 2 264 kpl. Jatkossakin istutukset ovat alueella tarpeellisia, mikäli kantaa halutaan elvyttää. Pyyntivahvan rapukannan muodostuminen kestää yleensä kymmenen vuotta.
Vuonna 1987 alueella koeravustettiin kolmessa kohteessa (Jyllinkoski, Kauppilanjoki, Jämijärvi). Saalista saatiin Jämijärvestä ja Kauppilanjoesta (yhteensä 128 rapua).
Toiminnassa olevat turvetuotantoalueet muodostavat Jämijärven valuma-alueesta yhteensä noin 2,5 %. Jämijärven 348 km2:n valuma-alueesta on vain pieni osa luonnontilassa. Maatalous, turvetuotanto, metsäojitukset ja Jämijärven kunnan jätevedet ovat lisänneet huomattavasti vesistön ravinnekuormitusta.
Joka tapauksessa hakija on paljoksunut vaadittujen istutusten volyymiä. Hakija ei pidä rapuistutusvaateita perusteltuina, koska rapukantojen romahtaminen ei voi olla seurausta sen toiminnasta.
Vesiensuojelun tehostamisen ja rakenteiden kunnossapidon osalta ei ole huomauttamista. Valvonta on jo lainsäädännöllä ja viran- omaisorganisaatioilla järjestetty asia.
4) Kankaanpään kaupungin teknisen lautakunnan ja kaupun- ginhallituksen lausuntojen johdosta hakija on viitannut edellä lausumaansa.
6) Parkanon kaupungin ja 5) ympäristölautakunnan lausuntojen johdosta hakija on viitannut edellä ja aikaisemmin lausumaansa.
7) Jämijärven kunnan ja kunnanhallituksen lausunnosta vesienkäsittelyn osalta hakija on viitannut hakemuksessa ja sen täydennyksessä asiasta esittämäänsä. Vastaavanlaisia vesienkäsit-
telyn tehostamissuunnitelmia hakija on esittänyt myös muissa Jämijärveen laskevia tuotantoalueita koskevissa ympäristölupaha- kemuksissa.
Tarkkailun osalta hakija on esittänyt yksityiskohtaiset tarkkailusuun- nitelmat hakemuksessa ja sen täydentämisessä sekä päästö- että vesistötarkkailun osalta. Vesistötarkkailupisteitä sijaitsee purkuvesis- tössä Kivijoessa (kaksi asemaa), Ojanperänluomassa, Palojoessa ja Naurisjoessa. Hakija on pitänyt esitettyä tarkkailusuunnitelmaa riittävänä.
Hakija on katsonut, että perusteita hakijan velvoittamiselle osallistu- maan laajan ja repaleisen Jämijärven kunnostamiseen ei ole olemassa.
11) AA:n tilan asuinrakennukset sijaitsevat noin 750 metrin päässä tuotantoalueen reunasta ja välissä on metsää. Myös muistutuksessa mainittu lähde sijaitsee hakijan arvion mukaan vähintään yhtä kaukana tuotantoalueen reunasta. Hakija on katsonut, että sijainnin ja kuivatusvesien pintavalutuksella käsittelyn johdosta muistutukses- sa mainittuja vaikutuksia lähdeveden laatuun ei tule aiheutumaan.
Näin ollen myös lähdeveden laadun tarkkailu on tarpeetonta.
Etäisyydestä johtuen myöskään haitallisia pölyvaikutuksia ei tule esiintymään.
12) BB:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että mahdolli- nen järvennostohanke on luvanvarainen toimenpide, jossa on asianmukaisesti huomioitava veden alle jäävät ja vettymishaitoista ym. kärsivät toisten maa-alueet. Toiminnasta ei hakijan käsityksen mukaan aiheudu epäiltyjä haitallisia vaikutuksia.
HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET Täydennys 16.8.2006
Hakija on 16.8.2006 täydentänyt hakemustaan Jämiänkeitaan ruokohelpikosteikon ja kuivatusvesien käsittelyn tehostamismahdol- lisuutta koskevalla selvityksellä. Hakija on vielä 18.8.2006 antanut selvityksen laskuojaan 2 laskevan 10 ha:n suuruisen alueen kuivatusvesien käsittelyn tehostamismahdollisuuksista.
Ruokohelpikosteikko
Vapo Oy on rakentanut Jämiänkeitaan lohkon 1 tuotannosta poistu- neelle alueelle ympäristölupahakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti keväällä 2004 noin 11,0 ha:n suuruisen ruokohelpikos- teikkoalueen. Alueelle vesiä johdetaan 209,0 ha:n turvetuotantoalu- eelta, josta valmistelematonta aluetta on 13,7 ha. Alue koostuu kolmesta vierekkäisestä alueesta. Alueet ovat 50 – 60 m leveitä ja noin 650 m pitkiä. Alueet on erotettu toisistaan penkerein ja avo-ojin.
Turvetuotantoalueilta tulevat vedet johdetaan jako-ojalla ja jakoputkilla alueen pohjoisosaan luontaisella valunnalla. Täältä vedet virtaavat ruokohelpikasvustoa pitkin alueen eteläosassa
