• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-03-014: Tapanila (Lahti). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-03-014: Tapanila (Lahti). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-03-013 TUU-03-014

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10

Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus ARVOKKAAT TUULI- JA

RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

3424000

3424000

3425000

3425000

3426000

3426000

6764000 6764000

6765000 6765000

6766000 6766000

6767000 6767000

(2)

TAPANILA

Tietokantatunnus: TUU-03-014

Pinta-ala: 6,9

Korkeus: 150

Alueen suhteellinen korkeus: 20

Geologia

I Salpausselän deltatasanteet Lahden alueella kerrostuivat Baltian jääjärven tasoon (B I-taso), jonka nykyinen korkeus Lahdessa on noin 150 metriä merenpinnasta. Kun mannerjäätikön reuna oli II Salpausselällä, Lahden ympäristössä kerrostuivat muinaisrannat Baltian jääjärven nuorimman vaiheen (B III) tasoon, jonka korkeus on noin 140 metriä (Saarnisto 1994). Tapanilan alueella, Jalkarannassa, on I Salpausselän reunadeltan Vesijärven puoleisessa rinteessä näkyvät hyvin kehittyneet rantatasot. Baltian jääjärven vanhimman vaiheen (B I) tasoon kerrostuneen deltan laelta laskee rantatörmä B III –vaiheen noin 141 metrin korkeustasoon. Törmän tyvellä on näkyvissä pallekivikkoa ja törmän alapuolinen terassi on hyvin kehittynyt. Terassi on leveimmillään useita kymmeniä metrejä. Terassin alapuoliseen rinteeseen noin 135 metrin tasoon on muodostunut matalampi törmä ja terassi ennen kuin vedenpinta laski Yoldiavaiheen tasoon (Etu-Sihvola 2010).

Biologia

Suurin osa alueesta on varttunutta, tuoreen kankaan männikköä, joka on kuusettumassa ja alemman

muinaisrantakivikon kohdalta jo kuusettunut. Sekapuuna on lisäksi koivua. Paikoin mäntyjen alla on myös tiheä mäntyalikasvos. Lahopuita ei ole. Aluskasvillisuus on harvakseltaan varpuista, lähinnä mustikkavaltaista, ja paikoin on pieniä kastikkalaikkuja. Pohjakerrosta vallitsee seinäsammal. Ruohoista rinteessä kasvaa runsaasti mm. kieloa ja lillukkaa. Ylärinteessä on lisäksi kevätlinnunhernettä ja kalliokieloa. Alarinteessä on suhteellisen runsaasti yövilkkaa.

Muinaisrantakivikot ovat lähinnä tavallisten metsäsammalten tai karujen kalliosammalten peittämiä.

Maisema ja muut arvot

Ympäristön maisemat ovat harvapuustoista mäntyvaltaista metsää, jossa rantatörmät erottuvat kohtalaisen hyvin.

Alemmalta törmältä näkyy puitten lomasta omakoti- ja kerrostaloasutusta. Alueella on tiheä kuntorataverkosto ja muita polkua on myös tiheästi. Törmän alapuolella on joitakin omakotitaloja.

Sijainti: Muodostuma sijaitsee Lahden Jalkarannan kaupunginosassa, Hiihtomajan pohjoispuolella.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 6 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Lahti

3111 03

Etu-Sihvola, H. 2010. Lahden muinaisrannat. Lahden kaupunkimuseo. 72 s.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sen alapuolella on noin 90 metrin korkeustasolla selkeähkö, 2-3 metriä korkea törmä, jonka edustalla on keskiosassa pallekivikkoa ja kapea kivinen terassi.. Alueen selkein

Ylimpänä noin 123 metrin korkeustasolla on jyrkkä tai hyvin jyrkkä 2-15 metriä korkea törmä.. Törmän juurella on paikoin melko runsaasti pallekivikkoa, ja sen edustalla

Alueen keskiosassa on noin 115-125 metrin korkeustasolla katkonaisena vyöhykkeenä runsaasti huuhtoutumislohkareikkoa ja pallekivikkoa sekä jonkin verran huuhtoutunutta

Jäiden puskemat, kohtalaisen kivikkoiset rantapalteet sijaitsevat noin 97 metrin korkeustasolla, ja ne ovat 0,5-2,0 metriä korkeita ja noin 100-500 metriä pitkiä.. Ne

Noin 12 metrin päässä ranta alkaa lievästi nousta ja tällä kohden osin mäntyjen juuriniskat ovat huuhtoutuneet esille noin 40 cm korkeudelta.. Hiekkaranta on lähes

Ylimmän rannan (Baltian jääjärven alkuvaihe B I) korkeus on tällä alueella noin 150 metrin korkeustasolla.. Törmällä on pituutta lähes kolme kilometriä, ja sen korkeus

Arrakosken ja Kiviharjun kautta kohti etelää kulkee melko yhtenäinen ja monin paikoin pinnaltaan runsaslohkareinen harjujakso.. Ahvenusjärven kohdalla harjun pinnalla on useita

Hikiän kartta-alue voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1) I Salpausselän ja Hikiän harjun mäntymetsäiseen tasaiseen kangas- ja kuoppaiseen suppamaastoon (lukot), 2) Hikiän ja