10.3.2022 Julkinen
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 025 000
http://www.ely-keskus.fi/hame
PL 29 15141 LAHTI
Hattulan kunta Elinvoimalautakunta kirjaamo@hattula.fi Lausuntopyyntö 1.2.2022
Lausunto kaavan valmisteluaineistosta, luonnos, Asemakaava Vihtola, (ent.
Sattula), Hattula
Hattulan kunta pyytää Hämeen ELY-keskukselta lausuntoa Vihtolan (ent. Sattula) asemakaavan valmisteluaineistosta. Kaavoitettava alue sijaitsee Hattulan Vihtolassa Sattulantien ja Hattulantien sekä Lehijärven rajaamalla alueella. Kaavan
tarkoituksena on mahdollistaa asuin-, vapaa-ajan- ja työpaikkarakentaminen sekä senioripalvelutalon/vanhainkotityyppinen rakentaminen alueelle.
Asemakaava on tullut vireille 31.5.2021. Asemakaavaa koskien on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 8.2.2022.
Ohjaava kaavatilanne
Kaava-asiakirjoissa on esitetty maakunta- ja yleiskaavatilanne. Kaavaselostuksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleiskaavatilanteiden kuvaukset eivät ole yhdenmukaiset. Kaavaselostuksen maakuntakaavatilannetta koskevassa
kappaleessa käsitellään virheellisesti seutu- ja maakuntakaavayhdistelmää, sillä alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040. Kanta-Hämeen maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty 27.5.2019.
Suunnittelualue on maakuntakaavassa osoitettu kylämäisen asutuksen alueeksi (AT).
Asemakaavoitettava alue sijaitsee yleiskaavan maa- ja metsätalousalueeksi (MT) merkityllä alueella. Alueella voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty 28.1.2004.
Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 § 1 mom.).
Asemakaavaluonnoksessa esitetty maankäyttöratkaisu eroaa merkittävästi alueella voimassa olevasta yleiskaavasta. Yleiskaavasta poikkeavaa asemakaavaratkaisua perustellaan tämän päivän maankäytöllisillä tarpeilla ja sillä, että alueella voimassa oleva yleiskaava on vanhempi kuin Kanta-Hämeen maakuntakaava. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maakuntakaavan AT-alue ei ole ristiriidassa suunnittelualueella voimassa olevan yleiskaavan kanssa. Maakuntakaavan merkinnät eivät estä alueen kulttuurihistoriallisesti sekä maisemallisesti tärkeiden viljelysalueiden säilyttämistä sellaisenaan.
Maankäyttö- ja rakennuslain 42 § 4 momentin mukaan asemakaava voidaan
perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentissa säädetystä poiketen, jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut. Alueen kulttuurihistorialliset arvot ovat
tunnistettu valtakunnallisesti merkittäviksi. Kaava-aineistossa ei ole esitetty
perusteltuja syitä poikkeavalle ratkaisulle, eikä aineistossa ole tuotu ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella alueella voimassa olevan yleiskaavan voitaisiin todeta olevan ilmeisen vanhentunut. Esitetyllä asemakaavaluonnoksella ja alueen
yleiskaavalla on huomattava ristiriita.
Rakentamisolosuhteet
Kaava-aineiston perusteella alueen maaperä on savea ja paikoin täytemaata.
Alueelle on kaavaluonnoksessa esitetty runsaasti rakentamista. Suunnitelmien toteutettavuutta ja rakennettavuutta on tarkoituksenmukaista tutkia
maaperäselvityksin. Lisäksi täytemaiden mahdollinen pilaantuneisuus ja pohjaveden korkeus sekä maaperän mahdollisten vettä johtavien maakerrosten sijainti
hienoainesten alla kaavoitettavalla alueella tulee selvittää. Suunnittelualue rajautuu vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen (Parola).
Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Lehijärven rantavyöhykkeelle.
Suunnittelualueen maanpinnan taso on lähellä vuosien 1971-2002 aikana tehtyjen vedenkorkeushavaintojen perusteella määriteltyä Lehijärven keskivedenkorkeutta (81,007 m, N2000-korkeustaso). Lehijärvelle on määritelty vähintään 10 vuoden yhtäjaksoisten vedenkorkeushavaintojen perusteella alin suositeltava
rakentamiskorkeus, joka on 82,40 m (N2000+m). Lehijärvi on avoin ja tuulelle altis järvi. Kaavoitettavan alueen sijainti huomioiden alinta rakentamiskorkeutta on syytä arvioida kaavoituksen yhteydessä edellä kuvattua tarkemmin.
Kulttuuriympäristö ja maisema
Asemakaavoitettava alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua
kulttuuriympäristöä (RKY) Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus. RKY-alueen arvot liittyvät esihistorialliselta ajalta nykypäivään
jatkuneeseen asutuksen jatkumoon. Alueen pellot laidunmaisemineen kytkeytyvät RKY-statuksen arvoihin ja alueen kyläasutukseen. Avoimilla pelloilla on maisemallista merkitystä. Suunnittelualue on osa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Asemakaavoitettavan alueen kohdalla RKY-alueen rajaus ulottuu Lehijärven rantaan.
Kaavasuunnittelua varten alueelle on laadittava kulttuuriympäristöselvitys, jossa alueen arvot selvitetään ja jossa esitetään suosituksia kulttuuriympäristön kannalta kestävälle maankäytön suunnittelulle. Selvityksen pohjalta kaavoittajan ja
viranomaisten on mahdollista arvioida kuinka paljon ja minkälaista rakentamista alueelle on mahdollista suunnitella ilman, että valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävät arvot vaarantuvat.
Liikenne
Suunnittelualue sijoittuu mt 3051 (Hattulantie) ja mt 13899 (Sattulantie) väliselle alueelle. Kaavaluonnoksessa on esitetty, että alueelle ei sallittaisi ajoneuvoliittymiä Hattulantien puoleiselle kaavarajalle eikä Sattulantielle kaava-alueen nykyiseen liittymään asti, mikä nähdään hyvänä asiana.
Sattulantie on kylätie, jossa on maalauksin toteutettu ajorata ja väylät jalankululle ja pyöräilylle. Kylätiekokeilu valmistui vuonna 2018. ELY-keskuksen tietoon ei ole tullut onnettomuuksia tieosuudelta viimeisen viiden vuoden aikana.
Sattulantien toisella puolella on golfkenttä, jonne on kävely-yhteys Sattulantieltä.
Kaava-alueelle johtavan tien alkupäässä on kenttä, jota hyödynnetään pysäköintialueena golfkentälle mennessä.
Kaava-alue rajoittuu Sattulantiehen. Suunnittelualueen lähtötietojen perusteella alueelle muodostuu sellaista asumista, jonka voidaan olettaa hyödyntävän golfkentän palveluita. Suunnittelussa tulisi huomioida selkeät ja turvalliset yhteydet edellä
mainittujen alueiden välille. Sattulantie on pääasiassa paikallista liikennettä välittävä maantie, joka tulee muuttumaan myöhemmin kaduksi.
Luonto
Kaavaselostusluonnoksen mukaan kaavoitettavalla alueella ei ole juurikaan luonnontilaisia alueita. Selostuksessa on lueteltu alueella kasvavia puulajeja ja todettu rannan olevan matala ja ruovikoitunut. Selostuksen mukaan alueelta ei ole löydetty uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja ja järven lajiston kuvataan olevan tyypillistä, mutta kaava-aineistosta ei käy ilmi, mihin nämä arviot perustuvat.
Alueeseen rajautuva ranta- ja vesialue (Myllyojan suu) on osoitettu Lehijärven- Armijärven osayleiskaavassa S-1 alueeksi (linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan tärkeä alue). Kaavaselostuksessa kuitenkin esitetään, että luontoselvityksiä täydennetään keväällä ja kesällä 2022.
Jotta kaavamuutoksen vaikutuksia kaavoitettavan alueen ja sen ympäristön
luonnonarvoihin sekä kaavamääräysten riittävyyttä voidaan arvioida, kaavaselostusta tulee täydentää kaavoitettavan alueen ja sen vaikutusalueen luonnon nykytilan kuvauksella. Luontoselvityksessä tulee kuvata luontotyypit sekä niiden mahdollinen uhanalaisuus ja suojelustatus (LSL 29 §), alueen kasvillisuus ja puuston rakenne, mahdolliset luonnonsuojelulailla rauhoitetut ja suojellut eliöt, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeille potentiaaliset elinympäristöt ja kulkuyhteydet sekä tarvittaessa
erillisselvitykset lajeista, sekä muut mahdolliset arvokkaat elinympäristöt, kuten metsä- ja vesilain mukaiset arvokkaat/suojellut kohteet. Eri osa-alueiden luontotyypit tai kasvillisuuskuviot sekä mahdolliset huomionarvoisten lajien esiintymät tulee esittää kartalla.
Melu
Kaavaselostuksessa todetaan, että kaava-alueen melutasot pysyisivät merkityksettöminä. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kuitenkin
Puolustusvoimien ampumatoimintaa, jonka meluvaikutukset tulee esittää kaava- asiakirjoissa ja niiden mahdolliset vaikutukset alueelle suunnitellulle asumiselle tulee arvioida. Kaavoituksella ei tule muodostaa alueelle sellaisia toimintoja, jotka voisivat rajoittaa Puolustusvoimien toimintaa. Kaavan laatimisessa tulee olla käytettävissä läheisten ampuma-alueiden mahdolliset meluselvitykset ja kaavaa laadittaessa Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto.
Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualue sijoittuu Ilveskallion
raskasammuntaharjoittelun melualueelle. Kaavan laatimisessa tulee siten huomioida valtioneuvoston asetus raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista 903/2017.
Vesitalous ja hulevedet
Lehijärven ekologinen tila on tyydyttävä. Suunnittelualueen rakennuspaikkojen liittäminen vesihuoltoverkkoon on oleellisen tärkeää. Suurimmat kuormituspaineet Lehijärveen aiheutuvat maatalouden hajakuormituksesta, mutta haja-asutuksen jätevedet ovat muun ohella merkittävä tekijä. Tavoitteena on alentaa Lehijärven nykyistä ravinnekuormitusta, joten asemakaavalla ei saa aiheuttaa järveen lisäkuormitusta. Kaava-alueella syntyviä likaantuneita hulevesiä ei saa johtaa Lehijärveen, vaan likaantuneet hulevedet tulee käsitellä ennen niiden johtamista järveen. Myös rakentamisaikaisia vesiä tulee viivyttää ja käsitellä, jotta vesien
mukana huuhtoutuvan kiintoaineen määrä ei aiheuta haittaa järven ekologiselle tilalle.
Puhtaat hulevedet (esim. kattovedet) tulee pyrkiä imeyttämään tontilla. Hulevesien käsittelyyn on suositeltavaa soveltaa luonnonmukaisia ratkaisuja.
Hulevesien asianmukaisen käsittelyn takaamiseksi kaava-alueelle on tarpeen laatia hulevesisuunnitelma. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös
ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Kaavakartta ja havainnekuvat
Nähtäville on asetettu luonnosmainen kaavakartta, josta ilmenee alueelle tavoiteltu maankäyttö pääpiirteittäin. Esimerkiksi kaava-alueen sisäisiä kulkuyhteyksiä on vaikea hahmottaa. Kulkuyhteyksiä on esitetty suunnittelualueelle laadituissa havainnekuvissa, mutta havainnekuvat eivät ole alueen toteuttamista sitovia.
Havainnekuvat ovat myös osittain ristiriidassa asemakaavaluonnoksen kanssa.
Kaavaesityksestä jää mm. epäselväksi, mitkä osat suunniteltavasta alueesta ovat kunnan toteuttamisvastuulla ja mitkä toteutetaan osana yksityistä
rakentamishanketta. Suojaviheralueelle (EV) saa kaavamääräyksen mukaan sijoittaa ajotiet, kevyen liikenteen väylät, pysäköintiä sekä autokatoksia ja -talleja. ELY-
keskuksen näkemyksen mukaan suojaviheralue ei ole tarkoitettu rakennettavaksi alueeksi.
Asemakaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutuksessa voidaan soveltaa nyt nähtäville asetetun kaltaista vapaamuotoista esitystapaa. Asemakaavan ehdotusvaiheessa (MRL 65 §, MRA 27 §) tulee sovellettavaksi ympäristöministeriön asetus maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä.
Kaava-aineiston havainne- ja ilmakuvissa pohjoisosan ranta-alueelle on merkitty mm.
kulkuyhteyksiä ja laiturirakenteita, vaikka ranta-alueet eivät kuulu kaavoitettavaan alueeseen. Myös kaavaselostuksen mukaan suojaviheralueille on tarkoitus toteuttaa rantaan johtavat ulkoilureitit. Lisäksi VU-2-alue on osoitettu uimarantatoimintoihin, vaikka alue ei rajaudu rantaan. Ranta-alue kuuluu osakaskunnalle.
Lopuksi
Kaava-aineistossa esitellyt suunnittelualueen ominaisuudet (mm. sijainti osana tärkeää kulttuuriympäristöä) ja alueella voimassa oleva yleiskaava eivät sellaisenaan tue kaavaluonnoksessa esitetyn kaltaista rakentamisen määrää. Kaavasuunnittelun jatkoa tulee arvioida alueelle laadittujen selvitysten tulosten pohjalta. Hämeen ELY- keskukselta tulee pyytää lausunto asemakaavan ehdotusvaiheessa.
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä asianhallintajärjestelmässä. Lausunnon valmisteluun on osallistunut
ympäristöasiantuntija Pauliina Kauppinen (luonto), hydrobiologi Heini-Marja Hulkko, vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, maankäytön asiantuntija Anu Schulte-Tigges (Uudenmaan ELY-keskus, liikenne) ja ylitarkastaja Larri Liikanen (Uudenmaan ELY- keskus, melu). Asian on esitellyt alueidenkäytön asiantuntija Olli Ruokonen ja ratkaissut johtava alueidenkäytön asiantuntija Annu Tulonen.
Tiedoksi Kanta-Hämeen alueellinen vastuumuseo Hämeen liitto
Puolustusvoimat, 2. logistiikkarykmentti
Hyväksyjä Tulonen Annu 10.03.2022 15:37 Esittelijä Ruokonen Olli 10.03.2022 13:31
