31.08.2021 Julkinen
VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 022 500
www.ely-keskus.fi/varsinais- suomi
PL 236 20101 TURKU
Liedon kunta kaavoitus@lieto.fi
Viite: Lausuntopyyntö 23.6.2021
Lausunto kaavan valmisteluaineistosta, Säkyläntien - Arosuontien työpaikka- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos, Lieto
Lausunto koskee 18.2.2021 päivättyä kaavaluonnosta.
Lausuntoaineistossa on kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
Suunnittelualue sijaitsee noin 1-2 km Asemanseudun taajamasta pohjoiseen ja on pinta-alaltaan n. 45 ha. Kaavalla pyritään lisäämään yritystonttitarjontaa ja selvitetään biomassaterminaalin soveltuvuutta alueelle. Tarkoituksena on myös luoda jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä alueelle ja alueen sisällä.
Suunnittelualueesta suurin osa on talousmetsää. Alueen eteläpäässä on teollisuushalleja, omakotitaloja ja peltoa. Eteläosassa on myös hyvin säilynyt monimuotoinen metsä. Aivan suunnittelualueen vieressä on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka.
Suunnittelutilanne
Maakuntakaavassa suunnittelualue on teollisuustoimintojen aluetta (T) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Säkyläntie on merkitty seututieksi (st). Kaava-alueen eteläisin kärki ulottuu taajamatoimintojen kehittämisen kohdealuemerkinnän alueelle.
Yleiskaavassa alueella on teollisuus- ja varastoalue (T), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), yleisen tien alue (LT) ja katualue.
Säkyläntien varressa on melualuemerkintä tien molemmilla puolilla.
Teollisuus- ja varastoalueet ovat uusia ja olennaisesti muuttuvia alueita.
Alueella on vireillä yleiskaavan tarkistus ns. Kanta-Liedon osayleiskaava 2035. Yleiskaavaluonnoksessa on uusi länsi-
itäsuuntainen yhdystie/kokoojakatu suunnittelualueen eteläosassa ja Säkyläntietä pitkin kulkee suunniteltu kevyen liikenteen reitti.
Suunnittelualueesta suurin osa on asemakaavoittamatonta, mutta eteläosassa on voimassa kaksi asemakaavaa.
ELY-keskuksen kannanotot
Teollisuus ja asuminen
Kaava-alueen pohjoisosan teollisuusalue, biomassaterminaali, sekä muita T-alueita on sijoitettu yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Teollisuusalueiden vieressä kaava-alueen ulkopuolella on yleiskaavan kyläalue ja pientalovaltainen asuinalue.
Kaavaselostuksessa pitää esittää perusteet yleiskaavasta
poikkeamiseen. Kaavaratkaisun vaikutukset oleviin ja yleiskaavan mukaisiin asuinalueisiin tulee arvioida. Samoin arviossa tulee huomioida kaavan mahdollistama asuminen teollisuusalueella ja asumisen turvallisuus ja terveellisyys. Suunnittelualueen eteläosassa säilynyt metsä (luontoselvityksen kuvio 6) on virkistyksen kannalta tärkeä. Olisi arvioitava, onko myös muilla asutuksen läheisillä metsillä ja alueen pohjoisosan varttuneemmalla metsällä huomioitavia
virkistysarvoja.
Luonnonsuojelu
Luontoselvitys on ajantasainen (2021) ja sen perusteella voi arvioida kaavan vaikutuksia riittävällä tavalla. Pienenä teknisenä puutteena selvityksestä on jäänyt kirjaamatta, onko Suomen lajitietokeskuksen aineisto (laji.fi) ollut käytössä aikaisempien lajihavaintojen
taustoittamisessa. Em. aineisto on tarjolla mm. kuntien käyttöön ja tarvittaessa esim. uhanalaistieto on kuntien saatavilla ns.
viranomaisportaalin kautta https://laji.fi/about/4306. Tarkastelun
(19.8.2021) perusteella alueella ei ollut merkintöjä uhanalaisista lajeista lukuun ottamatta vanhaa liito-oravahavaintoa, joka oli tunnistettu
selvityksessä.
Tuoreen luontoselvityksen mukaan alueen kuviolla 6. on lähde, joka on ollut joskus vedenottopaikkana. Selvityksen mukaan lautareunus on pitkälti lahonnut ja lähteensilmä on sammaloitunut lähes umpeen.
Kuvauksen ja selvityksessä olevan kuvan perusteella ko. lähde on luonnontilaisen kaltainen ja se tulee arvioida vesilain mukaisena suojeltavana kohteena, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty.
Ko. lähde sijoittuu kuviolle, josta voitiin selvityksen mukaan määrittää kangaskorpia. Ne ovat koko maassa erittäin uhanalaisia (EN) ja Etelä- Suomessa äärimmäisen uhanalaisia (CR). Selvityskohteessa
luontotyypin laatu on kuitenkin kärsinyt ainakin harvennushakkuista.
Em. luontoarvoista huolimatta kuvio on kuitenkin osoitettu kaavaluonnoksessa lähes kokonaisuudessaan rakennettavaksi kohteeksi. Kaavassa tulee tunnistaa em. kuvion luontoarvo ja vesilain mukainen suojeltava kohde. Vesilain mukaisen kohteen vaarantaminen tai hävittäminen edellyttää vesilain mukaisen luvan.
Kaavaluonnoksen perusteella rakennettavat alueet eivät muuten näytä sijoittuvan erityisten luontoarvojen alueille, mutta kaavaselostuksessa arviointi on tarpeen selventää tuoreen selvityksen tietoihin perustuen ja kiinnittäen huomiota metsäalueiden osalta siihen, minkä tyyppisiin metsäympäristöihin rakentaminen sijoittuu.
Lähteeseen ja vesilain tulkintaan lisätietoja antaa ylitarkastaja Maria Mäkinen.
Liikenne
Asemakaavassa on osoitettu LT-alue seututielle 204 (Säkyläntie) sekä yhdystielle 12433 (Arosuontie). MRL 83§ 4 mom. mukaan yleisten teiden liikennealueita voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Arosuontie 12433 on yhdystie eikä se pääsääntöisesti palvele pitkämatkaista liikennettä, joten sitä ei tule osoittaa LT-alueeksi, vaan se tulisi osoittaa kaduksi.
Maantien kaavoittaminen kaduksi ei kuitenkaan vielä lakkauta
maantietä, vaan tie lakkaa vasta kunnan tehdessä kadunpitopäätöksen (MRL 86 a § (29.6.2016/569)). Arosuontien alkupään asemakaavassa on vielä vanha LYT-merkintä, joten yhtenäisyyden vuoksi
asemakaavaan olisi hyvä ottaa mukaan myös Arosuontien alkupää ja osoittaa myös se katumerkinnällä.
Maantien suoja-alue on 20 metriä molempiin suuntiin tien keskilinjasta.
Asemakaava-alueen tonttien rakennusalat eivät saa ulottua suoja- alueelle. Seutu- ja yhdysteillä tonttien rajat saavat kuitenkin ulottua suoja-aluetta lähemmäksi tien keskilinjaa, kunhan varatulle suoja- alueelle mahdutaan toteuttamaan mahdolliset parantamistoimet, kuten kävely- ja pyörätie tai valaistus. Parannuksille varattu tila tulisi jatkua aina samalla puolen tietä. Siellä missä parannuksia ei nähdä
toteutuvan, tiealueen rajauksen osalta kannattaa varmistua, että tiealue ulottuu kuitenkin vähintään kahden metrin etäisyydelle ojan tai, missä ojaa ei ole, tieluiskan tai -leikkauksen ulkosyrjästä. Seututien osalta LT- alueen leveys on hyvä olla 20 metriä keskilinjasta ainakin tien
länsipuolella, jossa kävely- ja pyörätien rakentaminen on
tulevaisuudessa todennäköistä. Säkyläntien osalta jalankulku- ja
pyörätie toteutettaneen jatkuvuuden vuosi tien länsipuolelle kuten se on osoitettu yleiskaavan luonnoksessakin.
Tämän lisäksi tiealueiden vieressä oleville tonteille tulisi osoittaa tien puolelle istutettava alueen osa. Näin tien sekä mahdollisen kävely- ja pyörätien ja tontin rakennusten väliin jää sekä näkösuojaa että suojaa epäpuhtauksilta. Niin kauan, kun Arosuontie on maantie, tulee näiden toteutua myös ko. tiellä, vaikka se kaavoitettaisiin kaduksi.
Maantien liittymien näkemäalueet on varattava siten, että saavutetaan liikenneturvallisuuden, liikenteen joustavuuden ja liikenteenvälityskyvyn kannalta riittävät näkemät. Näkemäalueet voidaan sisällyttää maantien liikennealueeseen, mutta suositeltavaa on kuitenkin näkemäalueen jättäminen liikennealueen ulkopuolelle ja osoittaminen viereisen maankäytön päälle nä-merkinnällä. Näin vältytään liian suurilta liikennealuevarauksilta risteysalueella. Tiealue kannattaa esittää suorana siellä, missä on kyse tavallisesta risteysalueesta ja
näkemäalueet merkitä nä-merkinnällä. Näkemäalueiden ulottuvuudet on hyvä vielä tarkistaa tapauskohtaisesti ohjeiden mukaisiksi ja merkitä näkemäalueet myös olemassa olevien risteysten yhteyteen.
Yleiskaavan luonnoksessa Tiemestarintie on käännetty uudelle kokoojakadulle, joka liittyisi Säkyläntiehen oletettavasti aiemmin suunnitellulla kiertoliittymällä, johon myös Arosuontie käännettäisiin.
Koska kiertoliittymästä on luovuttu, tulee uuden kokoojakadun ja Arosuontien liittymät porrastaa. Uusi kokoojakatu tulisi viedä
mahdollisimman pitkälle pohjoiseen, sillä Arosuontien liittymäkin on jo varsin lähellä seuraavaa liittymää ja liittymätiheys muodostuu näin varsin suureksi. Selostuksessa olisi hyvä käydä läpi myös
kokoojakadun alueen kokonaissuunnitelmaa, sillä yleiskaavan luonnos ei edellä mainituista syistä ole enää ajan tasalla. Kaavaselostuksesta tulisi käydä ilmi uuden kokoojakadun arvioitu tulevaisuuden
liikennemäärä ja raskaan liikenteen määrä. Kokonaissuunnitelmalla saattaa olla vaikutusta Säkyläntien liittymiin ja niiden mahdollisiin parannustarpeisiin.
Maantien alueen viereen osoitettu asutusta sekä lähivirkistysalue, joita molempia koskee valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. Näiden osalta on hyvä varmistua melusuojauksen rakentamisen tarpeesta. Tienpitäjä ei vastaa mahdollisen melusuojauksen toteuttamisesta olemassa olevan maantien melualueelle syntyvän maankäytön osalta.
Ilmasto
Kaavan vaikutukset ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle on hyvä arvioida. Ilmastovaikutusten arvioinnissa voi käyttää Ilmastokestävä kaavoitus (KILVA) -työkalua. https://www.ymparisto.fi/KILVA
Lausunto on laadittu yhteistyössä luonnonsuojeluyksikön sekä ELY- keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen kanssa.
yksikönpäällikkö Risto Rauhala
ylitarkastaja Emilia Horttanainen
Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
TIEDOKSI Varsinais-Suomen liitto
Esittelijä Horttanainen Emilia 31.08.2021 12:58 Ratkaisija Rauhala Risto 31.08.2021 13:08
