• Ei tuloksia

+ 120+ 125+ 130+ 135

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "+ 120+ 125+ 130+ 135"

Copied!
1
0
0

Ladataan.... (näytä koko teksti nyt)

Lataa nyt ( 1 sivua )

Kokoteksti

(1)

+ 120 + 125 + 130 + 135

Hulevesiviemäri

Materiaali, putken pohjan korkeus Paalu, pituus/kaltevuus

Kaivantojen luiskakaltevuus Johtojen perustus

Kadun rakenne

TSV:n korkeus

Maanpinnan korkeus Paalutus

Sivuojat

V O

Hulevesikaivot

Jätevesikaivot

Vaakaelementit

Sivukaltevuus

315 PP 315 PP

315 PP 315 PP

315 PP 315 PP 315 PP 315 PP

151.5 120.4

91.0 57.2

35.3 16.5

3.6 76.7 113.6

130.39 130.12 129.62 129.12 128.81 128.71 128.61 128.51 128.41 128.34 128.39 128.57 128.77 128.97 129.17 129.37 129.57 129.74

130.16 128.80 128.20 128.49 128.13 128.31 128.18 128.37 128.57 128.89 128.93 128.89 128.68 128.71 128.76 129.39 129.87 129.78

0 100

Sr R=25

6.24 11.69

Sr R=30

33.54 59.28

Sr

Pituusleikkaus 1:100 / 1:1000

Tyyppipoikkileikkaus 1:100

Kangasrinne

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENTEEN TOIMIALA

34-3337

17.3.2020

xx-xxxx.dwg Teemu Tuunanen

KANGASRINNE

HUHTA, KANGASRINNE

KATUSUUNNITELMA

ETRS-GK26 N2000

Teemu Sandberg

R-2976

V-J Koskinen Ilpo Irva

Viittaukset

Lataa nyt ( PDF - 1 sivua - 276.84 KB )

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Light Propagation and Observations in Inhomogeneous Cosmological Models

Light propagation through a single void has been studied for example using the LTB metric [120, 121, 122, 123, 124] and second order perturbation theory [125, 126], in the context

Pienten vesilaitosten ja lomakeskusten vedenjakelujärjestelmien mitoittaminen

Niemisen (1993) tutkimuksessa neljän tutkitun laitoksen keskimää rainen kulutus asukasta kohti, ilman kaijatalouden vedenkulutusta, oli 97-135 1/as d, keskimaann 120 1/as d,

Kohdekuvaus: TUU-12-073: Peurajärvenkangas-Ruutilammenkangas (Vaala). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

Alimpana alueen länsireunalla noin 130-135 metrin korkeustasolla on 10 vajaan metrin korkuista peräkkäistä rantavallia.. Alueen eteläosassa

Kohdekuvaus: TUU-12-067: Multimäet (Vaala). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

Dyyniytyneet rantavallit sijoittuvat alueen keskiosaan Keisarintien molemmin puolin suunnilleen 130-135 metrin korkeustasolle.. Vallien alaosat muodostuvat karkeasta

Kohdekuvaus: TUU-08-055: Pankalammen dyynit (Lieksa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

Ylin ranta (Yoldiamerivaihe) on seudulla noin 125-130 metrin tasolla ja Pielisen jääjärven ylin ranta noin 115-120 metrin tasolla.. Dyynit ovat alkaneet ilmeisesti kerrostua

Kohdekuvaus: TUU-08-052: Mäkrävaaran dyynit (Lieksa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

Ylin ranta (Yoldiamerivaihe) on seudulla noin 130-135 metrin tasolla ja Pielisen jääjärven ylin ranta noin 120 metrin tasolla.. Dyynit ovat alkaneet ilmeisesti kerrostua vasta

Kohdekuvaus: TUU-07-013: Heinikanmäki (Pielavesi). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

Mäen juurella on ainakin alueen itäosassa noin 120-130 metrin tasolla vajaan kahden metrin paksuinen sorainen ja hiekkainen rantakerrostuma.. Ohuita rantakerrostumia on mäen

Kohdekuvaus: MOR-Y09-033: Huosiaisharju (Laukaa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

Muodostuman distaalipuolelta alkavien peltoaukeiden korkeustaso on noin 100 metriä, proksimaalipuolelle patoutuneet suoalueet ovat puolestaan 120-125 metrin tasolla..