Lappeenrannan kaupunki PL 11
53101 LAPPEENRANTA
Lausuntopyyntönne 7.5.2021 (LPR/1239/10.02.02/2019)
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto kaavaehdotuksesta, Korvenkylän osayleiskaava 2030, Lappeenranta.
Lausuntopyyntö
Lappeenrannan kaupunginhallitus pyytää Kaakkois-Suomen ELY-
keskuksen lausuntoa Korvenkylän osayleiskaava 2030 aavaehdotuksesta.
Korvenkylän osayleiskaavatyön tarkoituksena on ohjata alueen maankäyttöä kokonaisvaltaisesti ja muodostaa alueen monipuolisen kehittämisen mahdollistava maankäyttöratkaisu. Kaavatilanteen
päivittäminen tuli ajankohtaiseksi asemakaavojen vanhentuneisuuden ja alueen muuttuneiden maankäyttötarpeiden vuoksi.
Pohjavesiasiat
Kaava-alueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet on huomioitu kaavaselostuksessa ja ne on esitetty kaavakartalla. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on arvioitu monipuolisesti kaavan vaikutuksia pohjaveteen.
Kaavan yleisissä määräyksissä todetaan, että alueen hulevedet on ensisijaisesti käsiteltävä kiinteistöllä. Pohjavesialueilla tulee liikennöityjen alueiden huleveden imeyttämistä maaperään välttää. Puhtaiksi
luokiteltavat hulevedet (esim. kattovedet) suositellaan imeytettäväksi Kaavaselostuksessa mainitaan vesienhoitolain mukaisesta
pohjavesialueiden tarkistustyöstä ja siitä aiheutuvista pohjavesialueiden mahdollisista luokitus- ja rajausmuutoksista. Tiuruniemen pohjavesialueen (0517301) tarkastelutyö on tehty ja ELY-keskuksen esityksen mukaan se tulee luokittumaan 1E-luokkaan. Tiuruniemen pohjavesialueeseen liittyvä pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi, Muteikon lähdekorpi on huomioitu osayleiskaavassa luo-3 merkinnällä. Tiuruniemen pohjavesialueeseen tullaan esittämään pieniä rajausmuutoksia lähinnä Saimaan ranta-alueilla rantaviivakorjausten vuoksi. Rantaviivakorjaukset sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Lappeenrannan tarkistetut pohjavesialueet ovat nähtävillä 31.8.2021 asti, ja pohjavesialue rajaukset ja luokitukset vahvistuvat syksyn paikkatietopäivitysten myötä loppuvuodesta 2021.
Korvenkannan pohjavesialue sijaitsee Imatralla, ja sen osalta tarkastelua ei ole vielä ELY-keskuksessa aloitettu. Imatran pohjavesialueet tullaan
Lausunto 2 (4)
KASELY/928/2021 5.7.2021
tarkistamaan vuoden 2021 aikana, ja tieto luokituksista ja rajauksista tarkentuu vasta myöhemmin.
Vesihuolto
Vesihuollon kaavamääräys ”Jätevesihuolto tulee järjestää asianomaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla noudattaen talousvesien käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä ja Lappeenrannan kaupungin ympäristön suojelumääräyksiä.” on kattava ja kattaa sekä vesihuoltolain,
ympäristönsuojelulain että hajajätevesiasetuksen määräykset. ELY-keskus nostaa esiin sen, että myös selostuksessa mainituilla AP-1-, AP-14, AP-15, AM-, M-1- ja M-5-alueilla saattaa muodostua vesihuollon
järjestämisvelvollisuus. Vesihuoltolaki määrittelee kunnan vastuun asukasmäärän mukaan: ”Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan
vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.”. Kunta ei voi edellyttää asukkaita perustamaan
osuuskuntaa. ELY-keskus ehdottaa harkittavaksi, tulisiko selostuksen kuvausta muokata esimerkiksi muotoon ”Haja-asutusalueilla, joita ovat AP- 1-, AP-14, AP-15, AM-, M-1- ja M-5-alueet, vesihuolto järjestetään joko kiinteistökohtaisesti tai tarvittaessa kunnan toteutuksena”.
Alueella olevalla ottamolla ei ole suoja-aluepäätöstä ja kaavamääräys alueelle AM-2 ”Toiminta ei saa muuttaa tai heikentää pohjaveden ja vedenottamon vedenlaatua tai antoisuutta.” on riittävä.
Luontoarvot
Tärkeimmät luonnonarvot on merkitty kaavaan luo-3 alueina. Paikoitellen ne erottuvat kaavakartalta huonosti, mutta ne ovat myös
kaavaselostuksessa karttoina. Selostus on hyvin laadittu ja kattava vaikutusten arviointeineen. Muutama luo-kohde osuu kaupan
reservialueille ja niiden huomioon ottaminen jää myöhemmän tarkemman kaavoituksen varaan.
Liikenneasiat
Kaavaehdotuksen aluetta halkoo lounais-kaakkosuunnassa
kaksiajoratainen valtatie 6. Liikennemäärä valtatiellä 6 nyt tarkastellussa kohdassa on noin 12400 ajoneuvoa vuorokaudessa Vesivalon
eritasoliittymän länsipuolisella osuudella ja noin 10200 ajoneuvoa / vrk Vesivalon eritasoliittymän itäpuolisella osuudella. Raskaan liikenteen määrät ko. osuuksilla ovat n. 1270 ja 1150 ajoneuvoa /vrk. Nopeusrajoitus alueella on 100 km/h.
Toteutuessaan täysimittaisesti nyt ehdotettu osayleiskaava luo paljon sellaista erityyppistä maankäyttöä, joka puolestaan tuottaa tai vetää puoleensa liikennettä.
Valtatien 6 pohjoispuoleisella alueella syntyvä liikenne suuntautuu valtion tieverkolla itään ja länteen itäisen liikennevirran ollessa arviolta suurempi.
Syntyvä liikenne kuormittaa sekä Vesivalon eritasoliittymää että Imatran kaupungin puolella sijaitsevaa Korvenkannan eritasoliittymää.
Vesivalon eritasoliittymän läheisyydessä sijaitsee Korvenkylän koulu maantien 3963 Vesivalo-Rauhan as. varressa. Kaupungin nyt edelleen kaavoittaessa alueelle lisää liikennettä tuovaa maankäyttöä tulee maantie 3963 asemaa katuna maantien sijaan tarkastella uudelleen. Esitetyn kaavaehdotuksen alueella muutkin liikenteellisesti katuihin rinnastuvat maantieosuudet, kuten maantie 3964 Korvenkylä-Tiuruniemi, tulee muuttaa kaduiksi.
Osayleiskaavaehdotuksen alueella sijaitsee Rauhan asema, jota on esitetty yhdeksi paikallisen lähijunaliikenteen seisakkeeksi. Tämän suunnitelman toteutuessa alueen liityntäpysäköintitarve ja liikenne kasvavat. Kaavaehdotuksessa tulee ennakoivasti löytää ratkaisu tähän tarpeeseen.
Meluntorjunta
Kaavaehdotuksen valtatien 6 eteläpuoliselle alueelle on merkitty n. 20 uutta rakennuspaikkaa. Nämä rakennuspaikat sijaitsevat vt 6
laskennallisen melumallin mukaan osin 40-50 dB melualueella jo nykytilanteessa. Kaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon melun
vaikutusta asumisviihtyvyyteen uusia rakennuspaikkoja sijoitettaessa. Vt 6 liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi nopeammin kuin 2000- tai 2010-luvun suunnitelmissa on oletettu. On oletettavaa, että liikennemäärä kasvaa edelleen nykyisestään. Samalla alueen melualtistusalueet
laajenevat ja melumäärät nousevat. Myönnettäessä rakennuslupia nyt kaavoitettavalle alueelle tulee lupaehtoihin sisällyttää maininta
mahdollisesta kiinteistökohtaisesta rakenteellisen meluntorjunnan tarpeesta.
Nykyinen melusuojaus on rakennettu huomioien valtatien 6
tiesuunnitelman valmistuessa alueella ollut rakennuskanta. Kaavoituksella ei tule mahdollistaa lisää rakennuspaikkoja asunrakennuksille melun vaikutusalueelle. Tienpitäjällä ei ole velvoitetta tällaisten lisäasuinpaikkojen melunsuojaukseen osallistumisesta. Tällöin mahdollisesta
lisämelutorjuntatarpeesta aiheutuvat kustannukset ovat kaavoittajan ja kiinteistönomistajan keskenään ratkaistava asia.
Kulttuuriympäristö
Kulttuuriympäristöä on selvitetty kaavatyössä ansiokkaasti. Selvityksessä arvotetuista kohteista osaa ei ole merkitty suojelumerkinnällä. Perustelut tähän olisi ollut hyvä kirjata kaavaselostukseen.
Lopuksi
Korvenkylän osayleiskaavan laadinta on aloitettu vuonna 2013. Pitkän kaavaprosessin aikana on asukkaiden osallistamiseksi järjestetty useita tilaisuuksia, mikä on ollut hyvä toimintatapa. Kaavaselostuksen kuvien resoluutiota parannettiin kaavan nähtävillä olon aikana. Tämäkin paransi osallisten mahdollisuuksia ottaa kantaa kaavan vaikutuksiin.
Lausunto 4 (4)
KASELY/928/2021 5.7.2021
Pitkän prosessin aikana osallisten ja kaavoittajan tavoitteet ovat täsmentyneet. Tällä on ollut hyvä vaikutus lopputulokseen. Samalla kaavan nimessä mainittu tavoitevuosi, 2030, on tullut yhdeksän vuoden päähän. Nimestään huolimatta kaava todennäköisesti palvelee kaupungin tarpeita pidemmälle eteenpäin.
Korvenkylän osayleiskaavan alue on laaja ja maankäytöltään moni-
ilmeinen. Vaikka muutamia edellä mainittuja täsmennyksiä vielä tarvitaan, on kaavanlaadinnassa haasteista huolimatta onnistuttu ansiokkaasti.
Korvenkylän osayleiskaava edistää hyvin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (MRL 24 §) sekä huomioi yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39§).
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä
asianhallintajärjestelmässä. Asian on esitellyt arkkitehti Tuija Mustonen ja ratkaissut alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola.
Tiedoksi Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan museo
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
