Eino Kautto
Jyväskylän—Suolahden rata 85-vuotias
Jyväskylän-Suolahden radan valm istum inen liikenteelle 1 pv.
marraskuuta 1898 merkitsi käännekohtaa Laukaan kehi
tyksen kannalta. Silloinen L au kaan kunnalle kuulunut Paa- dentaipaleen kylä, nykyinen Suolahden kaupungin alue, eli liikenteellisesti eräm aan rauhaa.
Lähin postipysäkkikin oli pe
ninkulm an päässä Ä ä n ek os
kella, jo n n e m aalaiskirjeenkan- taja toi postin kahdesti viikossa Laukaasta. R adan valm istuttua, alkoi postikin saapua jo k a päi
vä Suolahteen, kuten kaikille muillekin asem ille Jyväskylän- Suolahden välillä. Suolahden sen ajan postitoim in nan hil
jaisuutta kuvaa se, että S u o
lahden II postitoim ipaik k a toim i silloisen Kuusan aseman I luokan postitoim ipaik an alai
sena ajalla 1900— 1906, jo llo in Suolahden postitoim itus k o r o tettiin I lu okkaan , tullen itse
näiseksi samalla.
Rautatien saam inen K euruul
ta Jyväskylään ja sieltä S u o
lahteen oli esillä valtiopäivillä j o 1872. Y li kahden vu osik y m menen tiiviit yritykset joh tivat viim ein tulokseen. V uod en 1894 valtiopäivillä päätettiin, että Karjalan radan valm is
tuttua, rakennetaan norm aali- raiteinen rautatie Keuruun ase
malta Jyväskylään ja siitä edel
leen Suolahteen Keiteleen etelä
rantaan. V altiopäivien päätös ei ollut yksim ielinen. O sa edusta
jista katsoi radan jatkam isen Keiteleen rantaan asti täysin tarpeettom aksi ja tulevan lii
kenteen täysin tappiolliseksi, sillä puutavaran uitto vesitiellä on taloudellisem pi. Lisäksi kiis
ta oli raideleveydestä tulevalle radalle. Se kiista joh tu i säästä- väisyyssyistä. N orm aali raidele
veydellä väli Keuruu-Jyväskylä tulisi m aksam aan 5.485.000 mk silloista rahaa, kun raidevälillä (0.75) olisi saanut radan 4.777.000 m arkalla. Siis vajaa m iljo o n a silloista rahaa oli eroa. V altiopäivien m yönteiseen päätökseen vaikutti ratkaisevas
ti silloinen K eski-S uom en edus
taja Kalle P iilon en . H än m yös lahjoituksella muisti silloista Laukaan seurakuntaa hankki
malla uuden soittok ellon särky
neen tilalle. K ello on vieläkin käytössä.
Kun radan rakentam ispäätös oli vahvistettu ja varat tarkoi
tusta varten saatu, alk oi radan rakennustyö ripeästi edistyä.
Täytyy suuresti ihm etellä, miten silloin melkein pelkällä mies- ja h evosvoim alla voitiin niin nopeasti saada valm ista m yös radanrakentam istöissä. Rata
osuus H aapam äki-S uolah ti on noin 120 km . Se valmistui noin neljässä vu odessa eli v u ot
ta koh den 30 km valmista rataa. Se on mestarinäyte sil
loisen m iestyövoim an saavutuk
sista nykyajan koneistuneille radanrakentaj ille.
Rautatie Jyväskylään valm is
tui 1897 lop u lla ja vihittiin ju h lallisesti m arraskuun 1 p:n ä.
V u od en 1896 kuluessa oli a loi
tettu työt m yös Jyväskylä-Suo- lahti rataosalla. Varsinaiset pengerrystyöt tehtiin vu oden 1897 aikana. P engerrystyön ai
kana muuttui silloisen R o k k o - mäen m aisem an näkym ä suu
resti. Ennen s ora n a jo kysei
selle rata-osalle oli nykyinen T V H :n k o rja a m o-a lu e korkean soraharjun peittäm ä. Ottaen sil
loiset työskentelym enetelm ät h u o m io o n , edistyi m yös rata
osa Jyväskylä-Suolahti erittäin nopeasti. T o u k o k u u n 17 pv 1898 aloitettiin rata-osan kis- koitus ja j o kesäkuun 15 päivä kiskoitus eteni j o Kuusankos
ken sillalle saakka, jo llo in silta- rakennusm ateriaalin tuonti v o i
tiin suorittaa j o jun alla. E lo kuun 30 p :n ä kuljettiin junalla ensi kerran Kuusankosken sil
lan yli, ja kiskotus pääsi ja tk u maan jälleen . S uolahden ase
malle saapui k iskotusporukka lokakuun 12 pnä. Tarkastusju- na, jossa oli m yös sanom alehti- miehiä, saapui Suolahteen 14 p :n ä lokakuuta 1898. K oska samanaikaisesti radan raken
nustyön kanssa, oli rakennettu
valm iiksi L ep päveden -L au k aan- Kuusan- ja Su olah den asema
rakennukset v oitiin radan vihki
m inen ja liikenteen avaus su o
rittaa j o lok ak u u n 31 p :n ä 1898. V ihkim isjuhlaa varten va
rattu ju h laju n a läksi edellisenä iltana H elsingistä k ello 21 m at
kustajina senaatin, valtiopäivien, rautatiehallituksen ja san om a
lehtien edustajia. Juna saapui Jyväskylään seuraavana aam u
na kello 9, jo te n m atkaan kului aikaa 12 tuntia (n y
kyisin 4 tuntia). Jotta liiken
ne rata-osaltaan saattoi käyn
nistyä, kulki radalla lokakuun 25 pnä ” m u u ttoju n a ” , jo k a toi asemille ensim m äiset asema- päälliköt. L eppävedelle H u g o W adenstjerna, Laukaaseen Frans H ed lu n d , Kuusalle O tto Hilander ja Suolahteen R u d o lf A h on iu s.
Kun edellä m ainittu ju h la ju na oli saapunut Jyväskylään, tarjosi kaupunki vieraille aamiaisen. Sen jälk een juhla- ju n a läksi Suolahteen. Juna pysähtyi jo k a asem alla ja m u
kana ollut torvisoittoku n ta soit- teli isänmaallisia säveliä, ja kansaa oli jo k a asem alla run
saasti, mutta Suolahdessa kaik
kein runsaim m in. Sitä oli tul
lut laajoilta alueilta. M y ö s lai
vat, Keitele, ja Viitasaari olivat juhlaliputettuina tilaisuutta var
ten tehdyssä laiturissa. Veturin viheltäessä ja k ellojen kalkat- taissa saapui ju h la ju n a S uolah
den asem alle, jo ssa se hurraa huudoin otettiin vastaan. Juhla- vieraiden astuttua alas junasta lausui L aukaan silloinen kunta
kokouksen p u h een joh ta ja , he
rastuom ari K M ansnerus heidät tervetulleeksi. 1 iän kiitti L au
kaan kunnan puolesta valtion edustajia, jo tk a toim en p i
teillään ova t L aukaan kunnalle luoneet liikenteellisen ja teolli
sen tulevaisuuden valoisaksi.
Juhlavieraiden tutustuttua het
ken S uolahden asem aan läksi ju n a paluum atkalle, pysähtyäk- seen L aukaassa, jo ssa varsi
nainen vihkiäisjuhla pidettiin K ankaanpään kartanossa kun
nan järjestäm än ä. Juhlan kansalaispäivällisillä pidettiin useita puheita, missä to iv o rikkain m ielin esitettiin tule
vaisuuden suunnitelm ia, jo tk a nyt nähtiin m ahdollisina uuden rautatieyhteyden perusteella.
Samalla kiitettiin henkilöitä, 45
jo id e n ansiosta rautatie saa
tiin. M y ö s Laukaan kirkossa pidettiin kiitosjum alanpalvelus tapauksen jo h d o s ta . Kirkossa saarnasi rovasti O .A . Stenroth.
T äm ä oli ensim m äinen tapaus Suom essa, että rautatien pääte
piste oli m aaseutupaikkakunta.
Kaikki siihen mennessä valm is
tuneet rautatiet päättyivät kau
punkeihin. Liikenteen vakiin
tuessa kului aikaa Jyväskylä- Suolahti välillä 1 tunti 55 m i
nuuttia, (kun se nykyisin on n oin 40 m in .) ja m atka m aksoi 1 mk 55 p. Sekin oli kallista, sillä silloinen m iehen päiväpalk
ka oli n oin 1 m k . Vaikka edellä mainittu ju n an nopeus tuntuu nyky-aikana hitaalta, oli se ja lk a - ja hevoskyytiin tottu
neille n opeaa.
Vielä 1920-luvulla oli liiken
teen nopeus p o radalla m elko hidasta. Jyväskylästä lähdet
täessä v oi Sulun mäessä käydä ulkona välillä, k oska veturit olivat pieniä, tarvitsi m arkki
napäivinä olla toinen veturi työntäm ässä avuksi. Lisäksi L aukaan asemalla tarvitsi usein ottaa puita ja vettä veturiin.
Kun lisäksi L aukaan asemalla piti asem apäällikön rou va kah- vikioskia, niin lähtöluvan sai ju n a vasta sitten, kun asiak
kaat poistuivat kioskilta ju naan. M y ö s n u orison k o k o o n tum ispaikkoina oli asemat iltai
sin ja sunnuntaisin. T äm ä n u o
rison k ok oon tu m ista p a oli pal
jo n parem pi m oniin n ykytapoi- hin verrattuna. Näiltä yhteisiltä asem am atkoilta tapasi m oni nuori eläm än toverin, jo k a m yös säilyi toverina useimmin läpi eläm än. Jyväskylä-Suolah- ti rautatiestä oli silloiselle Suur- Laukaalle erittäin suuri hyöty.
Kuuluihan silloisen Suur-Lau- kaan alue melkein yksin k o k o radan vaikutuspiiriin. Radan valmistuttua alk oi n op ea kehi
tys Suolahdessa ja Ä ä n e k o s
kella puu- ja m etalliteollisuu
dessa. M y ö s m aanviljelys-m et
sä- ja karjatuotteiden kauppa vilkastui. Rautatieliikenne oli vilkkainta 1920— 40-luvulla, mutta rupesi hiljenem ään a u to
liikenteen kehityksen seurauk
sena. H enkilöliikenteen lo p p u m inen o n j o näköpiirissä, m ut
ta puutavaran koh dalla o n kil
pailu: "ra u ta k a n a v a n ” ja " v e sikanavan” kesken, sillä kumpi voittaa.
46
