UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 021 000 Kirjaamo
www.ely-keskus.fi PL 36, 00521 Helsinki
Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Kirkkonummen kunta PL 20
02401 KIRKKONUMMI
Lausuntopyyntö
Lausunto valmisteluaineistosta, asemakaava, Kirkkonummi, Tolsanjärvi
Kaava-alue sijaitsee Tolsan seisakkeen eteläpuolella ja on osa kyseistä asemanseutua. Etäisyys Tolsan rautatieseisakkeelle on suunnittelualueelta pisimmillään noin 2,5 kilometriä. Myös kuntakeskus palveluineen sijaitsee kaava-alueen läheisyydessä.
Kaavan tavoitteena on eheyttää ja tiivistää Tolsan asemanseutua osoittamalla lisää asumista pientalovaltaiselle kaava-alueelle. Tärkeitä suunnittelukysymyksiä ovat kulttuuriympäristön sekä liikenneyhteyksien ja -turvallisuuden huomioon ottaminen uuden rakentamisen osalta.
Liikenneverkoston osalta keskeisimmät tavoitteet ovat
pääkevytliikenneyhteyksien osoittaminen paikallisiin ja seudullisiin tarpeisiin, kuten yhteydet liikekeskuksen palveluihin.
Kaavaluonnoksessa on osoitettu yhteensä rakennusoikeutta 138 800 k- m2, josta uutta on 95 000 k-m2. Asemakaavalla tavoitellaan noin 700 uutta asukasta nykyisten 300 asukkaan lisäksi. Kaavaluonnos mahdollistaa kaava-alueelle yhteensä 267 uutta omakotitaloa sekä arviolta noin 30 asuntoa asuinpientalojen (AP) tonteilla. Lisäksi Länsiväylään rajautuvalle KTY-tontille on osoitettu toimitilarakennuksia yhteensä noin 8500 k-m2.
Ohjaavat kaavat
Asemakaavan laatimista ohjaa Kirkkonummen yleiskaava 2020, jossa alueen pohjoisosa on osoitettu kyläkeskuksen alueeksi (AT) ja eteläosa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Tolsanjärvi ranta-alueineen on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueen poikki on osoitettu
maakaasujohto (k). Tolsan alakoulu on merkitty suojelukohteeksi.
Kyläkeskuksen alueen (AT) kaavamääräyksen mukaan "alue varataan kyläasutukselle, sen tarvitsemille palvelu- ja työtiloille. Alueella sallitaan maatilataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palveleva rakentaminen tarpeellisine asuin- ja talousrakennuksineen. Alueelle tulee laatia
osayleiskaava."
Asemakaavaluonnos poikkeaa asumisen intensiteetin osalta yleiskaavassa osoitetusta maankäytöstä. Suunniteltua rakentamista on
kaavaselostuksessa perusteltu mm. valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla, jotka tukevat asemanseutujen
Lausunto 2 (4)
UUDELY/6056/2019 03.04.2020
yhdyskuntarakenteen vahvistamista. Lisäksi yhtenä kaavan tavoitteena on ollut alueen kylämäisen luonteen turvaaminen.
ELY-keskus katsoo, että yleiskaavasta poikkeamiselle on esitetty perusteluja ja lisäksi asemakaavaluonnos sopeutuu yleiskaavan
kokonaisuuteen mm. kylämäisen asutuksen, luonnon arvojen jne. osalta.
Myös voimassa oleva maakuntakaava tukee asemakaavaluonnoksen mukaista ratkaisua. Poikkeamisen perustelut tulee esittää selkeästi kaavaselostuksessa.
ELY-keskus katsoo myös, että kaava-alueen oivallinen sijainti Tolsan seisakkeeseen tukeutuen antaa perusteet tutkia kaava-alueelle vielä nyt esitettyä tiiviimpää ja tehokkaampaa asumista. Kaavan jatkovalmistelussa on hyvä tarkastella esimerkiksi rakeisuustarkasteluilla lisärakentamisen potentiaalia. Erityisesti Porkkalantien varressa voi olla maankäytöllisesti (asemanseutu, meluntorjunta jne.) perusteltua osoittaa myös AP-merkintää tehokkaampaa rakentamista.
Liikenne
Asemakaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää suunniteltavan maankäytön tuottama liikennemäärä ja kulkumuotojakauma. Ne
vaikuttavat osaltaan siihen, miten asemakaava-alueen liikenneverkkoa on tarpeen kehittää.
Asemakaavassa tulee varmistaa turvalliset ja sujuvat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet kuntakeskuksen lähipalveluihin, Tolsan junaseisakkeelle sekä linja-autopysäkeille. Kaava-alueen pohjoisreunaan on osoitettu kävelyn ja pyöräilyn väylä, jonka on mahdollista toimia osana seudullista
pääpyöräilyverkkoa siinä vaiheessa, kun Rantaradan lisäraiteiden rakentaminen edellyttää väylän siirtoa Rantaradan eteläreunasta Länsiväylän (kantatie 51) eteläpuolelle. Seudullisena pääpyöräily- yhteytenä väylän on oltava erityisen sujuva ja palvelutasoltaan korkea, mikä tulee ottaa huomioon väylän suunnitteluratkaisuissa.
Kaavaan sisältyy osuus Länsiväylää, Porkkalantietä (yhdystie 11247) ja Tolsantietä (yhdystie 11246). Porkkalantie ja Tolsantie on osoitettu asemakaavassa katuina, mikä vastaa Uudenmaan ELY-keskuksen käsitystä väylien luonteesta. Länsiväylän maantien alueen osalta tulee avata, millä perusteella LT-alueen rajaus on määritelty asemakaavaan.
Porkkalantielle on johdettu kaksi uutta katua, Heteniityntie ja Finnäsintie.
Porkkalantielle johtavien uusien katuliittymien turvallisuus ja toimivuus tulee selvittää asemakaavaa laadittaessa. Lähelle Länsiväylää sijoittuvan Heteniityntien liittymän tulee sijoittua vähintään 150 metrin etäisyydelle Länsiväylän ramppiliittymästä. Lisäksi asemakaavassa on mahdollistettu liittymän toteuttaminen Korkkullantietä vastapäätä sijaitsevalle
asuinpientalojen tontille. Tontin kulkuyhteys tulee kuitenkin siirtää kulkemaan Peeshaanmäen kadun kautta. Myös muiden asemakaava- alueen kiinteistöjen kulkuyhteydet johtavat kaava-alueen katuverkolle, eikä niiltä ole mahdollistettu liittymistä suoraan Porkkalantielle.
Länsiväylän eteläpuolelle osoitetulle suojaviheralueelle on sijoitettu ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa. Tämä alue rajautuu Länsiväylään. Alueelle toteutettava hulevesiallas olisi todennäköisesti tarpeen sijoittaa vähän kauemmaksi väylästä ja sen tierakenteista. Hulevesijärjestelmän sijoittumista suhteessa maantiehen tulee selvittää tarkemmin asemakaavan laadinnan edetessä.
Luonto
Järvi on merkittävä luontokokonaisuus, jossa on sekä liito-oravan että viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikat ja se on myös tärkeä lintualue. Järvi on luontoselvityksen suositusten mukaisesti merkitty SL- alueeksi.
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka on kaavassa s-1 merkinnällä:
alueen osa joka on liito-oravan elinpiirin kannalta tärkeä. Merkinnän sisältö voisi olla: alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä jotka heikentävät tai hävittävät liito-oravan elinympäristöä. Aluetta koskevista suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa.
Alueelta on useita havaintoja kolopuista, joiden juurelta ei selvityksen tekohetkellä havaittu papanoita. Kolopuut liito-oravan asuttamalla alueella tulkitaan varovaisuusperiaatteen vuoksi lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi, ellei voida osoittaa, että kolo ei sovellu liito-oravalle. Kolopuiden säilyminen tulee varmistaa. Myöskin liito-oravan asuttamien alueiden väliset
puustoiset yhteydet tulee kaavassa turvata.
luo-merkinnällä merkittyihin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin alueisiin on tarpeen lisätä indeksinumero tai vastaava, joka viittaa
kaavaselostuksessa olevaan luo-kohteiden luetteloon, jossa on mainittuna kunkin osa-alueen suojeltavat arvot ja niitä mahdollisesti heikentävät toimet.
Melu ja ilmanlaatu
Kaavaratkaisussa on otettu huomioon Länsiväylän melutilanne.
Kaavaselostuksessa tulee kuvata erityisesti Porkkalantien liikennemäärät nykytilanteessa ja ennustetilanteessa 2035/2040, ja tarvittaessa laatia tarkempi selvitys tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Myös raideliikenteen melu olisi hyvä käydä ilmi kaavaselostuksesta.
Melusta tulee antaa yleismääräys, eli piha-alueilla tulee alittaa VNp 993/1992 mukaiset ohjearvot.
Lausunto 4 (4)
UUDELY/6056/2019 03.04.2020
Hulevedet
Kaava-aineistossa esitetyt hulevesien käsittelyn ja johtamisen
pääperiaatteet ovat asianmukaiset. Ehdotusvaiheessa valmistuvassa hulevesisuunnitelmassa määritetyt hulevesien viivytyksen mitoituskriteerit ja -periaatteet tulee esittää kaavamääräyksissä.
Kulttuuriympäristö
Asemakaavaselostuksen mukaan kulttuuriympäristön vaaliminen on perusteltua siihen kytkeytyvien arvojen vuoksi. Suunnittelualueelta laadittujen kattavien selvitysten perusteella kulttuuriympäristön sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävien rakennusten arvot on tunnistettu asemakaavatyössä. Tolsanjärven rakennuskanta ja rakentumisen historia on monikerroksinen. Vanhinta kerrostumaa edustavat vanhat kylätontit sekä tilakeskukset ja nuorinta 2000-luvun rakentaminen. Alueella on myös aikanaan Suomessa suosittua 1900-luvun alkuvuosikymmenten huvilarakentamista, jälleenrakennuskauden
pientaloasutusta ja useiden suomalaisten maaseutukylien ominaispiirteisiin lukeutuva entinen koulurakennus 1920-luvulta. Rakennettu ympäristö on siis verraten monikerroksinen, sisältäen myös Neuvostoliiton vuokra-ajan jättämät jäljet.
Asemakaavan toteutuessa alueen ilme tulee muuttumaan tiiviimmäksi.
Uudisrakentamisen vaikutusta olemassa olevan kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin on tarkoitus ohjata kaavamääräyksin, mikä osaltaan sopeuttaa uudisrakentamista olevaan ympäristöön. Tämä on myös kaavaselostuksen mukaan yksi keskeinen tavoite, mitä on
kulttuuriympäristön näkökulmasta pidettävänä arvokkaana. Mainitun perusteella rakennussuojelu ja kulttuuriympäristö on huomioitu asianmukaisesti asemakaavamääräyksin.
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Elina Kuusisto ja ratkaissut ylitarkastaja Tuomas Autere.
Tiedoksi UUDELY/ Anna Puolamäki, Larri Liikonen, Kirsi Hellas, Erika Heikkinen, Olli Jaakonaho, Henrik Wager
