Sateenvarjo III

(1)

pauliina.louhi@luke.fi

Sateenvarjo III

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet

(2)

Sateenvarjo III – hankkeen tausta ja tavoitteet

• Hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa ja ratkaisuja

vaelluskalakantojen elvyttämiseen (lohi, taimen, siika)

• Sateenvarjo III toimii vuosina 2019-2023

• Jatkoa Sateenvarjo I (2010-2013) ja Sateenvarjo II (2015-2017) –hankkeille

• Kokonaistavoite on vaelluskalojen palauttamisen ja vesivoimatuotannon yhteensovittaminen

• Toteutukset yhteistyössä vesivoimatuottajien, viranomaisten ja tutkijoiden kanssa

– Tulokset siirtyvät nopeammin käytäntöön

2 7.10.2019

(3)

Hankkeen budjetti ja toteuttajat

• Rahoittajina: Fortum Oy, Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy, Vattenfall Oy, UPM Energy Oy, Oulun Energia, Helen Oy,

Kolsin Voima Oy, Energiateollisuuden ympäristöpooli, Maa- ja metsätalousministeriö ja Luke

• Toteuttajina Luonnonvarakeskus yhteistyössä Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa

• Kumppaneina mukana Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois- Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset

• Kokonaisbudjetti 1 850 000 euroa

3 7.10.2019

(4)

4 7.10.2019

Lohen smolttien alasvaellus Kalojen ohjaus

alasvaellus- reitille

Ensimmäistä kertaa Suomessa!

Iijoki Kymijoki

Kalojen ylösvaellus

Kalateiden ja kiinniottolait-

teiden toimivuus Voimaloiden

käyttö, ohijuoksutukset

, lisävesitykset

Oulujoki Kymijoki

Istutusten tuloksel-

lisuus Merkintöjen kehittäminen:

Carlin  PIT Koko maan

seurannan kehittäminen

Oulujoki Iijoki Kemijoki

Järvilohen palautus Vanhan uoman

vesitys  Voimayhtiön ja

järvilohen win-win!

Järvilohien ylisiirrot

Pielisjoki Lieksanjoki Ala-Koitajoki

Vaellussiian lisäänty-

minen Voimalaitosten

alapuoliset kutualueet Kartoitukset ja

kunnostus- mahdollisuudet

Oulujoki Iijoki

PIT

CARLIN

TUTKIMUSTEEMAT

(5)

Osatyö 1. Kelluvan ohjausaidan tehokkuus alasvaeltavien lohenpoikasten ohjaamisessa

• TP 1: Kelluvan ohjausrakenteen toimivuus lohen vaelluspoikasten ohjaamisessa Iijoen Haapakosken yläkanavassa (2020)

– Ohjausaita veteen 2019; alustavia laitetestauksia syksyllä

– Varsinainen toteutus keväällä 2020: noin 150 akustisin merkein

merkityn lohenpoikasten vapautus ylävirtaan ja käyttäytymisen seuranta

• TP 2: Ohjausrakenteen kehittäminen ja testaus (2021) – Ohjausaidan muutostarpeisiin vastaaminen

• Tärkeimmät kysymykset:

– Saadaanko vaelluspoikaset ohjattua haluttuun kohtaan ja miten tehokkaasti?

– Miten vaelluspoikaset käyttäytyvät ohjausaidan läheisyydessä?

– Miten ohjausaita muuttaa veden virtausolosuhteita voimalaitoksen yläpuolella?

– Poikasten käyttäytyminen ennen/jälkeen ohjausaitaa

• Työpaketin vetäjä: Riina Huusko

(6)

• Lohen vaelluspoikasten ohjausaidan kaksi sijoitusvaihtoehtoa 250m³/s virtaamatilanteessa

• Smolttien ohjaus uittoaukon kohdalle, mihin rakennetaan alasvaellusväylän sisäänkäynti tai kalojen keräilylaite (toteutus aikaisintaan 2021)

VE2 pituus < 165 m

<0.5m³/s

(7)

Osatyö 2: Lohen nousun tehostaminen rakennetuissa joissa

• TP 1: Montan ja Merikosken alakanavan elinympäristömallinnus 2019-2020 – 3D-virtausmalli toteutuksessa vuoden 2019 lopussa

– lohen alakanavapreferenssit (Iijoella)

– Merikosken telemetriaseurannan paikannustuloksien + kalatieseurantojen raportointi (olemassa olevat aineistot)

• TP 2: Lohen nousukäyttäytyminen Montan alakanavassa ja kiinniottolaitteen läheisyydessä eri virtaamilla (~2020-2023)

– Alakanavien vaihtelevat virrannopeus ja turbulenttisuus ovat haaste vastavirtaan uiville kaloille

– lohien 3D-paikannusjärjestelmä, ’paineradiolähettimet’ (uintisyvyys) ja alakanavan kattava antenniverkosto (sijaintitieto)

– lohien reaaliset uintipolut eri virtaamilla – TP 1:n elinympäristömallinnuksen testaus

• TP 3: Lohen kotipesän houkuttelevuus (2021)

– Oulujoen lohet ovat peräisin Montan kalanviljelylaitoksesta, joten voidaanko lohen nousua tehostaa kalanrehun tuoksulla (lisättynä kiinniottolaitteeseen)

• Työpaketin vetäjä: Ari Huusko

7 7.10.2019

(8)

Osatyö 3. Istutusten tuloksellisuus: PIT-mikrosiruseurantojen kehittäminen ja käyttöönotto rakennetuilla joilla

• TP 1: Suunnitellaan ja toteutetaan kattava PIT-seurantaverkko Oulujoen vaelluspoikasistutusten tuloksellisuuden seurantaan (2019-2020)

– Smoltteja on merkitty 19200 kpl (EMKR), joista 2-v. istutettiin keväällä 2019 – Kalastajien ja kalatukkureiden mukaan saaminen on työn alla

– Seurannat ja merkinnät jatkuvat 2020

– ruotsalaisten käyttämä tekniikka & merkintöjen lukumahdollisuudet ovat selvityksessä

• TP2: Testataan PIT-seurantatekniikan mahdollisuuksia Iijoen (+Kemijoen) voimalaitoksen alakanavassa (2021-2023)

– PIT-seurantaverkkoa testataan myös Iijoen Raasakkaan

valmistuvalla kalatiellä (2020?) sekä vanhaan uomaan johtavalla Uiskarin kalatiellä

– Arvioidaan Perämerien jokien kattavan PIT-seurannan toteuttamismahdollisuuksia

• Työpaketin vetäjät: Panu Orell, Pekka Hyvärinen

CARLIN -> PIT?

(9)

• PIT-seurantaverkoston laajentaminen Perämerelle: Montta, Merikoski, kalastajat jokialueella, kalatukkuri, kaupalliset & viehekalastajat, Ruotsi?

(10)

• TP 1: Luonnosta sekä laitoskasvatuksesta saatujen kutukalojen ylisiirrot patojen yläpuolisille kutualueille (2019-2020)

– Järvilohia siirretään Ala-Koitajokeen ja Lieksanjokeen, taimenia Lieksanjokeen – Poikkeavatko luonnonkalojen ja laitoskasvatettujen kutukalojen

käyttäytyminen ja lisääntymismenestys

– Toteutetaan rinnakkain kärkihankkeen kanssa

• TP 2: Pielisjoen Kuurnan kutu- ja poikastuotantoalueen seuranta (2020-2023)

– Kuurnan tuotantokanavaan valmistuu loppuvuodesta 2019 noin 14 ha kutu- ja poikastuotantoalue järvilohelle & taimenelle toteutettavaksi järvilohen

– Kalojen seuranta päästään aloittamaan 2020 (AVI:n edellyttys) – Toteutetaan rinnakkain muun rahoituksen kanssa

– Kutukalojen käyttäytyminen ja lisääntymismenestys

• Työpaketin vetäjä: Matti Janhunen

Osatyö 4.Järvilohen ja taimenen luontaisen elinkierron elvytyskeinot Pielisjoessa, Ala-Koitajoessa ja

Lieksanjoessa

(11)

• Kunnostuksen jälkeen selvitetään Pielisjokeen nousevien kutukalojen käyttäytymistä ja lisääntymismenestystä

• Vaelluskalojen palauttamisen & vesivoimatuotannon WIN-WIN

(12)

• TP 1: Onnistuuko vaellussiian luonnonlisääntyminen Oulujokisuussa ja voidaanko alueita lisätä? (2019-2021) – Poikashaavintoja Oulujokisuussa & Merikoski-Montta –alueilla ja kutualueiden viistokaikuluotaukset

Merikosken alapuolella on tehty 2019

– Varmistetaan mädin esiintyminen mätipumppauksin ja arvioidaan mädin selviytymistä mätisumputuskokeilla 2019-2020

– Hankkeen aikana istutettavia vastakuoriutuneita siianpoikasia värimerkitään ja takaisinpyyntikokeella määritetään padon alapuolisen alueen luonnonpoikastuotannon taso 2020

• TP 2: Vaellussiian lisääntymismahdollisuudet Iijoen Raasakan

voimalaitoksen alapuolisella alueella sekä vanhassa uomassa (2021-2023) – Iijoella luonnontuotanto on vähäistä

– Pohjan rakenne kartoitetaan padon alapuolisella alueella viistokaikuluotaamalla ja pohjakuvauksin,

tuloksia verrataan Oulujoen ja aiemmin kerättyyn Kokemäenjoen aineistoon – Selvitetään mädin säilymistä mätirasioilla ja

sumputuskokeella

– Emokalojen kutupaikkojen radiolähetinseuranta

– Verrataan vaellussiian poikasten alasvaelluksen käynnistymistä ja ravinnonkäyttöä Iijoella ja Tornionjoella lippoamalla

– Koejärjestely virtausnopeuden vaikutuksesta mädin kulkeutumiseen

• Työpaketin vetäjä: Lari Veneranta

Osatyö 5: Vaellussiian luonnonlisääntymisen

mahdollisuudet

(13)

TP 6: Kymijoen lohi- ja taimentutkimuksien raportointi

• Raportoidaan Kymijoen itähaarassa toteutetut lohen ja taimenen nousuvaellusseurannat (2019-2022)

• Aineistoja kertynyt runsaasti vuodesta 2011 alkaen

• Luke toteuttaa yhteistyössä Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa

•

Työpaketin vetäjä: Panu Orell (KaVetu: Petri Karppinen)

13 7.10.2019

(14)

Kiitos!

14

Lari Veneranta