IIJOEN KESKIOSAN TARKKAILU 2011 Taivalkosken kunta RKTL - Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus Kainuun Lohimestari Oy - Koivukosken laitos

(1)

16WWE1187 13.4.2012

IIJOEN KESKIOSAN TARKKAILU 2011

Taivalkosken kunta

RKTL - Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus Kainuun Lohimestari Oy - Koivukosken laitos

(2)

Sisältö

1 JOHDANTO 1

2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 2

3 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 3

3.1 Sääolosuhteet 3

3.2 Virtaamat 4

4 PÄÄSTÖTARKKAILU 5

4.1 Jätevedenpuhdistamot 5

4.1.1 Taivalkosken kunta 5

4.1.2 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikka 11

4.2 Kalankasvatuslaitokset 14

5 YHTEENVETO 16

6 VIITTEET 17

Liitteet

Liite 1 Kuormittajien sekä vesistö- ja kalataloustarkkailun havaintopaikkojen sijainti Liite 2.1 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi v. 2011

Liite 2.2 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2011 Liite 3 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuh-

distamon kuormitustarkkailutulokset v. 2011

Liite 4 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitoksen kuormitus v. 2011 Liite 5 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikan kuormitus v.

2011

Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Pirkko Virta, FM

Yhteystiedot

PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 Oulu

puh. 010 33280

(3)

1 JOHDANTO

Iijoen vesistöalueen velvoitetarkkailujen hoitaminen jakaantui vuoden 2006 alusta pie- nempiin osiin. Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoille ja kalankasvatuslaitoksille on laadittu oma ohjelma vuosille 2006–2011 (Pöyry Environment Oy 2005). Lisäksi Iijoel- la on voimassa Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006–2015 (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006).

Vuonna 2011 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen tarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (14.2.2007, Dnro: PPO-2007-Y-30-119) ja Kainuun TE-keskuksen (16.2.2007, Dnro: 22/5723-2007) hyväksymän, vuosille 2007–

2012 laaditun Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaisesti (Pöyry Environment Oy 2007).

Vesistötarkkailussa vuosi 2011 oli piilevätarkkailun vuosi. Piilevänäytteet otettiin ohjelman mukaisesti elokuussa 2011 liittyen Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, RKTL:n Taivalkosken toimipaikan ja Koivukosken laitoksen tarkkailuun. Näytteenoton aikana elokuun puolivälissä vesi oli korkealla etenkin Iijoessa, minkä vuoksi näytteitä ei päästy ottamaan riittävän syvältä ja saadun päällyslevästön määrä jäi niin vähäiseksi, et- tä siitä ei saada tehtyä luotettavasti piilevämäärityksiä. Iijoen keskiosalla ei ollut vuonna 2011 muuta vesistötarkkailua. Sähkökoekalastukset tehtiin ohjelman mukaisesti Iijoessa elokuussa 2011.

Piilevänäytteet on tarkoitus ottaa uudestaan kesällä 2012 tavanomaisen vesistötarkkai- lun yhteydessä heinä- tai elokuussa ottaen huomioon virtausolosuhteet. Tarkkailuvelvol- lisille ja valvoville viranomaisille toimitetun esityksen mukaisesti keväällä 2013 tehtä- vässä vuoden 2012 raportissa esitetään vesistö- ja piilevätarkkailun sekä vuonna 2011 tehtyjen sähkökoekalastusten tulokset. Kyseinen raportti tulee olemaan myös yhteenve- toraportti, joka ohjelman mukaan olisi pitänyt tehdä vuoden 2011 jälkeen. Myös Koivu- kosken laitosta koskeva kalastustiedustelu tehdään vuoden 2012 tiedoista ja raportoidaan samassa yhteydessä.

Tässä raportissa on esitetty em. toimijoiden käyttö- ja kuormitustarkkailutiedot vuodelta 2011.

Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty tiedot Iijoen keskiosan kuormittajien lupapäätöksistä ja - määräyksistä. Toimijoiden sijainti on esitetty liitteessä 1.

Taulukko 1 Iijoen keskiosan tarkkailun piiriin kuuluvat kalankasvatuslaitokset ja niiden lupapäätökset.

Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Purkuvesistö RKTL:n Taivalkosken PSVEO 35/70/II, 12.5.1970 (veden joht.) Ohtaoja toimipaikka PSVEO 9/83/III, 15.3.1983 (veden joht.)

PSY 107/03/1, 21.11.2003 (jätev. joht.) Kainuun Lohimestari Oy PSVEO 15/97/1, 11.3.1997 Iijoki Koivukosken laitos PSY 106/04/1, 16.12.2004

VHO 07/0046/2, 29.1.2007 KHO 1928 ja 1929/1/07, 18.8.2008

(4)

Taulukko 2 Iijoen keskiosan taajamakuormittaja ja erillislaitos sekä niiden lupamääräykset.

Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Lupamääräykset Purkuvesistö Taivalkosken kunta Dnro PPO-2002-Y-495-121, 31.7.2003 BOD7ATU <70 mg/l, Kok.P <1,0 mg/l Iijoki

Ehdot 1.1.2006 lähtien: BOD7ATU <20 mg/l, teho >90 % Kok.P <0,5 mg/l, teho > 90 % VHO 5.11.2004, nro 04/0353/3 1/2 vuosikeskiarvona, VNp 365/1994 Dnro PPO-2005-Y-423-121, 24.1.2007 31.12.2008 asti vn.asetus 888/2006

em. ehdot 1.1.2009 alkaen uusi lupahakemus v. 2013

RKTL:n Taivalkosken PSY Nro 107/03/1, BOD7ATU <17,5 mg/l, teho >90 % Ohtaoja toimipaikka 21.11.2003 Kok.P <1,0 mg/l, teho >90 %

1/2 vuosikeskiarvona

Uusi lupahakemus jätetty AVI:in 20.12.2011

2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS

Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 40 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain no- jalla.

Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue sijoittuu Taivalkosken kuntaan Iijoen keski- (61.2) ja yläosan (61.3) vesistöalueille, tarkemmin Jokijärven (61.31) ja Iijoen Jurmun (61.23) osa-alueille. Valuma-alueen suuruus tarkkailualueen alaosalla Väätäjänsuvan- nossa on 4119,53 km², järvisyys 10,3 % ja keskivirtaama (1990–2000) 55,2 m³/s. Suu- rimmat alueelle laskevat sivujoet ovat Kostonjoki ja Korpijoki. Iijoen ylä- ja keskiosalla sijaitsevat vesistöalueen suurimmat järvet, joita ovat mm. Iijärvi, Irnijärvi, Kostonjärvi, Tyräjärvi, Jongunjärvi ja Puhosjärvi. Iijoen alaosalla koko vesistöalueen kokonaispinta- ala on 14 190,68 km², järvisyys 5,67 % ja keskivirtaama 181 m³/s.

Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraa- vaksi tulevat laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. Ve- den humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt.

Ympäristöviranomaisten laatimassa vuosien 2000–2003 veden laatuun perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa pääosa Iijoen keski- ja yläosan alueesta kuuluu luokkaan hyvä

Ympäristöhallinnon vuosien 2000–2007 biologisiin seurantatuloksiin perustuvassa eko- logisessa luokittelussa Iijoen keskiosan pääuoma kuuluu ekologiselta tilaltaan myös pääosin luokkaan hyvä. Myös suurin osa Iijokeen laskevista luokitelluista sivuvesistä kuuluu luokkaan hyvä. Livojoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi. Kiva- rinjoki ja myös Korpijoen pääuoma kuuluvat luokkaan tyydyttävä (Kuva 1). Säännöste- lyn vaikutuksen alla olevat alueet (Iijoen alaosa sekä Kostojärven ja Irnijärven alueet) kuuluvat luokkaan keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet. Iijoen alaosalla sään- nöstellyn vesialueen tila suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan on arvioitu tyydyttäväksi, yläosan säännöstellyillä järvillä hyväksi.

(5)

Kuva 1 Iijoen vesistöalueen ekologinen luokitus (ympäristöhallinnon www-sivut)

3 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 3.1 Sääolosuhteet

Vuonna 2011 Taivalkoskella satoi yhteensä 808 mm, mikä on 16 % enemmän kuin ver- tailujakson (1971–2000) keskimääräinen vuosisadanta (694 mm). Suureen vuosisadan- taan vaikuttaa heinäkuun sateisuus. Heinäkuussa satoi yli kaksinkertainen määrä vertai- lujaksoon verrattuna, ja heinäkuun sadanta oli 23 % koko vuoden sadannasta. Helmi- ja huhtikuu olivat puolestaan keskimääräistä huomattavasti kuivempia; sademäärä oli alle puolet normaalista (Kuva 2).

Sadanta

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm

2011 1971-2000

Lämpötila

-20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

°C

2011 1971-2000

Kuva 2 Kuukauden keskilämpötila (°C) sekä kuukausisadanta (mm) Taivalkosken kirkonkylällä vuonna 2011 sekä vuosien 1971–2000 keskiarvot (Ilmatieteen laitoksen sääpalvelu).

Iijoki

Livojoki Kivarinjoki

Korpijoki

(6)

Vuoden 2011 keskilämpötila oli 2,1 °C jakson 1971–2000 keskiarvoa lämpimämpi.

Helmikuu oli 7,4 °C keskimääräistä kylmempi, mutta muutoin lämpötila oli koko vuoden keskimääräistä lämpimämpi. Suhteessa lämpimintä oli marras- ja joulukuussa jolloin lämpötila oli 5-9 °C tavanomaista korkeampi.

3.2 Virtaamat

Vuoden 2011 päivittäiset virtaamat Iijoen Väätäjäsuvannolla (Taivalkoski) ja kuukausi- virtaamat vertailujaksolla 1991–2000 on esitetty kuvassa 3. Vuoden 2011 virtaama- arvot ovat peräisin ympäristöhallinnon vesistömallista ja jakson 1991–2000 virtaamat hydrologisesta vuosikirjasta (Hyvärinen & Korhonen (toim.) 2003).

Päivittäiset virtaamat olivat tammi-maaliskuussa n. 10–30 % keskimääräistä alhaisem- pia. Huhtikuussa virtaama lähti kasvuun ja oli korkeimmillaan huhtikuun lopussa noin 70 m³/s. Touko-kesäkuussa virtaama oli normaalia alhaisempi, mutta lähti heinäkuussa nousuun kovien sateiden takia. Vuoden tulvapiikit ajoittuivat elokuulle. Marras- joulukuussa virtaama oli lähellä pitkänajan keskiarvoa.

Virtaama, Väätäjänsuvanto

0 20 40 60 80 100

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

1991-2000 2011 m³/s

Kuva 3 Iijoen Väätäjäsuvannon virtaamat v. 2011 ja kuukausikeskiarvot jaksolla 1971–2000.

(7)

4 PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Jätevedenpuhdistamot 4.1.1 Taivalkosken kunta

Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely

Taivalkosken kunnassa oli vuoden 2011 lopussa asukkaita 4 420. Järjestetyn vesihuol- lon (vesijohto) liittymisaste Taivalkoskella on n. 80 % ja järjestetyn jätevesihuollon liittymisaste on n. 50 % (Taivalkosken taajama). Viemäröinnin piiriin kuuluu keskustaaja- massa noin 2 200 asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on 3 huoltoasemaa, 4 koulua ja terveyskeskus. Viemärin pituus on noin 42 km. Jätevesipumppaamoita on 10 kpl.

Vuonna 1984 valmistuneessa puhdistamossa jätevedet on puhdistettu kemiallisella saos- tuksella ja lammikoinnilla. Vuosina 2007–2008 puhdistamoa on laajennettu ja saneerat- tu ja laitokselle rakennettiin biologinen vaihe ja uusi jälkisaostusosa.

Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti:

BOD7-kuormitus 230 kg/d Kok.P-kuormitus 8 kg/d Kok.N-kuormitus 48 kg/d Kiintoainekuormitus 330 kg/d

Q_kesk 630 m³/d Q_max 1900 m³/d

qmit 45 m³/h qmsx 90 m³/h

Välppäys Hiekanerotus

- porrasvälppä, säleväli 3 mm - allastilavuus 13,5 m³ Etuselkeytysallas Bioroottorit, 2 kpl

- pinta-ala 36 m² - pinta-ala yht. 16 000 m² - pintakuorma 1,25 m/h

Kemikalointi Jälkiselkeytys

- pikasekoittimen tilavuus 0,35 m³ - pinta-ala 61,6 m² - flokkausaltaat, 2 kpl 15,4 m³ - pintakuorma 0,73 m/h - liuoskemikaalialla 35 m³

-jauhekemikaalisiilo 40 m³

Lietteen sakeutus Lietteen ruuvikuivain 200 kg KA/h

-tilavuus 190 m³

Sakokaivolietteen käsittely - porrasvälppä, säleväli 6 mm - varastoallas 65 m³

(8)

Käyttötarkkailu

Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkai- lusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Taival- kosken viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa (Kuva 4). Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 3).

Yleistiedot:

Verkoston rakentaminen aloitettu 1958 Verkoston pituus 42 km

Muoviputkia 100 %, jätevedenpumppaamoita 10 kpl

Vuoden 2011 tietoja:

Verkoston keskivirtaama 521 m³/d

Puhdistusteho BOD₇ 93 %, jäännöspitoisuus 13,6 mg/l Puhdistusteho kok.P 98 %, jäännöspitoisuus 0,15 mg/l

Vuotovesikertoimet Jätevedenpuhdistamon

käyttöaste

keskivirtaama

4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 54 %

keskivirtaama = 83 %

8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 97 % 4 peräkkäisen viikon min.virtaama

Taivalkosken viemäriverkosto v. 2011

nmax =

= 1,54

= 1,81 nv =

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko

m³/viikko

0 200 400 600 800 1000 m³/d

käsitelty ohitus

mitoitus Q_kesk 630 m³/d

Kuva 4 Tietoja Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon viemäriverkostosta, käyttöasteesta, vuotovesikertoimista sekä viikkovirtaamat v. 2011.

(9)

Taulukko 3 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v.

2011.

Kuukausi Sakokaivo Poistettu

Q Ohitus* MQ HQ NQ liete liete

m³/kk m³/kk m³/d m³/d m³/d kg/kk g/m³ m³/kk m³/kk

Tammikuu 14601 471 5 367 368

Helmikuu 13626 487 5 012 368

Maaliskuu 14815 478 5 317 359

Huhtikuu 18903 630 5 151 272

Toukokuu 17792 574 5 277 297

Kesäkuu 16216 541 4 899 302

Heinäkuu 19637 633 5 079 259

Elokuu 15809 510 3 709 235

Syyskuu 13648 455 4 143 304

Lokakuu 15162 489 5 097 336

Marraskuu 15024 501 5 224 348

Joulukuu 15298 493 4 728 309

Yht. 2011 190 531 522 59 001 310 1 279 593

2010 185 667 509 56 002 309 1 610 564

2009 178 364 489 57 575 340 1 469 573

2008 215 890 400 591 56 816 263 1 009 570

2007 214 573 588 77 043 359 1 392 410

2006 222 621 610 78 950 355 1 480 462

2005 217 174 595 76 762 356 1 355 538

2004 202 449 400 555 67 099 348 1 171 616

2003 223 956 0 614 70 747 316 1 494 673

2002 196 020 0 537 67 122 342 971 624

2001 230 187 23 631 73 960 321 1 550 535

* ohitukset lammikoiden kautta

Jätevesimäärät

PAC Kemikaalit

Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2011 oli 190 531 m³/a eli keskimäärin 522 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 4 860 m³ suurempi kuin vuonna 2010. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli heinäkuussa 633 m³ ja pienin syyskuussa 455 m³. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 630 m³ (Q_kesk), joten keski- määräinen käsitelty jätevesimäärä oli 83 % mitoitusvirtaamasta. Ohituksia ei vuonna 2011 jouduttu suorittamaan lainkaan.

Vuonna 2010 laitoksella vastaanotettiin sakokaivolietettä 1 279 m³/a. Lietteen kunnos- tukseen käytettiin 137 kg polymeeriä. Saostuskemikaalia PAC käytettiin yhteensä n. 59 000 kgeli 310 g/m³. Sähkönkulutus oli 129 115 kWh/a eli 0,68 kWh/m³.

Lietettä poistettiin laitokselta 593 m³/a. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin (liite 2.1) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 18,71 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli 111 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä poistettiin puhdistamolta 582 g.

Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat Valtioneuvoston pää- töksen (282/1994) mukaiset enimmäispitoisuudet, joten liete soveltuu maanviljelyskäyt- töön.

Kuvassa 5 on esitetty Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2002–2011. Jätevesimäärissä ei ole tapahtunut huomattavaa muutosta viimeisen kym- menen vuoden aikana, tosin kolmen viime vuoden jätevesimäärät ovat pienempiä kuin aiempina vuosina.

(10)

0 50000 100000 150000 200000 250000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ohitus käsitelty m³/a

Kuva 5 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina 2002–2011.

Puhdistamon teho ja kuormitus

Vuonna 2011 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin ohjelman mukaisesti kuusi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Lisäksi kesäkuussa otettiin ylimääräiset näytteet öljyvahingon takia. Yksi- tyiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 2.2. Taulukossa 4 on esitetty puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2002–2011 BOD7:n ja fosforin kuormitusten kehitystä v. 2002–2011 on havainnollistettu kuvassa (Kuva 6).

(11)

Taulukko 4 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2002–

2011.

Tarkk.

vuosi Teho Teho

kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl %

2002 216 3 086 22 314 90 7,7 1 925 0,14 35 98

2003 364 5 200 21 300 94 6,5 1 625 0,28 70 96

2004 128 1 829 18 257 86 6,0 1 500 0,13 33 98

2005 156 2 229 18 257 88 6,9 1 725 0,09 23 99

2006 131 1 871 24 343 82 6,2 1 550 0,11 28 98

2007 144 2 057 14 200 90 6,6 1 650 0,06 15 99

2008 114 1 629 3,3 47 97 5,9 1 468 0,06 15 99

2009 166 2 371 3,2 46 98 5,9 1 475 0,08 20 99

2010 100 1 429 3,4 49 97 4,1 1 025 0,13 33 97

2011 101 1 443 7,1 101 93 3,9 975 0,08 20 98

Tarkk.

vuosi Teho Teho

2002 39 2 600 29 1 933 26 287 2 733 11 105 96

2003 41 2 733 28 1 867 33 669 6 371 12 114 98

2004 36 2 400 26 1 733 27 115 1 095 8,8 84 92

2005 43 2 867 29 1 933 32 184 1 752 7,4 70 96

2006 38 2 533 32 2 133 17 122 1 162 7,6 72 94

2007 40 2 667 27 1 800 31 156 1 486 3,7 35 98

2008 37 2 453 23 1 513 38 205 1 952 1,3 12 99

2009 36 2 400 20 1 333 44 238 2 267 2,7 26 99

2010 27 1 800 20 1 333 26 127 1 210 3,4 32 97

2011 25 1 667 15 1 007 39 113 1 076 11,5 110 90

AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD7 70, kok.P 4, kok.N 15, kiintoaine 105.

BOD7 Kok.P

Tuleva Käsitelty Tuleva Käsitelty

Kiintoaine Käsitelty Kok.N

Tuleva Käsitelty Tuleva

Laitokselle tuleva kuormitus on pienentynyt kiintoaineen osalta edellisestä vuodesta.

Muutoin laitokselle tuleva kuormitus oli vuoden 2010 tasolla. Puhdistamo on mitoitettu BOD₇-kuormalle 230 kg/d, fosforikuormalle 8 kg/d, typpikuormalle 48 kg/d ja kiinto- ainekuormalle 330 kg/d, joten laitokselle tuleva keskimääräinen kuormitus alitti mitoi- tusarvot.

Vesistöön kohdistuva kuormitus on kasvanut edellisvuodesta BOD₇:n ja kiintoaineen osalta. BOD₇-kuormitus kaksinkertaistui ja kiintoainekuormitus kolminkertaistui. Vesis- töön kohdistuva fosfori- ja typpikuormitus ovat pienempiä kuin vuonna 2010. Puhdis- tamon teho oli orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen osalta hyvä.

Vuodesta 2008 lähtien BOD7-vesistökuormitus on pienentynyt selvästi ja puhdistusteho parantunut, mikä johtuu biologisen prosessin käyttöönotosta. Fosforin puhdistusteho on ollut 2000-luvulla aina hyvä (Kuva 6).

(12)

BOD7 kg/d

0 5 10 15 20 25 30

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

lähtevä

Kok.P kg/d

0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

lähtevä

Kuva 6 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD7 ja fosforikuormitus vuosina 2002–2011.

Taulukossa 5 on esitetty BOD₇:n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet tulevassa ja lähtevässä jätevedessä vuonna 2011.

Toukokuusta syyskuuhun BOD7:n käsittelyteho oli puhdistamon jälkeen parempi kuin käsittelyteho lammikon jälkeen. Lammikkokäsittely siis heikensi tehoa. Syyskuun näyt- teenottokerralla lammikon jälkeinen puhdistusteho (88 %) alitti lievästi puolivuotisraja- arvon (90 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät kuitenkin molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lähtevässä vedessä BOD₇-arvo oli en- simmäisellä puolivuotisjaksolla 13 mg/l (teho 94 %), toisella 17 mg/l (teho 90 %) ja vuosikeskiarvona 13,6 mg/l (teho 93 %) (Taulukko 5).

Fosforin puhdistusteho oli suunnilleen sama sekä puhdistamon että lammikon jälkeen.

Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,15 mg/l (teho 98 %), toisella 0,17 mg/l (teho 97 %) ja vuosikeskiarvona 0,15 (teho 98 %).

Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (Kok.P <

0,5 mg/l, teho > 90 % ).

(13)

Taulukko 5 BOD7:n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet tulevassa ja lähtevässä jätevedessä vuonna 2011 sekä luparajat.

tuleva lähtevä luparaja tuleva lähtevä luparaja

1/2 213 13 20 8,1 0,15 0,5

2/2 159 17 20 6,5 0,17 0,5

vuoden tulos 193 14 7,4 0,15

BOD₇ mg/l Kok.P mg/l

Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on li- säksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (CODCr) ja kiintoainepitoisuudelle (CODCr < 125 mg/l

> 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 90 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta.

Puhdistamo täytti vaatimukset kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Kiintoaineen pitoi- suuksissa tapahtui ylitys ja tehossa alitus kahdella näytteenottokerralla seitsemästä.

Lammikkokäsittely heikensi puhdistustehoa toukokuusta syyskuuhun kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen osalta. Kiintoaineen poistoteho olisi täyttänyt valtioneuvoston päätöksen vähimmäisvaatimukset jokaisella kerralla ilman lammikkokäsittelyä.

Lammikoiden tilanteen takia marraskuussa 2011 on käynnistetty diplomityönä tutkimushanke Oulun yliopiston kansa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mitä lammikoille pitäisi tehdä, jotta varmistutaan, ettei puhdistamolta lähtevän jäteveden laatu heikkene. Lisäksi selvitetään jälkivalutuskentän rakentamista lammikoiden ja Iijoen välille.

4.1.2 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikka Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sijaitsee Ohtaojalla Taivalkosken kunnassa. Vuo- den 2011 lopussa puhdistamon piirissä asui neljä vakituista asukasta, ja työpäivinä puhdistamon piirissä oli enimmillään n. 20 henkilöä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1 km.

Kalanviljelyaltaista tulevat vedet johdetaan Ohtaojaan pyörreselkeyttimen kautta. Pyör- reselkeyttimeen kertynyt liete tiivistetään lietteentiivistämössä. Asumajätevedet käsitel- lään vuonna 1978 valmistuneessa biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 1990. Saneerauksen yhteydessä puhdistamolle asennettiin siivilä- erotin ja laitokselle rakennettiin 18 m³ suuruinen tasausallas.

Puhdistamo on mitoitettu 80 hengen asukasmäärälle seuraavasti:

Q_kesk = 17 m³/d Qmax = 28 m³/d qmit = 2,4 m³/h q_max = 4,0 m³/h

(14)

Käyttötarkkailu

Sivutoiminen puhdistamonhoitaja vastaa laitoksen käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäi- väkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista.

Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuoden 2011 aikana noin 3 665 m³ eli keskimäärin 10 m³/d. Saostuskemikaalia (PIX-105) syötettiin noin 100 g/m³. Ylijäämälietteet on ajettu kaatopaikalle.

Puhdistamon teho ja kuormitus

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikan asumajäteveden- puhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2011 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 3. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2001–2010 on esitetty taulukossa (Taulukko 6). BOD₇:n ja fosforin kuormitusten kehi- tystä v. 2001–2010 on havainnollistettu kuvassa (Kuva 7).

Taulukko 6 Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikan jäteveden- puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2002–2011.

Tarkk.

vuosi Teho Teho

2002 1,5 21 0,20 3 85 0,08 20 0,020 5 82

2003 0,3 4 0,04 1 87 0,02 5 0,010 3 55

2004 1,2 17 0,17 2 86 0,04 10 0,050 13 88

2005 1,3 19 0,06 1 96 0,03 8 0,008 2 78

2006 0,2 3 0,03 0 83 0,02 5 0,001 0 95

2007 0,1 1 0,04 1 54 0,04 10 0,004 1 73

2008 0,3 4 0,06 1 78 0,01 3 0,002 1 84

2009 0,4 6 0,03 0 92 0,03 8 0,004 1 87

2010 0,1 1 0,02 0,3 79 0,01 2 0,001 0,2 90

2011 0,1 1 0,02 0,3 79 0,01 2 0,001 0,3 83

Tarkk.

vuosi Teho Teho

2002 0,1 7 0,10 7 29 1,7 16 0,30 3 82

2003 0,13 9 0,14 9 - 0,4 4 0,20 2 55

2004 0,18 12 0,07 5 61 1,2 11 0,30 3 76

2005 0,15 10 0,15 10 3 1,3 12 0,60 6 52

2006 0,15 10 0,11 7 25 1,0 10 0,04 0 96

2007 0,12 8 0,14 9 - 0,2 2 0,20 2 12

2008 0,11 7 0,10 7 12 1,0 9 0,15 1 85

2009 0,13 9 0,07 5 41 1,9 18 0,11 1 94

2010 0,05 3 0,05 3 3,3 0,2 2 0,05 0,5 71

2011 0,04 3 0,04 3 3,7 0,2 2 0,05 0,5 76

AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD7 70, kok.P 4, kok.N 15, kiintoaine 105.

Kok.N Kiintoaine

BOD7 Kok.P

(15)

Puhdistamolle tuleva kuormitus on pysynyt kaikilta osin samalla tasolla kuin vuonna 2010. Myös vesistöön kohdistuva kuormitus on pysynyt samalla tasolla. Kokonaisfosfo- rin puhdistusteho on heikentynyt edellisvuodesta ja kiintoaineen puhdistusteho parantunut.

BOD7 kg/d

0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

lähtevä

Kok.P kg/d

0 0,005 0,01 0,015 0,02 0,025

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

lähtevä

Kuva 7 Puhdistamolle tullut ja vesistöön lähtenyt BOD7 ja fosforikuormitus vuosina 2002–2011.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdista- mo täytti pitoisuusvaatimukset sekä orgaanisen aineen että fosforin osalta. Tulevan veden laimeudesta johtuen asetettuja tehoarvoja ei saavutettu orgaanisen aineen osalta kummallakaan puolivuotisjaksolla. Fosforin osalta puhdistusteho saavutettiin toisella puolivuotisjaksolla, ensimmäisen jakson teho jäi hieman alle lupaehdon. Tulokset tulisi saavuttaa puolivuosikeskiarvoina, mikä edellyttäisi ainakin neljää näytettä vuodessa, jotta keskiarvot voisi laskea. Vuonna 2011 näytteitä on otettu lupapäätöksessä esitetyn tarkkailuohjelman mukaan vain kaksi.

Valtioneuvosten päätöksen 888/2006 vaatimukset täyttyivät CODcr:n ja kiintoaineen osalta pitoisuuksien suhteen, mutta tehoprosenttien suhteen raja-arvoja ei saavutettu, koska tuleva vesi oli erittäin laimeaa (COD_Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l >

90 %).

(16)

4.2 Kalankasvatuslaitokset Tuotanto

Tämän tarkkailun piiriin kuuluvilla Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksella ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikalla kasvatettiin kalaa vuonna 2011 yhteensä 84 199 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 119 518 kg (Taulukko 7). Käytetty rehumäärä oli molemmilla laitoksilla luparajaa pienempi. Rehu- kerroin oli Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksella 1,20 ja RKTL:n Taival- kosken toimipaikalla 2,41. RKTL:n laitoksella kasvatetaan emokaloja ja haudotaan mä- tiä, mikä selittää korkeaa rehukerrointa. Lisäkasvussa ei ole mukana mädin mukana poistuvaa lisäkasvua.

Taulukko 7 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen ja Riistan ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikan tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat v. 2002–2011.

Lisäkasvu Kuivarehu Rehukerroin Kuivarehu

(kg) (kg) luparaja (kg)

RKTL, Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus

2011 14 999 36 213 2,41 50000 2010 10 357 29 744 2,87

2009 11 221 31 385 2,80 2008 15 187 38 180 2,51 2007 11 082 34 120 3,08 2006 11 893 34 930 2,94 2005 14 237 39 575 2,78 2004 15 202 39 005 2,57 2003 10 614 34 565 3,26 2002 17 862 45 077 2,52

Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos

2011 69 200 83 305 1,20 85000

2010 51 900 61 000 1,18

2009 61 000 72 000 1,18

2008 66 391 76 350 1,15

2007 33 346 52 000 1,56

2006 ei kasvatusta 2005 ei kasvatusta 2004 ei kasvatusta 2003 ei kasvatusta

2002 66 650 79 500 1,19

Kuormitus

Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käy- tetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella.

Tarkkailutulokset on esitetty liitteissä 4–5.

(17)

Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. Kalan fosforipitoisuutena laskennassa on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 % ja rehun ravinnepitoisuuksina laitosten ilmoittamia tietoja.

Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on arvioitu käytetyn 90 % paitsi RKTL:n Taivalkosken laitoksella 80 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mis- tä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä suurempia kuin mitatut kuormitukset. RKTL:n ja Koivukosken laitoksilta poistettiin v. 2011 lietettä 28,4 m³.

Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 8). Tuotantotietojen perusteella laitosten fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 4,3 kg/d ja typpikuormitus 33,6 kg/d.

Tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus oli Koivukosken laitoksella suurempi kuin mitattu kuormitus. RKTL:n Taivalkosken toimipaikalla tilanne oli päinvastainen, sillä RKTL:ltä lähtevässä vedessä mitattiin vuonna 2011 muutamia tavallista korkeam- pia pitoisuuksia. Korkeat pitoisuudet johtunevat pyörreselkeyttimen ja lietteen tiivistä- mön välisen putken takaiskuventtiilistä, jonka todettiin olevan viallinen ja joka uusittiin syyskuussa. Tiivistämöstä pääsi lietevettä takaisin selkeyttimelle ja poistuvan veden pitoisuudet kasvoivat.

Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 651 kg ja typpikuormitus 5 088 kg. Molem- pien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla.

Taulukko 8 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen ja RKTL:n Taivalkosken toimipaikan kuormitus v. 2002-2011 (n = näytteiden lukumäärä).

kg/d kg/d kg/a kg/a kg/d kg/a kg/a

n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Typpi Riistan- ja kalatalouden tutkimus- mitattu 6 2,6 28,9

laitoksen Taivalkosken toimipaikka arvioitu 1,9 12,9 298 2 068 400 2 800 2010 arvioitu 1,6 10,9 250 1 735

2009 arvioitu 2,9 28,7 455 4 456 2008 arvioitu 1,6 10,5 264 1 700 2007 arvioitu 1,9 12,5 306 1 983 2006 arvioitu 1,9 12,8 302 2 034 2005 arvioitu 2,1 13,8 327 2 209 2004 arvioitu 2,1 16,7 290 2 312 2003* arvioitu 0,6 14,6 111 2 300 2002* arvioitu 1,5 16,7 275 2 664 Kainuun Lohimestari Oy, mitattu 6 1,6 15,7

Koivukosken laitos arvioitu 2,4 20,7 353 3 020 4 500

2010 arvioitu 2,1 16,1 306 2 340 2009 arvioitu 1,9 17,2 280 2 520

2008 arvioitu 0,7 7,2 129 1 174

2007 arvioitu 0,2 15,6 294 2 211 2006 ei kasvatusta

2005 ei kasvatusta 2004 ei kasvatusta 2003 ei kasvatusta

2002* arvioitu 2,8 26,0 506 3 732

* Fosforikuormitus Lapin Vesitutkimus Oy:n raporteista, laskentamenetelmässä saattaa olla jonkin verran eroa.

Kesäaika Vuosikuormitus Luparajat

(18)

5 YHTEENVETO

Vuodesta 2007 alkaen Iijoen keskiosalla sijaitsevien Taivalkosken jätevedenpuhdista- mon, Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikan sekä Kai- nuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen tarkkailua on suoritettu oman päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaan. Vesistötarkkailussa vuosi 2011 oli piilevätark- kailun vuosi. Näytteenoton aikana elokuun puolivälissä vesi oli korkealla, minkä vuoksi näytteitä ei päästy ottamaan riittävän syvältä ja saadun päällyslevästön määrä jäi niin vähäiseksi, että siitä ei saada tehtyä luotettavasti piilevämäärityksiä. Iijoen keskiosalla ei ollut vuonna 2011 muuta vesistötarkkailua. Sähkökoekalastukset tehtiin ohjelman mukaisesti Iijoessa elokuussa 2011. Tarkkailuvelvollisille ja valvoville viranomaisille toimitetun esityksen mukaisesti keväällä 2013 tehtävässä vuoden 2012 raportissa esitetään vesistö- ja piilevätarkkailun sekä vuonna 2011 tehtyjen sähkökoekalastusten tulokset.

Myös Koivukosken laitosta koskeva kalastustiedustelu tehdään vuoden 2012 tiedoista ja raportoidaan samassa yhteydessä.

Vuonna 2011 Taivalkoskella satoi yhteensä 808 mm, mikä on 16 % enemmän kuin ver- tailujakson (1971–2000) keskimääräinen vuosisadanta (694 mm). Suureen vuosisadan- taan vaikuttaa heinäkuun sateisuus, jolloin satoi 23 % koko vuoden sadannasta. Virtaa- ma Iijoessa oli v. 2011 vuosikeskiarvona noin 16 % alle pitkänajan keskiarvon. Tulva- piikki ajoittui elokuulle, heinäkuun sateiden takia.

Taivalkoskella on otettu käyttöön vuonna 2008 uusi biologinen puhdistamo. Vuonna 2011 puhdistamon jälkeinen jätevesien lammikkokäsittely heikensi veden laatua BOD7:n, CODcr:n ja kiintoaineen osalta. Kuitenkin jätevedenpuhdistamo täytti vuonna 2011 sille asetetut lupavaatimukset. Laitoksen puhdistusteho oli BOD₇:n, fosforin ja kiintoaineen suhteen hyvä (< 90 %). Lammikoiden tilanteen takia marraskuussa 2011 on käynnistetty diplomityönä tutkimushanke Oulun yliopiston kansa. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mitä lammikoille pitäisi tehdä, jotta varmistutaan, ettei puhdistamolta lähtevän jäteveden laatu heikkene.

Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdis- tamo täytti pitoisuusvaatimukset sekä orgaanisen aineen että fosforin osalta. Tulevan veden laimeudesta johtuen asetettuja tehoarvoja ei saavutettu orgaanisen aineen osalta kummallakaan puolivuotisjaksolla. Fosforin osalta puhdistusteho saavutettiin toisella puolivuotisjaksolla, ensimmäisen jakson teho jäi hieman alle lupaehdon.

Taivalkosken kunnan ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen jätevedenpuhdista- moiden yhteenlaskettu vuosikuormitus vuonna 2011 oli 30 kg fosforia ja 5 489 kg typ- peä. Kuormitus pienentyi vuodesta 2010. Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vastaa käytännössä lähes kokonaan Taivalkosken taajama, sillä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimipaikan kuormitus on hyvin pieni. Happea kuluttavan orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta vesistökuormitus oli edellisvuotta suurempaa.

RKTL:n Taivalkosken toimipaikalla ja Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksella kasvatettiin kalaa vuonna 2011 yhteensä 84 199 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 119 518 kg. Laitosten tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäai- kana yhteensä 4,3 kg/d ja typpikuormitus 33,6 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 651 kg ja typpikuormitus 5 088 kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla. Huomattava on, että kalankasvatuksen kuormitus on merkittävintä kesäaikana, kun taas jätevedenpuhdistamoilla kuormitus pysyy ympäri vuoden suunnilleen samalla tasolla.

(19)

6 VIITTEET

Hyvärinen V. & Korhonen J. (toim.) 2003. Hydrologinen vuosikirja 1996–2000. Suo- men ympäristö, nro 599. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

Pöyry Environment Oy 2005. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v. 2006–2011. Jäte- vedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Moniste. Oulu.

Pöyry Environment Oy. 2007. Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma v. 2007–2012. Moniste. 8 s. + liitteet. Oulu.

Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006–2015. Moniste. Oulu.

(20)

I196 I194

O0

I188

I185 I184

I178

^{Liite 1}

1:50 000 Velvoitetarkkailun havaintopaikka Ympäristökeskuksen seurantapiste

Taivalkosken jätevedenpuhdistamo

Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos

(21)

Tutkimustodistus 2011-18616 1(2) 21.12.2011 _________________________________________________________________________________________

Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille.

Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa.

Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI 02831262 Betonimiehenkuja 1 A 02150 Espoo Laskut PL 280 00101 Helsinki www.nablabs.fi Raisionkaari 55 21200 Raisio Tikkalantie 2 26100 Rauma Nevantie 21 86710 Kärsämäki

Nuottasaarentie 17 90400 Oulu Harjutie 14 69600 Kaustinen Tarkastamonkuja 3 55800 Imatra Puh. konsernihallinto 0404 503101, laboratoriopalvelut 0404 503100, ilmapäästömittaukset 0404 503115

Pöyry Finland Oy

PL 40774 LASKUTUS

Näytetiedot Näyte K Liete

Näyte otettu 10.11.2011 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 11.11.2011 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 11.11.2011 Näytteenottopiste Taivalkosken jvp liete Tutkimus valmis 13.12.2011

Viite Taivalkosken jvp liete

Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus

analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OES- tekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu

kuivapainoa kohti.

Analyysi Menetelmä Yksikkö 18616-1

K Liete

Taivalkosken jvp liete

N ^VarioMax ^{% k.a.} 3,3

pH ^{Sis. men.} 6,3

Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 % t.p. 4,25

Kuiva-aine SFS 3008:1990 % t.p. 18,71

Fosfori, P EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 17 700 Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg k.a. 0,24 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 0,4 Kalium, K EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 1 300 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 10 000 Koboltti, Co EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. < 3,0 Kromi, Cr EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 10 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 370 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 6 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 1 100 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 120 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 5,8 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO 11885 mg/kg k.a. 420

t.p. = tuorepaino; k.a. = kuiva-aine

Tuija Vasara

Asiakaspalvelumikrobiologi Puh. 040-7661734