Rauman kaupunki / kaavoitus kaavoitus@rauma.fi
suvi.rosendahl@rauma.fi
Viite: Lausuntopyyntö 1.4.2021
Lausunto kaavan valmisteluaineistosta, Tikkalan alueen asemakaavan muutosluonnos, AK 04-077, Rauma
Rauman kaupunki on pyytänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lausuntoa edellä mainitusta kaavan
valmisteluaineistosta.
Lausuntopyyntö koskee 29.3.2021 päivättyä kaavaluonnosta.
Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometriä kaupungin keskustasta länsi – lounaaseen. Kaava-alue sijaitsee UPM:n tehdasalueen yhteydessä, usean Seveso-toiminnanharjoittajan konsultointivyöhykkeellä, ja vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhykkeellä.
Kaava-alueeseen sisältyy mm. arvokasta kulttuuriympäristöä, lähes luonnontilaisia kalliomäkiä ja rakennettua liikenneympäristöä.
Kaavamuutoksen tavoitteena on mm. alueen elinvoimaisuuden tukeminen, kulttuurihistoriallisten arvojen sekä luonto- ja maisema-arvojen
huomioiminen, kaava-alueen turvallisuuden varmistaminen ja alueen toimintojen jäsentäminen. Lisäksi hakijan tavoitteena on sijoittaa alueelle uutta asumista.
SUUNNITTELUTILANNE
Maakuntakaavassa kohdealue on pääosin teollisuus- ja varastotoimintojen aluetta (T1). Kohdealueen koillisosa on osin merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue sijoittuu myös kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk), matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2) sekä vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen
suojavyöhykkeelle (sv1).
Rauma-Repolan ent. asuntoalue on Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:ssa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Merkinnällä osoitetaan maakunnallisetsi ja seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristö ja rakennusperintökohteet.
Alueen suunnittelua ohjaavana kaavana toimii 25.3.2019 hyväksytty koko kaupunkia koskeva Rauman yleiskaava 2030. Yleiskaavassa
suunnittelualue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi (Tkem), jolle saa sijoittaa merkittäviä vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai
varastoivia laitoksia. Merkinnällä osoitetaan teollisuus- ja varastoalueet, joille saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia, ja joita koskee EU-direktiivi 2012/18/EU vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta (SEVESO III-direktiivi).
Lisäksi suunnittelualueelle on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Tikkalan alueelle on annettu merkintä kh, jonka mukaan alue on merkittävää kulttuuriympäristöä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä
kulttuuriympäristön arvojen sekä taajamakuvan ja maiseman arvojen säilymistä. Uudisrakentaminen alueella tulee sopeuttaa kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin, ja aluetta koskevissa suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä Satakunnan Museon tai Museoviraston lausunto.
Muutettavissa asemakaavoissa suunnittelualueelle on pääosin osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-4), jossa teollinen toiminta ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa melun, hajun, savun tai kaasujen muodossa. Suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuusrakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (TYK-6) sekä lähivirkistysaluetta (VL) ja leikkikenttä (VK).
ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO
Perustelut yleiskaavasta poikkeamiselle on esitetty selostuksessa.
Rakentaminen
ELY-keskus suosittelee AP-korttelialueiden osalta tarkennettavaksi
rakennusalojen rajauksia. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää kortteliin 453, jonka rajausta on syytä tarkistaa siten, että sl3 -merkinnällä osoitettu alueen osa jää kokonaisuudessaan korttelialueen ulkopuolelle.
Kulttuuriympäristö
Tikkalan alue merkittävänä kulttuuriympäristönä on kaavaluonnoksessa huomioitu hyvin ja suojeltaville rakennuksille on annettu suojelumerkinnät rakennusinventoinnin suositusten mukaisesti lukuun ottamatta tontilla 454- 13 sijaitsevaa Sampaanlinnaa. Sampaanlinna on maakunnallisesti
merkittävä, B-luokkaan arvotettu kohde, joten ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Sampaanlinnan kiinteistön osalta käyttötarkoitusmerkintää voisi täydentää /s-merkinnällä.
Virkamiestaloille kaavaluonnoksessa osoitetut käyttötarkoitukset (KTY3 ja KTY) eivät mahdollista rakennuksissa asumista. Asumisen
mahdollistaminen korttelialueilla turvaisi arvokkaiden rakennusten ja kulttuuriympäristön säilymisen nykyistä käyttötarkoitusta paremmin.
Kuitenkin alueen suuronnettomuusvaara aiheuttaa asumiselle omat reunaehtonsa ja esteensä. Asumisen mahdollistamista ainakin joissain virkamiestaloissa voisi kuitenkin vielä tutkia.
Rakennusinventoinnissa on nostettu esiin Tikkalan rakennuksen sisätilojen arvo ja säilyneisyys. Rakennus on arvotettu A-luokkaan ja sen sisätilojen suojelun tarvetta on tarpeen tutkia jatkosuunnittelussa. Lisäksi Tikkalan lähellä sijaitsevan veistoksen huomioiminen kaavassa on perusteltua.
Alueelle ominainen puutarhamainen luonne tulee myös säilyttää. Siltä osin kaavamääräyksiä on tarpeen tarkentaa.
Kaavamääräystä sr15 on hyvä täydentää siten, että määräyksessä kielletään rakennuksen purkaminen. Määräys sr16 on määräyksen sr15 tavoin hyvä aloittaa toteamalla, että kyseessä on suojeltava rakennus.
ELY-keskus esittää, että sr16- ja sr15-kaavamääräyksiin lisätään maininta lausuntopyyntövelvoitteesta Satakunnan Museolta merkittäviin muutoksiin ryhdyttäessä.
Luonnonympäristö
Kortteli 453 rajausta on siirrettävä sen verran, että sl3-rajaus jää
kokonaisuudessaan EV-alueelle. Luonnon monimuotoisuudeltaan erityisen tärkeän luontokohteen arvojen turvaaminen AP-korttelialueella on
huomattavasti vaikeampaa esimerkiksi metsäpohjaan kohdistuvan kulutuksen takia.
EV-alueella sijaitsevalle, suurimman luontokohteen rajausta mukailevalle, alueen osalle tulee myös osoittaa sl-3 -merkintä.
Kaavamerkintää sl-3 ELY-keskus suosittelee tarkistettavan esimerkiksi seuraavasti: ”Alueen osa, jolla sijaitsee metsälain 10 §:ssä tarkoitettu erityisen tärkeä elinympäristö. Aluetta tulee hoitaa niin, että sen erityispiirteet säilyvät. Maisematyölupaa alueelle ratkaistaessa on erityisesti otettava huomioon alueen luontoarvot.”
Liikenne
Nykyisten valtakunnallisten, seudullisten että paikallisten linjausten ja strategioiden mukaisesti tulee maankäytön suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseen ja houkuttelevuuteen erilaisten tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Tavoitteiden saavuttamiseksi alueilla, joilla on potentiaalisia kävely- ja pyörämatkojen kohteita, tulisi asemakaavoissa esittää myös
pyöräpysäköinnin rakentamisvelvoite autopaikkojen määrän lisäksi.
Laadukkaalla pyöräpysäköinnillä tuetaan pyöräillen tehtyjen matkojen lisääntymistä. Myös pyöräpysäköinnin sijoittelu tontilla vaikuttaa suuresti pyöräilijöiden reitteihin tontille ja tontilla. Pyöräpysäköinnin on hyvä sijaita lähellä sisäänkäyntiä ja sinne on liikenteen turvallisuuden kannalta
edullista suunnitella hyvät ja johdonmukaiset kävelyn ja pyöräilyn yhteydet, jotka risteävät autoliikenteen kanssa mahdollisimman vähän. Kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien toteuttamisesta tontilla on hyvä antaa ainakin yleismääräyksiä jo asemakaavassa. Pyöräpysäköinnin toteutuksesta
määrääminen määrällisesti ja laadullisesti jo asemakaavavaiheessa johtaa todennäköisemmin laadukkaiden pyöräpysäköintipaikkojen toteutukseen ja edelleen siistiin ja jäsentyneeseen pysäköintiin.
Ohjeita ja esimerkkejä pyöräpysäköintivelvoitteen määrittämiseksi määrällisesti ja laadullisesti löytyy mm. Väyläviraston ohjeita 18/2020:
Pyöräliikenteen suunnittelu, s.194 (https://julkaisut.vayla.fi/pdf11/vo_2020- 18_pyoraliikenteen_suunnittelu_web.pdf) tai pyöräliikenteen
suunnitteluohjeesta: https://pyoraliikenne.fi/pyorapysakoinnin- suunnitteluohje/#pysakointitarpeen-maarittely. Suuntaa antavana esimerkkinä voi tarkastella vaikka Turun kaupungin pysäköintinormia:
https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//pysakointinormit.pdf.
Alueen katuverkkoa ja poikkileikkauksien sekä risteysten tilavarauksia on hyvä tarkastella tavoitteiden valossa niin, että kaduilla on riittävästi tilaa rakentaa laadukkaat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet. Laadukkaat yhteydet kytkevät alueen Rauma pyöräilyn kehittäminen -raportissa esitettyyn pääverkkoon. Raportissa on havaittu alueelle olevan jo nyt pyöräilyn potentiaalia, joka asemakaavan myötä tulee kasvamaan.
Ympäristönsuojelu
Suuronnettomuusvaarallisten laitosten, joiden toiminta edellyttää ympäristölupaa, on otettava huomioon mm. toiminnan aiheuttama onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen, ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014 20
§; varovaisuus- ja huolellisuusperiaate). Kyseisten laitosten on myös varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi (YSL 15 §; ennaltavarautumisvelvollisuus).
Turvallisuustarkastelussa arvioidut laitokset ovat ympäristönsuojelulain 15
§:n mukaisesti laatineet suunnitelmia onnettomuuksien estämiseksi ja ympäristölle ja haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Laitosten ympäristöluvissa on myös asetettu velvoitteita kemikaalien käytölle ja varastoinnille sekä määräyksiä häiriötilanteiden ja poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset on annettu terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristöluvassa vaadittu ympäristöriskitarkastelu ja varautumissuunnitelmat ovat osa toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta. Päätösten mukaisista toiminnoista ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä, muuta yksityisen tai yleisen edun loukkausta, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Tikkalan alueen asemakaavan turvallisuustarkastelussa UPMn tehtaan ympärillä olevan konsultointivyöhykkeen laajuus on 1,5 km. Tukes on
7.3.2018 ilmoittanut UPM Communication Papers Oyj:n Rauman paperitehtaan ympäristöluvan valvontaviranomaiselle, että laitoksen konsultointivyöhyke on muuttunut rikkidioksidin poistumisen myötä ja on jatkossa 1 km.
Metsä Fibre Oy:n pelastussuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä mm.
klooridioksidivuodon varalta.
Muuta huomioitavaa
Kaavan ilmastonmuutosta hillitsevät sekä toisaalta ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät vaikutukset olisi hyvä eritellä
vaikutustenarvioinnissa, esimerkiksi ”Vaikutukset ilmastoon” otsikon alle.
Esimerkiksi ilmastokestävän kaavoituksen työkalun, KILVAn, avulla voi arvioida maankäytön suunnittelun ratkaisujen ilmastokestävyyttä.
Ilmastokestävän kaavoituksen tarkistuslista – KILVA (windows.net)
Lausunto on laadittu yhteistyössä ELY-keskuksen luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojeluyksiköiden sekä liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen kanssa. ELY-keskuksella ei ole toimialaltaan muilta osin
kaavaluonnokseen lausuttavaa.
Yksikönpäällikkö Risto Rauhala
Ylitarkastaja Riikka Elo
Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
Tiedoksi Satakuntaliitto
Satakunnan museo
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES)
ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue, Nymander
