Kun asia

Kun asia

^{on tullut} puheeksi, emme

tahdo

^olla

huomauttamatta,että jahtikoira,jos

se

^kesyjä

^etikoita

ajaa,piankiu_tekeetämän

omaisuutensa

isännälleen,_jos

tämä metsästäjä on,

metsästäessä huomatuksi. ^Tä-

män oma etu

käskee häntä

^{katsomaan, ettei}

se sem-

moisia ^urotöitä saa ^toimittaa.

^{lokaiuen, joka wä-}

hänkin

on jahtimies, pitää

sen sitä

^{paitsi häpiänä,}

jos

hänellä semmoinen

^{koira on. Senkunme tun-}

nemme,

niin

^täällä jahtikoirien joukossa lampaita ajamia

miimeisen

muosikymmenen

kuluessa

^on

^ollut kaksi tahi ehkä

^kolme.**)

Ensimmäinen ^lienee kaksi

tappanut ja ne maksettiin, eikä

sen ^koommin sitä Ahlqwistin matkoilta.

Neljäs lirje.

(Jatkoa ^numeroon.)

Suurta kalastusta toimitetaan aiuoastaau

kesän !

aikaan.

Heti

^{jäideu lähdettyä}

lähetetään

^suolaajat!

pienemmissä

menheissä

kalastuspaikkaan alkamaan

kaikenlaisia

malmistustoimia, ja

kohta sev

^jälkeen

lähtemät suuret ^laiwat

^ynnä

miehistö. ^Kaikki

^Be-

resoman

alapuolella

saatu

^kala

suolataan.

^Irtysch-

iu ja

keskimmäisen

^Obin

^marrella

^{on tapana}

säi-

lyttää

osa

^{paremmasta kalasta} siten, että

se heti saatua

^{paunaa» n.}

s.

sadyn'iin, -

kaimettuihin tahi luoutaisiiu lammikkoihin ^likelle

mirranrantaa,

missä

se saa

^olla

^{siksi kuiu mirta}

jäätyy, jolloiu

se

^ote-

taau pois jamiedääu^pitkätmatkat jäätyneenä,jom-

moiseua sillä saadaan

^{korkeampi hinta, kuiu}

suolat-

tuna.

Merikaloista

kuulumat uelma ^ja

sirök

^en»

simmäisinä nousemau

^mirtaau;

sen

^{jälkeen:muksun}

schokur,

^{sampi y. m.}

Noustessaan

^{kuulumat muu-}

tamat lajit kulkewau 40 aina 50

mirstaan

^wuoro<

kaudessa, jotamastaan ^toisteu,

esim. sammeu,

ei

sa-

nota ennättämän

kuin

10 mirstaa

samassa

^ajassa.

Nouseminen

^tapahtnu

suurissa

^{panoissa, ja kuiu}

scmmoiscu

^parwen

^sattuu

^{tapaamaau,kuuluu}

^saalis

olewau

eriuomaiseu suuri.

Delphiuit, jotka joskus

rohkenewat

^{tulla niin ylös mirtaan, että niitä ta-}

mataau aina

tuhauueu

mirstaa mirruu suusta,aja- mat

mälimmitcu

^{kaloja. Syksyllä kuin}

merikala

jo ou laskeunut, pyytämät Ostjakit

niitä

^kaloja,

jotka

asumat

^{wirroissa, (haukia, ahmeuia, säynäjiä}

j. v. ^{e.), jota kalastusta}

he

pitkittämät aina talmi- päimän-seisauksecn, jolloin Ob^kuolee,niinkuin

sitä täkäläisten ihmisten

puheessa sanotaan,

sekä

^Wcuä-

jän että Ostjakin ^{kielellä. Ob kuolee} siten, että

mesi sanottuun

^aikaan

saa

^{äiteläu mauu ja hajun,}

jotakala ei Moi

kärsiä.

^Sewctäytyy

silloiu

lisäjokiin, joissa

— merkillistä

^kyllä

—

_tätäilmausta ci ta- wata, taikka ^v.

s.

schwitsyyu,

s.

^o.

scmmoisiiu

^rau-

toihin,joissa pohjallalöytymistä

lähteistä

^pulppuaa

raitista

^{mettä ja joista} talmeu aikaan

saadaan

^run-

saasti

^kaloja.

^Wasta

^{myöhään kemäällä,}

^mähiiä

ennen jäiden lähtöä,^kuin lisäjoct ^paisumat ja tuo- mat Obiiu

raikasta

^mettä,loppuu Obiu kuollut tila ja elämät joukkiot

taaskiu

täyttämät

sev

^sywyydet.

Lukija,taikka aiuakiu lukijatar

—

_{jos joku}

semmoi-

nenon jaksanut

väitä

^kirjeitä

silmäillä ^— haluaa ehkä

myöskin tietää,^kuinka

meidän kaltaiset

matkustajat käyttäiwät ylläpitääkseen

olentonsa ruumiillista

^puol-

ta.

Eikä mikiiäu

ole kohtuullisempaa,

kuin semmoi-

sen uteliaisuuden

tyydyttäminen,

Marsinkin

^kuin

^moi

otaksua, että

uteliaisuus

^perustuu

osauottamaisuuteeu

— _ainakin matkaseurueen

^{nuorempia jäseniä}

^kohtaan,

ja kuin

se

^myöskinpuolestaan kuuluu matkau ker- tomukseen, joka juuri

onkin näiden

kirjeiden

tarkoi-

tus.

Ei

^{ole mikään niin tärkeätä}

kuin se

seikka, että

täänkaltaisilla

^tienoilla matkustaessa, _kuin nämät omat,

miebä

mukanaan paljon elontarpeiksi kuulu- mia aineita,

eikä mitään

moi helpommin

tehdä

^tään-

laisessa meuheessä, kuin meidän

^{on, jos}maan

sel-

laisia

^on

säätämissä siinä

paikkakunnassa, jostamat- talle

lähdetään. ^Näin

^ci

^kuitenkaan

^ollut

Bereso-

man laita;_mutta civätpä meidän

maatimuksemme-

kaan ^ole ylenmääräisesti

suuria.

Helsiugistä

otin

mukaani väljemmän määrän LysekihNn aujovifia

ja

Pietarista

^väljän

suuremman

^määrän

Buschen- tallin lihanmehustetta,

joita olensäästellyt, jajotka

nyt ovat olleet hymään tarpeefeu.

Beresomassa

varustimme

itsellemme

herneitä, sunrimia, ruis- ja Vehnäleipää, joiden

lisäksi

Bcrqroth oli

Tobolsk- ^j ista

^tuonut mutanaan

säkillisen oivallifia

^{pieniä :}

rinkeliä. Bercsomasta ^otimme sitä

^paitse

^vielä

mutaan munia, ^perunoita,

suolattua lihaa

^{ja mai-}

nion

^kiukun,

samoin Tobolskista.

Tämän

lisäksi

^tulee

sipulia, sinappia, _januo malttamattomat

laakerin-

lehoct, ^ynnä

kahmia,

^{teetä, sokuria,} viinaa ja wä-

hän

^{muita juomia myöskin.}

Herkullisinta

^tuoretta

kalaa

saa

^ostamalla jok'ainoalta Ostjakilta ja

il-

maiseksi

jota kalastamosta, jota

tahtoo

käynnillään kunnioittaa,

sekä

maitoa kaikkialla

missa

^vaan

^Ve- näläisiä

^on

olemassa.

^{Kysyn armaalta lnkijatta-}

relta: moiko tääntatfilla varoitta nälkää

nähdä?

Näenhän kuitenkin hänen huulensa

vctät)tt)Väu

hiu-

tan epäilevään hymyyn ja arvaan tämän hymyn

tarkoittaman

keittämistaitoamme. Nonoh,

—

_tuskin-

pa

Morohom

^ja minä, jotta

enimmäkseen ^hoidamme

ruuan ^puolta, kclpaisimmekacm kyökkipojiksi jolle- kulle Lukuilolle; mutta

siinä

^{olemme yhtä mieltä,}

että tuin pataan pannaan paljon ja hymää,

niin

keitto ei voi

huonoa

^tulla,maikka

kohta kokki ei

^oli-

sikaan mikään ihmeiden

^{tekijä, ja kokemus on tä-}

män omistamamme periaatteen

todeksi

^näyttänyt.

Anitan

laittamiseen

^on meillä pieni, tinattu kattila ripustimilleen, paistinpannu ynnä padanjalat ja

rautatatttla

^astiawedeu variötamifetft,

sitä

^paitse

tcckyMi ja fa{)vifanuu.

Lusikoita, vcitfiä

^ja

kah- mclia

^ynnä

fatvettta

^{olen omasta}

^kodistani

^ottanut

mukaan, kuppia ja

lautasia

^ostimme

Beresomasta.

Erittäin

tulee minun mainita ^eräästä fangen hyö- dyllisestä kalusta, joiifa ystäwieu neuvosta ostin

Pietarista.

^{Se on}

ranskalainen keksintö,

jonka

nimi

on cvisine

<>

_{la mlnvte} lminuuti-kyökki);

siinä

^on

kaksi

väljän mytemää metallilautasta,jotka tarttaau liittymät yhteeu, ja tolmijalfainen teline, jonka moi panna totoon.

Tämä

kone myydään pahmiaskissa, jota on

kaksi

^{tuumaa korkea japuoli-}

toista

korttelia

uelikulmaiscua,

maksaa

^{1rupi. 50}

kopeekkaa, ja

sitä

voi helpostikuljettaa

vaatefätisfä

matkoilla mutanaan. Luulisipa tuon olevan vaan

sitä tavallista kehumista,

tuinpahmiaskillaluetaan:

avcc

cc systéme une feuille dc papier suffit pour cuire on trois minides tous los aliments sans bois uicharbon"- =_(tällä

laitoksella

^{on paperin vai*}

tea

riittävä kolmessa minuutissa

keittämään taiten»

laisen ruoka-aineen

ilman puitta jahiilittä). ^Mutta

kokemuksesta

^voin

^todistaa

tämän kirjaimellisestiote*

van totta.

Ihdellä Hufwudstadsbladilla

^{olen pais-}

tanut

tässä koneessa kaksi

läski-pannukaakkua

munien kanssa

^ja

kaksi

^Dagblad'ia

^riittää

^wiiden

naulaisen muksunin

paistamiseen,

kuin

^{kala pienempiin pala-}

siin ^leikataan.

^Mina

asetan

minuutikyökin kajutan

*) Niinpäluulemme tässäkin tapahtuneen. kuullatsem«

me ^yllä mainittu waroitus on ^lähtenyt

saman

^tapauksen

johdosta, jota meilleon samoilta seuduilta^{kerrottu, nimit»}

täin ettäeräänkaupunkilaisenkoira, jotaseurasi häneu^mu»

assaan

siellä tulkeissaan,oli ajauut lampaita.Muttatämä koira ^{ei ole} mitään ^jahtilmra. Meidän

maassa

^ainakaan

niin suurta ^ja tiherä-tarwaista ^koiraatuin mainittu^{on, ei} mihinkään jahtiin täytetä ja nimenomaan tätäsiihen ^{ci ole}

täytetty.

""") Tuo aitanaan täällä kuuluisa ^{Muuramen jahti,}

jossa litemmä 30 ^tapettua

tahi

wikuutettua lammasta ^ter-

rassaan

maksettiin, mahtoi,

sen

^{mutaan päättäen,mitä jti-}

lestäpäin siitä^olemmeluulleet kerrottaman,^läydäsiten,että

susi tahi ilwes ilmestyi jahtaamaan

samaan

aitaan (niinpä jouatuua sytsynii Wesanczassa ^{muutamia »virstoja eräästä}

jahti-seurueesta),tahi että lampaat peljästyiwätniin,että itsensä kuoliatsi reftiwät risuihin. Watuntuksemme on.^että

koirat eiwät ^repineet, sillä ^jos ne sillä ^kertaaolisiwat

sen

tehneet,eiwät jälcstäpäintäänolisi ^woincetitseään

siitä

hil-

litä. Mutta yhdestäkäänniistä ci ennen eitä ^jälkeen

sem-

moista kuulunut.

Pottanne ^{Tiistaina 4 paiwä Kesäkuuta 1878.}

Jt:o 44.

Ulosannetaan ^{Weilin ja} Göös'inkirjakaupassa Iywäskylässä joka Tiistai^ja

Per» Tilaushinnat:

koko wuodelta 4 ^m., kolmeneljannetseltä 3 ^m., puolelta 2^m.,neljän, jantai-aamu.missä ^myöskinilmoituksia wastaanotetaan10 p:stapieneltäriwiltä.

—

_{nekseltä 1m.}

—

Postikonttoreissa:

^{koko wuodelta 5m.<U p.,}kolmeneljänn.

Toimittajat: K.Göös,wastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellssren,

F.

Canth. ^4m.23 p.. puolelta2m.82 p., neljännekseltä1m.41p.

—

_{yksityisetnumerot}

Itt^p.

pöydälle ja paistinpannu», johoupoltetun paperin

tuhka

^plltoaa,

sen

^alle.

^Ainoastaan samu

^{moi ta-}

mallisessa huoneessa tehdä mahan haittaa. Pienissä

perheissä ja yksinäisille ihmisille, joilla

ci

^yltäkyllin ole puita ja palwelijoita, tulee tämä

uusi

^paistin-

pannu olemaan »verrattoman

suuresta

^{armosta ja}

suositan sitä

^täten

^kaikkien huomioou.

^(latk.)

Jahtikoirain

omistajilleoliKeski-Suomeu

42:ssa

numerossa

^erään

Oraminsaarelaisen

^pyynnöstä

^maroi-

tus, että jahtikoirat

tähän

^muoden

^aikaan

^pidettäi-

siin

^kiini,

etteiwät

pääsisi ajamaan lammaslau- moja,

kun lammasten

^muonat mielii omat

heikot

koiran

edessä

juoksemaan ja

siis

^{helposti joutumat}

viiden remittämitsi".

Jokaiselle

jahtimiehelle

marinaankin

^tämäkuuluu

hiukankummalliselta. ^Mikä

^jahtikoiraei

saa

^lammasta

kiini minä muoden

aikana

^hywänsä, jos

sillä

^{on ta-}

pana

sitä

^{ajaa? Jos taas}

sillä se

^{tapa on,}

ⁿⁱⁱⁿ se

^on

ehdottomasti

omistajan joko ^tapettawa

tahi

^ali-

tuisesti kahleissa

^pidettämä.

^Mutta

^mikä

sitte

^on

jahtikoira?

Kun

^monet kaupunkilaisten

tahi ^muiden heittiökoirat

käymät yksinään

tahi isäntänsä ^kanssa

maaseutujen

lammaslaumoissa

hurjastelemassa,

niin

on

seudullamme

^hywintawallista panna

se

jahtikoirieu tilille.*)

Mutta eihän ^siltä,

^{että kesyjä elukoita}

jahtaa,

mokomaa

^koiraa jahtikoiraksi

woitane sanoa

muuta

kuin

iwalla.

lahtikoiran ^nimellä

^tietysti

saapi ainoastaan

se

^koira käydä, jonka awulla ke- syttömiä

elämiä

jahdataan. Näitä

saattaa

^olla

montalajia. Seudullamme ^jäuiskoiraon

melkeen

ai- noa jahtikoira.

Mutta

^onko

niin

tärkeä eroittaa tätä?

Onpa kyllä sentähden, ettei

luettaisi

jahtikoirain syyksi sitä,

mikä

^on

muiden. Määrästä

käsityksestä

seuraa

^määriä

maatimuksia,

joilla

ei

mitään moi- tcta. Hywinkasmatettu jahtikoira yhtähymin

kuin muukin

antaa kesyt

elikot

olla

rauhassa. Huonosti

kasmatettu ja pahan tapainen, ^olkoonpa

ammatil-

tansa

^mikä

^tahansa,

^{on joko tapettawa,}

tahi

^jos

sillä ansioitakin

^on,

alituisessa maukiudessa

^pi-

dcttämä.

Surullinen kuolemantapaus tapahtui Kuopiossa

wiime

perjantaina. Wirkawapauden

saanut

^enti-

nen

elinkautisen wankeuslaitoksen

päällikkö majoori, paroni

Wilhelm

^Kasper

^Wrede

^{lopetti päiwänsä}

ampumalla rewolwerillä. Wainajan perhe, waimo ja 11 lasta

asuwat

maatilallaan Uudellamaalla

Kimiton

^{pitäjässä.} Taloudellinenrappiotila ja jo

Wiime sunnuntaina

^{toi höyrylaiwa}

lämsä"

meille rakkaan

^ja

kunnioitetun

^wieraan, neiti

Ida Basilier'in,

joka ystäwyytensä

osoitteeksi ^wielä

^ker-

ran jäähywäisiksi

tahtoi

^antaa

^meidän

^kuulla

suloi-

sen laulunsa säweleitä ^{ennenkuin hän}

^{muuttaa uu-}

Piiiwii ^loittaa!

Kertonut Milja.

(Jatkoa43:tcen ^u:roon.)

Eräänä päiwänäoli Niilo aamusta

marhain

^uut- terastihäilynyt kirmemeen metsässä,_kasken

hakkuussa.

Työ oli rimakkaasti edistynyt

hänen käsissään. ^Il-

tapuoleen

hän hetkeksi

^jätti

kirmeensä Puun

^{juureen ja} istautui mättäälle

lemahtamaan.

^Anringon

säteet

^läm-

pimästi hymäilimät

hänen

postiaan, linnut

oksilla

mir-

siään

mirittelimät ja

metsän kukkaiset

^{lemittimät ympä-}

ristöön

suloista tuoksuaan.

Niilo kuunteli puitten

hil-

jaista

suhinaa

^{ja tuulen} hengähdystä

lehdikossa. Hä-

nestä tuntui ikäänkuin

olisi hän

käyskennellyt kaukai-

silla

^{mailla, mallan}

oudossa

^{ticnoossa, kunnes}

hän

miimein saapui korkealle muorelle, jonka alla,etelään- päin,

uhkea

^{kimilinna näkyi.}

Kuusi

kultaisia ikkunata Mälkkyi linnan jokaisella

seinällä

ja ympärilläkukoisti

metsä upeassa rikkaudessa.

Niilo astui linnaa

koh-

den.

Portti

^{oli auki ja}

hän

^meni

sisään.

^Kuinka

ihmeellisen ihanata

täällä olikaan! Seinät toistuvat kullalta ja suojissa oli katetuitapöytiä, joissa oli kul-

taisia

^{astioita täynnä simaa,} mansikoita,mesimarjoja,

Pähkinöitä

^ja

kaikenlaisia hedelmiä. ^Warmaankin

olen nyt

Metsolan kartanossa"

^{anneli Niilo, jakulki}

uteliaana suojasta suojaan. Viimein

hän

^saapui

suu-

reen saliin, jossaMielikki, Tapion

ihana

^puoliso,

keh- räsi

^{kultaista lankaa, ja}lapset leikkiä löimät

ilosamma- leisella laattialla. Mielikki

^oli juhlavumussaan.

Hä-

nen

kaulansa

oli koristettu kauniilla Helineillä,

käfi-

martensa kultaisilla

rannerenkailla,

sormensa kultasor- muksilla

^ja

himuksensa

palmikoittu

kultaisilla suortu-

kysyi

häneltä

millä.

lalmoissa

^oli

hänellä siniset sukat

^{ja kengät}

olimat kiinnitetyt punaisilla pauloilla.

Tämä lienee ollut linnan juhlasali,

sillä sen

^mcr-

taista

komeudessa

ei toista ollut. Siellä

ihanimmat kukkaiset

kukoistimat,

siellä tuhannet

^linnutmiscrtelimät, ja kaikki,

sekä kukkaiset

^{että linnut, puhuimat kieltä,}

jota

Niilokin

hymin ymmärsi. Monta

manhaa

^tutta-

mata näki

hän ^tässä loistamassa varmessa.

^Eikötuo

hohtama ruusu

ollut ^juuri

sama,

kuin kukoisti Katrin ikkunalla ja tuo maalca ^manamo, eikö ollut

se ^hänen

manha

^ystämänsä

kotoisesta metsästä?

^Tuon

suru- mielisen

ormon-kukan,

samoin

kuin

sen

rinnalla kukois-

taman lemmikin oli

hän

^{mannaanmyöskinennen}

näh-

nyt. Linnuista tunsi

hän

^{leimon, Pääskyn,peipposen}

ynnä

—

monta muuta._{Mistä l,!>!}

Mielikki.

—

Suomesta olen

—

Kukkaisten ja lintujen wälillä

nousi

nnlkas kes- kustelu.

—

_Suomesta,

—

hän

^{on Suomesta}

—

_pakisi-

mat

— he toisilleen

^ja

ruusunen

mienolla äänellä ^jatkoi:

Maassasi

^{olen ollut,} nuorukainen. Siellä ke-

mäisen

^anringon

suutelo

^{mun eloon}

herätti, siellä

^tai- maan _kaste mua illoin

termehteli

^{ja kesäinen,lämmin}

sade

^moimiani mirkistytti. ^{Muistanpa, kun kerran}

heiluin

Suomen immen

kultaisissa

kiharoissa, jamaikka kauneuden

ruhtinattareksi

^{mua sanotaan,}

himmeni

^kui-

tenkin

kauneuteni hänen suloutensa

^{rinnalla. Otsal-}

laan

asui

^{liljan puhtaus,}

^filmistään

loisti muistiku- kanhempeys japoStiensa

hohde

^oli

ihana

kuin iltarusko taimaalla.

Hänen

purppura-huuliltaan maan ylemiä

ajatuksia sanojen

muodossa

^{malui ulos maailman.}

Näinpä nuorukaisen, jonka kirkkaat silmäykset im- veäni

scurasimat.

^Oi

^ihana

^neiti"

^saneli

^nuoru-

kainen,

sinä

^{olet mun sydämeni} malloittanut:

sano,

miten

moisin suu rakkautesi

moittaa?" Ia neiti

mas- tasi: »todistakoon

^elämäsi,että kalliimpana minua,kal- liimpana kaikkea,pidät synnyinmaasi ja taimaan:

Pal-

melc

uskollisesti

^{totuutta ja}

isäisi

^{maata,jamunrak-}

kauteni

hellä

^{on ijäti olema}

sun

omasi." ^Säihkymin

silmin

lupasi nuorukainen tämän ehdon^{täyttää ja}lem- men taimas kumautui impeni

ihanassa muodossa."

Näin puhui

ruusunen:

^mutta

^hänen

^waiettuaan

korotti peipponen

äänensä

^ja

wiserteli:

Kallis

^{on luulle} tuhatjärwinen Suomi, jossa synnyin, kaswoin. Siellä aamuauringon

herätessä wirsiäni

wirittelin,

siellä

^tyyneenä

kesäiltana

^ystäwäni

löysin.

Istuin

kerran

tuuhean

^koiwun

^oksalla

^ja

sen

koiwun juurella lepäsi jäntewä nuorukainen.

Hän silmäili edessään

aukenewaa kiwistä ja kaitaista tien- polkua.

Huomasin silloin

^{ilkeän noidan, joka pukeu-}

tui

ihanan naisen haamuun

^{ja, kantaen}

kädessään

^kul-

taista pikaria, ^täynnä

heloittawaa

^{nestettä, lähestyi}

hän

hymyhuulinmiatointa nuorukaista.

Kaunis

^nuo- rukainen", ^puhui

hän

wiettelewällä äänellä

tule

^mun

seuraani

^! Mäkyllältä tarjoan

sulle

^{iloa ja elämän} nautintoa. Kostuta

huuliasi

tällä mirmoittamalla

nes-

teellä ^ja weri

sukkelammin

^mirtaa

sun

suonissasi,

su-

loiset

tunteet täyttämät sydämesi ja

sinä saawutat

^mcr-

rattoman autuuden jo täällä ^maan

Päällä."

^Nuo-

rukainen

katseli

^naista,

ihmetteli hänen ihanuuttaan

^ja kuunteli

hänen hurmaaman

^{puhettaan. Sydämenima-}

visi

^ja minä maroittelin

häntä tuskallisella

^äänellä,

yleisessä

lansaloululolouksessa

Iywäskylässä

esitetään siellä

^olewain kansakoulu-opettajoin _tar-

kastettawaksi asiaa

^warten

asetetun

komitean wal- mistama ohjesääntö-ehdoituspenssionikassalle

kansa-

touluopettajainleskiä ja orpolapsia warten.

(U. S.) teen

kotimaahansa

Norjaan, johon

Hellimmät siteet

häntä ^tästä lähtein liinnittäwät. Seminarilaiset

wastaanottiwat laululla mainiota laulajatartamme ja kaupunkilaisia oli ^paljon kerääntynyt rantaan

häntä nähdäkseen

^ja

terwehtiäkseen.

Kaunis esimerkki. Herra konsuli Wahl

^on

^lah-

joittanut 12 Uutta

testamenttia

^ja

sanomalehdet:

Uusi

^Suometar.,Kyläkirjaston

kuwalehdcn

^ja

^Kesti-

Suomen Äänekosken ja Haapakosken uitto-yhtiön

työwäellen. awantautiin. (U. S.)

Terweyden-tila Suomen

kaartissa

ci ole wie- liikään paranemaan päin,

sillä

wiime wiikoUa

sai- rastui

taas 19 miestä lawantautiin,niistä 5

vilk- Kaunis rukiin tähkä lähetettiin

^meille

toissa

^il-

tana. Se oli jo

runsaan

^{tuuman juuresta pitäin}

tupestaan

ulkona,

ja

siis

^jo

toukokuussa

^{oli ollut}

näkywissä.

Rukiin oraat

owat

Laitilassa

^ja

Uudessa

^kir-

kossa

^{aiwan hywät.} Huononpuoleiset Mynämäellä ja Karjalassa, wieläkin

huonommat Nousiaisissa

^ja

Maskussa.

^{(S. T.)}

Aikainen taswawaisuus.

^Kylmään

_{maahan w.}

k. 9p. tylwetyt perunat näyttiwät

naattinsa

^{jo 21}

p.,kirjoitetaanSanomiin

Turusta Rauman

tienoilta.

Hallaa

^on

^meille

^kerrottu

^wiime

perjantaiyönä lauwantaita wastaan olleen

Laukaassa Wehniän kartanon tienoolla

niin paljon,

että alhaiset

^paikat

oliwat walloisina. ^Tuuli

^on

kuitenkin

etelästä.

Lahja. Eräs

nimensä

ilmoittamatoin

henkilö

on

Waasan

_joittanut kansakoulu-johtokunnan käytettäwäksi1,000 m. tarkoituksella, että korko käyte-

lah-

tään koulusta iän

wuoksi

^eroawien opettajatarten

eläkerahaksi.

^(W:bl.)

Woin hinta

^on

Hämeenlinnassa

^alennut

kahdek-

saan

^{markkaan leiwislä,} jopa tarjotaan ? markkaa- (Häm.)

Woi

on

tänä

tewännä ollut Oulun kaupungissa

halwassa hinnassa. Leiwiskästä

ei ole

maksettu

kuin 8 m. 50 p.

tahi

9m.

Neiti Ida Basilierin ^{tonsertiin eilen}

illalla oli

kokoontunut

wäkeä

salin

^täydeltä.

Iloista

^oliylei-

sölle

satakieltä,_kainen,

wielä kerran

_mutta

se saada ihaella

ilo oli tällä kertaa^Suomen

surun suloa ^se- sillä

jäähywäis-säwelet

hän

meille eilen lauloi.

Sentähden ^käwiwättin

^laulut

Farwäl"

operastaRegementets

Dotter"

jaAH, woi kuinka

kauheasti"

ⁿⁱⁱⁿ

suoraan

kuulijain sydämiin, niin-

kuin

^{ne myöskin sydämestä}

lähtiwät.

^{Kerta toi-}

sensa

^jälkeen

^huudettiin

^neiti

Vastlier ^esiin

^ja

brawo"-huutojenkiintyiwät,

ikäänkuin kaikuessa siten saadakseen ^kaikkein silmät häneen

rakkaan lau- lajattaren

kuwan ikuiseen

^muistoon painetuksi.

Jo tänään

lienee neiti

Basilier

lähtenyt kaupungis- tamme. Senratkoot_ja

häntä sulimmat kiitoksemme

hartaimmat onnentoiwotuksemme.

Kanfanhuwit wietetään Keuruulla Häkkisen ^kes-

tikiewarin

läheisyydessä,

ilmoituksen

^mukaan

^Keski-

Suomessa, tämän kuun 22päiwänä.

Niissä

^pan-

naan

toimeen

kilpa-ampuminen, kilpa-soutu ynnä

muitakin huwia.

^{Palkintoja annetaan kolmellepa-}

raalle wapaalta

kädeltä

ampujalle

sekä kahdelle

^no-

jaamalla ampujalle

sekä

kolmelle paraalle soutajalle joilla on

omituinen wene.

koiraa

täällä ^näkynyt.

Toisen urotöistä kuulimme

mielipahaksemme,

muistaaksemme

^{wiime syksynä.}

Myöskin

sen

tekemätwahingot

maksettiin

^ja

^koira

^tapet-

tiin. Kolmannesta ^epäilyksen alaisesta, joka wielä täällä ^näkyy,emme »varmaa

tiedä. Huomautam-

me waan

seutumme erittäinkin aloltelewia

jahtimie-

hiä

^{pitämään sitä, niinkuin}

heidän

tulee, jahtikun-

niansa

asiana, että

heti

^{koiransa, jos}

se ^etikoita

ajaa

tahi

^{raatelee, tappamat.}

Mutta

lammasten ajajia on myöskin

muissa

^koi-

rissa.

Tästä

wiasta, jos

koira

^kerranon

saanut

^eläwän

weristää,

ei woitane millään saada sitä

^wieraantu-

maan.

Paras

^on

kohta

^tappaa

se tahi

^pitää

se

kahleissa. Penikkakoira

pitää kohta, kun

etikoita

ajaa, ennenkuin

se

^on

^saanut

^weristää,

^ankarasti

kuritettaman swiihiä se ^ei

^muista),

niin enemmiten

se siitä ^saadaan

wieraantumaan, wieläpä niin että lampaiden

edessä

^pakenee.

Koettelemisen wuoksi se

ensimmältä

^{joku aika} tämän jälkeen on

wietiiwä

li-

kelle

^lampaita

niin ettei

^luule

ihmisen ^häntä

^näke-

wän. Kun

se, usein tässä koetuksessa

^oltuansa,

^ei osoita minkäänlaista halua

^{kampaisin karata,}

ⁿⁱⁱⁿ

saa

^{olla warma}

^siitä,

^että

se ^{ei niitä}

^koskaan

hä-

tyytä.

Mutta

tätä warten pitäisi joka

koira

^totutet-

taman jo ^pienestä tottelemaan, kun

sitä luokse

^kut-

sutaan,

sekä kahleissa

^käymään.

Ihtä ^{wielä tässä}

koirista puhuessa

katsomme

tarpeelliseksi

muistuttaa. Paha

^tapa,

^mitä

^täällä

usein ^näkee

harjoitettawan, on että

turhan

^päiten

ärsytellään koiria. Tästä monella koiran pitäjällä on

suurta

^{haittaa, kun}

^koira isäntänsä tahtomatta

rupee käymään

wihaiseksi.

^Hywän talonkoirankaan ei

suinkaan tarwitse

^olla

wihaisen. Erittäinkin

^nä- kee

usean

^koiran,

^isäntänsä

^{ajaessa, karkaaman}

^li-

kellä kulkemien ihmisten

^{päälle. Tämä}

^woidaan

kyllä hywällii kurinpidolla estää.

Suomme

kernaasti

monen naurahtaman,

lukeis-

saan

^yllä olewia riwiä.

Asian ^laita

^on

^kuitenkin

niin, että

koira ihmisten warkaus-halun sekä

^joiden-

kuiden

muidenkin

^wikojen

tähden usein

^{on wiilttä-}

mättomiin tarpeellinen,

erittäinkin harwaan asutuilla seuduilla. lahtikoirien ^niinkuin

^{jahdinkinhyödystä}

näyttäämeillä

usein

^olewan

^erimieliä.

^Luullaan

^ehkä,

että peto-eläimiäampumaan opitaan muulla tawoin,

tahi

^{että nuo}

^raikkaat

jahtilaulut, jotka

hienostu-

neita

kansaluokkia

salongeissa riemastuttawat raik- kaalla ilolla, owat

todellista

^puoltansa

wailla.

Mutta eihän ^sawuakaan, missä

^{ei tulta.}

Uusi lvoin walmistusleino. Ruotsin

^,Maan-

wiljelyslehdessä" kirjoitetaan

seuraamasta

^uudesta

woin

walmistuskeinosta: Katsoen niihin

^waikeuk-

siin,

joita on

tawallisessa

^woin

suolaamisessa,

^etenki, muun

muassa, _suolain tasaisesti sekoittumisessa

^nioi-

hin

^ja

samassa ^kerralla

tapahtumassa puhdistami-

sessa,

tulin ajattelemaan että suola, liuotettuna joko kylmään tai lämpymään ^weteen, kerman läm- pymyyden mukaan, _{woidaan jo}ennen woin walmis- tusta panna kirnuun.

Täten

tulee

luonnollisesti

kaikki woin

wähimmätki osaiset saamaan

^{aiwan ta-}

saisesti

^jaetun

suolan

^{ilman että}

siihen

^tarwitaan

täyttää erityistä työtä.

Ensimmäinen

^{koe, jota}

teh-

tiin, woitti jo

rohkeimmatki

^toiwot,

sillä

^paitsi

^sitä

että

woissa tässä uudessa kokeessa

säilyi hywä,

useinti ^huonon suolauksen

^{kautta katoowa, hajunsa,}

joutui _woi

erinomaisen sukkelaan. ^Täten

^walmis-

tettu

woi,

_{josta aiwan}

wähällä

^{työllätirnumaito}

eroaa, tulee hywin tiiwistä,ja

pysyy

^paremminhy-

wänä

^kuinmuuten

suolattu

^woi.

Wuosituttinto täkäläisessä

yksityisten tyttökou-

lussa

^{pidettiin wiime} perjantaina. Oppilaita ku- luneena lukuwuotena oli

koulussa

yhteensä 63, joista eri

luokilla seuraamat

^{määrät: VI}

^luokalla

^3,

^V:llä

6,

IV:llä

^16, III:lla 22 ja ^II:lla

16.

Uutta kirjallisuutta.

bstra Finlandin"

^kirja-

painosta Viipurissa on hiljakkoin ilmestynyt:

Suomen kansakoulut

^{ja niiden opettajat}

^Luku- wuonna

^1876—77.

Tilastollisia

^ja elämä-kerta- tietoja,

ilmaissut Aksel

Berne."

Samassa

kaupungissa on

Zilliacus'en

^kirjapai-

nosta ilmestynyt:

Paimenet. Pieni ^Lauluki- hermä. ^Koelmoinut I. H. ^Erkko. Hinta

^{75 pen-}

niä." Erkon nimi

^on

suomalaiselle

yleisölle jo

tätä

ennen hywin ^tuttu.

Hänen ensimmäiset

^runonko-

keensa

^jo

ilmaisiwat hänen ^oleman

^{warustetun ru-}

noilija-lahjoilla

senlaisilla,

_{jotka antoiwat} syytä

suuriin toiweihin. ^Tämäkin wihkonen

^{on meille}

siis

terwetullut

arwokkaana

lisäyksenä

suomalaiseen

runokirjallisuuteemme.

Kouluu johtotuuta tuuuetulla, ctemällä taitawai-

suudellaau

^{ohjailee kouluu}

^asioita, sekä

^kaikkea

tuh-

lausta,_mutta myös

turhaa

itaruuttakiu karttacu pi- tää

huoleu

kouluu tarpeista. Mutta mikä wielä harmiuaisempaa ^ou,

katsoo lohtokuuta

^{sitäkiu, että}

opettajat

saamat toimecntulokseeu

riittämän palkan.

Noin 3 muotta

sitten chdoitteli

^{johtokunta tuutako-}

koukscllc, että opettajau ^palkka

olisi lisättämä

^kol-

mella

sadalla

^{markalla; maan}

kuntakokouksessa ^useim-

mat, muistuttaeu opettajau jo

saamau

^{15 tyunyriä}

rukiita, tiukimätkiu lisäykseu

kahdeksi sadaksi.

^Nyt

taas,

katsoen asian

tärkeytccu, päätti johtokuntaar- pajaisilla kootuista maroistaau

muosittain maksaa

1t)0 markkaa opettajan palkan

lisäksi.

Tulipaloista Lapissa kirjoitetaan Pohjois-Suo-

meen: Maanantaina^l) p.sisällä olewata toukokuuta trti wallea wahinqon lahdessa ^{eri talossa}täällä Lapissa:Waa- lajärwen tylässä Sodan lylän pltäjää jaKönssäseu^(Kon-

tään?) tylässä Kittilän pitäjää. Molemnnnassa tilassa

oli tehno ^{sawipiippusyypää}wahintoon.

Köngästalossa^paloitalsi^{kamariajaniitten}taussayhdessä olewatulkohuoneet. Kosla talo onrittaimpia täällä^perutal- la,olimahinko^{suuresta armosta,}sillä isännät oliwat wan- han kansan^tawanmutaansäilyttäneetrahansa ulkohuoneessa.

Toisella isännällä ^kerrotaan olleen toista tuhatta ^markkaa setelissä jonkun tynnyrin alla ^ja toisella parren alla iolu

pussi hoplarahoja, noin tuhannen^markan armolle myösli, ja nämätpä tietenkin ^paloiwattuhtatsi.

Waalajärwen kylässä syttyi melkein

samaan

^aitaan

Pumppasen talossa asuinhuoneet ^{tuleen ja} ftaloiwat

tuhtatsi

samoin tuin likellä olcwa

sauna.

^Nämä huoneet^kylläei-

wtit olleet isonarwoisia,_mutta tuilentin tämä ^tullpaloon surkeampi tnin edellinen,sillä tässä ^paloilöyhältä talolta kaikki siemenohrat ja potaatit.

Hudet

^omat

Pormoon

^tienoilla

osoittaneet

^olc-

wansa

^tawallista

rohkeammat sekä

^{maalaisten että}

kaupunginmailla, ja

semmoisiin

^{toimiin, jotkatar-}

koittamat niiden tappamista, on miipymättä ryh- dyttämä. Cbbon seudussa,

manhastaan

^tunnettu

susien rakkaaksi

olopailaksi, on niitä nähty

Marsin-

kin ^paljo.

Tiistaina

¹⁴ p:nä Toukokuutaryntäsi

hukka

^{keskellä päimää pellolle, jossa eräs mies oli} kyntämässä, tempasi lampaan

mukaansa

^ja

riensi sitten metsään.

^{Samana päimänä} ottimat pedot 3 lammasta Cbbon ^kylän läheisyydestä ja 2^lam-

masta

Nirmitista.

^Ei

mähcmmän

^{kuin kymmen-}

kunta

sutta

^onyhtähaamaa nähty tallustelemanpit- kin maantietä.

Mutta

^myöskin tapahtui

maneessin

läheisyydessä

Tuorstaina

^{16 p:nä} Toukokuuta, että eräänmatkus- taman kaupunkilaisen _mastaan kello 7 illalla tuli

suuri ^susi,

^joka astuskeli merkalleen poikki maantien.

Niin kertoo Bbl.

Kowa kohtalo ^kuuluu kohdanneen Ncalikoulumme

kolmemiehistä kolmatta luottaa,

kertoo

,, _Kaiku"

_Ou-

lusta, l/g on ^eronnut,

V^

^on rippikoulussa ja

V^

kuuntelee ^opetusta neljännellä luokalla,

sureskellen

oman

luokkansa hämiötä

^!

Huomen

^tyttöin

hiuksia

^{on micty ulos}

wuo- desta —

1871muoteen1876yhteensä 1,831

lcimiskää.

Jos

^{lasketaan että} meidän tamallisten

kauno-

tarten tukat painamat

enimmäkseen

^noin

Vz

^naulaa,

on

siihen

^{tarminnut jo kolita146,480päätä.}

^Woi-

tanee

otaksua

^että

tuohon

^{mihkoon, jolla kaunotta-}

ren pää kirmataan

kissan

näköiseksi, menee

hiuksia

1 naula, joten

siis ^meidän

^tyttäremmemoimat olla

iloissaan

kaunistaneen 36,624kaunottarenpäätä.

Wihityitä ja

kuolleita.

Jämsässä ^Wihitty: Juho ^Sahlbergja piika Helena Antonein tytär Päntölästä,_torppann poika Kustaa ^Kustaanp.Nilhihuhti ^japiika Amalia Kallcntytär

Heinämäen

^torpasta.

Kuollut:Kesti Eira Antinttitär,Kotosen talosta74 w.;testi Anna Inhantytär,Ahwenntscn ^{talosta<i0,v.9k.;}

testint.Ida Hermanin ^{tytärKoskrlaSta 4 w.-.}kesti August Kallcnpmta Kuiralto 4? _N'. 4 k.: ^torpanmuoriMaria lu^

hautytär lärweupää 71 w.: rengiupoikaKalle Kallenpoita Hopsnn talosta1 w. ⁶l.: ^torpparinwaimo Erika Aatamin»

tytär Paajoli 29 w.: piikaRosa ^Samuelint.

Munransuon

torpasta18 w.- talont. Ida Kallentytär Patalasta ^{3 l.;ta«}

lolliseu ^{poila Mitonp.,} Kostelasta 8 t.; talont. Al- ma Kallrnt. Kattelulsen laloota 9^k.; lestint.^LydiaEdlan- tytär.Kiistilästä 11^k.; Kesti Julia Saari^Kl w.: ^torpant.

Hulda ^{Salmela 12 w. 2} t.; torpant.Hilma Inhont.

Myyräjärwi 1n.;testi Maria Kallent.

Niihihuhti

^{73 w.;}

reugint. Maria Kustaani. Tiirin talosta 22 p.; ^keötinp.

Otto GrönlundSurwosen ^{talosta 8} k.:^talontRosa^Kallent.

Hietamäki^{2 wnodcn wanhana,}

kuollut: Torpp.lapsiBedaluhont.

IlennyömätiPiesalan Taipaleelta 2'/, w.wanhana. ^(Hut.

talonisäntä Adam^Samuclinp.KirkonkylänOratista^Btt w.

wanhana. ^Torpft.lapsi Maria Gustawa Karleut Kirtouty- lästä Pienmäestä ^{1k.: taloU. lapsiSilja Maria}Herman»

nmt. Kintaudcn

Tnohimäcstä

^10p.;

loisen

^{lapsi IdaMa-}

ria Walenius Hirkontylästä ^{Iwnodon 8} kuukauden »van- hana.

Maaseuduilta.

Tammelasta.

Toukokuun 12 p. pidettiin täällä

Mustialan kartanossa

^arpajaiset

kansakoulun maras-

tou

kartuttamiseksi.

Naikka mäkeä

ei

ollutyhtärun-

saasti, kuiu joskus

edellisillä muosina

^{pidetyissäar-}

pajaisissa, niin

saatiin

^{kuitenkin rahoja kokoon yli}

tuhat

^{markkaa, joista,}

kustauuustenkin

suoritettua, puhdasta tuloa jää yli 800 markkan.

Tämä

^ar- pajais-toimi ou meidän

kansakoulullemme ^mainio

marain

lähde,

jamikä wieläihmeellisempi^ou, maikka

niitä

jo ou pidetty 14 muoteua perätysten, ci mie- läkään ole

niihin

kyllästytty. Kaikki

moitot

aina omat

ihan

^{lahjaksi saadut;}

suurimman osan

^niistä

pitäjäämme ylhäisempiuais-mäkinäppärilläliyppö-

sillään

malmistelee. Tätä

asiaa ilolla ihmetellen, katsoi

^koulun johtokuntakin pitäjäämme

herrasmäen

ja niistä

erittäin kamiiimmau

sukupuolen", tällä jalomielisellä

auttamaisnudellaau antsaitseman

^ylei-

sen kiitollisuudcu

^ja

kuliuioituksellisen ^maineen.

^Ta-

lonpoikainen mäestö taas näyttää

liian mahan —

tuskinpa mitääu

—

lukua pitämän

marain

kokoa-

misesta sille

laitokselle, jonka hyödyttämäisyysonkin likinnä

heitä. Tässä asiassa

talonpoikain mukai<

Pietari.

Lontoo.

Pansi.

Hampuri.

Amsterdam.

Tukholma.

100: 30.^{25: 25.}

23: 80.

06: 80.

254.

— Kurssit.

Suomen

Pankki Kesäkuun

^{3 p.}

Wachto.turssi. Dibt.-turssi.

M. ^p. M. v.

25: 40.

124iJ$Q 8: 50.

101: 20

—

_Hywästi

Katri! Kyllä tnlen.

— Ptrui

^lehmäni, ptrui piikani, ptrui Mansikki, ptrui Musiikki, ptru

—

_pptruu

Ptrui

kotiin, ptrui syömään, ptrui juomaan,

Ptru —

_ptruu

—

uu

—

v— vi.

Katri

katosi

^{puiden ja pensaiden}

taakse

^ja

kohta

sen

^jälkeen kuuli Niilo

hänen heleän äänensä

^kaiku-

wan

metsästä.

(latk.)

Lehmän

kcllc» kuulm loltompaa jaKatri meni

sii-

hen suuntaan,

wähän

wäliä

kutsumus-huudollaan leh-

miä

houkutellen.

Nämät pian tuliwatkin

häntä was-

taan,kellotti edellä, muutjälessä. Mansikki, jokakelloa kantoi kaulassaan, oli Katrin nimikko. Sitä

hän

^en-

simmäiseksi silitteli

^jataputteli,

siitä hän

^myöskin

ensim- mäiseksi

^koiwnn

wihdakkcella

^{kaikki kärpäset}

Pakosalle

ajoi.

Hänen

^tätä

tehdessään käänsi lehmä hitaasti

päätänsä,

katsoi ^suurilla

^tummilla

silmillään

^»vakaasti

vuoreen hoitajaansa ja

sanoi

möo—ö h", ^joka

sen

kielellä tarkoitti

saman

^{kuin s}

uuri

waan en tiedä,lieneekö

hän

kieltäni ymmärtänyt.

Het-

ken kuluttua

hän

^kuitenkin

käänsi silmänsä

^jälleenkai-

taiseen Polkuun

^ja

saneli naiselle: Eu

^{jouduseuraasi,}

ihana

^nainen,

^sillä

^{katso, tuolle polulle on mimm}

rientäminen,

siellä helmi

^onetsittävänä, jonkauinuon Suomen onni."

Älä

hulluttele, nuorukainen",

—

puhui nainen," jätä

se

toimi muiden huostaan,

sillä sitä helmeä

^etkuitenkaan woilöytää;

suotta

^{waan ku-}

luttaisit ihanan ^elämäsi tuskissa

^ja

waiwoissa.

^Tuolla

polulla

sä

kompastut tcräwiiu kiwiin, orjantappurat ja

ohdakkeet sun

^jalkasi

haawoittawat

^ja

risut

^piirtä-

wät

werisiiu naarmuihiu sun

^kauniit

^kaswosi. Heitä

tyhjät tuumat ja tule muu

seuraani!

^Katso,

^ruusut

ja kukkaiset

hcloittawat

^{sillä tiellä, jolle}

sua saatau."

Mutta nuorukainen

katsoi

wakaasti

naiseen

^ja

was- tasi

^{jyrkällääänellä:}

Luowu

^minusta, wiekas

nainen;

sillä huomaanpasanottuaan,

nousi

^jo

hän walhecn huulillasi asuwan."

^{ylös ja} astui kaltaista polkua^Näin

kohden. Samassa

^ilmestyi tälle polulle impi,

suloi-

nen kuin

metsäu

waalea ^wanamo, nuorijaraitis kuin kewäimeu kukka. Tämä ^impi oli Suometar.

Hän

loi kirkkaat

silmänsä nuorukaiseen

^jatoiwon

säde

^wälk-

kyi niissä, _kuuhau, ojentaen

kätensä

nuorukaiselle,,lau-

sui: ^iilä

epäile jalo nuorukainen, waan ole uskolli- nen ja wakaa, niin jalkasi ci horjahda eikä

woimasi

uuwu!" Ja Suomettaren

wrwissa

astui nuorukai- nen

urheasti

katalata polkua. Mutta noita-akka wi-

han wimmassa

^wiritti joutsensa ja

tähtäsi heidän

^jäl-

keensä, waan myrkylliset

nuolensa

eiwät enää nuoru- kaista

saawuttaneet.

Silloin minä

riemuitsin

^ja

sä- welsin

ilowirren enkä »luistanut

sinä

^{yönä lewolle-}

taan

mennä."

Kaikki,

sekä kukkaiset

^{ctlä linnut, yhtyiwät uyt}

Peipposen wiserrykscen jalanloiwat:

Elätöön

^{ja wau-} rastukoon

ihana

^{Suomi! Sen jalo luonto}

herättä-

köön eloon jaloja tunteita

ihmisten Poiweissn!" —

Kokonainen

kuttaissade

^putosi äkkiä Niilon kas- woille.

Hän ^nukasi silmänsä

^ja

^kawahti

^{ylös eikä}

tiennyt wielä oliko

hän nukahtanut

taikka oliko

hän

todellakin ^ollut Tapiolassa. Mutta

kaksi

^pientä

kättä laskettiin takaapäin hänen silmilleen ja tuttu ääni

kuiskasi:

Arwaa, Niilo, ken

sua herätti!

— Eihän

^tuo lienee waikca arwata

—

lausui

Niilo,

samalla

^kun tarttui kiinni

noihin

^käninja

^wcti

niiden ^omistajan rinnalleen istumaan.

—

Täytyy mennä

lehmiä

^laskemaan.

Isä

^käski

wann

sanomaan

^{sinulle, että} meidän tänä iltana

olisi

mcntäwä nuotalle.

—

_{Hiljaa mies}

—

torui Katri

—

luuletko mi- nulla olewan aikaa täällä joutilaana oleskelemaan.

Mihinkäs

sinulla on kiire?

—

Sitä olen minäkin

wähän

^{arwellut. Tulet-}

han sinä —

miuun

wcnhceseni!

Ei ole tietoa.

Olethan

^{käynyt niin wakaaksi}

ja totiseksi, että

sua wähitellen

^rupee

ihminen

^pelkää-

mään.

Tuo oli sinulta leikkiä waan.

—

_{Ei ollutkaan}

_se

_{leikkiä, waan aiwan täyttä}

totta. Mutta älä wiiwytä minua, kun onmuutenkin kiire. Hywästi nyt! Tule hywissä ajoin!

Eksynyt. Wiime kunn 10 p.

läksi

^torpparin

Ja-

nakkalan Wiralasta,

Henrik

^Älanojan,

kaksimuotias

poikalapsi_ettiin, totoansa, eikä löytty,maikka

miehissä ha-

ennenkuin

toisena

^{päimänä. Lapsi olipudon-}

nut

erääsen

^kuoppaan

taksi ^mirstaa kotoansa

^jakuol«

Möi) aitoja walllnnut

heikkous

^{päässä lienee}

saattanut

hänen surulliseen

päätökseen. ^Vainaja

oli

en

wanha.

Ra»>un kuntalaiset

^{omatäskettäin}pitämässänsä

kokouksessa ^suurella

^äänten enemmistölläpäättäneet, että jokainen talonomistaja, joka

luoksensa

^kirjoi-

tuttaa

tahi

^ottaa

asumaan

mustalaisia,

wetätöön sakkoa

40 markkaa. Ainoastaan

kaksi kokouksessa

olemaa

herrasmiestä

^mastusteli

^täta

päätöstä, jota on lähetetty

lääninhallituksen wahwistettawatsi.

(5.

F.)

Tulipalo.

Wcdcnnostolaitos

Kyrön pysäyspai-

kassa

^{on hiljattain palanut}

tuhaksi.

Se oli kak-

sinkertainen

^{rakennus,jossamyös}säilytettiinpuita, kertoo S. T.

Palkan ^alennus.

^Tampereen puumillatehtaalla on

kanturiosastossa

^{alennettu palkkoja 10— 20:llä}

prosentilla.

Wäestö

^{on käynyt}

sitä walittamassa teh-

taan isännälle, jota on wastannut etteikäylaatuun

maaksaa ^entistä

palkkaa, kun

teokset seisattuwat ^huo-

non kauppaliikkeen

tähden makasiineihin

^{ja on täy-}

tynyt alentaa niitten hintoja, jotta edes

mahankin

myydyksi

tulisi.

^{Ulkomailla on}

monessa suuressa

tehtaassa

^työliike

^kolonaan

pysähtynyt;minä en ole

tahtonut tehdä

^niin,

waan

koetan

huonon

^{ajan lä-}

pitse päästä ^työaikaa supistamalla ja palkkoja wä-

hentämällä,

- ^jota

warmaan

on teillekin etuisampi.

Tähän

selitykseen omat malittajat tyytyneet.

(T. S.)

seksi

^{wielä wctäytyy moni niistäkin, jotta muulla}

käytöksellään kaikin mokomin kokemat^näyttäitä

tähän

säätyyn

kuulumattomiksi.

Näin

runsailla

arpajais-tuloilla lisäiltynä onkin kontumme warastolla riittäwät tulot. Pitäjään ta<

lolliset maksamat siihen wnosittain

^{yhden kapan ku-}

kin, torpparit ja käsityöläisetpuolen kappaa, myös

laiua-makasiinistä

^{otetaan joka} wliotena 15 tyu- uyriä.

Mutta

näillä maroilla annetaankin, paitsi

tawallisia

kouluu tarpeita, myöskin ylöspito voin 12—16 oppilaalle. Myös opettajattarelle

makse-

taan

samasta kassasta

200 markan palkan lisäys ja kustannetaan wapaa ylöspito.

wuo