TUU-03-015
3442000
3442000
3443000
3443000
3444000
3444000
6757000 6757000
6758000 6758000
6759000 6759000
6760000 6760000
6761000 6761000
0 500 m
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
NASTONHARJU
Tietokantatunnus: TUU-03-015
Pinta-ala: 9,9
Korkeus: 137
Alueen suhteellinen korkeus: 7
Geologia
I Salpausselän distaalisivulla Nastolan taajaman kohdalla on hyvin kehittynyt, loivasti kaareileva ja melko jyrkkä rantatörmä. Törmän tyvi on noin 135 metrin korkeustasolla. Törmä on syntynyt Baltian jääjärvivaiheen lopulla (B III- vaihe) (Saarnisto et al. 1994). Törmän edustalle on syntynyt laaja ja hyvin kehittynyt rantaterassi. Ylimmän rannan (Baltian jääjärven alkuvaihe B I) korkeus on tällä alueella noin 150 metrin korkeustasolla. Törmällä on pituutta lähes kolme kilometriä, ja sen korkeus vaihtelee 4-8 metriin.
Biologia
Alueen metsät ovat luonnontilaisimmillaan harjumaisia kuivahkon kankaan männiköitä, joissa on sekapuina joitakin välikuusia, koivuja ja jokunen haapa. Pensaskerroksessa on runsaasti katajaa ja lehtipuiden vesoja kuten haapaa, koivua ja pihlajaa. Karuinta metsää on alueen itäpäässä, jossa mäntyjen alla on suhteellisen runsaasti
mäntyalikasvosta ja aika vähän muita puita. Rinteessä on myös joitakin pihoilta levinneitä tammen ja lehmuksen taimia. Lahopuita ei käytännössä ole.
Aluskasvillisuus on rinteessä puolukkavaltaista ja kielolaikkuista; myös vähän kalliokieloa. Paikoin rinne on täysin kastikkavaltainen. Jyrkimmän rinteen alapuolella on enemmän mustikkaa ja itäpäässä kanervaa. Kangasajuruohoa (NT) on monin paikoin, laajimmillaan noin 10 neliön kasvustoina. Rinteessä on myös harvakseltaan häränsilmää, kissankäpälää (NT), sianpuolalaikkuja ja valoisimmissa paikoissa tai aukoissa mm. huopakeltanoa, niukasti hietaorvokkia, kanervisaraa ja lampaannataa. Parista kohtaa, puiden varjosta löytyy kangasvuokkoa (VU) muutama tupas (Hertta 2010). Pohjakerros on seinäsammalvaltainen. Kynsisammalia ja kerrossammalta on kohtuullisesti ja jäkälää niukasti vain itäpäässä. Sienistä havaittiin ukonsieni. Ylärinne rajoittuu asutukseen, josta alueelle on levinnyt pihakasveja mm. humalaa ja kaukasianmaksaruohoa. Kulttuurilajeja on myös lukuisten polkujen ja teiden varsilla.
Roskia on asutuksen ja teiden takia siellä täällä.
Maisema ja muut arvot
Rantatörmältä erottuvat maisemat harvahkon puuston läpi alapuolella olevalle teollisuusalueelle Törmän tyveä seurailevalta kevyen liikenteen väylältä sekä Lahden ja Kouvolan väliseltä maantieltä rantatörmä näkyy puitten lomasta selvästi. Useat tiet, kadut ja polut leikkaavat rantatörmää. Törmän yläpuolen tasanteella on Nastolanharjun asuinalue. Luonnontilaista aluetta on jäljellä hyvin niukasti.
Sijainti: Nastolan taajamassa, Nastonharjun ja Veljeskylän välissä.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 6 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Nastola
3111 08
Saarnisto, M., Rainio, H. & Kutvonen H. 1994. Salpausselkä ja jääkaudet. Geologian tutkimuskeskus, Opas 36. 50 s.
Ympäristöhallinnon eliötietojärjestelmä (Hertta). 2010. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
