(A) VAELLUSKALAT JA KALATIET
(B) VALUMA-ALUEEN MAANKÄYTTÖ, UOMAKUNNOSTUKSET
JA KALAKANNAT
(C) VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISEN YHTEISKUNNALLISET JA
TALOUDELLISET EDELLYTYKSET
RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN
RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016)
• Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia
• Monitavoitteista: biologian, vesitekniikan ja sosioekonomian yhdistämistä
Päätöksenteon tueksi :
KALATIESTRATEGIA 2012 2030 2050
• Kalatalous- ja ympäristöviranomaiset
• Talouselämä ja elinkeinojen harjoittajat
www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/
Kansallinen kalatiestrategia 2012 ( 2030)
Vaelluskala- kantojen elvyttäminen kalatiestrategian
avulla
Tutkimuksen ja seurannan lisääminen
Muut vaelluskalakantoja
elvyttävät ja suojelevat toimenpiteet
Sosioekonominen merkitys Kalakantojen uhanalaisuus
Pienten nousuesteiden purkaminen
Lisääntymisalueiden kunnostus
Säännöstelyn kehittämishankkeet Yhteensopivuus
kalateiden kanssa
Kalatalousmaksut
Poikastuotantoalueiden määrä ja laatu Kalateiden
toimivuus
Kalastuslainsäädännön uudistaminen
Ammatti- ja vapaa- ajankalastajat
Vesivoimayhtiöt
Istutukset
Ylisiirrot Viranomaiset
Kalastusoikeuden haltijat Kunnat
Tarpeet kalojen vaellus- yhteyden palauttamiseksi
Tarkentunut tietämys kalakantojen uhanalaisuudesta, laitoskasvatuksen
geneettisistä haittavaikutuksista, lohijokien poikastuotantopotentiaalista
ja istutuspoikasten eloonjäännistä Vesipuitedirektiivin asettamat
tavoitteet sekä muut kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja suositukset
Ympäristöjärjestöt Kalastusalueet Uusien voimalaitosten
lupakäsittely
Poikastuotantopotentiaali
Veden laadun parantaminen
Säännöstely- käytäntöjen kehittäminen
Uudet säännöstelyluvat Kalatiehankkeiden
monitavoitteinen arviointi ja priorisointi
Rahoituksen järjestäminen
Kalastuksen säätelyn kehittäminen
Yhteistyön lisääminen ja rahoituksen järjestäminen
Kalakantojen velvoitehoidon ohjaaminen ja kehittäminen
Hallinto
Luontainen lisääntyminen Vaelluspoikasten
kuolleisuus
Kalastajajärjestöt
RKTL:n työraportteja 1/2012
Lohikantojen palauttaminen rakennetuille joille
– mallinnustyökalu tuki- ja s ää telytoimien biologiseen arviointiin
• 9 vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa 50 vuoden aikana
• tavoite löytää skenaariot, joissa nopeilla tuki- ja säätelytoimilla pystytään aikaansaamaan lohen luonnonkierto.
http://www.rktl.fi/julkaisut/j/574.html
IIJOEN TAPAUS
• Lohikantojen palauttamisen edellytykset
syönnös- ja kutuvaelluksen kalastusta vähennetään nykyisestä kauttaaltaan
varmistetaan kalojen vaellusten
onnistuminen ylävirtaan & alavirtaan
poikastuotantoalueita parannetaan .
Kalatiet keskeinen –mutta vain yksi
osa – lohikantojen palauttamisessa!!
Johtopäätökset
Iijoen lohikannan kehitysnäkymät
Lähtökohdat
• Kalatiet rakennettu alajuoksun 5 patoon
• Smolttien alasvaelluksen onnistumista parannettu
• Alkuvaiheessa 6 vuoden ajan ylisiirretään vuosittain 300 lohta patojen ohi
• Alkuvaiheessa 12 vuoden ajan istutetaan vuosittain 500 000 jokipoikasta
• 12 vuoden jälkeen istutuksia jatketaan 100 000 poikasella / vuosi IIJOEN TAPAUS
Yksinkertaistukset
• Kaikki poikaset vaeltavat mereen 3-vuotiaina
• Merivaellus kestää 2vuotta
• Kutevista lohista ½ naaraita
• Naaraiden paino on 6 kg 8367 mätimunaa
• Lohet kutevat vain kerran
Mallinnus
• Microsoftin Excel-ohjelman Monte Carlo –simulaatiolla
• Jokaista vuosiluokkaa (1-50) seurattiin mädistä kutupopulaatioon
• Simulaatioissa jokaisen elinvaiheen kuolevuusparametrille satunnaislukuja todennäköisyysjakaumien mukaisesti 5000 kertaa
IIJOEN TAPAUS
Iijoen kutulohien määrä (mediaani) skenaarioissa A – I
Tukitoimien ja kalastuksen säätelyn skenaariot
• Skenaario A lähtötilanne, jossa vuoden 2010 kalastuskuolevuusarviot IIJOEN TAPAUS
Elinvaihe/
kuolevuus
Mätimunasta smoltiksi
Smolttivaellus patoaltaissa
Post- smolttivaihe
Avomeri- kalastus
Rannikko- kalastus
Jokisuu- kalastus
Yksivuotiaiden istutumäärä
Skenaario A 98,7 30 - 80 83 - 96 30 - 50 18 - 32 30 - 45 100000
Skenaario B 98,7 30 - 80 83 - 96 10 - 25 18 - 32 30 - 45 100000
Skenaario C 98,7 30 - 80 83 - 96 10 - 25 8 - 12 30 - 45 100000
Skenaario D 98,7 30 - 80 83 - 96 10 - 25 8 - 12 8 - 12 100000
Skenaario E 98,7 30 - 80 83 - 96 8 - 12 8 - 12 8 - 12 100000
Skenaario F 98,7 30 - 80 80 - 92 10 - 25 8 - 12 8 - 12 100000
Skenaario G 98,7 30 - 80 80 - 92 10 - 25 8 - 12 8 - 12 300000
Skenaario H 97,4 30 - 80 83 - 96 10 - 25 8 - 12 8 - 12 100000
Skenaario I 97,4 60 - 80 83 - 96 10 - 25 8 - 12 8 - 12 100000
+ ++
-
PATOJEN VAIKUTUKSET
Lohikannan mallinnus kuvitteellisella joella – patoja 0 – 5 kpl
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000
1 11 21 31 41 51 61 71 81 91 101
Kutualueille pääsevien lohien määrä (kpl)
0
1
2
3
4
5
• Käynnistettiin 1 000 kutukalalla (7 ensimmäistä vuotta) ilman tuki-istutuksia
• Käytettiin Tornionjoelle sovitettua emokanta-rekryytti –käyrää
Määrittää smolttituotannon maksimin ja tiheysriippuvuuden
• Patoskenaarioissa smolttien alasvaellustappioita ja nousuvaelluksen kalatietappioita
Aika vuosina
PATOJEN VAIKUTUKSET
Kuvitteellisen joen lohikannan tappioprosentit eri elinvaiheissa
Patojen lukumää rä
Smolttiva ellus luonnonu omassa
Smolttiva ellus patoaltais sa
Post- smolttivaihe
Luonnoll.
kuoll.
Itämeres sä
Avomerika lastus
Hyljepre daatio
Rannikko kalastus
Jokisuuka lastus
Kalatietap piot
Jokikalas tus
0 2;5;10 0 80; 90; 94 7;10;13 20; 30; 40 5;10;20 10;20;30 10;15;20 0 5;10;15
1 8; 10; 12 5; 8; 10
2 14; 20; 24 10; 15; 19
3 20; 30; 50 14; 20; 27
4 25; 40; 65 19; 25; 34
5 30; 50; 80 23; 31; 41
Tappioprosentit PERT-jakauma (min;todennäköisin;max)
Kymijoen lohikannan elvytystoimien mallinnusalue sekä voimalaitokset, säännöstelypadot, virtaamien jakaantuminen ja koski- ja virtapaikat
KYMIJOEN SKENAARIOT
Lähtökohdat
• Kalatie rakennettu Korkeakosken patoon
• Skenaario F: kaikissa Anjalankosken alapuolissa padoissa kalatiet
• Alkuvaiheessa 6 vuoden ajan ylisiirretään vuosittain 200 lohta patojen ohi
• Alkuvaiheessa 12 vuoden ajan istutetaan vuosittain 200 000 jokipoikasta
• 12 vuoden jälkeen istutuksia jatketaan 20 000 poikasella / vuosi
• Kymijoen maksimaalinen smolttituotanto (Anjalankosken alapuoli) – 150 000 (skenaaariot A-D),
– 175 000 (skenaario E) – 200 000 (skenaario F) KYMIJOEN SKENAARIOT
Mallinnus ja yksinkertaistukset
• Vastaavasti kuin Iijoella
• Paitsi smolttien vaellus mereen 2-vuotiaina (Iijoella 3-vuotiaina)
KYMIJOEN SKENAARIOT
Mallinnuksen kuolevuusparametrit Elinvaihe/kuolevuus
Kuolevuusjakauma-%
(min; moodi; max) Viite Mätimunasta vaelluspoikaseksi 98,7 (ei jakaumaa) ICES 2010
1-v. jokipoikasistukkaasta vaelluspoikaseksi 77,0 (ei jakaumaa) Jokikokko ja Jutila 2004 Smolttien alasvaellus Kymijoessa 2,0; 5,0; 10,0 Laine, A. ym. 2002 Smolttien alasvaellus voimalaitosten kautta 10,0; 15,0; 20,0 Huusko ym 2012 Post-smolttivaihe 1.-12./13.-50. vuosi
83,2; 91,8; 96,3/
80,0; 90,0; 94,4
Luonnollinen kuolleisuus Itämeressä 7,0; 15,0; 24,0 ICES 2010 Avomerikalastuskuolevuus Itämeressä 15,0; 25,0; 45,0
Hyljepredaatio nousuvaelluksen aikana 2,8;8,0;13,5 ICES 2010 Rannikkokalastus nousuvaelluksen aikana 10,0; 20,0; 30,0
Jokisuukalastus nousuvaelluksen aikana 15,0; 25,0; 40,0
Kalatietappiot 8,0; 10,0; 12,0 Haines, T. A. 1992
Jokikalastus 15,0; 25,0; 50,0
Elinvaihe/
kuolevuus
Mätimunasta smoltiksi
Post- smolttivaihe
Avomeri- kalastus
Rannikko- kalastus
Jokisuu- kalastus
Yksivuotiaiden istutusmäärä
Skenaario A 98,7 80 - 96 15 - 45 10 - 30 15 - 40 20000
Skenaario B 98,7 80 - 96 15 - 45 10 - 30 15 - 40 50000
Skenaario C 98,7 80 - 96 10 - 40 5 - 25 10 - 35 20000
Skenaario D 98,7 80 - 92 15 - 45 10 - 30 15 - 40 20000
Skenaario E 97,4 80 - 96 15 - 45 10 - 30 15 - 40 20000
Tukitoimien ja kalastuksen säätelyn skenaariot
Skenaario F: sama kuin C, mutta smolttituotantokapasiteetti 200 000 (länsihaarankin padoissa kalatiet)
Kymijoen kutulohet ja smoltit skenaarioissa A – F
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000
1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49
(a) kutulohet - kpl F
E D C B A
0 25 000 50 000 75 000 100 000 125 000 150 000 175 000 200 000 225 000
1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49
Aika toimenpiteiden aloittamisesta (vuosia)
(b) smolttituotanto - kpl
F E D C B A
KYMIJOEN SKENAARIOT
