nasta sacovat Joutuu esrmerKrksr kysymåän, tormnko frontaalrkul- ma todel>ak~n katsoJaa osallista,
Sanooko frontaalrkuva ra- kennuksesta, e~tä katsoja on osai- hnen sen maai~maan, vi1stokuva vastaavasti, että nåir' ei ore, var onko sittet~K;n niin, että molem~
Missa tapar.;ksrssa rakennus pel- kåstaän tarjoutuu ulkopuolrseksr jäävän katso1an tarkka,ltavaksi?
Pahempi puwra on, että kuvan somrriteiMali'sille rakenteille poh-
jautuva :ulki!ita saattaa osoittau-
tua rcontekstuaalisten seikkojet' valossa pahastrkin harharseksi. Esi- merkrn tästä taqoaa K&L:n tulkin- ta Riieyn paris~unnan oheisesta vrestrntamallrsta (s. 49, 53):Tulkrnnassaan kurnppanukset k;in"ittijvät huomiota mai!issa hyödynnetty.hrn kaareviin Ja kul- rnikkaislln muotoihin. Heistä edel- liset koetaan iuonnoi!•s,ksi, Jälkrm- rnärset ke,notekoisi>:sr. IVlailissa pienrybnät on kuvattu nefiöm, yksilö: ja laajemmat yhteiskunta- rakenteet ympyrörn koko yh- teiskunlaJä:;esteiMä sekrr kaare~
vamuotoisena. K&L arvelevat ma'- hn rlmentävän alrtajUista puolueel~
!isuutta rnodernin sJurkaupunk:- yr,terskunnan hyvaksi - kantaa, että pienr Ja tiivrs yhte,sö (neliö), ka;kki tie:ävät kaiken karkrs- ta, on '"kahduttava, kun taas laa- je;npl yhte;skuntarakenr:e (yrnoy- rä) on vapauttava tehdessään yk- sl'1östä r.lrnettön:än mutta juuri
~ä:laisena "itsenä!sen ja itser!ittor- sen, va!rntoihin ja vapauteen ky- (s 53). Tois;n sanoen Ri'eyt ottaisivat mallrilaan kantaa pi<;nryhmiä vastaan aPonyymrn rnoder"rn massayrte;skunnan puolesta
><&L ervät oie ottaneet mallia Rileyiaen alkupera•ses!ä artrkkelis- ta (ks. Robert K. IVlerton et af., So- ciology Today: Prospects and Probrerns, 537-578. New York:
Basic Books 1959) vaan ec äästä
viestin"'~ärn2tleja es1ttelevästä
teok-
sesta. Riley! laativat mallinsa mass communication research -perm- teen hengessä arl:ana, jolloin oli tapana katsoa, että perrnrenä edeltanyt aJattelu otr ."lassayhteis- kuntateoriansoka1semora
vanno··nL,t jOukkovrestinnän kaikkrvoipai- sen vaikutusvallan n:mi;n. Tuolloin katsotti)q ja tähan R;leytk:n si- touturvat- että 40-iuvJn sosrolo- ginen pienryhmätutl:imus vapaut- ti tästä 'harhaiuuiosta' osorttaes- saan pienrynmien tärkeän merki- tyksen joukkoviesti:1nän suoraa varkutusta ehkäisevänä tekijänä.
Voikrn olla, et!ä Ri>eyt ovat kuvan- neet prenryhmrä m:Jista poikkea- vaa muotoa Käyttäen JUUri koros- takseen täta seikkaa. Oli mrten olr, Rileyrden alku- peräinen artikke:r antaa mallrlle kontekstrn, jonka valossa on lievästikin har- haista väittää, että
se
edr;starsi kan~anottoa pienryhmien 'tukahdut- tavuutta' vastaan ja ano- nyymin massaynteiskun- nan ·vapauden' puolesta - ellei sitten katsota,etta
sana alitajui- nen on kaikesta vaoauttava alibi.On siltr hetimiten todettava, että use'mmat kirJan tul~innorsta tuntuvat patevrlta ja ovat monas'r kiintorsan orvaltavia. Kirja osoit- taakin, että JO suhteellisen yksin- kertaisella somrr'ite!malhslm pe- rusratka"iSUih'ln pureutuvalla väii- ne!stö!lä kuvista saadaan irti sel- laista, mrtä n1itä katsova er närttä välineilta hevin äkkä,si. Ne anta- va~ vählntää:lkin aiust~wan mah- dollisuuden lärestyä systef'laattr- sestr sitä, mitä karkkea kuvirn kult- tuurisesti rnerkJ tsevinä iimiö1'lä on iatau1unut - serkka, jonKa eritte- lyssä er oäastärsi prtkäliekaän kes~
krttymällä siihen, kuinka ~uvier yleisö niitä arkielämässään lukee (va;kka toki tämäk:n on kiintoisa tutkimusarhe) Edelleen K&L:n
~aksonomta saattaa ongerm1neen- kin osoittautua käteväksl vä1.t-
neeksi kun pyritään varkkapa ver- tai'len selvittämään eri tekstigen- relhrn liittyvien kuv!tuskäytän~öjen eroja. Kaiken kaikk'aan kiqassa esrtetty kuvan 'krelioppi' on tärkeä avaus Jatkoa toivottavasti seuraa.
VEIKKO PIETILÄ
Kriittisen lingvistiikan Half and Half
Caldas-Coulthard, Carmen Rosa
&Coulthard, Malcolm (toim.) TEXTS AND PRACTICES
Readings in Critical Discourse Analysis London and New York:Routledge 1996, 294 s.
Kriittinen !lngvistiikka (CL) ja krilt~
tr~en diskurssianaryysi (CDA) ovat 80- ja 90-luvun aikana vakiinr.ut- taneet asemraa:~ kulturalistisesti suuntautuneessa tiedotustutki- muksessa ja sosroiogiassa. Lukur- sissa artikl:eieissa Ja op;nnäytteis- on osoite:tu, miiiå tavalla dis- kursiivinen valta uusintaa itseäan mitä moni11aisimmiHa elämän- alueilla 1a mitä rroninaisimmissa
teksteissä
Carmen Rosa Caldas-Cot:lthar- drr ja Malcolm Coult~ardin toi- Mittama l!irja Texts and Practices on havainno!hPen väl~t!llnpäätös opp,alan saavutuksista ja tulevai~
suuden v.sroista. Oppralaa kutsu- taan kirjassa sekä Clksr että CDA ksr tekernätta eroa näiden välillä. Ilmeisesti nimrtyksrä käyte- tään yleisemmink,n synonyymises- tr kuvaamaan tutklmusta, jossa yhdistetäim k.eien rakentee~ ana- lyysiä yhteisl!unnaliista va:taa kos- kevi;n kysymyksiin Kolmas nimi-
tys
kuta<ur~kin samalle tutkr- musalalle on sos',osemiot;ikka (So- cial Serniotics)Krrja muistuttaa rakenteeltaan The Agerts -yhtyeen levyä Half and 11alf, JOnka A-puolella suos;k krartisti Topi Sorsakoskr lau1.aa muistojaatl Leningraaista ja 8-puolella bändr sorttaa rnst'U- mentaaliMusrikkra oMren mielrha-
!LJJensa rr.~Jkaan. Texts and Practi- ces -krr;an ens:mrD<iisessä osassa opp alan tähttutkiJat kerta?.vat te- kemrsiään Ja arvioivat oppialan näkymiä. Jä'kimmärnen osa koos- tuu tuntemattomampief') kirjoitta- Jien yhdeksastä lapaustutk,muk- sesta, jOtka käytännöllrsernmrn oso,ttavat, rnrstä kriittisessä drs- kurss'analyysissa on kysymys.
KirJan rakenne torrnii hyvin .. A1-
kuosan tähTikava!kadr onr.istuu tiivrstämään kriittisen diskurs-
s1ana1yysm oerusideat peruson- gelmat. Kiqan loppuosan tapaus- tutkimu~slsta taas on käy:ännön hyötyä ellilakin niille, ,otka iese analysoivat tekstejä yrittävät saada ntlstä irti JO!aln k1innosia vaa. Luultavasti rakenne to1rnii hy- vin myös Kaupall:sest;: kun yKstin kansi:n ol' koott J Roger Fowlerin, Gunther Kress1n, Norman
~'atrcioughin ja Teun A van Dij<in tuore;mmat m1etelmä:, kriitti- sen diskurss1ar;alyysin harrastaJa oikeastaa0 vo1 teosta väliin, Sama:la saavat tunnettuulta myös k1r1an loppc1osan k·11oittajat ja hei- dac analyysinsa arviossa kesk1tyn kirjan ensimmäiseen osaar
Roger Fowlenn Gun:her Kress!n a"trkkelit ovat krrjan Ohjel- nallis,rnpia. Molemmat kirjo,ttaJat olivat tekemässä vuonna 1979 mestynyaä teosta Language and Contra/, josta oikeastaan koko kriitt1ser lingvistiikan opp1a!a ako1 inst,tutional'soitua. KirJassa ~yö
dynnettlic ek,ektistä ~okoe'maa t:ngvist1sen tradition ja Kuvai;t,tn niiden avulla rdeolog.an k1etouturr. sta teksteihin. Erityisen tär~ea resurssr knittisel'e l'ngv'stri- kaile on ollut M. A. K. Hailrdayn keh:tte:emå funktionaalin en k e-
!!oppt.
Nyt SE'Kä Fowler että Kress tJvat hiukan kärs1mattörrästi ka'-
vastakkaisiin suuc1tiin. Enstrnäktn on huol:ssaan Sl'tä, että lyysit ovat o'leet 'itan t1ukasti s-- doks1ssa tekst;en selvästi havartta- VII~, sanastol!istin tai ,auseoptl!is;in pilrtets,i•1. Fowler ~aluais saada otetta impl.siltt:semmtsta ideolo- gtsis~a ptirtetstä, JOtka e1vät sellai- senaan o'e hava1ttav1ssa tekstlpin- rassa. Kyse on yieisrstä us~omuk
sista ja esioletuks;sta, JOihn tekstit nojaavat. -rutta JOrta tekstissä nimenomaises~1 ma,n1ta. Dtskurs- s,analyysrn p1i01ssä rnonet~1n tutki- Jat ovat ktinn;ttä'1eet huorn;o!a JuUn tälratslln ptirteis 1n. Fowlerin ajatus on, ettå olemassaolevat teoreettisrnetodiset avaukset tn- tegroitaisii:1 kri:tt'sen lingv,st ikan fun~tlonaaliseen krelioppi.n 110-
Jaavaan teoriakehykseen. Fowler mainitsee tällaisina avauksrna muun muassa kognltiotutkimui<- sen ideat ajattelua r akenteistavis- kehyksistä, skr:pteiscä Ja oroto- tyyperstä.
Omaa perusteosta kaivataan
Fowenn toi1en hcoli koskee kriit- tisen lingvist1i<an teoreettisrreto- dista selväraJa:suutta Ja koherens- Jos ei olla varuillaan, knillinen lingVIStiikka voi sulautua yhä epä-
diskurssianalyysii n. Taliöin 1nenetettäis1'n Hall dayr. 'unktio- naa'isen kieliopin tuoma teoreetti- nen ryhti. Fowlerrn mielestä o'isikm piklrr,_miten yritettävä stan- dardisoida kriittisen lingvistiikan metod1a Ja rneta':teltä. Haliidayn kielioppi 0'1 sellaisenaan eoäkäy- tännöl!men Se on r:1oniin knittl- sen ana'1yysm tarpeisiin l1ian ylei- nen Ja epä•nääräinen. Toisaalta siinä on palJon sellais~a ~iel.teteel- 1 stä JOSta ei Kr'lttise'le lingvistiika.le ole JUurikaan hyötyä.
Fowlerin VISIO on 1ärkevän
tun--
tc,nen, mut;a urakka on ehkä suurempi k0in ens1luker1alta ar- va;s. Kogniti,visen tutkimusperin- teen käs ;te1den istuttaminen Hal- ,idayn !ingv;stirkkaan e1 helposti onn,stu n11n. että samalla säilyte-reettisten Ja tekstistä osoitettav's- sa olevien o1:rte den ideolog'sen käytön e•,ttelyssä. Juun tähä~ Hal- lidayr 'ingvist'>en e<saktl välineis-
tö or: antanut siUen
ale:aan nahmottaa irnplisrittisern- piä :deolog1sia •ake'1terta, vaarana on Fovvlenn pelkäämä sulautumi- nen yleisepämääräiseen diskurs- siaralyys'in. Mi~ään ei tietyst: estä y<ttämästä, ja Hai!1dayn ~ieliopin toimi;carr:ire~ ja täydentäminen krirtt sen lingviStiikan ~arJOtttajil!e sopivammaksi perusopukseks:
voisi elia hyvä alku
Gunther Kressin tavor:teet ovat samansuuntaisia kurn Fowle'in- kin Kressin Mit>lestä kriittisen lrngvistiikan olisi aika <ehittää oma teoreetttnen viitekehyksensä eiKä enää va111 hyödyntää rn:Jden t'ete1aen kuten kie.itleteen, psy-
i<ologian tai sosiaalitieteide1 ~ate
gorioita. Toiseks; o'isi si11ryttävä tekst,en Ja käyräncöJen k'ltrsoimi- sesta myös n1iden postti:vtseen erittelyyn. Kress asettaa yhdeKsi -nahdo'l1seks1 projekt1ks·, etnis- ten ry;1mie" semioottisten resurs- enttelyn. Kressm mukaan olisi
ryhmät arvostavat klrjo1-
telu kunkin ryhmä'l piirissa tuote- taan sern1oottisesti.
Tavoitteena o:isi rno·1,kulttuuri- nen yhteiskunta, JOSsa tasa-arvo et olrsi va1n sitä, että vähemmistöjä kohdellaar- ystävällisesti. Sen jaan kyse olisi Kcl!tuurisesta vasta- vuoro!suudesta_
Tasa-arvon
nimis- sä enernm1störyhrr~inkin p1täisr vaat'a pääsyä vähemmistöjen kulttuunst:n resGrsseihm.Verbaalista visuaaliseen
Kress ei artikkelis>aal' selv.tä kemrn,r, mi;!ainen tai CDA:n oma :eoreett:nen v1itekebys olis1, vaan lähestyy es,merkktana- lyystn av"lla. Hän vertatlee sano- Malentien etusivuJa siltä Kannalta, millaista habitusta ~e tuottavatlu- k;jolssaan. Kress pyrk1i yl:ttämään pelkan verbaalisen analyysin klin- nittämä!lä huom1ota myös sivuJe~
taitod;siin Ja vislJaal:s!in
e'ement-
terh:nFrarkfurter Allgemeinen tiivis, oelkas:aän tekst1ä 1a pieniä otsi- koita sisåltävä etusivu v1est:i pe- rehtyne:syyttä, p tkä1änteisyyttä, va~avuutta Jd konservatiivisJutta.
kun ~aas S~;nin yl~destä ;at- tiotsikosta ja
1sosta
Kuvasta koos- tuva etusivu tuonaa lukiJan, JOlla ei ole aikaa, taitoa tai halua pe- rehtyä aihe1siin keskittyneesti Kress111 tapa tuikrta luk'ian Ja lehden suhde homologiseksi tuo Mieleen Paul Willisin tu.1r:etun tutkmuksen 'TJoottonpyö:äJengis- tä, JOssa :a1u helenkäyttö, raJut liJ- kennetavat, 'aJu pukeutuminen Ja raJc 'T1usiikr<i iimens1vät homologi- sestl jeng;n 1asenten identteettläelamä~tapaa. M0uteokaan Ail- gt·rnelnen Sunir: tuoeamien ~u
kijasubjekt1en kuvarlut eivät :u'l!Cw erityisen tLorei!ta
Analyys,n ehkä KiinnostavaMpi h~o-nio on englant1iarsten Jd sak- sa:asten leC.t1en ta ton yleisempi- km
Se'ä
The Sun että Tne Guardian pyrkivät pelkrstämään Jd yks<nkertaistamaan. Fr anklurter Allgeme111e Ja popuiaar'leht: Bild Zeitung taqoavat puolestaan JO~~koasullaan moninaisuwtta, Brid Ze1tung saorastaan kaoott1suutta.
Kyse ei sris ole vastakka;~asette
'usta pelKästään populaann Ja va- kavan väll!ta, vaan moniuiotteisis- ta eroista, Joita tos;aank.in voidaan bvata Bourdreulta 1a1natun bab;~
tus-käs,tteen avulla
Lehtien er'larse: hab'tukset saa- vat Kressin kysymään, m;ter täl- laisten ero1en keskellä vordaan tuo!taa liloniku!:tuurinen, eu- rooppalainen subiek:i. Hän es;ttää brasrlialaisen (1) Folha de S~ Paula -lehden etusrvur, JOka or· ulko- asultaa.~ '<utakui·1k111 Frankfurter Allgerne;nen ja The SuPJn puollvä- lrsta; userta JUttuJa Ja use1ta kuvra Kress 1ää pohtimaac, oni<o Folha de S Paulo -1ehdessä kyse ens;m, mäisestä asl(e!eesta koht1 todellis- ta kulttuur sta ;ntegraat1ota vai 1ostain muusta.
Koko aJatus eurooppalaisesta rcron:K~Jietuurrsesta subjektista vai- kuttaa hiukan väkrräiseltil Entyi- sen hölmö 1tä tuntuu tavoitella Jonkinlaista Frankfu:·ter AllgerneJ- nen Ja -;-he Sunin välimuotoa. Mo- r.ikulttuunsuus vois; olla pikern-
rn1nkin sitä, että 1hm1sillä olisr ta- paoa lukea postmoderniir tyyl'in rnoner1la1sra iehLl leikitel~en nii- den tarjoamrlla habitui<siila. Kress on tällaisesta keoeydestä
yllättä,
vänk'n kaukana. P kem'lvn 'län oo huoilssaan The Sunin :uk;joista.jorlle lehden synteettine1 lähesty- mistapa
e,
taqoa resursseJa asioi- dell analysointiin eikä siten myös-krrlirkhn.
Systematiikkaa van leeuwenin tapaan
Siinä
missä
Fowler ja Kress vasta visioivat kriittisen ltngvrstnka~omasta teoriasta Ja metociologras- kirjan kolmas huippun;mi Theo van Leeuwen rakentaa jo täyttä paätä uutta l<nittis-sosiologis-ling- vlstista metodia. va11 Leeuwenin anaiyys' näyttää forrnaalilta lmg- vistrikalta kaavioineen esrmerK- keineer, mutta on prag'T1aatti- semptja sosologisernpr van Leeu- wefl korostaa tutk;vansa
sosrolo-
grsJa, ei puhtaan kiel'oo;llisJa kate- gor,oJta.van Leeuwenia kjir.nostaa esi- mer·kiksi se, es'tetäänkö JOKin henk11ö to;mrjana (agent) toi- mrnnan kohteena (pat'ent). Kie- nopil;inen toimiJa voi kUJtenkJ't olia sos:ologisesti torrrrnnan koh- de. Näio on esimerKiksi virkkeessä
"Mauno sai nuhteita uutispäälli, költä"
van Leeuwenln tavoitteena 0'1 tLt'<ia, millä kaikilla ;avo:lla eng- lannin kielessä voidaan v1itata hen<ilölnin (socia:. acto .. s}. rv~aa
hanrnuuttopolit:ikkaa '<oskevan leht11Utun analyysin avulla hän ye~ttää edelleen osoittaa, 1•1tä so- s;aalrsJa merkityks.ä en:arsil'a esi- tystavoilla vor olla. Tämä analyysr tuot~i
varsin tavanorraisia
ruiok- sJa: maahanmuutlaJiin virtataan use n epasuorasti (backgroun- ding) tai epäpersoonal!isestr ryh- mänä (generically). He ovat maa-~lanmuU1:topo11itt~ser harkir·nan kohte1ta, Ja heidät määntellään c<1uita useammin ILkumäärän, et- nisen alkuperän, rooun, koulutus- tason Ja varall,suuden perusteella~
Krinnostavinta artiUelissa on hen"ilöiden es tystapoJa koskeva teoreettinen enttely, JOka on van Leeuwenllle ominaiseen tyylin var- sin systemaattrnen ja kattava. Ar-
t:kkelinsa loppupuolella van Leeu- wen esittäa kaikki löytämänsä 22 esrtyksellistä operaatiOta v,elä kaaviossa, jossa yieiserr.rrät ope- raatiot jakautuvat MatemaattJseo tarkasti alaooeraatroiksi. Erotlelut ovat selke1tii, JOSkin useirnm.lle analyyliko,lle r11t'anee, kun valit- see ni1stä muuta1111a hyödyll.srm·
m1ltä tuntuvta
Fairclough tendenssejä analysoimassa
Norman Fairclough, hankin tyylil- lee•t uskoli~Sena, on jälleen lacJar kulttuurrsen tendenssm parissa Täilä kertaa se on diskurssien tei<- nologisoitu rr r nen. Te k no 1og i- so•turnJseen i1ittyvät edelleen pu- hekielistymisen 1a kaupa11:stumr- sen tendenssit, JOlta han käsitteli laaJem'T111i t 995 ilmestyneessä Media D1~scourse -krrjassaan
Fa'rc:ough tarko.ttaa teknolo- gisoJturr.Jsella sitä, et:ä viestrntä- tardot on ent'stä enernr'Clän alettu yrr,märtaä omaKsi teknologJak- seen, jota voidaan oprskel'a Ja ;ota voidaan s tten soveltaa err elä- mänalueilla kuten ihm;ssuhterssa Ja j;ike-elämässä. v.estJntätaitola opettamaan Jd kayttämään ovat syntyceet myös omat astantunti-
Ja arnrratt1kuntansa.
Farrclough e1 lyhyessa artikke- lissaan esitä systemaattista meto- dia, vaan kuva1:ee havaintojaan varsin vapaasti_ Perusteesi viestin~
rän teknologrsoitumisesta tuntuu n;idenkin perustee:la varsin us~ot
tavalta.
Es1merkrksi työ~1ön li;ttyv1ssa neuvottelu:ssa on entistä tär- keämpää osata tarpeen vaatiessa Slmwlo;da vapaa-ajan epärnuodo!
lista seuruste:ua. V1estinnän kon- suitrt opettavat, kuinka tällaisilla keinoilla voioaa~ tehokkaammin ja m!ellyttävä:nrr1n oäästä tavoit- teisiin
Fairc'ough kuvailee, ku1ni<a teknologiso1turrinen :rittyy hle- rarkkisuuden purkauturn;seen, tehtäväo<entorturriseen 1a työn- tekijöiden hen~iiökohtaisen vas- tuu.noton lisääntymiseen Yhtaäl- tä kyse on demokratisoitc,misesta Ja tasa-arvoistumisesta, lO saalta kehitykse'lä voi olla myös pa:olo- gis,a piirtertä. Fowler kuvaa tätä patologisuutta eräänlaiseksi vilpit·
törryyden KriiSJsi . .'(ul(aan ke;n tiedä, onko tuttavalhsuus to·
del!;sta
va1s:m;.Jo!tua
Patologisuuden rnääriltelern'·
0en epätietorsu~deksi toden ja
s:·
rrulaation väl;l;ä tuntuu h,ukan
~ede:rnättörnältä Kunnon
kauo-
pan•ies on varmasti vilpittömärp- IT1i:l vakuuttunut rnyymär1sä tuot- teen erinomaisuudesta kL:in krli->cti- nen d<skurssraralyytikko Uk.r·to·
1ensa osuvuudesta. Fairclough<n toinen ~apa kuvata asiaa on mi- nusta osuvamoi. Kyse on mänalueiden yhä voimakkaam·
ka1seksr. Kyse or SIIS il.cn<östä, Andrew Werr'icr< on kcNannut kir- Jassaan Promot<onai Culture. Yksi- tyiset 1hmise": rruotoutuvat jopa vapaa-ajallaan "p~omotionaalrs<k
si subjek:erksl ", jotka jatkuvasti kamava: huol~a omasta tuoteku- vastaan. Tälla1sen blttuu:isen ke- hityksen taustoja voi Fa:rcloughr"
tavo<n etsia ,äi:C:fordistisesta t~o
tantotavasta, JOSSa työnteki;örltä edellytetään nooeaa sopeutumis- ta !yhyta1ka1siin Ja nopeasti rruut- tuvlln työtehtävi<n.
van Dijk
The Sunin kimpussa
K:r,an v1ides täntiki•;o;ttaja, T eun t, van D<;k, käs1ttelee hänkin suo- sikKiad-·H:ttaan· raslsf,sta
pääsyr (access) kas<tteer avulla.
Pääsyssä ei van DrJkin mukaar ole kyse pelkästään kuinka pal- JOn JOkrn henkilö ta1 ryhmä on esil- lä vaiKkaoa valtamed<assa, vaan myös si1tä, kuka saa päättää vles- trntä:apahtJman valm:stelusta, osarotlaJista, päärnäänsta, kieler- käyttbtavasta, ger·restä, otsikois- ta. :ainauKsista, :yyl'stä, retoriikas- ta
:a
mc<sta vastaavista seikoista van DiJk p<tää 1äin määriteltyä pääsyä varsin iuo1ettavana so- s;aalisen vallan mdikaatto:ira.van Drjk analysoi britt<'äisestä lehdistöstä valitsem1aan JUttuja
kannalta, ketkä r.i1ssä käytlilvät sosiaalista valtaa. Perusteeilisim- mat es<mNkit ovat
Tre
Surista..Analyys< osoittaa, Kuinka tablo<d-!ehdi'lä, konsecvatilv<si:la po;iitiko1ila seKä V'ranoma:silla Ja poliiSilla on E>nsisiJalnen pääsy
maahanmuuttajien Ja vähemrn,s·
!Öjen JUlkiseen rnaär'ttelyyn. Tu.
lohet eivät s'<s ole Järin y'lättäv<ä.
<tse analyys<t ovat ku:tenki~e yle1stettyjä tuloksia kiinnostavam- .,ora Sunin JU!vt ovat värikkäitä, ja van D1jk löytää n~'stä marn'oita esi- merkkeJä retoris.sta strategioista Hän k inn1ttää huom<ota muun
rraahar'rnuut-<:.a1ien arrnel;a rr~il
maahanmuuttajien nousuvesi (tide) Myös kontekstualisoinmsta on esime,klceJä. Kun lehti 'ulka<- see pakolaisaktivistir syytöksiä biitt;!äisestä ras'srrrsta, ma<nitaan sivulauseessa aktivistin maiste~e
van :rineraaiivettä h<enosmk;ubii- Tästä JO htaar1pik11
IJki;a
ym-on Kyse n<men- ornaan !ehden sen toim;tlaJien pääsystä diskurss:in: maahan- MUuttajat eivät määnttele 1tseäärr nOUSLVi2dEKSi tai avmeljaks: eivät~
;.:.ä
mai'litse s1ema;levansa
mine-'aalrvetcii
h<enosto,<lubil!a. Kyse on val!assa olevan va~koisen er.emn>istön diskurssista, Johonmaaha·1muuttajil1a Ja värernm:s-
tödlä e: ole piiäsyä KUrn ongelma- na ja c);kanavan Dijk näe tablo d-lehd1ssä JUuri mitään hyvaä. Ne ovat popu- Lst<sra e'na~koluulo:en vatwrslaJia Ja asioiden väänstelijörtä. Hänestä lehdet systemaattisesti tukevat vallassa o1ev:a ryhmiä, kos><a vai·
lassa olevat pystyvät n iden avulla kontrolloimaan "Ju'kista tajun- Jaa" (pub'ic mird). Kuten arvata saattaa, Jobn Fisken oopJiaar;n VO!mal~lstavaa vaikutusta y!;stäviä kirJOituksia e< o'e artrkkelm lä~de
:uette!ossa.
Sen
sijaan siellä on Herman;n Cnornskyn Manu- facturing Consent, jonka 'opputu-!emaa viest<nten valtaapitäviä suos1vasta luonteesta
va:1
Diik t1kkelinsa lopussa lainaa.Värikkäitä
tapaustutkimuksia
Kr~:an jä'kirrmäisen osan tapa~IS·
tutkimukset käsittelevät neKin kr'<tt.ser~ diskurssianalyys'n suos<K- k:teemoja, sJkupuolten ra1 etnls- te: ryhmien välisten valtasuhte•-
den tuottam,sta Ja Jus<mamista teksteissä d1skursseissa. Tuttui- hin teemo1f>rn on kuitenkin löy- detty kPnnostavia lähestym:stapo- Ja tapaustutkimuksen kohte<ta.
Esimerkiksi käynee analyysi ko- husta, jonka z'mbabwelainen leh- dis;ö nostr värtetystä e1äim:in se- l<.aantumisesta. Kif)oiae!u veiJoi kiivaasti Ja morahso:vastr, Ja si1hen kietoutui sekä si1rtor1aa-että su- kupuoiisorron arneksia. Lopulta palJastui, että itse 1apaus
d
täysin!uuiesta tem,-r:attu"
Rasism11n tai s"kup0oleen 111tty·
V<en teernojen lisäksi tapaustutki- mukSISsa kas1tellään omaperär- sempiä~lfl aiheita. Kirjan to;nen toimi:taja Malcolm Coul:hard ana1ysoi ooli<S<kuulusteiucöytäkir- iojen k<e!tä ja e~ity<sesti sitä, kuin- ka p1enetk n vivahteeT voivat syn- nyttää tuOmion ka:1nalta ratkaise·
via mielleyhtymiä. Esimerkiksr pu- hekielisyyksien kirjaaminen kominen olla hyvwkm '11erkrt- tävää. B~anca Telies Ribe1ro puo- teslaan analysoi 1ääkärin ja m1e11- sa:raalasta kotiutettavar' potrlaan 'ähtöhaasta\telua Ervrrg Gdfrca·
niP käsitteisirn t.Jkeutuen. Myös Dino Pret sove:taa Goffmama tut·
kiessaan, kuinka vanhukset pyrk<- vät 'sä<'yttämäim ~asvojaan' kes- kustelussa nuoremp1en kanssa.
Kaikk,aan Texts and Practices tu:1tuu usi<ottavalta katsauKselta kr.1ttisen lingvistiikan Jil d skurs- sanaiyysin nykytilaan. KaJan pe- rusteella cUtk'rmusa!an mielenK'IIl- toinen ant1 näyttää otevar mel~o p!en,ssä asioissa, yksittäisissä pauksissa ja ~,ienovarais!ssa Kle!el- l<sissä keinoissa, JOiaen osoittami- nen niiden ackrpäiväisen itsestään- selvy;den takaa or use,n palkitse- vaa. Kt,n analyysien tuloks1a Sille~
yle1stetään tavalla, joka Oikeuttaa tutk<rnukselle knittinen-etuli1tteen käytön, onkrn saalis JO •ylsempää Ja l'turgisernpaa. Tämä pätee seka kirjan alku- että 'oppupuolis>:oon K1qalle voi kuitenkin käydä kuin Age~tsien Half and Hait -levylle ensin lautasella pyörr läh:nnä vain Sorsakosken puoii, sittemm1r1 le- vyltä on alkanut löytyä p1eniä klin·
nostavia asioita, JOtka ovat houku·
telleet rahrsuttamaan neulaa yt1ä vseam~nin myös levyr orkesteri- puolella
ESA REUNANEN
