Sateenvarjo III Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen

Pauliina Louhi

Vaelluskalafoorumi 8.6.2020

Sateenvarjo III

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen

hoitotoimenpiteet

Sateenvarjo III – hankkeen tausta ja tavoitteet

• Hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa ja ratkaisuja vaelluskalakantojen elvyttämiseen (lohi, taimen, siika)

• Kokonaistavoite on vaelluskalojen palauttamisen ja vesivoimatuotannon yhteensovittaminen

• Toteutukset yhteistyössä vesivoimatuottajien, viranomaisten ja tutkijoiden kanssa

– Tulokset siirtyvät nopeammin käytäntöön

• Sateenvarjo III toimii vuosina 2019-2023

• Jatkoa Sateenvarjo I (2010-2013) ja Sateenvarjo II (2015-2017) –hankkeille

Hankkeen budjetti ja toteuttajat

• Rahoittajina: Fortum Oy, Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy, Vattenfall Oy, UPM Energy Oy, Oulun Energia, Helen Oy, Kolsin Voima Oy, Energiateollisuuden ympäristöpooli, Maa- ja metsätalousministeriö ja Luke

• Toteuttajana Luonnonvarakeskus

– yhteistyössä Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa (Kymijoki)

• Ohjausryhmässä mukana myös Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Pohjois-Karjalan sähkö

• Kokonaisbudjetti ~1.9M euroa

Lohen smolttien alasvaellus

Kalojen ohjaus alasvaellus-

reitille, alasvaellus

kalatiestä

Iijoki Lieksanjoki

Kalojen ylösvaellus

Kalateiden ja kiinniottolaitteen

toimivuus, voimaloiden

käyttö, ohijuoksutukset,

lisävesitykset

Oulujoki Kymijoki

Istutusten tuloksel-

lisuus

Merkintöjen kehittäminen:

Carlin →PIT

Oulujoki Iijoki Kemijoki

Järvilohen palautus

Vanhan uoman vesitys lisääntymis-

kanavaksi, ylisiirrot

Pielisjoki Lieksanjoki Ala-Koitajoki

Vaellussiian lisäänty-

minen

Voimalaitosten alapuoliset kutualueet Kartoitukset ja

kunnostus- mahdollisuudet

Oulujoki Iijoki

PIT

CARLIN

TUTKIMUSTEEMAT

Osatyö 1. Kelluvan ohjausaidan tehokkuus alasvaeltavien lohenpoikasten ohjaamisessa

ERILLINEN ESITYS

TP 1: Kelluvan ohjausrakenteen toimivuus lohen vaelluspoikasten ohjaamisessa Iijoen Haapakosken yläkanavassa (2020)

TP 2: Ohjausrakenteen kehittäminen ja testaus (2021/2022)

Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat:

-- Onko voimalaitosten alakanavissa ’lohipolkuja’, ja johtavatko ne kalatielle tai kiinniottolaitteelle?

-- Voidaanko erilaisilla turbiinijuoksutuksilla ja lisävesityksillä tehostaa kalatien tai kiinniottolaitteen toimintaa (vaikuttaa ’lohipolkujen’ sijaintiin)?

-- Voidaanko hajustetulla vedellä tehostaa kalatien tai kiinniottolaitteen toimintaa (vaikuttaa ’lohipolkujen’ sijaintiin)?

Voimalaitoksen alakanavan virtausrakennetta hallitsevat voimakkaasti vaihtelevat virrannopeus- ja turbulenttisuus- kentät. Haastava ympäristö vastavirtaan uiville kaloille.

Kalatien toiminnan kannalta ratkaisevaa on tieto, kuinka kalat käyttäytyvät monitahoisessa virtausympäristössä suhteessa turbiineista ja kalatiestä tulevaan virtaukseen.

Virrannopeus Turbulenssi (TKE) 50 m

100 m

150 m

Osatyö 2: Lohen nousun tehostaminen rakennetuissa

joissa

A. Montan ja Merikosken alakanavan elinympäristömallinnus

- 3D-virtausmalli ja lohen alakanavapreferenssit (v, TKE; Iijoki)

B. Lohen nousukäyttäytyminen Montan alakanavassa eri virtaamilla

- lohien 3D-paikannusjärjestelmä

-’paineradiolähettimet’ (uintisyvyys) ja alakanavan kattava

antenniverkosto (sijaintitieto) lohien reaaliset uintipolut - erilaiset virtaamat

- elinympäristömallinnuksen testaus

C. Kotipesän merkitys

- Oulujoen lohien nuoruus Montan kalanviljelylaitoksessa, pyrkivätkö lohet takaisin kotipesään tuoksujen perusteella?

Toiminnot

A. Montan alakanavan elinympäristömallinnus - esimerkkitilanteita

Virtaama 150 m³/s yhdestä turbiinista, kiinniottolaite 1 m³/s ylös, lohen preferenssien mukainen olosuhde 1,5 m vedenpinnan alla

Lohipolku: punasävy = ’erinomainen’; kelta-vihreä = ’käypä’; sinisävy = ’heikko’

Ylös Alas Kiinniottolaitteen purkausaukot

A. Montan alakanavan elinympäristömallinnus - esimerkkitilanteita

Virtaama 150 m³/s kaikista turbiineista, kiinniottolaite 1 m³/s ylös (A), ja alas (B), lohen preferenssien mukainen olosuhde 1,5 m vedenpinnan alla

Lohipolku: punasävy = ’erinomainen’; kelta-vihreä = ’käypä’; sinisävy = ’heikko’

A B

A. Montan alakanavan elinympäristömallinnus - esimerkkitilanteita

Virtaama 100 m³/s T2 ja T3 turbiineista, kiinniottolaite 1 m³/s alas (A), ja ylös (B), lohen preferenssien mukainen olosuhde 1,5 m vedenpinnan alla

Lohipolku: punasävy = ’erinomainen’; kelta-vihreä = ’käypä’; sinisävy = ’heikko’

A B

-- A-työpaketin raportointi talvella 2020-2021

-- B- ja C-työpaketit toteutetaan kesällä 2021

Osatyö 2: Lohen nousun tehostaminen rakennetuissa

joissa

Osatyö 3. Istutusten tuloksellisuus: PIT-mikrosiruseurantojen kehittäminen ja käyttöönotto rakennetuilla joilla

TP 1: Suunnitellaan ja toteutetaan kattava PIT-seurantaverkko Oulujoen vaelluspoikasistutusten tuloksellisuuden seurantaan (2019 ->)

• Testierä 2000 kpl, Oulujoen laitoskanta, istutettu Montasta 2019 – Ensimmäiset kalat palaavat kesällä 2020

• Kantakoe: 16000 kpl, useat kannat ja risteytykset, istutus Montasta 2020 – 4000 kpl Oulujoki

– 4000 kpl Tornionjoki

– 4000 kpl Oulujoki-Tornionjoki – 4000 kpl Tornionjoki-Oulujoki – Ensimmäiset kalat palaavat 2021

• Merkkikoe: 4000 kpl, Oulujoen laitoskanta, istutus Montasta 2020 – 2000 kpl pieni PIT-merkki (12 mm)

– 2000 kpl iso PIT-merkki (23 mm)

– Tavoitteena testata Oulujoen PIT-antennien toimivuutta suhteessa merkin kokoon

CARLIN -> PIT?

Osatyö 3. Istutusten tuloksellisuus:

PIT-mikrosiruseurantojen kehittäminen ja käyttöönotto rakennetuilla joilla

• PIT-seurantaverkoston laajentaminen Perämerelle:

‒ Oulujoen antenniverkoston (Montta, Merikoski) rakentaminen on hyvässä vauhdissa

‒ Kalastajat jokialueella, kalatukkuri, kaupalliset & viehekalastajat -> kontaktoinnit aloitettu talvella 2019-2020, toteutus siirtyy Covid-19 vuoksi

• Ruotsissa on käytössä erilainen PIT-tekniikka, jonka yhteensovittamisessa on haasteellista

‒ Merialueen PIT-merkkien osalta molempien maiden merkkien lukeminen pitäisi kuitenkin onnistua (mm. käsilukulaitteet ja mahdollisesti myös kiinteät lukijat)

• Osittainen siirtyminen pienemmän PIT-merkin käyttämiseen

‒ Voidaan merkitä kaloja jo pienpoikasvaiheessa

‒ Pienemmän merkin lukuetäisyys kuitenkin huomattavasti lyhyempi

Osatyö 3. Istutusten tuloksellisuus: PIT-mikrosiruseurantojen kehittäminen ja käyttöönotto rakennetuilla joilla

TP2: Testataan PIT-tekniikan mahdollisuuksia Iijoen (Kemijoen) voimalaitoksen alakanavassa (2021-2023)

• Vuosina 2021-2023 testataan ja soveltuvilta osin monistetaan Oulujoen seurantaratkaisua Iijoen alajuoksulle

• Kemijoella (Isohaara) pyritään hankkeen toimesta testaamaan alakanavaan sijoitettavan PIT- lukulaitteen mahdollisuuksia → muiden hankkeiden toimesta Kemijoelle saatetaan rakentaa muitakin PIT-lukuasemia (mm. kalatiet ja kalasydän)

Osatyö 4.Järvilohen ja taimenen luontaisen elinkierron elvytyskeinot Lieksanjoella

• Ylisiirrettyjen kutukalojen telemetriaseuranta Lieksanjoella:

• 33 lohta ja 7 taimenta merkitty radiolähettimillä

• kalojen seuranta 4.-30.10. kiinteillä vastaanottimilla ja käsipaikannuksella kahdella kunnostetulla

alueella: Naarajoki ja Ruunaan reitin yläosa

• Lähes kaikista kaloista saatiin hyvät liiketiedot

• Kunnostetut kutualueet näyttäisivät kelpaavan hyvin; kalat pysyivät koskissa ja niiden liike vapautuspaikaltaan pääosin vähäistä

https://www.luke.fi/uutinen/lieksanjoella-seurataan-voimaloiden-ohi-siirrettyja- kutulohia-ja-taimenia-radiotelemetrian-avulla-uutta-tietoa-kaloille-sopivista- kutupaikoista/

Järvilohen ja -taimenen luontaisen elinkierron elvytyskeinot Pielisjoella

• Kutukalojen telemetriaseuranta Pielisjoella:

• 19 Kuurnasta kiinnisaatua lohta merkitty radiolähettimillä

• Merkityt kalat vietiin jokisuulle (21 kilometrin päähän pyyntipaikasta) ja niiden nousua seurattiin kiinteillä vastaanottimilla pitkin jokea

• Kalat nousivat valtaosin takaisin Kuurnan voimalan alle, nopeimmat jo vuorokauden sisällä vapautuksestaan

• Osa vaelsi joessa laajalla alueella vaihtoehtoista nousureittiä etsien, käyden aina jokisuulla asti kääntymässä palatakseen takaisin voimalan alle

• Kutulohet liikkuvat joessa aktiivisesti kaikkina vuorokaudenaikoina

• 9 merkittyä lohta saatiin uudelleen kiinni emokalapyynnissä

Järvilohen ja -taimenen luontaisen elinkierron elvytyskeinot Lieksanjoella

• Järvitaimenen vaellusyhteys Lieksanjokeen laskevalla Saarijoella

• Tavoitteena tutkia Saarijoen alaosaan

rakennetun teknisen kalaportaan toimivuutta

• Portaan ylä- ja alapäässä on PIT-merkkejä lukevat antennit

• Sähkökoekalastuksessa saadut taimenet (n.

80 kpl) PIT-merkattu viime syksynä

• Tänä keväänä jokeen istutetaan n. 300 PIT-

merkittyä vaellusikäistä taimenta

Järvilohen ja -taimenen luontaisen elinkierron elvytyskeinot - TULOSSA

• Smolttipyynti ja sähkökoekalastukset Ala- Koitajoella ja Lieksanjoella jatkuvat

• Luontaisen poikastuotannon seuranta

• Laurinvirran kutu- ja poikastuotantoalueen seurannan käynnistäminen 2020

• 1-vuotiaiden PIT-merkittyjen järvilohien (yli 20 000 kpl) koeistutukset keväällä

• Nousevien kutukalojen

telemetriaseuranta, kaikuluotauslaskenta

• Uoman kutupesäkartoitus syksyllä

Kutualueiden kartoitus

• Viistokaikuluotaus Merikosken voimalan alapuolisella alueella 2019 elokuussa

• Mätipumppaus luotauksen perusteella valituilla alueilla marraskuussa 2019

• Mädin hävikkiin liittyvä kevätajan mätipumppausta ei voitu toteuttaa virtaamaolosuhteiden vuoksi

• Täydentävä mätikartoitus syksyllä 2020

Osatyö 5: Vaellussiian luonnonlisääntymisen

mahdollisuudet – aloitettu Oulujoelta

Siika Muikku

Siika ja muikku lisääntyvät Merikosken alapuolella, siian mätitiheys on paikoitellen korkea

Siianmädin selviytyminen Oulujoessa

• Haudontakoe koesumputuksilla (2019-2020) – Oulujoki, selviytyminen 63-88 % (n=400) – Vertailunäyte hautomossa 64-78 % (n=300) – Vrt. aiempi selvitys muissa joissa 56 – 72 %

• Oulujoessa Merikosken alapuolella siian

lisääntymiseen hyvät edellytykset haudontatuloksen perusteella

Siian luontaisen lisääntymisen taso

• Peruskartoitus 2019 – siian poikasalueet Oulujoen alaosalta Oulujärvelle saakka – Ei alasvaluvia siianpoikasia Merikosken yläpuoliselta alueelta, kaikki

siianpoikaset tulevat Merikosken alapuolelta

• Alitsariinimerkintä ja haavintapyynti huhti-toukokuussa 2020

– Värjätään noin 7 miljoonaa istutettavaa vastakuoriutunutta siianpoikasta – Tarkoitus tuottaa laskennallinen arvio luonnonlisääntymisen määrästä – Alustavia tuloksia syksyllä 2020

https://www.luke.fi/uutinen/luonnonvarakeskus-selvittaa-oulujoen-vaellussiian-luonnonlisaantymista/

Osatyö 5: Näihin vastauksia…

• Siian lisääntyminen onnistuu Oulujoessa, voidaanko kutualueita laajentaa ja siten lisätä luonnontuotantoa?

• Paljonko luonnontuotannon nykyinen määrä on, miten se suhtautuu joen alkuperäiseen lisääntymistuottoon?

• Iijoessa 2021 eteenpäin vastaava selvitys, lisäksi emokalojen telemetriamerkintä

Osatyö 6: Kymijoen lohi- ja

taimentutkimuksien raportointi

Keskeiset tutkimuskysymykset tutkimussuunnitelmassa:

• Miten virtaamaolosuhteet ja säännöstely vaikuttavat Kymijoen itähaaran kalateiden toimintaan?

• Miten lohet käyttäytyvät nousuvaelluksella ja alasvaelluksella Kymijoen länsihaarassa?

• Yhteistyötä ei saatu aikaiseksi keskeisten toimijoiden kanssa itähaarassa, joten tästä kokonaisuudesta on jouduttu luopumaan

• Uusia ajatuksia jatkosta?

Kiitos!