scntähden tässä

louteen heittäyminen on

scntähden tässä

^niinkuin

muissakin asioissa

hyljättämii.

Syynä

siihen

^että yhteiset petojahditmeillä mel- kein poikkeuksetta

huonosti

^{päättymät, on}

kaksi seik-

kaa: johtajilta, nykyisiltä jahdimoudeilta, puuttuu joko

halua tahi

^taitoa

tahi

^kumpaakin jahtia joh- tamaan ja maan

asntkaat

^{omat yhtä} taitamatto- mat

sen tehtämissä.

Jälkimmäistä

seikkaa

^{ei moi}

auttaa,mitä

pyssyn

käyttämiseen tulee, jos

se

^ei

muiden

asiain

»vaikutuksesta, _niinkuin

esim. asemel- mollisuuden

^tultua muutu paremmalle kannalle.

Edellisen seikan

^eli yhteisten jahtien johdonparan-

tamiseksi

^{on helpompi}

keksiä

^keinoja.

Tässä

^ylsi,

joka meistä näyttää

tarkoituksen mutaiselta.

Maamme

kaupunkilaisissa ja yleensä maallakin herrassäätyisisiä on metsästyksen

harrastus

^wiime aikoina yhä ollut

nousemaan

päin ja metsästäjien luku niiden

nuorisosta

^{yhä encntynyt.}

UseoiSsa

kaupungeissa, paikottain maallakin, on

sentähden

yhdytty jahti-

tahi

ampuma-seuroihin, joilla

use-

oilla ^on

hallituksen mahmistamat säännöt. Missä

tämmöinen

seura

^on olemassa, näyttäisimukamalta ja petojahdin edistymiselle hyödylliseltä, jos

se

ottaisi

likipitäjästcn yhteisten vetojuhtien johdan- nan

huostaansa

^ja

melmollisuuoelseen — _astuisi

nykyistenjahtimoutien sijaan,

samoilla lvelmollisuuk-

silla, mutta myöskin

samoilla

palkla-cduilla. Kuin tämmöisten seurojen jäsenet

eimät

ⁿⁱⁱⁿ

katso sitä

hyötyä, minkä jahdilla moittamat, kuin enemmän

sitä

^{humitusla, milä}

heillä

^{jahdista on, niin}

olisi

jahtimouti^palkka etupäässä täytettämä tarpeellis- ten jahtimerkkojen. jahtikcihästen ja muiden

sen-

laisten yhteisessä vetojuhdissa tarpeellisten tapi- neitten hankkimiseksi, ja mähempi

osa saisi

^olla

kyyti-apuna,kun tarme »vaatii kulkemaan pitempiä matkoja

asianomaisiin

^{paikkoihin yhteistä petojah'}

tia ^pitämään. lahtitapineet

ollsimat

^pidcttämät

yhden metsästysseuran johdantoon yhdistyneiden pitajästen yhteisenä

omaisuutena

ja metsästysseuran

huostassa

säilytettälvät, ja

olisi sen

^niistä

^asiano-

maisille

lunnille tiliä tekeminen. ^Sopimilla pie-

nemmillä

kirjasilla,joitu

asianomaisien

^tuntien

asuk-

kaille jaetaan, opetettaisiin, miten

senlainen

^yhtei-

nen ^{jahti on} pidettälvä,mitä

siinä

^on maarinotet- tama, että

sen

tarkoitus »voitetaan. Täten moi-

täisiin

^eStää

se,

_mikä nykyään petojahdit tekee tyk- känään

mahdottomiksi

onnistumaan, ettämuka

osan-

ottajilla ei ole

laisinkaan

^{käsitystä, mitä}

heillä

^on

tehtämänä, jonlatähdeu joko eimät tee mitään

tahi

tekemät semmoista, mikä jahdin

tarkoitukselle

^on

haitaksi.

Jos

esittämämme

^muutos vetojuhtien pidossa

saataisiin

^aikaan,

olisi sillä

^niille

hankittu

^innok-

kaampia ja taitamampia johtajia, ja useampia kulu nykyään on mahdollista, joka

seikka suuremmassa

»väkijoukossa on malttamattoman tarpeellinen. Si-

ten

saataisiin

^myös

sangen

^pian telmollisia,

niihin

tarwittawia jahtikapineita

—

_{asia, mitä jahdin}

onnelliselle

päätökselleei ole

»vähemmin

tarpcllinen.

Vähitellen mailuttaisi esimerkki lehoittamaSti

^lili-

seudun

asuklaihin,

niin

että innokas ja pontema petojen

ahdistus

niiden lukua

mähentäisi.

äijänne

Perjantaina 6 päiwä Syyskuuta

Tilaushinnat:koko wuo elta4 ^m., kolmeneljännekseltä 3m., puolelta2^m., neljän»

Ulosannetaan Weilin ^{ja (Ac»c»s'in} kirjakaupassa Iymäsknlässä jokaTiistai ^jaPer»

-lt:>i 71. ^1878.

konttoreissa:

^{koko nmodelta5m.} 64 p., kolmeneljänn 82 p., neljännekseltä1m.4l p. yksityisetnumerot10^p.

jantai»aamu,missä ^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan 10 p:stä pieneltärimiltä.

—

nekfeltä ^1m.

—

Post»

Toimittajat: K. (Uöös,wastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellgren,

F.

^{Canth. 4m.}23 p., puolelta2m

Ei se

^{koira oramaa tuo, joka}

mäkisin ^metsään

ajetaan", on

manha

sananparsi, joka nykyisissäpe- lojahdeissa melkein aina jääpi

nnhotukseen.

^Niinpä

esim.

^{luu yhteiseen jahtiin}

kutsutaan etäisiä

^kulmia,

jotka

suurieu sellien

^{lautta omat}

luonnollisesti siitä osasta

^{pitäjäästä eroitetut,}

missä

^{jahtia pidetään.}

Että heillä, erittäinkin kun

»vanhastaan

^tietämät,

ettei

semmoisissa tiloissa

^{mitälään petoa saada, ei}

ole »nilakaan

halua

^jahtiin

osaa

^{ottamaan, on}

sel-

wä

asia. LoS

^taaS

heidän

likitienoillaan, jotka kuulumat

toiseen

pitäjääsen, pidetään jahtia,niin

heitä

^ei

sinne kutsuta.

^Kunpetoeläimet yhtälöähän tietämät

ihmisten

^{tekemistä pitäjään} kuin oikeuden rajoista,

olisimat

^ne paikkakunnat, mitkä luonnol-

lisesti

^{yhteen kuulumat,myös}pctojahdcissa yhdeksi yhdistcttliwät. Siten kulin mieluummin

niihin tulisi

^{ja paraiten}

niissä tchtämäänsä lokisi

^toimit-

taa, lun

se

^muka

olisi

^{omaakin etua litempänä.}

Mutta joku kysynee:

tokkohan

^mitkään

metsäs<

tysseural

ilmasesta

^rupeisimat

tuommoiseen

^mai»

maan? Meidän

tekisi

^{mieli »vastata: ..lysyyhän}

miclä!" Niin paljon luulemme tuntemamme met sästäjän intoa.

Kun

matkustetaan lymmenkuntia penikulmia paikoille,

missä

^tiedetään

karhu

^kierrok-

sessa

^{oleman, niin}

mahtanee

metsästysseurojen jä^

senissä, jos niiden luku

nousee

^{30— 40:neen,*)aina}

olla sen

^»verran innokkaita,että lymmenlunta on malmitta

lähtemään

5—6 penikulman matkalle, jos on syytä toilvoa hupaista ja ounellistapetojahtia.

Woisimathan tumallisella

^{ajalla yhdellä matkalla}

harjoittaa

asianomaisten

^{tumalla myöskinpienem-}

män

otuksen

^jahtia.

Että kaupunkien metsästäjät

näihin saakka

^cimät

useammin

^{käy maalla petoja} jahtaamassa, _tulee siitä, että ^ilman

suuremman

ihmispaljouden ^apua

suuremmista

pedoiota ainoastaan ilmestä moi koi- ran alvulla

säännöllisesti

^jahdata,

^sutta

^ei

^laisin-

kaan, ja

säännöllinen karhun

^{**) jahtikaan ei käy}

juuri muulloin luin talmis-aikaan.

Itämällä mainitsemme, että mitä

tässä

^olem»

me puhuneet metsästysseurojen

mahdollisesta

^{»vai^}

tuluksesta

^vetojuhdin edistyttämiseen, _ei

solvi seu-

tummeoloihin, niinlauman kuin mitataan

metsäs-

tysseuraa täällä ei ole.

Olihan

^{täällä joitakuita}

muosia sitten ampumaseura,

^joka

olisi

^moinut

^leh-

jeentyä metsästys-seuraksi. Mutta

sen

^{elämä ei}

ollut pitkällinen.***) mailla täällä on metsästäjiä

sangen

paljon.

Soisimme

^muiden

sanomalehtien

^{ottamanpetojen}

pyyntöä koskemia seittojapuheilsi,niinlauman kuin

*) Vähälukuisemmat metsästysseurateimät saattaneme- nestyksellä ottaa esittämäämme ^tointa

tehtämälseen

^juuri

lameammalla alalla luin omissa tunnissaan.

**)Että karhu^{moidaau hyminampua lamalta,}lun käypi tappamansa eläimen ^raadolla, on satunnaista jahtia eltä säännöllistä. ^{Kun tieto}

siitä

^että tarhu^on kaatanut eläi- men ehtii ^kaumempanaasumallemetsästäjälle,on useinkin^jo myöhäistä. Hän ^{ainakin pelkää sitä,eikä ole}niin taipuma yksin semmoiselle ^matkalle lähtemään:

"*)Hupaisena sattumana tahdomme ^{mainita että,} tun

sen

kuoleman ilmoitusta ei ollutsanomissa nähty, tapahtui

sen

muistolle wielä wiime tewännä

se

kunnioitus,_ettäkir-

jallisestikutsuttiin ^ottamaan

osaa

Viipurin ampumaseuran wuosijuhlaan,wailta ^jo »vuosikausia oli ollut poilcssa elä- mien ^joukosta.

Miten saataisiin ^{yhteiset peto-}

elawain jahdit paremmin menestymään.

Sanomalehdissä

^on hywästä syystä enemmän tuin ennen ruwettu

huomauttamaan siitä

^epäkoh-

dasta, mitä

useassa

^paikoin

^maassamme

^{on ole-}

massa,

että muka koti-eläimet eiwät

saa

^pedoilta

rauhassa

^{wiihtyä, waan tuon tuostakin joutumat}

niiden

raadeltawitsi.

^{Tämä kysymys}

sai

^erittäin-

kin

siitä

^uutta

huomion

^aihetta, kun pedot Tam- pereen

seuduilla

alkoiwat wiime wuonnatuon tuos-

takin

wiedä lapsiakin. Mutta maikka tämä

asia usein

^{on ollut jupakassa,niin eipä}

sentään

^ole

tah-

tonut esiintyä »valitusten kerällä pian auttamien keinojen esityksiä. Näiden

keksiminen

ei olektaan helppo, kun Suomen

asukkaat

^omat

useissa

^paikoin

tykkänään »vieraantuneet

metsän

^{elämäin elämälle,}

eimät pane

sitä

huomatakseen, _eimät löydä

sen

^tie-

dosta mitäkään humia, _{eimät ole} tottuneet ampu- ma

asetta

^{käyttämään}

tahi metsän

^{elämäin pyyn-}

tiä harjoittamaan.

Että

tämä »vieraantuminen micläkin lisääntyy,

siihen

^muun mukana maikuttaa

osaltaan sekin

^{seikka, kun}

tilalliset

näyttämät yhä enemmän rupeeman tekemään täyttä totta

metsän riistansa

^omistus oikeudesta, kieltämään mieraita harjoittamasta mitäkään hyödyllisten otusten met- sästystä

maallansa.

^Näiden

sekä

^{useimpien pie-}

nempien

talollisten siis

^{täytyy lakata} metsänkäyn- nistä.

Että talolliset tahtomat oikeuttansa tässä kohden

^{säilyttää,}

sitä

^{tietysti ei kukaan}

saa

^pahaksi

panna. Mutta

samalla

on huomaaminen, mikä

siitä

^on seurauksena,_kun

se suuremmassa ^määrässä

tulee täytäntöön. Se peto-elämäin pyynnin

halu

ja taito,_mikä

siellä

^{täällämaamme}

asukkaissa

^mielii

löytyy,

se

^{on juurimelkein} yksinomaisesti_luon

vie-

nemmän

metsänriistan

^{pyynnissäsyntynytja tehjeen}

tynyt,maikka

tosin

^eijokainen

sen

harjoittajaole

suur-

ten peto eläinten pyytäjäksi

saakka

^{ehtinyt. Kukapa,}

joka ei nuorempana ole

huomiotansa

^totuttanut

tarkkaamaan

metsän asukasten

^tapoja,»vanhempana

sitä möisi

^{tehdä, maikka}

kohta

ymmärtääkin, että jotakin

olisi

^{tehtämä, kun nämä eimät anna}

^hä-

nelle elitoineen

rauhaa?

Mutta

^maitta täten näyttää hymin

mahan ^ole-

man toimelta saadajotapaikassa

maassamme

^tuota

pikaa mitäkään tehokkaampia tl»imia petojen

häwit»

tämisetsi

^{aitaan, onluitentin}

luullaksemme mahdol-

lista

saada

jotakin tehdyksi,

ainakin niillä

^paikoilla,

missä

on metsästysseuroja

olemassa. Lehtemme

47:

n

n.ron

lisälehdessä,

kun neumoimme ^ja

lehoi»

timme suden-pesiähakemaan,

huomautimme,

miten

asi»

am

nykyisellä lannalla

ollessa

^{yleensäonmiltei}

mah- dotonta saada

yhteisiä petojahtejakäymään niin, että niillä mitataan

»voitettaisiin.

^{Ettänemoimatpäät-}

tyä hymällä menestyksellä seuduilla,

missä

^ne

teh-

dään taitaman johdannon mukaan ja

asukkailla

^on

käsitystä siitä, _miten jahdissa on meneteltämä, to«

diStaa muun

muassa Vehkalahden

pitäjäässä mii»

me

kesänä

^{ollut jahti,}

missä tarhu

^{ajettiinmerk-}

koon ja

keihäillä

^tapettiin.

Toiwottomuuden

welt-

a

^vuiu

2

tz.

^Sen welan, jonka mies

tahi

^wai-

mo ennen awioliittoa ^{tehnyt on,} maksakoon kumpi- kin

entisestä tawarastansa. Sellaisessa tilassa

^äl-

köön

miehen

^tawaralla

maksettako

^{waimon welkaa,}

eikä waimon tawaralla

miehen

weltaa.

Jos

^welal-

lisen

^{tawara ei riitä maksoon, menköön}

siihen hä-

nen

naima-osansa

^pesästä. Mutta älköönkumman- kaan erikoismaasta juoksemaatuloa jatuotetta otet- tako

toisen

puolison wclan

maksoksi

^enemmältä,kuin mitä jo on ^pesään tullut,

tahi olisi

^{tulla pitännt}

siihen

^{aitaan, jolloin welallineu}

tawarastansa

^luo-

puu, ja

se ^waan

^{terran, eitä}

useammin

^{ja ainoas-}

taan

sitäli

^luiuwelallisella,

naima-oikeutensa

^jälkeen,

siihen

^on

osaa.

7

tz. Jos

^{mies on myynyt}

waimonsa ^tahi

^wai-

mo

miehensä

erikoismaan yksityiseksi hyödyksensä, antakoon

saman ^wcrran

^{palktiotsiomasta}

erikoisesta maastansa. Jos sellaista

^maata

^heidän

^molempain

hyödyksensämyyty on, palkitkoon

sen

^{kumpikinmaas-}

tansa

^puoleksi.

^Jos

^{maata ei ole, pattittoot irtai-}

mesta tawarasta.

Helsingin

suomenkielisen

^lyseon

uusi huoncus wihitään tarkoitukseensa

^tulewana tcstiwiittona,

Aleksanterin

^päiwänä.

^Rakastetun Suuriruhtinaan

nimipäiwänä on jo

ennestään

meillä rakas ja kan-

Turhaan

^tokiwat

^häntä omaisensa

pnhntclla, tur-

haan

oliKatri tullut

hänen lnotseen

^jalempeimmillä

sa-

noilla kokenut

hoilkntella häntä

terto'.naan,mitä

hänelle

^oli

tapahtnnut. Annan ainoa mastans oli

sanomattoman

toimctoin katse, jossa

sclmään

^{nioi lnkca}

rnkonksen

^: älä minulta kysy," eikä

nimismichcnkään

^tntkinto

sen

paremmin onnistunut.

viljaisella myönnytyksellätunnusti ^Anna,knn

hä-

neltä

sitä

^kysyttiin,

olleensa

tanssin jälkeen kahdenkes- ken Tommin

kanssa

koimukon ^luona.

Hän

^myönsi

myöskin, että

mnrhatnn

^kädessä olleet ketjut olimat jnnri samat, knin sitä ennen olimat hänen

kanlassaan

olleet, _Nllitta

mihinkään

^mnuhun kysyniyksecn ei

hän sanallakaan

^{mastannut,maan pysyi}

entisessä

^jäykässä

äänettömyydessään ja antoi maan

saman

^rukoileman

katseen, ^joka liikntti

itse

^kostaman oikeudenkin edusta- jan ^{sydäntä ja}

sai ^hänen

^luopnmaan

turhista

^mai-

nioista.

'))htä

mahan

^selkeyttä

saatiin

muista paikalla pide- tyistä

tuttilnisista.

^Mjö

Hcitkiucu se

^{oli ollnt, jota}

suurimmassa

hänimästykscssä olisyösnyttanssitnpaan ja kertonut, _että nuori Ojalamakasi

mcrcssään

^nlkona

koinntkossa.

^Ainoa esine, joka

hnolckkaassa ^katselmuk-

sessa

löydettiin ja jonka kautta kenties

saataisiin

^edes-

päin parempaa selkeyttä asiassa, oli mcrincn ^pnutto.

joka,

nähtämästi

syrjään miskattuna, oli ^plldoninit pcns.ihin. Murhaajan jalan jälkiä oli tietysti

mah-

dotoin saada selmille,

sen

^jälkeen kuin ääretoin

ihmis-

paljous oli joka

taholla

ympäristöllä tallannut^maan, janiin

seisoimat ^siinä

ncutvottomina^{kaikki, joitamclmol-}

lisuus

^{taikka muu}

syy

pakoitti

tässä

^pimeässä

asiassa

selkeyttä

hakemaan.

lomitettu.

Novelli,

ttivj. Emilie

Tcntmcticr.

Mukailemalla suomentanut Nil^ja.

Cculaista ^yötä,kuin

seuraama

^{yö oli, ei Suor-}

satylässä mielä koskaan

sitä

^ennenoltumietetty. Jol- lekulle läsnäolcmista miimcinkin ^juolahtimieleen, että

nimismiehelle

oli tapauksesta tieto lähetettämä, ^ja _kun

tämä oli toimitettu,

asetettiin

^ruumiin

luokse

^mahdit,

joiden tulikatsoa, ett'ei kukaan sitä

saiii

^paikasta

siir-

tää, eikä kosteakaan siihen, ennenkuin nimismies oli paikalle ^saapunut. Kaikki nämät toimet

olisimat tosin

kuuluneet

Peltolan

^{isännälle, mutta}

manhus

^{oli ai-}

man kuin

maahan

^{lyöty tämän}

hirmniscu

^tapauksen

jälkeen. Kun

hän

^{näki tuon}

merisen

runmiin oi.lalla alustallaan ^ja maallaan, _tnntui hänestä, kuin ^jos

hänen

monimuotinen wihansa, _moni ^pahansnopa _aja- tuksensa, _moni ajattelemattomasti

lansuttu sanansa

äkkiä olisimat ^{muuttuneet teoksi,}

—

teoksi

^ja

todellisuu- deksi. Ellei

^{Ojalan Tommi}

olisi

^{aina ollut}

hänellä

silmäntikkuna, ellei

hän

^{niin komin}

olisi

nuorukaista mihannut, ei kuollut

olisi häneen

niin

kauheata

^mai-

kntusta tehnyt. Tuo jättiläis-moimaincu _{mies oli} tykkänään kykenemätöin

minkäänlaiseen

^{toimeen ja}itki kuin lapsi, sillä malin kuin

hänen

nuori poikansa muu- tamien manhempien ^naapurien neumon unikaan ja

heidän

^{awullaan täytti}

isänsä melmollisuudct

^ja

saikin wihdoin

^{niin paljon aikaan, että mäkijoukko}

hämisi

(Jatkoa7t> numeroon.) VI.

murhapaikalta,paitsi onnettoman äiti, _{jota ci mitkään}

pyynnöt

saaneet

^täältä poistumaan. Mntta waikka kaikki ^joutilaat

ihmiset

murhapaikalta läksiwättm, ci- wät

he

kuitenkaan lewolle menneet. ")^nkkltmista ci kukaan ajatellutkaan,

siksi

^olimat mielet tapauksesta liiaksi liikutetut ja

kauhistuneet.

Jokaista

lammotstttti

yksinään olla;

itse

kukin

tahtoi

keskustella ystäwicn ja naapurien

kanssa

^sillä

kauhistuksesta

^ja

uteliaisuu-

desta'syntyneellä mielihalulla, joka tietämättä walloit- taa jokaisen ilimissydämcn tänlaisten hirmntapanstcn

sattuessa.

Kaikkialla maantiellä ^ja

hnoncitten

^cdns-

talla pnheltiin kowaa

setä

^hiljaa,

—

_suopea

ja wa-

loisa

^yö

sen

^hymin

salli — ,

tuulnailtiin,wcrtailtiin ja makaannuttiin päätöksissä. Klln _nimismies aamun

koittaessa

^saapui kylään, tiedettiin

hänelle

^jo

snnrella

warmnlldclla ^kertoa, että Nlurhantekijä olitin jo ilmi

saatn

^{ja kiinni pantawana.} Mutta kuinka

sunri

^oli- kaan

nimismiehen

^{hämmästys, kun} hänelle, ilmi

saa-

tua murhaajaa kysyttyään,

osoitettiin

^nuorta,

ihanata

ja kalweatanaista, jota snnrilla, wiattomilla

silmillään

niin sydäntä liikuttaman

murheellisena häneen katsoi.

Ensimmäisen rammistnttamau

hämmästyksen jäl- keen ja

sitten

^kuinmyllärinemäntä oli miskannnttuon

hirmuisen

syytöksen Annalle,oli

Heikkinen

^lähestynyt

maimoaau, tarjonnut

hänelle kättänsä

^jatahtonut micoä

häntä

^{pois; mutta}

hnomattamalla ^kauhulla

^{oli Anna}

hänestä

^{wäistynyt, tarttunut weljensäkäteenja häneen}

nojaten horjuellnt taloon. Siitä

saakka

^oli

^hän

^is-

tunut wierastuwan pimeimmässä nurkassa, knynelettö- mänä,

liikkumattomana

^{kuin knma ja kaswotkänin}

han-

dattuina, _mutta

hänen hnuliltaan

ei ainoatakaan

sa-

naa tnllut.

sallinen,mutta,wielä

raltaammatsi

^ja

tansallisem- maksi se

^{tulee tämän}

^iloisen

^tapauksen kautta, jonka koko luomen

kansan omakielisen siwistnkscn

^wapaa

rakkaus ja

harrastus

^{on ailaan}

saanut.

^Suotawa

olisi

^että

^meidänkin seutulaisia olisi tilaisuudessa

olla saapumilla_singissä

tässä

niihkinttis-juhlassa, ^jota

Hel-

wietetään.

wielä on tuoreena

muistissa

nuo tämän kirjoitut

sen ^alussa mainitsemamme

^kamalat

surmatuolcmat.

Häpeä on

seisoa saamatoima

^{kädet ristissä, kun}

pedotyhä eläimiämme raatelemat, ja kiittää onne-

ansa,

_jos lapset

saadaan

^{niiltä säilymään.}

Wime Hcinerlubsa

^pantin Iywcrskyla.'!,

Lcrsle'

panffin ral)a scrslhi, _foimctuijatta neljä)ata

kahdeksantoista

_s ^{(3418) markka 80pennia.}

J^al)a

sijolcttin ol)bcffaii utcu Wastakirjäl,._WaSti-

lesc>

^{muueroiUa 1255}

—

1263.

Namia:

Waslilet mcniwcrt

scnräwin

^suluin: 4lnwcrkl,l>rn faupuuttn, 3Laukäsen, 1Särijcrnvc» ja 1

Pctcriamedelle.

Wöden alnsta

Heincrtun

^{(oppiin asti oli pantu}

raha

^tallen yhtenscr neljcrtoistaluhattn

wisi-

\cta

^f

fi

^{ft)m:nc» tee (14,560)}markka 19pen<

ni«. Ellin

raha

^pantin

54:ictn

uicii

Waslilescu.

Iameni natsia übct WaSlakirjnt 9:f(tn eri kuntan:

Iliwcrskylcru kaupuiuiu 20,

Kansasen

16, 3t)iiHT«-- laMi pitcrscu 6, Korpilahdcllc 4,

Sumioiitn

^3, Wi-

tasarcn

^{ja Keuvullc fumpånfin 2,} Särija'wcli ja Pclcrjcrlvcdellc molcmpi» I.

Npyr<r kysymys

Lain

oppineille.

Jokainen

tctcr cttcr laillilien kinityö kilucfcu omaislltcl, jonkun

samiscl: waludctsi

^tcstck

as-

tailä, ja on

sitcr

^cimcn

udiötettawa,

jos mcli ^on

sit«

^{wakutla pitkittch; mulen} lilntys

köle. ha'wiä' itscsttvn.

^Säma-mcö

sa itsc

^malwoa tlllitytseli udistnmista

asianomaiscölsa

oikcustosja, ja mitcr

h«n sina:

^kull,

—

oikellstolle —

_inlc

welkamchcil licrnclle

palkita. Ta-mmyineu lillitykscu udistus ta-

pahtulin

tawallisesli

kymmcuentcucr wölma.

Mutta omiko

sämamcs

oikeutta noistutta tmi»

tystcr

esim.

jo sci.jemlrnllcu wödcu

kuluessa

^janm

cnneu aitojan

rasiltä

^velallista

sotta

kulungilla?

Jos

hcrncllcr sihcn

^on oikeutta, nm milcr ^estä.-

ha-ltta- sitte

waikka joka

wösi udislclemasta

tmitystcr

weltamehen

«vahingoksi? Scmmoincu ^mukoma oi- keus

olisi sörä wckrhttcr metalliselle,

liattuni kun watus

sämamichtllc sitcr

ei paranisi wal)intcrt«n.

Jos yksityinen ihminen, _jota wiha, tostonphuts taikka ^nm

kihko

y.lyttck, jos hcr», harjottaisi töm- moista muka oikeutta

weltamchcllen,

nin tctysti

hcrn

^{joutuisi moitlen csileksi, ja}

shta' olisikin

muit-

tese".

Mut

^{jos jlilkincil} laitos tömmoi|ia harjottä, laitos jolta sopi odottaa _cttcr

se

noudattele uiiia:

oic ^ja

Kohtus

^{wati, vin}

mitä nimifctta se sem-

moinen mnfomaEittcrmcettä tulekcryt^s^nientä-,wclallista_etta-

itsekullakin

wastan

ansaitse? sama-

mehellcr

^on oikeutta udistuttä melan tluitysta-waikka kuinka

usein.

^{Se ivan on}kysymytsencr,omiko ^l)a.'ii

mös

oikeutta wätia

wclalliselta

^torwausta

({ia

mita- ijtvn

sincr

^on kulunut?

Jos tcctafin

uchuta-mcrlla', nfntccmcclla ^{wastatan, ntn} on toki owi awatlu

se-

llrllcn

wcrrhdclle.

^©ai mitenfee?

Konkurssitilaan

^on

täkäläinen

raatioikeus wiime lauwantaina julistanut Iywastylän höyrysahan osakeyhtiön,

toht. Echildt'in

maatimutscsta, _jokaon yksi mainitun yhtiön

osakkeellisista.

Ankara luonnon woima.

Pctäjäwcocltä tir joittaa meille nimimclki —kk-

seuraamaa: ^Wiim-

me

sunnuntaina

t. k. 1 p. k.lo I:dcn

tienoossa i.

p. p.

raiwosi

täällä ankara ^luolmoll woima. Sen, mitä

tähän saakka

on tästä meille tietoja tullumia,

nyt

selitän. Ilmassa

^kulki,

kalihealla wauhdilla

kerän muotoinen

suuri

^{pallo, joka hyörituiskuna}

rajutuulen

kanssa —

_ja

_sen

_perästä

_nähtiin

_ikään-

kuin

sawua.

^Tämä

raiwoisa

^{ilmiö tuli tännekir-}

konkylälle Kirriin, jossa,

muntamassa silmän

^rä-

päykscssä,repi

usean ^huoneen

^kattoja.

Ensin ^hän

syöksi

riihen seinästä

^{sisälle, ja} tuli katosta ulos tuoden

tullessaan

katon melkecn kaikki ilmaan. Sa- malla kertaa

särki

^{myös nawctan} katou pahaksi, ja tuli tmvan perä-lasista

—

särkien kaksi

^ruutua

—

_{sisään, jossa}

ei tehnyt muuta waaraa, waan pyyhkäsi pöydältä jonkun kirjan ja erään ^juomala-

sin ^lattialle.

^Wicden

wikuuttaeu

^{tuwan ja jonkun} muun

huoneen

^{kattoa, tuli tuo, tuoden lantoja ja}

kaikkea^partaa tullessaan,Puttolaan, jossarepimuu-

taman aitan ja

hewostallin

^{kattoja ja} kaatoi pal- jon

kuhilaita

^pellolla.

—

_{Kirkon kylältä}

sanotaan

sen

^{kiitäneen (jota} wäliä on kolmen ^pitkän wirs-

lcm paikoille)

erääsen

^{torppaan n.}

s.

^Wiheriin,

jossa myöskin mylläsi

huonettcn

kattoja ja wieläpä wei erään aitan

sisältä

waattcitakin, niin ^myös nnskoi

sinnctänne

^{koko paikoilla olcwat}

ruis-kuhi-

laat ^ja kaatoi

kauhealla

woimallaan toista syltä ympäri

— _Mainittu

paksuisen_myrskykoiwun, jokaoli^torpan

tanhualla.

oli paikalla olijoilleniin

hir-

wittäwä, että

heidän hermonsa

^{wapisiwat ja tun-}

teensa tukahtui

^luullen

wiimeisc»» hetken

^olewan

täällä maailman hengen

helmassa

Lyseoomme

otettiin

wielä wiime

tiistaina

lop- pilas, niin että

sisään

^{otettujen luku}

kaikkiansa

^te-

kee 44.

Täkäläiseen ala-alkeiskouluun

^{on otettu} 27

uutra oppilasta.

Kansanjuhlan aitoo

täkäläinen

wapaaehtoinen palosammutuskunta panna toimeen täällä t. k. l

5

päiwänä.

Myöskin

Watinainen

kaupungin palokunta kuuluu pitäwän

kansanhuwit

^ja palkinto-ammun- nan tämän kuun 22^p.

Palokunta

^aikoo

^tästä

^lä-

hin ^wiettää

wuosijuhlansa paloasetuksensa

wahwis-

tus-päiwän johdosta, joka on Syyskuun l8p.

1872, waan_lykätty koska

silloin

^{on arkipäiwä, niin}

se

^on

seuraamaksi

^{Pyhäksi, joka on 22 päiwii tätä}

kuuta.

Hippak. sanomia. ^(Xitrun.) 28 p. elotnttta. Wal tattvja annettu: w. ^t. lappalaiselle_Ö. 3. Hödermanuillc

lappalaisen uuifaait Tyrwiiuuö6'ä^ja oileusraanmies St.F.

Liliukselle toisennotariu nnrfaau tuomiokapitulissa.

—

_-}\\m

haif^eff i julistettu ljakijaiu puutteessa: kappalalscuo*

nuvat (Siiran kappelissa, Veljtiiuaeöfä,

Merimaskussa

^{ja Vo=}

peliä, pitäjäu.apulaiscn uuvfaPcrttclissä ^jasaarnaaian wirka Wcltuassa,haetlawitfi 90 p:u kuluessa ^28p:stä clof.

Muutotset ^lain säännöksissä

huomenlahjasta ja

naimaoileudesta käsittää seuraamat

^pykälät:

Naimistaan, _ll)

2 §.

Miehellä

^{ja waimolla on,}

_missä

ei awio-

ehtoa laillisesti

^{tehty ole,}

naima-oikeus

puoleksi kummallakin kaikkeen

siihen ^irtaimeen

^tawaraan

sekä siihen

^kiinteään

omaisuuteen

kaupungissa

tahi

^kau-

pungin maalla, mitä

heillä

^on taikka

he saada

^woi-

wat, niin myöskin

siihen

^kiinteään

omaisuuteen

maalla,jonkaawioliiton aitanayhdessä

ansainneet

^o-

wat.

siihen

^kiinteään

omaisuuteen

^{maalla,jonkamies}

tahi

^{waimo ennen}

awioliittoa tahi sen

^aikanaonpe-

rinyt taikka ennen ansainnut,ci

toisella

^awiopuoli-

solla

^ole naima-oikeutta; _kaikki

niistä lähtewä

^wuo-

tinen tulo jatuoteluettakoonkuitenkin

irtaimeksi

^tawa-

ralsi. Jos

awioliiton aitana ^tawaraa,lahjantaikka testamentin kautta, annetaan

toiselle

awiopuolisolle

sillä

ehdolla, että

se

^{on olelva}

miehen tahi naisen

yksityisenä omaisuutena, niin älköön^myöskääntoi- nen awio-pnoliso

siihen

^tawaraan

naima-oikeutta

nauttiko.

ispiffitjn, Iywäskylän

kohtuuden

^tonniin

mallin mukaan tehtyjä, owat jo jotlut

Porinkin naiset

^rumenneet käyttämään. Juonnin kantoiwal muutamat_fdin pitäjässä. Pukuja

naiset

^niitä pukuja kansanjuhlassakiitetään (aitoen

luicliättcj^ Mik^

rcän

näföififfi. (J^rt^fl

^JTrT)

huomen muinaistiede Parisin

maailmannäyt- telyssä. Republique francaise

lehti lausuu siitä:

Wcnäläisessä osastossa

on Suomella ^{erityinennäyt-}

tely, jossa meidän täytyy ^miipyä. Siinä on lu-

kuisa

^sarjalappalaisia ja

suomalaisia

^{kalloja.Mutta}

mikä meitä enimmin on hämmästyttänyt, on

suuri muinaistieteellinen

^{kartta Venäjän maasta}

hra

^As-

pelin'ilta ja kirja Antiquitéi duNord finno*ougrieD

samalta

^tekijältä.

^Tätä

teosta, kirjoitettuna

suo-

meksi

^ja ranskaksi, on kolme willkoa, ^täynnä _kumia

muinaistieteellisistä

^{esineistä, kaluista ja koristuk-}

sista, joita

seuraa

llihyytensä puolesta merkillinen teksti. Teos on malttamaton sille, jota

tahtoo

^op-

pia tuntemaan

keksinnöltä ^historian edellisessä

^mui-

naistictecssä

^{Venäjällä.}

NäjähdylseSsämiime luun 2^p.

haamoitctuista wcnäläisistä sotamiehistä

^{kertoo Mbl., että yksi}

niistä 14, jotka mieliin lasarettiin,_kuoli jo^pihalla.

Vuorokauden kuluessa

kuoli mielä neljä. Jäljellä olemista leikattiin ^yhdeltä

musertunut sääri

^poikki,

neljä on

toimottomassa

^{tilassa, mutta neljä luul»}

laan ^paraneman.

—

_{Ne seitsemän, jotka kuolimat}

paikalle, omat olleet koskematta mielä sijoillaan ja

sanotaan siihen

jätettämänkin, kunnes tutkinto pide- tään, jolla ci näy kiirettä oleman.

Nauhan

^juhla.

Nauhan

^{johdosta pidetään}

Pi-

tarissa, kaartien totiin

saamuttua,

kolmipäimäi^en juhla.

Wenäjän

sota-ministeristö

^{on laitinpuolm}

^hn-

mäksyuyt miime maltiopäimillä lehdyn

asemelmolli- suus-la'in

ja kiittänyt

sitä

onnistuneeksi, kertoo W. T.

Hntntljs-lnulan on menäläisten

lehtien

^mukaan

laittanut

suoiualaincn

^senatori,

tenraliluutuantti

tytkimäessä mapaahcrra

af Forselles.

^Kokeita

sillä

on ^tehty Wiaporissa.

Kuula

on tehty täpäristä, täynnä petrolenmia ja räjähtää

sattuessa

^lomaan

csincesen, jolloin öljy syttyy tuleen.

Maanjäristystä on

huomattu

elol. ^2tt p. Sak-

san

^Nein'iu

maakunnissa useissa

^{paikoin, 27 p.}

Hollannissa

^{ja Belgiassa.}

Berlinistä ilmoitetaan ^2<» p. elokuuta: Tänä^aa- muna klo ^l)

huomattiin

^komia maan tärähdyksiä

Elberfeldissä,

Kölnissä,

Osnabruckissä

^jaBarmcn-

issa. Rakennukset

^ja

huonekalut

^{horjuimat edes-}

takaisin.

Uusi lvaltatunta

^{on hiljattain} tullut

lisää

^Euro-

passa.

Sermiä ou

itsenäinen,

_Turtista

iäksi

^irti.

Serwian pääkaupungissa Belgradissa unetettiin it-

senäiseksi tulemisen

päimää juhlallisesti.

(Tosi tapaus)

Kaikenlaista.

— Eräässä talossa

^N

—

n pitäjässä näin erään

soman

tapcnttsen, jonka

tässä

^aion julkisuuteen saattaa.

Eräs poika, jota oli matkoillansa,tuli Timolau taloon, joufa fniöulla tuli tyttäriä

haitta

^mastaan,

jolloin

tchlilii

^rfl)l)nnu painuit" Duuri muita

sicmis-

telmiä. ^{Tulipa ipiiuieiu}leiki»' japiian telo

h^illc.

2)f)t tytär otti pojan päästä taftu ja

heitti

^{[en ai-}

dlni

toisella

^puolella olemalle pellolle; ^poika

sen

jälteen sieppasi tyttären pärstä liinan eli

lMlviu

ja

mistasi fen ^ison

^{pihlajan otsalle, johon jäiriip-}

pumaan, ^ja kaulaakatsojalle ^näytti

siltä

^{tuin jos}

siellä

olisi

^jofu

metsähinen

^{ollut. Tuon}

otnksen

^nä-

finnit lapset, ne iliuoittautaau ^tupaanMan

hcm

^niille

ihmisille ihmettänsä.

^{Talon*2 iiäutää ja}renki vien-

simat

^{pyssyin [a}

aseiden kanssa

ampumaan tuota

rohkeaa

niclsäläiötä,jota on uskaltanut niin

lähelle

kartanoa tulla.

Juopa oli tumma fattficn ^{mielestä, joten}lapset-

fin

tumasta tuliirat kuulelnahau,fatfonuiljaumoko- mia it)uicl)iii, ja

siinä

aina tielle följväilinjflt, joten tuosta tuskastui

isä.

^ottaa

heitä haimeuisla

^fiini

ia

tupaan taluttaa, lapset ittemät tuskissansa,

kuu

isä suomii fiufniSfanfa.

^{Äiti armas lasten}

apuhuu rientää, koettaa

heitä

^irrotella,

^ifau käsistä —

_Minä,^päästella,_nähtyäni^jota

^»ilmein

ouuistuulin.

tuon metelin

surkeat

senrannat,

kliislasili

eräälle liurtau takana piile*

unille pojalle:

'JDlcuc ^heitä

^{kieltämään}

—

_ja

heille,_etta

se

^onkin

Viifan

^{lima, jota}

he otnksetsi sano

lnnlewat."

Poika sen

^{lästyn tuultnaan}

_heti

^rien-

tää

folioinaan.

No ^nyt tarkastetaan paremmin tnota ^otnsta, ja oli tum olikin pilalle ammuttu

Liisan

liina. Tuosia tuomioa tekemään

kohta

^sille,

joka

sen sinne

^{pani, ja tuo} ci ^ollut

soma

^knnlta-

wa: näet, ammutaan kolmella ^plissyllä

kuoliaaksi.

Olifin

^{nauranut, waan en}

i.cfaltanutM — nr^^^^^^l ^—

^mtli—

.

Pitkää

^{piimää pitkällä}

^matkalla.

Samaten tuin Uusmaalainen, rakastaa pohjanpuolincn Pohjalai- ncnkin

suilvcsli inintutsuttua

..pitkää piimää." Ecu nautinto ^un

vlciiic!?.

erittäinkin Toruion ^ja

Kemiu

wirtain laaksossa, ^ja _tulee kyllä

siellä

^olemaan

maiteaua ^cötcenn järjellisen maitotalouden käyttä-

miselle.

^{Nyt tapahtui kumminkin,} että useampi

M-Torniolaimn

^{matkusti ylitse} PohjoiS-Ämeri fr ii

nm

Tawattouua matkalaisia.

Höyrylaiwalla

gnu matten läksi

^täältä

^äskettäin

10 lappalaista

nom

50 poron

kanssa

jatkaaksensa Hampurin ^kautta

kiiriMiiir

iMiii

ifiii

^{($. T.)}

fciithMW

Peltolan

^{wäwy »li autoa ihminen,}

lonka herän- neessä lnulcuiaisuudcssa olisi

^luoinut

otaksua

^jonknn-

laiscn syyn _tnohon

_kanlalaall tekoon.

Hän

^oli

sitä

paitfc enfiutntäineu, _joka toi tietoa tapahtuneettaumr-

hasta.

^{Ellei niin}

ftätewät

^syyt

olisi tehneet

^Annaa

epäluulon alaiseksi,

olisi

warnlaankinyhteisestirnwcttu

Heikkistä

epäilemään murhaajaksi.

Hänen

^{täytyi an-}

tautua pitkän ja kowan

lutkuuutsen

^{alle,jostaeimuuta}

tullut sclwillc,knin että, mintuin

Aholan ^kassikin

^to-

disti',

Heikkinen

^tämän

seurassa

^{olilähtenyt tnwasta,}

sitten knin

waimonsakin

^{olikadonnut. Emin oli}

hän

joka suojasta ctsiuyt waimoansa,

seisouut sen

^jälkeen

wähän

^{aitaa porstnan owclla} ja lähtenyt sitten ^nlos pihaan, johon ci

Vassi häntä

^enää

senraunut.

^Hilja-

luontoisena

^oli

^Heikkinen

^tottunut

^{Painamaan tnntccnsa}

sywäNe sydamen pohjaan ja Lassin mielestä oli

hän tosin

^näyttänyt

fisuin

alakuloiselta;_{mutta ci} millään tawalla ⁿⁱⁱⁿ

rniwokkanlta.

^että olisi syytä ollut pelätä

hanen

wäkiwaltaa tekewän.

Aholan

Lassi oli

ientäh-

den pian kyllästynyt

asiaan

^{ja jättänyt} tiedusteleman

awiomiehcu

^oman

onnensa

^{nojaan. Mitä}

siitä het-

kestä, jolloin

hän Heikkisestä

^erkani,oli ^tapahtunut

sii- hen

^{hetkeen, kuiu tama taas kalmcana ja hämmästy-}

neenä ilmestyi ^tupaan, siinäpä juuri kysymys, jonka

>W^l»>ffien

mieltä ahbi^tcli ^{i^atk.^}

Oikaisu, Jtuioitufieéfa ^{oQaloeta autine}

n:ff*feifoo

ien ^{öniclla ja}<;:uella ritoittl Wt)men »virran !al)cUn"; pi-

täisi ^{olla Kymen j.u. c.}

Tapaturma. Niimc t. 2U p. räjähtiKcramalla muutamat raketit, joita^kapteeni Tnigg walmistutti.

Neljä

henkeä sai

^{mammoja, niistä ylsi mcnäläinen}

sotamies, niin ^pahoja, että tuotiintänne

lasaretiin.

Warlaiden aika

^{on taas}

käsissä

^{ja niiden ur-}

hotöitä

^alkamat

maaseutulehdet

^jo

kosolta

^kertoa.

Ulkomaalta.

Kapinaa

Bosniassa

^{kestää yhä.}

Muhamettilai- sia

^{kokoontuu joutottain}

Gratshanitsan

^{ja Tutslan}

tienoille, jossa

he saawat runsaassa määrässä

^lel-

mollisia

^aseita, ampumamaroja ja

tanuniatin. —

An^rassyn

sanotaan

^{antaman Turkin}

lvaatimutsille

perään ja

tahtoman tehdä

Bosnian malloitusta maan mäliaikaiseksi, _mutta jättää

sultauin

^yliher-

ruuden

siihen.

^Siltä

oltaisiin Wienissä

^hymin

suu-

tuksissa

^lreimi Andrassylle, jonka

eroamisesta

^mi-

uisterimirasta jo

hoetaan. ^Turkki

^{puolestaan on}

jäyllä ja kopea

ehdoissaan

^{ja tekee yhä mielä}

sota-

marustulsia, _jonka

tähden Itämältä

^{on päättänyt}

laittaa

sotalentäl.c

Itjo,ooo-michisenuudenarmeijan.

Itämalta-turtlilois-sota olisi siis ihan

syttymäisil- lään.

Hertsegowinassa on ^10,000

sotaan

^lylenemää

kapinoitsijaa. Kristityt kapinoitsijateripaittaan, Bilekin seuduille, _ja

muhamettilaiset tokooutuisimat asettaisimat leirinsä

Tridenjeen.

Lennatin-sanomia.

Wienistä

27 p. elot.Terajemon

malloitukscssa

on

saatu

paitsi muita

tähän

asti 6000 limääriä.

Vangeista

lähetettiin

^{55 upsieria ja}

sotamiestä

rajalle

Brodiin.

Paljon kapinallisia onmangittu.

20 dimisjonia

ahdistimat

kapinalliset

mahan

^taas

20 p. Brodin

lähellä.

Ertserumista27p.clot. Tänäänlaskettiin

täällä

suuren, tirtkomaiscn

muistopatsaan perustus.

—

p. oli

iso

kansan-juhla;

silloin

^näytettiin tcaterin25 tapaista, jotaci milloinkaan ennen ole tapahtunut

Ertserumissa.

Nitolajemistä 2K p. elot. Tänään tulitänne

Suomalaisen

^ja

Pamlomstin

^rykmentinkomppanioita.

Amirali

Artas

tcrmehti heitä. ^Maalle

^noustua

pidettiin _rukous. Kaupungin

naiset

^jatelimat

suu-

ruksen

^aikana

^sotureille

^tukkia ja seppeleitä.

Karkuri. Mennä

^{touloluun 2:l p.}

sai

^kuritus-

manti

Waasan

^{läänistä, nimeltä}

Herman

^Ojala,

joka ryömäylsestä oli tuomittu

kolmeksi

^{muotta tu-}

rituswanteuteen Kruunuporin linnaan,_{luman muut-}

taa Siperiaan,

maan karkasi

^jo

saman

^kuun

7 p. Nyt on

hän saatu

^kiinni

Ruotsissa

^{ja istuu}

Geflen

^{linnassa, josta}

hän

kai piakkoin tuodaan tänne, ja pääsee Siperiaan.

Myöhäinen

katuminen.

Raumon pitäjässä ta- pahtui

sunnuntaina

elokuun 25 p:nä

se

tamattomuus

että, kun morsiuspari jumalanpalmelutscn ^loputtua

piti alttarin

edessä

mihittämän, ylkä

kaksi

^kertaa

mastasi

korkealla äänellä ja

selmästi ^En!"

^papin

yhtä monta kertaa ^tehdyille kysymyksille, jos

hän tahtoisi

^{ottaa tämän}

^N.

^N.

amiomaimotsensa"

^{j. n.}

e. Siitä yhtä

mahmasta

kuin odottamattomastamas-

taan panosta piti

loihtiminen

lattautcttaman,mii^ta perästä

ensin

^{cnt. nltä ja}

sitten

^cnt.

morsian

^lät-

simät

^{ulos kirkosta,} astuimat kumpikin

meneesensä

ja

soutimat kotiansa.

Wuodentulo

rukiista kuuluu

Rauman

tienoilla oleman keskinkertainen.

Hallanmikaista

^{ruista on}

monessa kohden.

^{Raumalla pyydetäänAi markkaa}

tämänmuoden puhtaasta ^{Miljasta. (Satak)}

Kihlaus oli

myös tapahtunut melteen

omituisella

tamalla. Sulhanen, kartanon torppari

Paraisten

^{pitäjästä, oli ennen ollut} nainut, maan

eronnut maimostaan.

Morsian

^oli, maikka naima«

ton,

kahden

^{lapsen äiti, yksi} niistä kuuden muoden manha, joille

sulhanen

^ei tunnustanut

itseään isäksi.

Tapaturma. Ekotuun l2p:nä tapahtui

Sahan- koskessa

Hinncrjoella

surkea

onnettomuus. Eräs työmies Turusta, uimcltä Kaarle

Isak

^{Rast, oli}

kimen puraustyössämainitun kosken rannalla latin- kia juuri

tekemässä,

kun ennen aikaa kuti

laukesi

^ja

pirstaloitti

miehen

^palasiksi.

Henki lähti heti

^pai«

Wiinan warkaita.

^Kauppias

I.

^Milau'inmii-

natehtaalla Porissa

hulimaittiin, että eräs

miinattin-

nyri

inakasiinissä

^alkoi

^mähin

^erin tyhjentymään, ilman että tylmyrissä muotoa

hamaittiin. Asiata tutkittaessa hamaittiin ^makasiinin

kimijalassa

nimeksi

tukittu reikä, josta

mies

^{moi tunkeutua}

sisälle.

^Nyt

ci muuta työksi,

saadatsi

martaat tiini, luin

aset-

taa

seuraamaksi

^yötäpari miestä

mahtiin.

^{- )a}

pian

nähtiinlin

meitikat tuleman

manhalle

^käytä- mälleen ja toinen

heti

pistäysi reijasta

sisälle

^ma-

kasiiniin, killoin tukkimat

wahtimichet

^{reiän ul-}

koa, joten Maras jäi

sisälle

^ja otettiin poliisin amulla tiini.

Perästä

^päin on mielä

saatu

^myös-

kin ^{pari muuta}

samaan

liittoon kuulumaa miestä

kiini. ^(Satak.)

Hliopisto.

Doscntilsi

^yleisessä

historiassa

^on

nimitetty

lisensiaati I.

^N.

Danielson.

Komministeriwaalissa Waasan

^ja

Nilolainlau'

pnngin

kirkkoherrakunnassa

^{t. k. 1p.}

sai

^{m. t.}

kirkkoherra

Kuortaneella Klas Emil

Hohenthal

^kut-

sumusäiiniä

^4IN markan ⁵² pennin ja

w.

t.kirkko- herra

Vaasassa

ja Nikolaintaupungissa )o<^l Au-

gust

Heikel

^{:l,U7!> markan tt7}pennin edestä.

Määräraha suomalaiselle ^koululle Vaasassa.

Tiedon saatua

siitä, että wiime ^luluwuonna kou-

lussa suomea

puhumia lapsia Marten on annettu opetusta 9 lapselle, joiden

manhemmat

^kuulumat

kaupunkikuntaan, l2^{lapselle, joiden}

manhcmmat

täällä oleskelemat työnansiolla, ja

w

lapselle, mitla omat otetut roumasmäenyhdistytsen lasteulotoon, ja joita turwattomain lastenkaswatusyhdistyskustan- taa,

sekä

^koska rouMasmäenyhdistyksen

sihteeri

^on

selittänyt, että tämä yhdistys

suostuu

kolmannella osalla, ^taikka, jos niin

kohtuulliseksi katsottaisiin,

puolella määrällä _auttamaan

suomalaisen

^koulun

kannattamista,

suotiin

^kaupunginwaltuusmiestcn ko-

kouksessa

^{2! p. m. k. kaupungin}

kassasta

^l,ooom.

rahamäärä

^{tämän koulun}

moimassa

pitämiseksi lv»

lumuonna l^7^—^79,

sillä ehdolla

kuitenkin, että roumasmäeuyhdistys lastenkotoonotettujen

suomen-

kielisten lasten opetuksestaantaa

amuksi

puolen mai- nittua

summaa,

500 markkaa, joka yhdistyksen tu- lee ^kaupungin

rahastoon suorittaa.

^{(W. S.)}

Konsertteja antaa

Waasassa

^ja pohjoisemmissa kaupungeissamme syyskuun alkupuolella

suomalaisen

operan etemä tenoorilaulaja

hra I.

^NamrlNil,

kertoo Vbl.