10.03.2020 Julkinen
PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 036 000
http://www.ely- keskus.fi/pirkanmaa
PL 297
33101 TAMPERE
Tampereen kaupunki PL 217
33101 Tampere
Viite: lausuntopyyntö 24.2.2020 TAMPERE, XXII (HATANPÄÄ), XIII (RATINA), Viinikanlahden alue, valmisteluaineisto, asemakaava nro 8755. (TRE:35/10.02.01/2019)
Viinikanlahden alueen asemakaava, Tampere, kaava 8755
Viinikanlahden alue on asemakaavoitusohjelman kohde vuosille 2022‒2023.Tampereen kaupunki järjestää kaksivaiheisen,
kansainvälisen ja kaikille avoimen ideakilpailun Viinikanlahden alueen suunnittelusta. Kilpailun ensimmäinen vaihe oli 15.5.–27.9.2019 ja toinen vaihe 14.11.2019–14.2.2020. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen saatiin 57 kilpailutyötä, joista tuomaristo valitsi toiseen vaiheeseen kuusi työtä. Asemakaavan valmisteluaineisto asetettiin nähtäville palautteen saamista varten ja Pirkanmaan ELY-keskukselta on pyydetty lausuntoa valmisteluvaiheen aineistosta.
Kilpailun jälkeen käynnistyy alueen yleissuunnittelu ja asemakaavan laatiminen. Suunnittelun edetessä kuulutetaan nähtäville asemakaavan laajempi valmisteluaineisto.
Kilpailualue sijaitsee Pyhäjärven rannalla ja aivan Tampereen keskustan rajalla. Kaupunkikeskustan lisäksi läheisyydessä on
teollisuutta, liikennealueita, toimistotyöpaikkojen alueita, asuntoalueita sekä Hatanpään sairaala ja historiallinen kartano puistoineen.
Kilpailualueen maasto ja ympäristö on suureksi osaksi vanhaa,
teollisuus ja kaupunkihistoriaan liittyvää alavaa täyttömaata. Rantaviivat ovat ihmisen muokkaamia ja keinotekoisia. Suuri osa kilpailualueen maa- ja vesialueista on nykyisin pilaantunutta. Lähialueilla on
meluhaittaa aiheuttavaa teollisuutta sekä ympäristöriskejä aiheuttavaa valtakunnallista liikennettä ml. järjestelyratapiha.
Pirkanmaan ELY-keskus antaa tarkemman lausuntonsa kaavan valmisteluaineistosta kun suunnittelu ja ratkaisu ovat tarkentuneet ja riittävät selvitykset ja selvitysten tarkennukset ovat valmistuneet. Tässä lausunnossa tuodaan esille erityisesti selvitystarpeita, joiden tuloksilla saattaa olla suurta vaikutusta alueen suunnitteluun ja aluerakentamisen kustannuksiin. Alueen suurimmat rajoittavat suunnittelutekijät ja
ekologisia ja ympäristöriskejä sekä terveysriskejä ovat pilaantuneet sedimentit, järvivesi ja maaperä. Kilpailutöissä esitetyt kanaalit ja tekosaaret ko. haasteellisissa olosuhteissa saattavat olla hyvin
haastavia toteuttaa ellei toteuttamiskelvottomia. Myös uimarannan sijoittaminen ko.alueelle vaatisi merkittävää sedimentin puhdistustyötä ja suunnittelua.
Yhdyskuntarakenne ja ylempitasoiset kaavat
ELY-keskus pitää Viinikanlahtea yhdyskuntarakenteellisesti hyvänä keskustaan tukeutuvana täydennysrakentamisalueena, jossa rakentamisella voidaan edistää myös laajempia ympäristön laatuun, kuten viheryhteyksien jatkuvuuteen, liittyviä tavoitteita. Tavoitteet ovat myös Maakuntakaava 2040:n ja Tampereen strategisen keskustan yleiskaavan mukaisia. Kaavahanke tukee myös hyvin valmisteilla olevaa Tampereen kansallista kaupunkipuistoa. Erityisesti huomioita tulee kiinnittää viher- ja virkistysyhteyksien sujuvuuteen ja jatkumiseen sekä laatuun.
Alueella ei ole todettuja kulttuurihistoriallisia arvoja. Suunnittelussa on hyvin huomioitu arviointi maisemavaikutuksista Pyynikin
valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.
Maisemavaikutuksia tulee suunnittelun edetessä tehdä jatkossakin.
Samoin tavoitteet ilmastokestävästä ja kestävään liikkumiseen
painottuvasta alueesta ovat hyviä ja ilmastovaikutusten arviointia tulee jatkaa suunnittelun edetessä. Myös ilmastomuutokseen sopeutumista on hyvä tarkastella vaikutustenarvioinneissa.
Viinikan ratapihan VAK-arviointi tulee huomioida suunnitelmaa ja ratkaisua laadittaessa. Tarpeelliset melu- ja ilmanlaatuselvitykset ja kaavamääräykset tulee samoin huomioida suunnittelun edetessä.
Luonto
Suunnittelussa tulee huomioida alueen luontoarvojen turvaaminen ja liito-oravan kulkuyhteyksien säilyminen.
Sedimentit
Riskinarviossa on laajasti tarkasteltu paikallaan olevan sedimentin haitta-aineiden aiheuttamaa ja sedimentin syrjäyttämisen aiheuttamaa terveys- ja ekologista riskiä.
Riskinarviossa tehtyjen selvitysten ja esitettyjen johtopäätösten mukaan haitta-aineista ei aiheudu merkittäviä riskejä. Ruoppaukset, täytöt ja muu vesistörakentaminen aiheuttavat resuspensiota ja haitta-aineiden vapautumista, jolloin altistujina ovat lähinnä pohjaeläimet ja pohjakalat.
Vesirakentamisen vaikutus on melko paikallista ja pitkään jatkuessaan se voisi altistaa pohjaeliöitä ja pohjan kaloja merkittävän suurille haitta- ainepitoisuuksille.
Riskinarviossa ei selviä, onko siinä otettu huomioon, että mikäli täyttö tehdään pengertämällä, syrjäytyy täytön tieltä valtaosa sedimentistä ja
pehmeistä kerroksista, joiden paksuus on peräti 5…10 m. Sedimentin liikuttaminen tai syrjäyttäminen on ruoppaamiseen rinnastettavaa toimintaa.
Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015) on annettu haitta-aineille laatukriteeritasot, joiden perusteella arvioidaan ruoppausmassan läjityskelpoisuus. Haitta-
ainepitoisuuksiltaan ylimmän laatukriteeritason (taso 2) ylittävää ruoppausmassaa pidetään haitallisuuden takia pääsääntöisesti vesistöläjityskelvottomana.
Riskinarviossa sedimenttien viitearvovertailussa on käytetty paikallaan olevien sedimenttien viitearvoja ja lisäksi on arvioitu vesistöön
kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä vesimassaan muodostuvia suurimpia haitta-ainepitoisuuksia. Realistisessa skenaariossa lyijyn, bentso(a)pyreenin, fluoranteenin, PCB:n, PCDD/F-summan ja TBT:n pitoisuudet voivat nousta altistusta aiheuttavalle tasolle. Asetuksen 1022/2006 pintaveden ympäristölaatunormin sallittu enimmäispitoisuus voi ylittyä elohopealla, lyijyllä, fluoranteenilla ja TBT:llä. Tämä sallittu enimmäispitoisuus ei saa ylittyä vesimuodostuman missään
seurantapisteessä ja tämä tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.
Sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia ei ole verrattu ruoppaus- ja läjitysohjeen ns. normalisoituihin haitta-ainepitoisuuksiin, joita
riskinarvion mukaan ei ole saatavilla kaikkien tutkimustulosten osalta.
Riskinarviossa on kuitenkin esitetty alueittain kokoomanäytteiden normalisoidut pitoisuudet. Esimerkiksi täyttöalueen (tutkimusalueet 4 ja 6) kokoomanäytteiden normalisoidut pitoisuudet ylittävät ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 useiden haitta-aineiden osalta (Hg, Cr, Ni, PAH- yhdisteistä antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(g,h,i)peryleeni, fluoranteeni, indeno(1,2,3-c,d)pyreeni, pyreeni, PCDD/F WHO-TEQ, hiilivedyt C10-C40, PCB-kongeneerit 28, 52, 101, 153, 138 ja 180 (PCB-pitoisuudet ovat paikoin 100 x verrattuna tasoon 2)).
Ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan tason 2 ylittäviä ruoppausmassoja voidaan kuitenkin sijoittaa (tai syrjäyttää) hyvälle läjityspaikalle, jos tapauskohtaisella tarkastelulla ja riskinarvioinnilla voidaan osoittaa, että maalle sijoittaminen on ympäristön kannalta veteen läjittämistä
huonompi ratkaisu. Tarkastelussa tulee verrata sijoitusvaihtoehtoja ja niiden ympäristövaikutuksia ja kustannuksia sekä osoittaa ympäristön kannalta saavutettava kokonaishyöty. Hyvän tai tyydyttävän
läjityspaikan puuttuessa tulee arvioida mahdollisuuksia kuljettaa ja sijoittaa ruoppausmassat maalle, rantapenkereeseen tai muuhun vastaavaan rakenteeseen.
Riskinarviossa on esitetty työnaikaisten haittojen estämiseen siltti- tai kuplaverhon käyttämistä, vesistötarkkailua, mahdollisimman
lyhytaikaista täyttöä ja Viinikanojan puhdistusruoppausta.
Rakennettavuusselvityksessä on esitetty, että toimenpidealue voidaan
rajata silttiverholla, kuplaverholla, vettä läpäisemättömällä PVC-verholla tai muovista tai teräksestä valmistetulla vesitiiviillä ponttiseinällä. Tällöin voidaan hallita joko vain kiintoainekseen sitoutuneiden haitta-aineiden kulkeutumista tai tarvittaessa myös veteen liuenneita haitta-aineita.
Sedimenttien stabilointi on myös mahdollista. Edellä esitetyt haittojen vähennyskeinot antavat aihetta epäillä, etteivät esitetyt keinot ole riittäviä tai käytännössä mahdollisia, kun alueella on löyhää sedimenttiä useiden metrien paksuinen kerros, vesisyvyys suuri ja virtaus ajoittain erittäin voimakas.
Viinikanlahden täyttöalueiden pinta-ala on vähintään 4 ha. Täyttötyö voi kestää pitkään ja täytöstä voi pitkään jatkuessaan aiheutua
riskinarviossa kuvattuja haitallisia vaikutuksia. Täyttötöiden laajuutta ja kestoa voidaan verrata Ranta-Tampellan täyttöön, jonka pinta-ala oli noin 1,6 ha ja jonka täyttö kesti yli vuoden.
Riskinarviossa on todettu, että ekologisten riskien arvioinnin tulokset on syytä tarkastaa hankekohtaisesti, kun haitta-aineiden kulkeutumiseen vaikuttavat hankkeet konkretisoituvat. Lisäksi on todettu, että
mahdollisten ruoppausmassojen loppusijoitus-
/hyödyntämiskelpoisuusselvitys tehdään ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Tässä selvityksessä tulee huomioida, että sedimentin syrjäyttäminen on verrattavissa ruoppaukseen. Riskinarviossa tulee tarkastella Viinikanlahteen kohdistuvien vaikutusten lisäksi täyttötyön aiheuttamat veden laadun mahdolliset muutokset Pyhäjärven
syvänteillä. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon, ettei Pyhäjärven kemiallinen tai ekologinen tila saa huonontua yhdenkään muuttujan osalta. Täyttötyössä käytettävän kiviaineksen laatu ja sen vaikutus veden laatuun tulee myös arvioida.
Riskinarviot on tehtävä uudelleen, mikäli täyttöalueiden sijainti tai muut virtausta mahdollisesti muuttavat rakenteet poikkeavat riskinarviossa esitetyistä.
Rakennustekniset vaihtoehdot ja niiden toteuttamiskelpoisuus on tarkasteltava jatkosuunnittelussa. Vaihtoehdoissa on esitettävä sellaisia rakennusteknisiä vaihtoja, joissa sedimentin syrjäytyminen ja siitä aiheutuva resuspentoituminen ja haitta-aineiden leviäminen voidaan minimoida ja hallita varmuudella.
Edellä mainituista syistä ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että hankekohtainen ekologisten riskien tarkastelu ja ruoppaus- ja läjitysohjeen mukainen sedimenttiselvitys tuottavat tuloksen, että täyttötyö voi aiheuttaa vesilaissa mainittua haitallista seurausta. Tällöin sedimenttejä ei voida syrjäyttää / täyttöä tehdä esitetysti, erityisesti jos täytön tekemiselle ei löydy rakennusteknisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. On myös mahdollista, että syrjäytyvän sedimentin haitta- aineilla pilaantunut pintakerros on poistettava ennen täyttöä.
Maaperä
Alueen maaperä on täyttömaata, jonka on tutkituilta osin todettu olevan pilaantunutta ja jätteen sekaista maa-ainesta. Maaperätutkimuksissa havaittuja haitta-aineita ovat mm. PAH-yhdisteet, raskasmetallit, öljyhiilivedyt ja PCDD/F-yhdisteet. Maaperä on pilaantunut pääasiassa 0…2 m syvyydeltä, mutta paikoin pilaantuneen maakerroksen paksuus ulottuu 7 metrin syvyyteen. Tutkimusten perusteella on arvoitu, että pelkästään jätevedenpuhdistamon alueella on pilaantunutta maata arviolta 60 000 m3.
Alueen pohjavesi on yhteydessä Pyhäjärveen ja pohjavedenpinta seurailee todennäköisesti Pyhäjärven vedenpinnan vaihteluita varsinkin rannan läheisyydessä. Alueen pohjavedessä on todettu kohonneita pitoisuuksia mm. PAH-yhdisteitä ja kloorattuja hiilivetyjä.
Alueen suunnittelussa on otettava huomioon maaperän ja pohjaveden sisältämät korkeat haitta-ainepitoisuudet. Alueen muuttaminen
asuinkäyttöön tulee vaatimaan mittavia puhdistus- ja
riskienhallintatoimenpiteitä. Vaikka maaperän puhdistustavoitteeksi asetettaisiin maaperän puhdistaminen Vna 214/2007 alempaan
ohjearvotasoon, on todennäköistä, että pilaantunutta ja jätteensekaista täyttömaata tulee todennäköisesti jäämään ainakin pohjaveden
alapuoliseen kerrokseen. Tämä tulee osaltaan vaikuttamaan alueen rakennettavuuteen ja saattaa edellyttää riskienhallintatoimenpiteitä liittyen rakennusten suunnitteluun ja maa-alueiden käyttöön
(rakennusten alimmat rakennuskorkeudet, asuntilojen sijoittelu,
kellaritilat, hulevesien hallinnan ja alueelle mahdollisesti suunniteltavien vesirakenteiden sijoittelu ja niiden toteutettavuus). Nämä rajoitukset tulisi ottaa huomioon toimintojen suunnittelussa ja sijoittelussa. Alueella sijaitsevien rakennusten ja rakenteiden alapuolista maaperää ei ole toistaiseksi tutkittu, eikä maaperän tilasta tältä alueelta ole tietoa.
Alueen maaperätutkimuksia on täydennettävä tältä osin viimeistään, kun nykyiset rakennukset ja rakenteet on purettu.
Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskienhallintatoimenpiteiden ja niiden aiheuttamien maankäyttörajoitusten selvittämiseksi alueella tulee tehdä perusteelliset maaperä- ja pohjavesiselvitykset sekä laatia näiden tulosten perusteella päivitetty puhdistustarpeen arviointi, jonka
perusteella päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
Yhteenveto
Pirkanmaan ELY-keskus antaa tarkemman lausuntonsa kaavan valmisteluaineistosta kun suunnittelu ja ratkaisu ovat tarkentuneet ja riittävät selvitykset ja selvitysten tarkennukset ovat valmistuneet. Tässä lausunnossa tuodaan esille erityisesti selvitystarpeita, joiden tuloksilla saattaa olla suurta vaikutusta alueen suunnitteluun ja aluerakentamisen kustannuksiin.
Viinikan ratapihan VAK-arviointi tulee huomioida suunnitelmaa ja ratkaisua laadittaessa. Tarpeelliset melu- ja ilmanlaatuselvitykset ja kaavamääräykset tulee huomioida suunnittelun edetessä.
Vaikutukset Pyynikin valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema- alueeseen on arvioitava ja huomioitava suunnittelussa.
Suunnittelussa tulee huomioida alueen luontoarvojen turvaaminen ja liito-oravan kulkuyhteyksien säilyminen.
Rakennustekniset vaihtoehdot järven täytössä ja niiden toteuttamiskelpoisuus on tarkasteltava jatkosuunnittelussa.
Vaihtoehdoissa on esitettävä sellaisia rakennusteknisiä vaihtoehtoja, joissa sedimentin syrjäytyminen ja siitä aiheutuva resuspentoituminen ja haitta-aineiden leviäminen voidaan minimoida ja hallita varmuudella.
Esitetyn sedimentin riskianalyysin perusteella ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että hankekohtainen ekologisten riskien tarkastelu ja ruoppaus- ja läjitysohjeen mukainen sedimenttiselvitys tuottavat tuloksen, että täyttötyö voi aiheuttaa vesilaissa mainittua haitallista seurausta. Tällöin sedimenttejä ei voida syrjäyttää / täyttöä tehdä esitetysti, erityisesti jos täytön tekemiselle ei löydy rakennusteknisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. On myös mahdollista, että syrjäytyvän sedimentin haitta-aineilla pilaantunut pintakerros on poistettava ennen täyttöä.
Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskienhallintatoimenpiteiden ja niiden aiheuttamien maankäyttörajoitusten selvittämiseksi alueella tulee tehdä perusteelliset maaperä- ja pohjavesiselvitykset sekä laatia näiden tulosten perusteella päivitetty puhdistustarpeen arviointi, jonka
perusteella päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
Asemakaava kuuluu ELY-keskuksen MRL 18.2 §:n mukaisen valvontatehtävän piiriin. ELY-keskus lausuu asemakaavan valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta (MRA 28 §).
Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen Yhdyskunnat- ja luontoyksikössä. Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Pauliina Pelkonen ja ratkaissut johtava alueiden käytön asiantuntija Samuli Alppi
JAKELU Tampereen kaupunki
Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan maakuntamuseo
Ratkaisija Alppi Samuli 12.03.2020 15:27 Esittelijä Pelkonen Pauliina 12.03.2020 10:14
