TUU-13-014
2440000
2440000
2441000
2441000
2442000
2442000
2443000
2443000
7601000 7601000
7602000 7602000
7603000 7603000
7604000 7604000
7605000 7605000
7606000 7606000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500 m
LAVIVAARA
Tietokantatunnus: TUU-13-014
Pinta-ala: 147,4
Korkeus: 391
Alueen suhteellinen korkeus: 36
Geologia
Lavivaaran tuulikerrostumat ovat syntyneet Lavivaaran lounaisreunalle paikkaan, jossa kaakosta tuleva harju yhtyy Karesuvannon länsipuolelta Pahtajokivartta Syväjärvelle jatkuvaan harjujaksoon. Harjujen yhtymäkohtaan on kerrostunut mannerjäätikön reunan perääntymisvaiheessa jääjärvikerrostumia, joiden pintaosassa aines on karkeaa hietaa ja hienoa hiekkaa. Lännestä ja länsiluoteesta mannerjäätiköltä puhaltaneet voimakkaat tuulet kuluttivat harjun ja jääjärvikerrostuman pintaosaa. Ne kuljettivat irrottamaansa ainesta kerrostaen sen etäämmälle harjun itäpuolelle dyynikummuiksi sekä U-muotoisiksi paraabelidyyneiksi. Dyyniselänteiden muoto vaihtelee huomattavasti.
Muodostuman alueella on selväpiirteisten U-muotoisten dyynien lisäksi laajoja kaarenmuotoisia dyyniselänteitä ja muutamia tuulen suunnan suhteen poikittaisia selänteitä. Muodostuman länsireunalla on muutamia
suuntautumattomia, matalia dyynikumpuja. Kehittyneitä ja hyvin kehittyneitä paraabelidyynejä on sekä Lavivaaran eteläpuolella että vaaran länsirinteellä. Porolaiduntamisen aiheuttama kulutus kenttäkerroksessa on osittain rikkonut dyynien pintaa sitovan kasvillisuuden, jonka johdosta tuuli on päässyt pureutumaan alueen korkeimpien dyynien lakialueisiin ja kuljettanut dyyniainesta pois selänteeltä. Dyyniselänteiden läntiset vastasivut ovat pitempiä ja
loivempia kuin niiden itään viettävät suojasivut. Dyynien korkeus vaihtelee tavallisesti puolestatoista metristä neljään metriin. Korkeimmat paraabelidyynit ovat noin 6 metrin korkuisia.
Biologia
Dyynien puusto on kokonaan tunturikoivikkoa ja seassa on vain joitakin mäntyjä tai pieniä mäntyryhmiä. Alarinteet ovat paikoin hyvin tiheäkasvuista koivikkoa. Pensaskerroksessa on kohtuullisesti katajaa. Aluskasvillisuus on varpu- jäkälälaikkuista etenkin etelärinteiltä. Pohjoisrinteet ovat varpuisempia. Hiekkaisia deflaatioaltaita tai kovertumia on etenkin laella ja etelärinteillä. Varvikoita vallitsee variksenmarja ja puolukkaa sekä sianpuolaa on runsaasti.
Pohjoisrinteillä on paikoin hieman enemmän vaivaiskoivua. Varvikon alla on enimmäkseen seinäsammalta. Jäkäliköt on laidunnettu melkein murukoiksi. Näillä kohdin kasvaa vallitsevasti karvakarhunsammalta etenkin deflatiokuopissa, runsaasti tinajäkäliä, vähemmän poronjäkäliä, lapalumijäkälää ja lampaannatatuppaita sekä yksittäin kultapiiskua, metsälauhaa, metsätähteä ja tunturivihvilää. Alarinteen tiheät tunturikoivikot ovat varpuisia, vaivaiskoivuisia ja enintään sammallaikkuisia. Alavilla mailla, lampien ympärillä on vielä enemmän vaivaiskoivua.
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta ja harvahkosta puustosta johtuen muodostuma hahmottuu ympäröiviltä matalilta vaaroilta ja harjulta sekä muodostuman ohi kulkevalta tieltä. Muodostumalta avautuu paikoin järvi-, lampi- ja suomaisema ja loivapiirteinen vaaramaisema kohti itää. Dyynikumpujen ja -selänteiden muotojen vaihtelut ja niiden väliset painanteet luovat jonkun verran vaihtelua sisäiseen maisemaan. Myös puustoiset ja tuulen kuluttamat kasvittomat alueet luovat vaihtelua sisäiseen maisemaan. Muodostuma sijaitsee Tornion-Muonionjokien vesistöalueen Natura- alueella (FI1301912).
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Enontekiön länsiosassa, noin 6-8 kilometriä Karesuvannosta pohjoiskoilliseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 6 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Enontekiö
2811 09
