• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-03-015: Nastonharju (Nastola). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-03-015: Nastonharju (Nastola). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-03-015

3442000

3442000

3443000

3443000

3444000

3444000

6757000 6757000

6758000 6758000

6759000 6759000

6760000 6760000

6761000 6761000

0 500 m

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

(2)

NASTONHARJU

Tietokantatunnus: TUU-03-015

Pinta-ala: 9,9

Korkeus: 137

Alueen suhteellinen korkeus: 7

Geologia

I Salpausselän distaalisivulla Nastolan taajaman kohdalla on hyvin kehittynyt, loivasti kaareileva ja melko jyrkkä rantatörmä. Törmän tyvi on noin 135 metrin korkeustasolla. Törmä on syntynyt Baltian jääjärvivaiheen lopulla (B III- vaihe) (Saarnisto et al. 1994). Törmän edustalle on syntynyt laaja ja hyvin kehittynyt rantaterassi. Ylimmän rannan (Baltian jääjärven alkuvaihe B I) korkeus on tällä alueella noin 150 metrin korkeustasolla. Törmällä on pituutta lähes kolme kilometriä, ja sen korkeus vaihtelee 4-8 metriin.

Biologia

Alueen metsät ovat luonnontilaisimmillaan harjumaisia kuivahkon kankaan männiköitä, joissa on sekapuina joitakin välikuusia, koivuja ja jokunen haapa. Pensaskerroksessa on runsaasti katajaa ja lehtipuiden vesoja kuten haapaa, koivua ja pihlajaa. Karuinta metsää on alueen itäpäässä, jossa mäntyjen alla on suhteellisen runsaasti

mäntyalikasvosta ja aika vähän muita puita. Rinteessä on myös joitakin pihoilta levinneitä tammen ja lehmuksen taimia. Lahopuita ei käytännössä ole.

Aluskasvillisuus on rinteessä puolukkavaltaista ja kielolaikkuista; myös vähän kalliokieloa. Paikoin rinne on täysin kastikkavaltainen. Jyrkimmän rinteen alapuolella on enemmän mustikkaa ja itäpäässä kanervaa. Kangasajuruohoa (NT) on monin paikoin, laajimmillaan noin 10 neliön kasvustoina. Rinteessä on myös harvakseltaan häränsilmää, kissankäpälää (NT), sianpuolalaikkuja ja valoisimmissa paikoissa tai aukoissa mm. huopakeltanoa, niukasti hietaorvokkia, kanervisaraa ja lampaannataa. Parista kohtaa, puiden varjosta löytyy kangasvuokkoa (VU) muutama tupas (Hertta 2010). Pohjakerros on seinäsammalvaltainen. Kynsisammalia ja kerrossammalta on kohtuullisesti ja jäkälää niukasti vain itäpäässä. Sienistä havaittiin ukonsieni. Ylärinne rajoittuu asutukseen, josta alueelle on levinnyt pihakasveja mm. humalaa ja kaukasianmaksaruohoa. Kulttuurilajeja on myös lukuisten polkujen ja teiden varsilla.

Roskia on asutuksen ja teiden takia siellä täällä.

Maisema ja muut arvot

Rantatörmältä erottuvat maisemat harvahkon puuston läpi alapuolella olevalle teollisuusalueelle Törmän tyveä seurailevalta kevyen liikenteen väylältä sekä Lahden ja Kouvolan väliseltä maantieltä rantatörmä näkyy puitten lomasta selvästi. Useat tiet, kadut ja polut leikkaavat rantatörmää. Törmän yläpuolen tasanteella on Nastolanharjun asuinalue. Luonnontilaista aluetta on jäljellä hyvin niukasti.

Sijainti: Nastolan taajamassa, Nastonharjun ja Veljeskylän välissä.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Rantakerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 6 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Nastola

3111 08

Saarnisto, M., Rainio, H. & Kutvonen H. 1994. Salpausselkä ja jääkaudet. Geologian tutkimuskeskus, Opas 36. 50 s.

Ympäristöhallinnon eliötietojärjestelmä (Hertta). 2010. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vallit sijoittuvat rinteeseen nähden hieman vinosti limittäin siten, että alin valli on suunnilleen alueen keskiosassa noin 150 metrin tasolla, mistä seuraavat vallit nousevat

Jäiden puskemat, kohtalaisen kivikkoiset rantapalteet sijaitsevat noin 97 metrin korkeustasolla, ja ne ovat 0,5-2,0 metriä korkeita ja noin 100-500 metriä pitkiä.. Ne

Deltojen tasainen laki noin 109 metrin korkeustasolla edustaa Baltian jääjärven II-vaihetta ja samalla seudun ylintä rantaa.. Hieman laen alapuolella deltojen rinteitä

Ylin ranta (Yoldiamerivaihe) on seudulla noin 160 metrin tasolla, joten alue oli jäästä vapautuessaan noin 30-80 metriä vedenpinnan alapuolella.. Harjuselänteen ylimmät

Arrakosken ja Kiviharjun kautta kohti etelää kulkee melko yhtenäinen ja monin paikoin pinnaltaan runsaslohkareinen harjujakso.. Ahvenusjärven kohdalla harjun pinnalla on useita

Hikiän kartta-alue voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1) I Salpausselän ja Hikiän harjun mäntymetsäiseen tasaiseen kangas- ja kuoppaiseen suppamaastoon (lukot), 2) Hikiän ja

I Salpausselän deltatasanteet Lahden alueella kerrostuivat Baltian jääjärven tasoon (B I-taso), jonka nykyinen korkeus Lahdessa on noin 150 metriä merenpinnasta.. Kun

Pulkkilanharjun rantatörmät ovat syntyneet Muinais-Päijänteen ylimmän rantavaiheen aikana harjun molemmille sivuille.. Törmät ovat harjun molemmilla sivuilla