• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-03-013: Pallas (Lahti). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-03-013: Pallas (Lahti). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-03-013 TUU-03-014

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10

Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus ARVOKKAAT TUULI- JA

RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

3424000

3424000

3425000

3425000

3426000

3426000

6764000 6764000

6765000 6765000

6766000 6766000

6767000 6767000

(2)

PALLAS

Tietokantatunnus: TUU-03-013

Pinta-ala: 16,0

Korkeus: 150

Alueen suhteellinen korkeus: 20

Geologia

I Salpausselän deltatasanteet Lahden alueella kerrostuivat Baltian jääjärven tasoon (B I-taso), jonka nykyinen korkeus Lahdessa on noin 150 metriä merenpinnasta. Kun mannerjäätikön reuna oli II Salpausselällä Vääksyssä, Lahden ympäristössä kerrostuivat muinaisrannat Baltian jääjärven nuorimman vaiheen (B III) tasoon, jonka korkeus on noin 140 metriä (Saarnisto et al. 1994). Salpausselän sandurideltan päällä on Urheilukeskuksen länsipuolella noin 151 metrin korkeudella 200 metriä pitkä, distaalireunan suuntainen ylimmän rannan (B I) aikana syntynyt rantavalli.

Rantavalli kohoaa ympäristöstään noin puoli metriä. Noin 141 metrin korkeudella on nähtävissä selväpiirteinen B III- vaiheen rantatörmä, joka kiertää deltatasannetta kohti pohjoista ja kääntyy sitten jyrkän proksimaalirinteen

suuntaisesti länteen. Rantatörmä sijaitsee Lahden deltan jyrkässä pohjoisrinteessä noin 141 metrin korkeudella. (Etu- Sihvola 2010). Terassin alapuoliseen rinteeseen 135 metrin tasoon on muodostunut matalampi törmä ennen kuin vedenpinta laski Yoldiavaiheen tasoon (Etu-Sihvola 2010). Törmissä on monin paikoin näkyvissä runsaasti lohkareita. Törmien korkeudet ovat yleisesti 4-8 metriä.

Biologia

Alueen metsät ovat lähinnä varttunutta tuoreen tai kuivahkon kankaan tavanomaisia männiköitä. Alarinteessä, muinaisrantakivikossa on varttunutta kuusikkoa. Vain paikoin on vähän nuorempia kasvatusmänniköitä. Sekapuuna kasvaa jonkin verran koivua. Lahopuita ei ole. Aluskasvillisuus on mustikkaista, vähän puolukkaista tai kastikkaista ja mm. oravanmarjaa on runsaasti. Pohjakerrosta vallitsevat seinä- ja kerrossammal. Joissakin pienissä aukoissa on enemmän maitohorsmaa. Lukuisten polkujen varsilla on puolikulttuurikasveja.

Maisema ja muut arvot

Sisäinen maisema on havupuuvaltaista metsää, missä rantatörmät erottuvat kohtalaisen hyvin. Alueella on tiheä kuntorataverkosto, ja muita polkua on myös tiheästi. Pallaksen asuinalueen kohdalla voi puitten lomasta erottaa Vesijärven ulappaa sekä Mukkulan alueen kerrostaloja.

Sijainti: Pallas sijaitsee Lahdessa urheilukeskuksen länsipuolella.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 8 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Lahti

3111 03

Etu-Sihvola, H. 2010. Lahden muinaisrannat. Lahden kaupunkimuseo. 72 s.

Saarnisto, M., Rainio, H. & Kutvonen H. 1994. Salpausselkä ja jääkaudet. Geologian tutkimuskeskus, Opas 36. 50 s.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sen alapuolella on noin 90 metrin korkeustasolla selkeähkö, 2-3 metriä korkea törmä, jonka edustalla on keskiosassa pallekivikkoa ja kapea kivinen terassi.. Alueen selkein

Ylimpänä noin 123 metrin korkeustasolla on jyrkkä tai hyvin jyrkkä 2-15 metriä korkea törmä.. Törmän juurella on paikoin melko runsaasti pallekivikkoa, ja sen edustalla

Alueen keskiosassa Onkamonsalon vaaraselänteen pohjoispuolella on pohjois-eteläsuuntainen, lähes kilometrin pituinen ja 1-4 metriä korkea, ainakin kahdesta paraabelidyynistä kooostuva

Mäen juurella on ainakin alueen itäosassa noin 120-130 metrin tasolla vajaan kahden metrin paksuinen sorainen ja hiekkainen rantakerrostuma.. Ohuita rantakerrostumia on mäen

Ylimmän rannan (Baltian jääjärven alkuvaihe B I) korkeus on tällä alueella noin 150 metrin korkeustasolla.. Törmällä on pituutta lähes kolme kilometriä, ja sen korkeus

Arrakosken ja Kiviharjun kautta kohti etelää kulkee melko yhtenäinen ja monin paikoin pinnaltaan runsaslohkareinen harjujakso.. Ahvenusjärven kohdalla harjun pinnalla on useita

Hikiän kartta-alue voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1) I Salpausselän ja Hikiän harjun mäntymetsäiseen tasaiseen kangas- ja kuoppaiseen suppamaastoon (lukot), 2) Hikiän ja

I Salpausselän deltatasanteet Lahden alueella kerrostuivat Baltian jääjärven tasoon (B I-taso), jonka nykyinen korkeus Lahdessa on noin 150 metriä merenpinnasta.. Kun