Kotkan kaupunki Kaupunginhallitus PL 205
48101 KOTKA
Lausuntopyyntönne .2021
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto yleiskaavaehdotuksesta, Kotka, Karhulan keskusta Y25.
Lausuntopyyntö
Kotkan kaupunginhallitus on asettanut Karhulan keskustan
osayleiskaavaehdotuksen Y25 selostuksineen julkisesti nähtäville 10.2. - 19.3.2021.
Karhulan keskustan osayleiskaavan tarkoituksena on Karhulan keskustan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja eri toimintojen (mm. asuminen, liikenne, palvelut, työpaikat ja virkistys) yhteen sovittaminen. Osayleiskaavassa linjataan alueen tulevaa kehitystä ohjaa- via periaatteita ja ratkaisutapoja osoittaen mm. keskustan elävyyteen, uudistumiseen ja täydennysrakentamiseen, liikennejärjestelmään, arvokkaan kulttuuriympäristön suojeluun sekä siniviherrakenteeseen liittyviä tarpeita. Kaavalla on tarkoitus ohjata suunnittelualueella tehtäviä asemakaavamuutoksia.
Liikenneasiat
Tarkasteltavan osayleiskaavaluonnoksen vaikutukset valtion tieverkolla jakautuvat kahtaalle. Vaikutukset valtatiellä 7 ovat suuret, mikäli Karhulan kanjonin kattaminen toteutuu kaava-aineiston liitemateriaalissa esitetysti.
Toisaalta vaikutukset maantiellä 357 Hurukselantie sekä maantiellä 3571 Karhulantie ovat selvästi vähäisempiä. Kumpikin em. maantie säilyttää liikenneverkollisen asemansa eikä kummankaan tien osalta ole nähtävissä oleellista muutosta liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden osalta.
Karhulan kanjonin kattaminen
Vt 7/E18 katerakenne, mahdolliset sillat sekä tunneliosuuden tarvitsemat liikenne- ja tunnelitekniset järjestelmät ja vt 7 tie- ja rakennussuunnitelma tulee laatia ELYn ja Väyläviraston kulloinkin voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Rakentamiseen ja kustannusjakoon liittyvistä yksityiskohtaisista määräyksistä ja reunaehdoista sekä niihin liittyvistä menettelyistä ja sanktioista tulee laatia osapuolten välillä
toteuttamissopimus ennen rakennustöiden aloittamista.
Työnaikaiset liikennejärjestelyt on suunniteltava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa moottoritien liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle. Valtatien 7 liikennemäärä ja tien verkollinen asema sekä
rakennuspaikkaa ympäröivä maankäyttö tekevät mittavien
kiertotiejärjestelyiden toteuttamisen haasteelliseksi. Todennäköistä on, että rakentamisen aikana liikennettä ei voida ohjata pysyvästi kiertotielle.
Suunnitelmien tulee perustua siihen, että lähtökohtaisesti vähintään toisen ajosuunnan kaistojen tulisi olla koko ajan käytettävissä, jolloin molempien suuntien liikenne voidaan ohjata käyttämään näitä.
Väylävirasto omistaa tierakenteet ja niihin liittyvät varusteet (päällystekerrokset tiemerkintöineen, aluskerrokset ja -rakenne,
moottoritien kuivatus, moottoritien kaiteet, moottoritien kiinteä viitoitus ja liikennemerkit). Moottoritien kattamisesta johtuvat mahdolliset nykyisten lisäksi tarvittavat tie- tai kuivatusrakenteet valtatiellä 7 kuuluvat kaupungin kustannusosuuteen. Em. rakenteet tulevat Väyläviraston omistukseen.
Tunnelirakenne (kate) on osa moottoritien päälle rakennettavan
kauppakeskuksen perustuksia ja kaupunki omistaa sen. Kaikki tunnelin vuoksi tarvittavat liikenteenhallintajärjestelmät ja tunnelin
valaistusjärjestelmät tulee kaupungin kustannuksellaan rakentaa ja luovuttaa veloituksetta Fintraffic Oy:n omistukseen (aiemmin ITM Finland).
Tierakenteiden ja varusteiden ylläpito kuuluu ELYn vastuulle. Kaupunki vastaa tunnelin hoidon ja ylläpidon (mukaan lukien tunnelin
liikenteenhallintajärjestelmä) ja tarvittavien korvausinvestointien kustannuksista. Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus käyttää tunnelin liikenteenhallintajärjestelmää ja vastaa alueen liikenteenohjauksesta.
Kaupunki vastaa tunnelin yläpuolisille rakenteille, rakennuksille sekä niiden käytölle tai käyttäjille aiheutuvista haitoista. Moottoritieliikenteessä
korostuu liikenneympäristön selkeyden ja sujuvan liikennöitävyyden merkitys. Tämä asettaa rajoituksia liittymille hyväksyttäville minimiväleille sekä liittymäratkaisuille. Moottoritietasoisen tien liittymällä tulee aina olla verkollinen merkitys ja yksittäisten maankäytön kohteiden yhteydet
moottoritielle tulee hoitaa rinnakkaisen tieverkon kautta lähimpiin liittymiin.
Liittymätiheys valtatiellä 7 Karhulan kohdalla on jo nyt poikkeuksellisen suuri, eikä uusien liittymien toteuttaminen ole mahdollista jo toteutuneen maankäytön synnyttämien rajoitteidenkaan puolesta.
Tunnelin toteuttamisella on vaikutusta liikenteen päästöhaittoihin Karhulan keskustassa lähinnä kohdentumisen muuttumisen näkökulmasta.
Kokonaispäästömääriin kattamisella ei ole vaikutusta.
Ympäristönäkökulmasta huomattavin liikenteen aiheuttama haitta Karhulassa on melu. Meluntorjunnan kannalta tunnelin rakentaminen voidaan nähdä vaihtoehtona meluaidan ja -vallin pystyttämiselle.
Liikenteen haittavaikutusten osalta ELYn intressi tunnelihankkeessa rajautuukin vain sen melua torjuvaan vaikutukseen. Päästöjen ja melun leviämistä suunnittelualueella tulee selvittää tarkemmin esim. mallintamalla maankäytön seuraavissa tarkemmissa suunnitteluprosesseissa.
Nyt tarkasteltu tiejakso liittyy jo aiemmin E18 "vihreä moottoritie" -teemalla toteutettuun tiejaksoon. Aiemassa hankkeessa varauduttiin mahdollisten vaihtoehtoisten liikkumisenergiamuotojen käyttöön mm.
liityntäpysäköintijärjestelyiden yhteydessä. Hankkeen toteutuessa tulee
huomioida energiatehokkuuden ja ekologisuuden kehittämisen mahdollisuudet.
ELYn resurssit osallistua hankkeeseen sen kaavaillussa kokoluokassa julkisen rahoituksen turvin ovat rajalliset ja riippuvat kulloinkin voimassa olevien rahoitusohjelmien reunaehdoista. ELYn rooli tulisi nähdä lähinnä innovatiivisten ratkaisuiden mahdollistajana ja alueen kehittämisen asiantuntijana, ei rahoittajana.
Raideliikenteen kehittäminen
Kaavaehdotukseen on raideliikenteen selvitettävän yhdystarpeen
merkintää muutettu valmisteluvaiheen jälkeen. Aiemmin merkintä seurasi Ahlmannintietä. Nyt yhteystarvetta osoittavaa nuoliviivaa on osin
suoristettu niin, että se kaava-alueen länsiosassa sijoittuu edelleen
Ahlmannintien aluevaraukseen, mutta idässä oikaisee läpi Karhulan hovin alueen.
Merkintä osoittaa selvitettävän yhteystarpeen. Jotta merkinnän tulkintakin säilyisi yleisellä tasolla, ELY-keskus suosittaa merkinnän
yleispiirteistämistä edelleen. Merkinnästä ei saa syntyä vaikutelmaa valmiiksi ratkaistusta raideyhteyden sijoittumisesta. Yksinkertaisimmillaan yhteystarvemerkintä on suora nuoliviiva kaava-alueen läpi.
Hulevedet
Yleiskaavaa on valmisteluvaiheen jälkeen täydennetty
hulevesiselvityksellä. Selvityksessä on todettu, että tietyt kolme aluetta vaativat erityishuomiota mikäli alueet rakentuvat yleiskaavan mukaisesti.
Alueet ovat selkeät ja koskevat tiettyjä alueita, joten niiden merkitseminen kaavakarttaan olisi perusteltua.
Tulva-asioita
Osayleiskaavan luonnosvaiheessa ELY-keskuksen esittämiä kommentteja ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulvariskien kasvuun Kotkan
rannikkoalueelle ei ole huomioitu kaavaselostuksessa.
Kaavaselostuksessa keskeinen viesti tulee olla, että ilmastonmuutos tulee kasvattavamaan tulvariskiä ja nostamaan tulvakorkeuksia Kotkan
rannikkoalueella. Tulviin varautuminen rakentamisessa oppaassa (Parjanne ja Huokuna (toim.), 2014) Haminan mareografilla esitettyjen tietojen perusteella 1/100a (kerran sadassa vuoden toistuva) tulvakorkeus tulee ennusteiden mukaan nousemaan Kotkan rannikkoalueella nykyisestä tasosta n. N2000+ 2,4 m noin tasolle n. N2000+ 3,0 m vuonna 2100.
Lisäksi nykytilanteessa harvinaisen tulvan (kaavaselostuksessa mainittu N2000+ 2,4 m) ennustetaan toteutuvan ilmastonmuutoksen myötä huomattavasti useammin.
Tulvavaara-alue (tr) on esitetty kaavakartalla havainnollisesti. Alueen rajausta kuvaavassa tekstissä esitetään: ”Ennustetun suurtulvan
(keskimäärin kerran 100 vuodessa, N2000) levinneisyysalue”. ELY-keskus ehdottaa yksiselitteisemmäksi muotoiluksi ”Keskimäärin kerran 100
vuodessa toistuvan tulvan peittämä alue (N2000+ 2,4 m)”. Kaavakartalla
esitettävän tulvavaara-alueen korkeustaso on mahdollista tuoda esille myös kaavaselostuksessa.
Osayleiskaavan luonnoksesta ELY-keskuksen aiemmin antamaan lausuntoon viitaten kaavaselostuksessa ei ole tarpeen viitata alimpaan rakentamiskorkeuteen liittyen rakennusjärjestykseen. ELY-keskus suosittelee, että alin sallittava rakentamiskorkeus (alimman kastuessaan vaurioituvan rakenteen korkeus) esitetään kaavamääräyksissä Tulviin varautuminen rakentamisessa-oppaan mukaisesti tavanomaiselle rakentamiselle tasolle N2000+ 3,2 m (+ paikkakohtainen aaltoiluvara).
Lisäksi ELY-keskus on suositellut Haminan ja Kotkan rannikkoalueella riskialttiiden tai vaaraa-aiheuttavien kohteiden osalta alimmaksi
rakentamiskorkeudeksi vähintään tasoa N2000+ 3,55 m (ilman aaltoiluvaraa).
Ahlströmintien etelä- ja Pajatien länsipuolella Kymijokeen rajautuvan uuden tai olennaisesti muuttuvan pientalovaltaisen asuinalueen alueesta merkittävä osa sijaitsee tulvavaara-alueella. Lisäksi alueelle on osoitettu pysäköintilaitos (lpy). Kaavaselostuksessa tuodaan esille, että tulvavaara tulee ottaa huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, mutta tätä ei ole sisällytetty kaavamääräyksiin. Kaakkois-Suomen ELY- keskus ehdottaa, että tulvavaara-alueelle rakentamiseen otetaan suoremmin kantaa myös kaavamääräyksissä (alimpien
rakentamiskorkeuksien lisäksi). Esimerkiksi Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 koko maakuntaa koskevissa
suunnittelumääräyksissä todetaan merkittävien tulvariskialueiden (ml.
Haminan ja Kotkan rannikkoalue) osalta seuraavaa: Uusi rakentaminen tulee sijoittaa tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai varmistaa tulvariskien hallinta teknisin keinoin.
Kansallinen kaupunkipuisto
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on Karhulan keskustassa luonteeltaan rakennettua ympäristöä sekä Kymijoen rantapuistoa. Hyvin suunnitellun täydennysrakentamisen myötä kaupunkipuiston arvot voivat jopa täydentyä uudella ajallisella kerroksella.
Karhulan hovin osalta suunnittelumääräykset on osoitettu /s merkinnällä ja huomioivat yleiskaavan tarkkuustasoon nähden alueen arvot riittävästi.
Asemakaavaa laadittaessa tulee vaikutukset tutkia tarkemmin.
Kansallisen kaupunkipuiston merkintää tulee täydentää
suunnittelumääräyksellä, joka varmistaa arvojen huomioinnin koko kaupunkipuiston alueen tarkemmassa suunnittelussa.
Lopuksi
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maankäyttö- ja rakennuslain 39
§:n yleiskaavan sisältövaatimukset on otettu pääosin hyvin huomioon kaavaratkaisussa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämiselle on tarvetta.
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä
asianhallintajärjestelmässä. Asian on esitellyt arkkitehti Tuija Mustonen ja ratkaissut alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola.
Tiedoksi Kymenlaakson liitto
Kymenlaakson museo Kotkan ympäristötoimi Kymenlaakson pelastuslaitos
