HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 025 000 Kirjaamo
www.ely-keskus.fi PL 29, 15141 Lahti
Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.hame@ely-keskus.fi
Hollolan kunta
Elinvoiman palvelualue/Kehitys- ja kaavoituspalvelut kirjaamo@hollola.fi
Viite: Lausuntopyyntö 25.5.2021
Lausunto kaavan valmisteluaineistosta, asemakaava, Hollola, Kukkilan (23.) kunnanosa, Sorvasen alue
Suunnittelualue sijoittuu Vesijärven rantaa reunustavan metsäisen mäen ja Kukkilan pientaloalueen välissä olevaan peltomaisemaan. Kaavoitettava alue rajautuu Ali-Tohkasentiehen, Kulmalantiehen ja Sorvasentiehen ja kaakossa pellolla virtaavaan ojaan. Kaavan tarkoituksena on lisätä pientalotonttitarjontaa palveluiden läheisyydessä.
Päivitetyn Hollolan strategisen yleiskaavan 2020 tavoitteena on alueen suunnittelu pientaloalueeksi (AO), jolla voi sijaita myös lähipalveluita ja asumiselle häiriötä aiheuttamattomia työpaikkoja. Alue on
kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokasta aluetta. Aluetta koskevien suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla kokonaisuudessaan säilymistä turvaavia ja edistäviä.
Valmisteluvaiheen lausuntoaineistossa on kolme vaihtoehtoa, joissa kaavaselostuksen mukaan on otettu huomioon vesihuollon toteutettavuus.
Maisema
Asumiseen ja lähivirkistysalueiksi kaavoitettava alue sijoittuu pääosin viljelyssä olevalle peltoalueelle. Alue on Salpausselän ja Vesijärven laakson maisematyyppiä edustavaa monipuolista, maakunnallisesti arvokasta maatalousmaisemaa. Maisemalle on ominaista
mäenkumpareiden ja laaksojen luoma vaihtelevuus. Alueen maiseman pääelementit ovat savivaltaiset ranta-alueet, jotka ovat tyypillisesti tasaisia ja alavia peltomaisemia. Niitä reunustavat selänteet, joissa vuorottelevat sekametsät ja kumpuilevat viljelykset. Vesijärven vesistömaisema yhdistää alueen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Kaavoitettavalla alueella on hyvin nähtävissä maisematyypin elementit.
Alueella on pitkiä avoimia näkymiä koillis-lounaissuuntaisesti sekä lyhyempiä näkymiä mäkialueen ja Murronpellon asuinalueen
välillä. Kaava-alueen rinnemetsä muodostaa maisemaan selkeäpiirteisen maiseman reunaelementin. Alueen kulkuväylät noudattelevat maiseman reunaelementtejä.
Kaavaselostuksen mukaan maisema-analyysi on tarkoitus tehdä kaavan ehdotusvaiheeseen. Kaikissa valmisteluvaiheen vaihtoehdoissa
Lausunto 2 (4)
HAMELY/1694/2020 30.6.2021
maakunnallisesti arvokkaan maiseman keskeinen ominaispiirre, koillis- lounassuuntainen pitkä näkymä, katkeaa. Esitetyt luonnokset eivät tältä osin tue alueen maisema-arvojen säilymistä. Jatkosuunnittelussa esitetään tarkasteltavaksi maisemaa ja siihen kohdistuvia vaikutuksia kaavoitettavaa aluetta laajempien laakson suuntaisten näkymien, maisematilan
jatkuvuuden ja kortteleiden maisemaan rajautumisen luontevuuden kannalta. Ainakin kortteleiden 274 ja 275 rajautumista maisemaan tulee tarkastella uudelleen. Viljelyalueelle esitetyn lähivirkistysalueen säilyminen avoimena tukisi maiseman ominaispiirteiden säilymistä. Tonttien
pihapuusto parantaisi myös osaltaan uuden alueen sopeutumista maisemaan. Alueelle on suositeltavaa laatia rakennustapa- ja ympäristönhoito-ohjeet.
Luontoarvot
Alueella tehdyn luontoselvityksen (Sorvasen alueen luontoselvitys, Ramboll, 2018) mukaan Sorvasen mäkialueella on runsaasti eri lajien lepakoita, jotka ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisia tiukasti suojeltavia lajeja. Kaikki lepakkolajit on myös rauhoitettu
luonnonsuojelulain 38 §:n nojalla. Suomi on myös allekirjoittanut
lepakoiden suojelua koskevan kansainvälisen EUROBATS-sopimuksen, joka velvoittaa mm. lepakoiden talvehtimispaikkojen, päiväpiilojen ja tärkeiden ruokailualueiden säilyttämiseen. Alue määritettiin
luontoselvityksessä lepakoille tärkeäksi ruokailualueeksi tai siirtymäreitiksi, joka tulee huomioida maankäytössä. Luontoselvityksessä uhanalaisista tai silmällä pidettävistä, lintudirektiivin I-liitteen tai kansainvälisistä
vastuulajeista alueella havaittiin peltosirkku, haarapääsky ja kuovi.
Peltosirkku on vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan äärimmäisen uhanalainen, haarapääsky vaarantunut ja kuovi silmälläpidettävä laji.
Kaikkien näiden lajien taantumisen syynä ovat muutokset peltoalueiden maisemarakenteessa ja viljelyssä, joten peltoalueiden rakentuminen heikentää lajien elinympäristöä.
Luonnonarvojen näkökulmasta kaavaluonnosvaihtoehto 1 olisi
toteuttamiskelpoisin eli kaavalla ei tule osoittaa rakentamista Kulmalantien länsipuolelle. Lepakoille tärkeä ruokailu- ja siirtymäalue ja vuoden 2018 viherverkkoselvityksessä luonnon ydinalueeksi tunnistettu Sorvasen metsäinen alue tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle.
Luontotyyppikuvioinnin metsäsaarekkeet (kuviot 4 ja 6) tulisi jättää metsäisiksi ja rakentamisen ulkopuolelle ja kuvion 6 alue tulee merkitä esim. luo-merkinnällä. Metsäsaarekkeet rikastuttavat aluetta sekä lajistollisesti tarjoamalla suojaa ja pesäpaikkoja että maisemallisesti.
Monimuotoista elinympäristöä voidaan lisätä myös suunnittelemalla alueen hulevesien käsittelyrakenteet luonnonmukaisiksi.
Alueen jatkosuunnittelussa Sorvasen luonnon ydinalue kaavoitettavan alueen ja rannan loma-asumisen välillä tulee turvata kaavoituksella alueen arvot suojaavin merkinnöin. Myös peltoaukeita tulee säästää. Ratkaisut turvaavat maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ja erilaisista
elinympäristöistä riippuvaisten lajien säilymistä, virkistyskäyttöä sekä myös loma-asumisen luonnetta ranta-alueella.
Pohjavesiolosuhteet
Asemakaava-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Kukkilan vedenhankintaa varten tärkeä 1-luokan
pohjavesialue noin 300 metrin päässä etelässä. Kukkilan pohjavesialueella vuosina 2018 ja 2020 tehtyjen pohjavesiselvitysten perusteella kaava- alueen ja Kukkilan pohjavesialueen välissä on vedenjakaja Rajaharjun sekä Niuhanmäen kohdilla. Vedenjakajan pohjois- ja luoteispuolta pohjaveden virtaavat luoteeseen kohti Vesijärveä ja osin kohti kaava- aluetta. Pohjavettä purkautuu oletettavasti myös kaava-alueen kaakkoispuolella kulkevaan pelto-ojaan.
Kaava-alueella pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa ja pohjavesi on paikoin myös paineellista. Paineellinen pohjavesi tuo haasteita
rakentamiseen ja alueella voidaan joutua turvautumaan pohjaveden alentamiseen ennen kaivutöitä. Tämä voi vaikuttaa lähialueella
mahdollisesti sijaitsevien yksityisten talousvesikaivojen vedenpintoihin.
Pohjavesiselvitysten tulosten mukaan kaava-alueelta ei arvioida olevan pohjaveden virtausyhteyttä Kukkilan pohjavesialueella sijaitsevalle Kukkilan vedenottamolle.
Kaavaselostuksessa todetaan, että alueella olevan paineellisen pohjaveden osalta vaikutuksia rakentamiseen arvioidaan tarkemmin kaavaehdotusvaiheessa, kun alueen maaperää tarkentavat tutkimukset ovat valmistuneet. Samalla tulisi arvioida rakentamisen ja varsinkin pohjaveden alentamisen vaikutukset yksityisten talousvesikaivojen vedensaantiin.
Hulevesien hallinta
Hulevesien hallinnan tarve on kaavatyössä huomioitu hyvin.
Kaavaselostuksen mukaan tarkempi selvitys valmistuu ehdotusvaiheeseen.
Energia
Kaavaselostuksesta ei ilmene, miten asuinalueen energiahuolto on tarkoitus järjestää. Asia täydentynee ehdotusvaiheen asiakirjoihin.
Jatkosuunnittelussa ehdotetaan pohdittavaksi, miten asemakaavalla voisi edistää uusituvan energian käyttöä, esim. suuntaamalla rakennukset aurinkoenergian kannalta suotuisasti. Todettakoon, että alueen mahdollisesti paineellinen pohjavesi voi aiheuttaa erityisvaatimuksia maalämpöjärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen, jotta estetään haitallinen pohjaveden purkautuminen.
Liikenne
Kaavaselostuksen mukaan liikenteellisiä vaikutuksia arvioidaan kaavan ehdotusvaiheessa. Sisäisen liikenteen ohella esitetään arvioitavaksi myös
Lausunto 4 (4)
HAMELY/1694/2020 30.6.2021
vaikutukset alueen saavutettavuuden kannalta keskeisiin liittymiin sekä miten alue on saavutettavissa myös joukkoliikenteellä, jalan ja pyöräillen.
Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet ympäristöasiantuntija Pauliina Kauppinen (luonto), hydrogeologi Petri Siiro(pohjavedet),
vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen(hulevedet) ja maankäytön asiantuntija Anna-Kaisa Ahtiainen (liikenne).
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä
asianhallintajärjestelmässä. Asian on esitellyt Johtava alueidenkäytön asiantuntija Annu Tulonen ja ratkaissut Yksikön päällikön sijainen Sinikka Koikkalainen.
Tiedoksi Päijät-Hämeen liitto
Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo
