ASIA JA SEN VIREILLETULO

LUPAPÄÄTÖS

Nro 13/05/1

Dnro Psy-2004-y-41

Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2005

ASIA

LUVAN HAKIJA

00721 HELSINKI

SISÄLLYSLUETTELO

ASIA JA SEN VIREILLETULO ... 3

TOIMINNAN SIJAINTI ... 3

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT ... 3

TOIMINTA... 4

Yleiskuvaus luvan mukaisesta toiminnasta... 4

Kalanviljely... 4

Veden käyttö ja käsittely ... 4

SELVITYS... 4

Suoritetut tutkimukset ... 4

Lietteenkäsittelysuunnitelma ... 5

Saniteettipuhdistamolla muodostuva liete ... 5

Kalanviljelyssä muodostuva liete ... 5

Kustannusarvio ... 8

Toiminnan vaikutukset ympäristöön ... 8

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 8

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 8

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 8

Lausunnot ... 8

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus... 8

2. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta ... 9

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 9

RATKAISUN PERUSTELUT... 9

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 9

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 9

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 9

KÄSITTELYMAKSU... 10

Ratkaisu ... 10

Perustelut... 10

Oikeusohje ... 10

MUUTOKSENHAKU ... 11

ASIA JA SEN VIREILLETULO

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- toksen Taivalkosken riistan- ja kalantutkimukselle 21.11.2003 myöntämäs- sä ympäristöluvassa nro 107/03/1 on velvoitettu toiminnanharjoittaja ha- kemaan lupaa kalanviljelyvesien puhdistuksessa syntyvien lietteiden käsit- telylle 1.4.2004 mennessä. Hakemukseen tuli liittää yksityiskohtainen suunnitelma rakenteista, käsittelystä ja toiminnan ja sen päästöjen tarkkai- lusta.

Lupamääräysten kohdassa kolme on lisäksi velvoitettu toiminnanharjoittaja hakemaan lupaa ympäristölupavirastolta, mikäli saniteettivesien puhdista- molla syntyvä liete aiotaan käsitellä yhdessä kalankasvatuksessa syntyvi- en lietteiden kanssa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 1.4.2004 toimittanut hakemuksen kalanviljelyssä syntyvien lietteiden käsittelystä ympäristölupavirastoon.

TOIMINNAN SIJAINTI

Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus sijaitsee Taivalkosken kunnan Lou- kusan kylässä Ohtaojan varrella noin 10 km kuntakeskuksesta länsi- luoteeseen.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perus- teella.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken riistan- ja kalantut- kimus on saanut toimintaan ympäristöluvan 21.11.2003 päätöksellä nro 107/03/1.

Päätöksen lupamääräyksen kohdassa 2 on annettu päästörajat kalanvilje- lyvesien ja erikseen saniteettijätevesien päästöistä vesistöön. Päätöksessä velvoitetaan toiminnanharjoittaja hakemaan lupaa kalanviljelyvesien puh- distuksessa syntyvien lietteiden käsittelylle 1.4.2004 mennessä. Luvan an- tamiseen saakka lietteet on kuljetettava kunnan jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan.

Lupamääräysten kohdassa kolme on velvoitettu toiminnanharjoittaja toimit- tamaan saniteettijätevedenpuhdistamon lietteet kunnan jätehuoltoviran- omaisen osoittamaan paikkaan. Mikäli liete aiotaan käsitellä yhdessä ka- lankasvatuksessa syntyvien lietteiden kanssa, on käsittelylle haettava lu- paa ympäristölupavirastolta.

Tarkkailusta ja tarkkailutulosten rapartoinnista on annettu määräykset pää- töksen liitteessä 2.

Veden johtamisesta on säädetty Pohjois-Suomen vesioikeuden antamilla päätöksillä nrot 35/70/II ja 9/83/III.

TOIMINTA

Y l e is k uv au s l u va n m u k ai se st a to i mi nn a s ta

K a l a nv il j el y

Ohtaojan kalanviljelylaitoksen päätehtävä on emokalankasvatus ja mädin- tuotanto. Lisäksi tuotetaan poikasia ensisijaisesti uusien emokalastojen al- kukasvatukseen ja pieniä määriä lähinnä 1-vuotiaita poikasia.

Laitoksella on yksi hautomohalli (halli A), kolme emokalan kasvatushallia (hallit B, C ja D) ja yksi halli (halli E), jonne muualta siirretyt kalat sijoite- taan karanteeniajaksi tarkkailtaviksi. Hallissa E on lisäksi kuoriuttamisosas- to. Kalat ruokitaan automaattisesti ruokintarobotilla ja kaikissa halleissa al- taat ovat itsepuhdistuvia pyöreitä altaita.

Kalanviljelytoiminnan vesistöpäästöt koostuvat pääosin kalojen ulosteista ja hukkarehusta, joista aiheutuu ravinne- ja orgaanisen kiintoaineksen kuormitusta. Suurin osa kuormituksesta aiheutuu kalojen kasvukautena toukokuun puolivälin ja syyskuun puolivälin (122 d) välisenä aikana.

V e d en käyt t ö j a käs i t te l y

Laitoksella käytetään sekä pinta- että pohjavettä. Suurin osa vedenkulu- tuksesta on pintavettä, jota johdetaan lähdepitoiselta Ohtaojan valuma- alueelta 500–700 l/s vuodenajasta riippuen. Uudet runkoputket on mitoitet- tu virtaamalle 1 100 l/s. Koska Ohtaojan virtaama ei riitä maksimivesimää- rille, on Loukusanjoen valuma-alueelta Virkkusenjärvestä kaivettu kanava Ohtaojaan. Pohja/lähdevettä käytetään mädin kuoriutumisen ja poikasten kasvun säätelyyn normaalikesänä enimmillään 20 l/s. Pohjavettä käytetään myös kesällä pintaveden (yli 16 ºC) jäähdytykseen ja talvella pintaveden (alle 1 ºC) lämmitykseen.

Kalanviljelyaltaista, lukuun ottamatta halli E:n vesiä, jätevesi pumpataan pyörreselkeyttimelle. Selkeyttimelle tulee jätevettä arviolta 60 500 m³/d.

Selkeyttimeltä lähtevä vesi johdetaan Ohtaojaan. Pyörreselkeyttimen lie- tesyvennykseen laskeutunut liete kuljetetaan Taivalkosken kunnan jäteve- denpuhdistamolle.

SELVITYS

S u o r i te t ut t ut k im uk s e t

Kalanviljelylaitoksen pyörreselkeyttimen jätevedestä ja pohjalietteestä otet- tiin näytteitä 19.3.2004. Vesinäytteet ja pintalietenäyte otettiin Ruttner- näytteenottimella. Pohjalietenäyte otettiin pumpulla lietesyvennyksen poh- jasta. Selkeyttimelle tulevasta ja lähtevästä vedestä sekä pohjalietteestä

analysoitiin kiintoainepitoisuus. Pintalietteestä analysoitiin kuiva-ainepi- toisuus.

Pyörreselkeyttimelle tulevassa vedessä kiintoainepitoisuus oli alle 1,0 mg/l ja lähtevässä vedessä 1,1 mg/l. Pohjalietteessä kiintoainepitoisuus oli 530 mg/l. Pintalietteen kuiva-aineen pitoisuus oli 4,6 %.

Näytteenoton yhteydessä todettiin selkeyttimeen laskeutuneen lietteen ole- van pintaosalla karkeajakoisia rehu- ja ulostepartikkeleita. Lietepinta muo- dosti selvän rajapinnan, jonka syvyys vedenpinnasta oli noin 2,5 m. Nä- kösyvyys selkeytinaltaassa oli 1,6 metriä. Pohjalta pumpattu liete oli mus- taa ja sen sisältämä kiintoaine hienojakoista. Tästä mätänemistilassa ol- leesta lietteestä vapautui voimakkaasti haisevia mätänemiskaasuja.

L i e tt e en kä s i tt el ys u u n n it el m a

S a n i te et t ip u h di s tam o l la m uo d o st u va l i e te

Saniteettijätevedet käsitellään vuonna 1978 valmistuneella ja vuonna 1989 saneeratulla biologis-kemiallisella käsittelyllä. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 80 ja sen mitoitusvirtaama (q_mit) on 2,4 m³/h. Riistan- tutkimuksessa ja kalojen perkauksessa syntyvät vedet käsitellään saniteet- tivesien kanssa. Saniteettipuhdistamon liete pumpataan jälkiselkeytysal- taasta ilmastettuun lahotusaltaaseen. Lahottamosta liete (15–25 m³/a) kul- jetetaan Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamolle.

K a l a nv il j el ys s ä m uo d o st u va l i e te

Kalanviljelyssä muodostuva lietemäärä voidaan arvioida toisaalta rehun- käytön ja toisaalta pyörreselkeyttimeen laskeutuneen lietemäärän perus- teella. Maastokäynnin yhteydessä mitatun lietepinnan perusteella voidaan laskea altaassa olevan lietteen määräksi noin 25 m³. Lietteen kuiva- ainepitoisuus oli 4,6 %. Lietteen kuiva-ainemäärä oli siten 1 150 kg.

Laitoksella käytetään rehua keskimäärin 40 000 kg/a, josta noin 65 % eli noin 26 000 kg käytetään kasvatuskaudella toukokuun lopulta lokakuun al- kuun (120 vrk). Rehusta arvioidaan päätyvän lietteeksi 18 % ja tästä kiinto- aineesta saadaan erotettua pyörreselkeyttimessä 70 %. Muodostuva liete- määrä kasvatuskaudella on näin arvioituna 3 300 kgTS. Talvikaudella (245 vrk) ruokintaan käytetään 35 % vuoden rehumäärästä eli 14 000 kg. Talvi- kaudella on arvioitu lietettä muodostuvan 1 750 kgTS pyörreselkeyttimen toimiessa 70 %:n teholla.

Pyörreselkeyttimeen oli kerätty talvikauden 2003–2004 lietteet maaliskuun puoliväliin saakka. Mittaustulosten kautta laskettu lietteen kuiva- ainekertymä (1 150 kgTS viidessä kuukaudessa) vastaa jokseenkin rehun- käytön kautta laskettua talvikauden määrää (1 750 kgTS kahdeksassa kuukaudessa).

Lietteenkäsittelyprosessi ja sen käyttö

Ohtaojan kalanviljelylaitoksen saniteettijätevedenpuhdistamon lietteet ja kalanviljelyn lietteen käsitellään erillään. Viime vuosina saniteettipuhdista- mon lietteen lisäksi myös kalanviljelyssä muodostuvat lietteet on kuljetettu Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamolle. Tulevaisuudessa kalanvilje-

lylietteet käsitellään ensisijaisesti laitosalueella. Pyörreselkeyttimeen las- keutettu liete poistetaan lietesyvennyksestä. Lietettä ei varastoida selkeyt- timessä, vaan se pumpataan lyhyttaajuisella jaksotuksella tiivistämöön. Tii- vistämössä lietteen vedenerotusta tehostetaan kemikaloinnilla. Vedenero- tuskemikaali syötetään selkeyttimen poistolietevirtaan pumppausjaksojen aikana. Tiivistämön rejekti johdetaan takaisin pyörreselkeyttimeen.

Tiivistämöä voidaan käyttää lietteen varastointiin kuljetusta varten. Tarkas- telun perusteella sakeuttamoon voidaan varastoida esimerkiksi kaikki ka- lankasvatuskauden ulkopuolella muodostuva liete. Lietteen varastointiaika tiivistämössä tulisi kuitenkin minimoida.

Tiivistämöstä sakeutunut liete voidaan pumpata myös lietelavoille, jos kul- jetus estyy. Lavoilla kuivunut liete kuljetetaan kunnan jätehuoltovi- ranomaisen osoittamaan paikkaan. Suotautunut vesi johdetaan käytössä olevilta lavoilta pyörreselkeyttimeen.

Lietteenkäsittelyn massavirrat

Edellä laskettujen kuiva-ainemäärien perusteella voidaan arvioida lietteen- käsittelyn massavirrat kasvatus- ja talvikausille.

1) Selkeytyksestä poistettava lietemäärä kasvatuskaudella:

– muodostuva lietemäärä 3 300 kgTS – kuiva-ainepitoisuus 0,5 %

– lietevettä 650 m³.

2) Tiivistys kasvatuskaudella:

– tulevaa lietevettä 650 m³

– tuleva kuiva-ainepitoisuus 0,5 % – lähtevä kuiva-ainepitoisuus 5,0 % – tiivistetyn lietteen tilavuus 65 m³ – poistuva rejekti 585 m³.

3) Kasvatuskauden lietteen kuivaus lietelavoilla:

– tiivistetyn lietteen tilavuus 65 m³ – tuleva kuiva-ainepitoisuus 5,0 % – lähtevä kuiva-ainepitoisuus 20 % – kuivatun lietteen tilavuus 20 m³ – poistuva rejekti 150 m³.

4) Selkeytyksestä poistettava lietemäärä talvikaudella:

– talvikaudella 1 750 kgTS – kuiva-ainepitoisuus 0,5 % – lietevettä 350 m³.

5) Tiivistys talvikaudella:

– talvikaudella tulevaa lietevettä 350 m³ – tuleva kuiva-ainepitoisuus 0,5 % – lähtevä kuiva-ainepitoisuus 5,0 % – tiivistetyn lietteen tilavuus 35 m³ – poistuva rejekti 315 m³.

6) Talvikauden lietteen kuivaus lietelavoilla:

– tiivistetyn lietteen tilavuus 35 m³ – tuleva kuiva-ainepitoisuus 5,0 % – lähtevä kuiva-ainepitoisuus 20 % – kuivatun lietteen tilavuus 9 m³ – poistuva rejekti 150 m³.

Laskelman lähtökohtana on, että kaikki rejektit palautetaan pyörresel- keyttimeen ja pyörreselkeyttimen toiminta vastaa nykyistä tasoa.

Rakennettavat tilat ja laitteet

Kalanviljelyssä muodostuvien lietteiden sakeuttamiseksi rakennetaan tiivis- tämö. Tiivistämö on suunniteltu rakennettavaksi halkaisijaltaan 3 m:n te- räsbetonirenkailla. Altaan teholliseksi nestetilavuudeksi saadaan suunnitel- man mukaisella viidellä metrin korkuisella renkaalla noin 30 m³. Tällöin tii- vistämöön voidaan varastoida talvikaudella muodostuvat lietteet. Tiivis- tämön kuiva-ainekuormitus on hyvin pieni, maksimissaan noin 5 kgTS/m²/d. Merkittävämmäksi toiminnan kannalta muodostuvat pump- pausjaksot. Pyörreselkeyttimen nykyisen pumpun tuotto on 1 300 l/min.

Pumpun tuottoa pienennetään kuristuksella. Lisäksi pumppausjaksojen tu- lee olla lyhyitä.

Lietteen vedenerotuksen tehostamiseksi annostellaan selkeyttämöstä pumpattavaan lietteeseen saostuskemikaalia. Annostelu tehdään lieteput- keen. Parhaan saostuskemikaalin valitsemiseksi on tehtävä kokeita. Käy- töltään edullisinta on, mikäli sakeutuksessa voidaan käyttää samaa liuos- kemikaalia (PIX-105), kuin saniteettijätevedenpuhdistamolla. Muina vaihto- ehtoina tulevat kyseeseen polymeeri ja kalkki. Lähtökohtana on, että kemi- kaali syötetään paineputkeen, jolloin sekoittuminen ja flokkaus tapahtuvat putkessa ja sakeuttamon rauhoituslieriössä. Kemikaalisäiliö ja annostelu- laitteet asennetaan niille rakennettuun tilaan pyörreselkeytinrakennuksen kemikaaliosaan. Liuoskemikaalisäiliöksi on suunniteltu asennettavan tila- vuudeltaan 1 000 litran nestekontti.

Pyörreselkeyttimen lietesyvennys muotoillaan viisteillä siten, että lietteen pumppaus voidaan toteuttaa tehokkaasti ilman ylimääräisen veden pump- pausta.

Sakeuttamon rejekti johdetaan gravitaatioon perustuvalla putkella pyör- reselkeyttimeen. Sakeutetun lietteen pumppaamiseksi lietelavoille asenne- taan ruuvikierukkapumppu kemikaalitilan lattiasyvennykseen. Pumppu voi- daan asentaa sakeuttamon nestepinnan alapuolelle, jolloin sen toiminta on optimaalinen ja kuluminen pienempää. Sakeutetun lietteen putki raken- netaan uudelleen lietelavoille asti.

Lietelavat saneerataan uusimalla pohjan suodatinkerrokset. Lietelavoilla voidaan käyttää turvetta lähinnä hajujen sitomiseksi. Lietelavojen suotove- det johdetaan pumppaamoon. Suotovedet pumpataan pyörreselkeyttimeen aina, kun lietelavat ovat käytössä. Kun lietelavat eivät ole käytössä ja ne ovat huolellisesti tyhjennetyt, johdetaan hulevedet suoraan Ohtaojaan.

K u s t an n us a r vi o

Suunnitellun lietteenkäsittelyn investointikustannukset on arvioitu vuoden 2004 alun hintatasossa (alv 0 %). Selkeytinrakennuksen kemikaaliosan sa- neeraukseen on varattu 15 000 euroa ilman erittelyä. Lietelavojen sanee- rauksen on arvioitu vaativan pohjan suodatinkerrosten ja putkistojen uusi- misen. Kustannukset ovat:

Euroa

Tiivistämö 35 000

Kemikalointilaitteet 6 000

Sakeutetun lietteen pumppu 8 000

Putkistot 8 000

Rakennustekniset työt selk.rakennuksessa 15 000 Lietelavojen saneeraus ja pumppaamo 30 000

Sähkötyöt ja ohjaus 9 000

YHTEENSÄ 105 000

T o i mi nn an va i ku t uk s e t ym p ä r i s tö ö n

Mikäli lietettä varastoidaan pitkään tiivistämössä, tulee ympäristöön aiheu- tumaan hajua mätänevästä lietteestä. Hajuhaitta on suurimmillaan tyhjen- nyksen yhteydessä. Laitosalueen läheisyydessä ei ole ulkopuolista asutus- ta. Hajuja tulee kuitenkin varautua käsittelemään, mikäli niistä aiheutuu haittaa. Tiivistämön poistoilma voidaan puhaltaa esimerkiksi maahan ra- kennettavaan biologisen suodattimeen, jossa hajuyhdisteet hajotetaan bio- logisen eliötoiminnan avulla.

T o i mi nn an ja se n va i ku t us t en t a rk ka i lu

Lietteenkäsittelyssä syntyvät vedet johdetaan nykyistä purkureittiä selkeyt- timeltä vesistöön, joten erillistarkkailua ei toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan tarvita.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en

Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot viimeis- tään 7.5.2004 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Taivalkosken kunnan tervey- densuojeluviranomaiselta.

L a u su nn ot

1 . Po h jo is - P o hj anm a a n ym p ä r i st ök es k u s

Ympäristökeskus on katsonut, että esitetty lietteenkäsittelyratkaisu on toi- miva. Hanke ei myöskään loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

2 . T a iv a lko s k en k un n a n r ak en n u s- j a ym p ä r is t öla u t ak u nt a

Lautakunta on ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena il- moittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos velvoitetaan tehostamaan Taivalkos- ken riistan- ja kalantutkimuksen kalanviljelyn lietteenkäsittelyä rakentamal- la tiivistämö. Lisäksi liete on sääolosuhteiden salliessa käsiteltävä suunni- telman mukaisesti kunnostetuilla lietelavoilla. Tiivistämön poistovedet ja lie- telavojen ollessa käytössä niiden suotovedet on johdettava pyörreselkeyt- timelle. Poistettava liete on toimitettava kunnan jätehuoltoviranomaisen osoittamaan paikkaan.

Tiivistämö ja kunnostetut lietelavat on otettava käyttöön viimeistään 1.4.2006. Niiden valmistumisesta on ilmoitettava 30 (kolmenkymmenen) päivän kuluessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Taivalkos- ken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Tiivistämön ja lietelavojen toimintaa on tarkkailtava osana käyttö- ja pääs- tötarkkailua. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä on esi- tettävä yhteenveto myös lietteenkäsittelylaitteiden toiminnasta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Tekniset ratkaisut perustuvat ympäristöluvan määräyksiin, eikä niillä ole vaikutuksia muiden etuihin tai oikeuksiin.

Lietteenkäsittelyn tehostaminen on tarpeen ympäristöön joutuvan kuormi- tuksen pienentämiseksi. Toteuttaminen on teknisesti ja taloudellisesti mah- dollista ympäristölupaviraston ratkaisun mukaisesti. Tehostaminen on par- haan käyttökelpoisen tekniikan mukaista laitoksen olosuhteissa.

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista.

Tarkkailu on siten tarpeen lietteenkäsittelyn tehokkuuden arvioimiseksi. Il- moitusvelvollisuus on tarpeen valvonnallisista syistä.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

P ä ä t ök sen t ä yt ä n tö ö n pa n oke l p oi su u s

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 43 § 1 momentti ja 55 § 3 momentti

KÄSITTELYMAKSU

R a t k ai s u

Lupa-asian käsittelymaksu on 577,50 euroa.

P e r u s te lut

Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan muu ympäristölupa-asia mukaista tuntimaksua 38,50 euroa/h käyttäen. Asian käsittelyn vaatima tuntimäärä oli 15.

O i k e us o hj e

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Matti Hepola

Urpo Myllymaa Simo Perkkiö

Ulla Hantunen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa ja Simo Perkkiö (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Ulla Hantunen.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. (08) 5348 500.

UH/es

Liite

Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 9.3.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.