Ylöjärven kaupunki kaavoitus@ylojarvi.fi
Viite: Lausuntopyyntö 31.3.2021
Lausunto kaavan valmisteluaineistosta, Vuorentaustan alueen asemakaavojen muutos ja laajennus, Ylöjärvi
Ylöjärven kaupunki on pyytänyt Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-asiasta. Lausuntonaan ELY-keskus toteaa seuraavan:
Alueen yleiskaavassa, Taajamien yleiskaavassa vuodelta 1987, alue on pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), jonka lisäksi on
ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue (TY) ja maa- ja metsätalousaluetta (M). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on nykyisen Vuorentaustan asuntoalueen täydentäminen niin, että se mahdollistaisi noin 2000 asukkaan sijoittumisen alueelle. Kaavassa on lisäksi tontti koulua ja päiväkotia varten (YO). Kaavaratkaisun mukainen asukaspohja mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen toimintaedellytykset alueella.
Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta, mutta asemakaavamuutoksessa ei ole huomioitu maakuntakaavan länsi-itä-suuntaista viheryhteystarvetta alueen etelärajalla.
Kaava-alueella esiintyy laajasti paineellista pohjavettä, jota purkautuu useassa eri kohteessa. Paineellisen pohjaveden esiintymisalueen laajuus ja toisaalta Ylöjärvenharjun pohjavesialueen läheisyys huomioon ottaen on mahdollista, että kaava-alueen ja Ylöjärvenharjun pohjavesimuodostuman välillä on hydraulinen yhteys. Mikäli tällainen yhteys on, voivat kaava- alueella tehtävät maanrakennustoimenpiteet aiheuttaa lisääntyvää pohjaveden purkautumista ja siten vaikuttaa Ylöjärvenharjun
pohjavesimuodostuman tilaan. Tästä syystä tulee kaavoitusta varten tehdä riittävä pohjavesiselvitys, jonka perusteella arvioidaan paineellisen
pohjaveden ja Ylöjärvenharjun pohjavesimuodostuman läheisyyden vaikutusta kaava-alueen rakentamisedellytyksiin ja haitallisten pohjavesivaikutusten ehkäisyn vuoksi tarvittaviin rakentamistapoja koskeviin määräyksiin.
Asemakaavaa varten on tehty luontoselvitys (2017), jonka on laatinut Pentti Keskitalo Ylöjärven kaupungilta, ja se perustuu vuosina 2015-2017 tehtyihin maastokäynteihin sekä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kesällä 2017 tekemään linnusto- ja lepakkoselvitykseen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan selvityksessä on puutteellisuuksia, joiden
korjaamiseksi luontoselvitystä ja luontovaikutusten arviointia tulee täydentää, jotta voidaan varmistua, ettei kaavoituksesta aiheudu
Lausunto 2 (4)
PIRELY/5876/2021 4.5.2021
luonnonsuojelu- tai esimerkiksi vesilain vastaisia seurauksia.
Luontoselvitystä täydennettäessä tulee varmistua, että luontoarvot selvitetään riittävällä tavalla ja tarkkuudella koko kaavoitettavana olevalta alueelta kaavaratkaisun pohjaksi.
Kaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä on todettu ilman perusteluja ja inventoinnin kuvausta, ettei kaavoitettavalla alueella tavata liito-oravaa eikä alueella ole juurikaan lajille sopivia biotooppeja. Luontoselvityksen mukaan kaavoitettavan alueen metsissä esiintyy kuitenkin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan potentiaalisia luontodirektiivin liitteessä IV a
mainitulle liito-oravalle soveltuvia alueita mm. luontoselvityksen kuvioilla 5 ja 6 kuusikkoa, jonka joukossa esiintyy lehtipuustoa. Lisäksi ELY-
keskuksella on kaavoitettavan alueen lähialueilta tiedossaan havaintoja lajista. ELY-keskus katsoo, että mahdollinen liito-oravan esiintyminen tulee selvittää kaavoitettavalta alueelta oikea-aikaisin ja riittävin menetelmin.
Muiden luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien, esim.
viitasammakko, mahdollista esiintymistä kaava-alueella tulee tarkastella asiantuntija-arviona ja tarvittaessa varmistaa lajin esiintyminen maastossa lajille potentiaalisilta esiintymispaikoilta. Ko. lajien mahdollisten
lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellon (LSL 49§) huomioimisen lisäksi tulee varmistaa, ettei kaavaratkaisulla katkaista esim. liito-oravan mahdollisia kulkuyhteyksiä.
Luontoselvityksestä ei selviä onko kaavoitettavalta alueelta etsitty
mahdollisia uhanalaisia, erityisesti suojeltavia tai rauhoitettuja kasvilajeja.
Esimerkiksi erityisesti suojeltavaa lahokaviosammalta voi kasvaa pehmeäksi lahonneilla kookkailla maapuilla ja kannoilla vanhoissa havumetsissä ja lehdoissa. Aiemmin lajia on tavattu sekä Ylöjärven että Tampereen kaupunkien alueilta. Luontoselvityksen mukaan
kaavoitettavalla alueella ainakin kuviolla 6 esiintyy runsaasti maa- ja lahopuustoa. ELY-keskus katsoo, että luontoselvitystä tulee täydentää selvityksellä kaavoitettavan alueen mahdollisista uhanalaisista,
rauhoitetuista tai erityisesti suojeltavista kasvilajeista. Mikäli em. lajeja alueelta tavataan, tulee kaavaratkaisun vaikutukset niihin arvioida ja kasvupaikat huomioida asianmukaisesti kaavan laadinnassa. Lisäksi luontoselvityksessä mainittujen uhanalaisten lintulajien
uhanalaisuusluokitukset tulee päivittää viimeisimmän
uhanalaisuusluokituksen mukaiseksi ja arvioida kaavahankkeen vaikutukset ko lajeihin.
ELY-keskus katsoo, ettei luontoselvityksestä ilmene riittävällä tavalla, onko alueelta selvitetty ja tunnistettu luonnonsuojelulain (29§ ja 30§) tai vesilain (2 luku 11§) suojellut luontotyypit sekä metsälain erityisen tärkeät
elinympäristöt (10§). Luontoselvityksessä mainitaan ainoastaan avointa maisemaa hallitseva suuri mänty, joka ELY-keskuksen näkemyksen mukaan saattaa soveltua luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi kohteeksi. Metsä- ja vesilain mukaisista kohteista luontoselvityksessä todetaan, ettei niitä alueella tavata juurikaan. Luontoselvityksessä
kuitenkin tuodaan esiin, että Pohjajärven laskupurossa (luontoselvityksen kuvio 8) on siellä täällä luonnontilaisen kaltaisia osuuksia, lisäksi ELY- keskus on saanut tiedon mahdollisesta lähdekohteesta kaavoitettavalla alueella. ELY-keskus katsookin, että alueen luontoselvitystä tulee
täydentää asianmukaisin maastoselvityksin mahdollisten lain suojaamien kohteiden osalta. Mikäli em. suojeltavia luontotyyppejä alueelta tavataan, tulee kaavaratkaisun vaikutukset niihin arvioida ja luontotyypit huomioida asianmukaisesti kaavan laadinnassa.
Luontoselvityksen mukaan kaavoitettavalta alueelta on tavattu uhanalaisia luontotyyppejä; nykyisen kevyenliikenteen väylän varrelta
metsäkortekorpea (luontoselvityksen kuvio 5a), joka on katsottu viimeisimmässä luontotyyppien uhanalaisuustarkastelussa (Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018, -Luontotyyppien punainen kirja) sekä koko Suomessa että Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi (EN). Luontoselvityksen kuviolta 6 puolestaan on tavattu koko maassa vaarantuneeksi (VU) ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN) luokiteltua lehtokorpea. Asemakaavaluonnoksessa uhanalaisten
luontotyyppien alueille on annettu VL-8 -merkintä, ja sitä koskeva määräys.
Koska on uhanalaiset luontotyypit ovat vesitalouden säilymisestä
riippuvaisia suoluontotyyppejä, tulisi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaavamääräystä täydentää niin, että kaavamääräys suojaisi uhanalaisten luontotyyppien ominaispiirteet ja vesitalouden säilymisen. Myös
ulkoilureitin ja hulevesien käsittelyrakenteiden sijoittelussa ja toteutuksen suunnittelussa tulisi huomioida uhanalaisten luontotyyppien säilyminen.
ELY-keskus suosittelee uhanalaisten luontotyyppien osoittamista kaavassa omalla niiden ominaispiirteet turvaavalla merkinnällä.
Asemakaavaluonnoksessa Pohjajärven laskuojan varteen esitettyä kaavamerkintää ja määräystä (VL) ELY-keskus ei pidä riittävänä turvaamaan alueelta laaditussa luontoselvityksessä arvokkaaksi määritellyn kohteen luontoarvoja. Lisäksi purokohteen
luontoarvotarkastelua tulee ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tarkentaa sen osalta edustaako puro lähiympäristöineen lain suojaamaa luontotyyppiä. ELY-keskus katsoo myös, että kaavaluonnoksen määräys saattaa mahdollistaa puron ympäristössä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti Myllypuron Natura 2000 -alueen suojelun
perusteisiin, esimerkiksi kiintoaineen kulkeutumista puroon ja sitä kautta Natura 2000 -alueelle. Edellä mainitut seikat tulee huomioida riittävällä tavalla kaavan jatkovalmistelussa, sekä vaikutukset arvioida Natura 2000 - alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa.
Vaikutukset Myllypuron Natura 2000 -alueeseen
Kaavan taustaselvitykseksi on laadittu kaava-aluetta koskeva
hulevesiselvitys (2019) sekä sen kanssa yhtäaikaisesti Natura-arvioinnin tarveharkintaraportti (2019) kaavahankkeen vaikutuksista noin kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Myllypuron Natura 2000 -alueen suojelun
perusteisiin. Noin 35 hehtaarin laajuinen kaava-alue rajautuu lännessä Pohjajärvenojaan, joka laskee Myllypuron Natura 2000 -alueella
sijaitsevaan Myllypuroon. Myllypuro edustaa Natura 2000 -alueen suojelun perusteena olevaa pikkujokien ja purojen luontotyyppiä, Natura -alueen suojelun perusteena on myös muita luontotyyppejä sekä yksittäinen laji.
Sekä hulevesiselvitys että Natura-arvioinnin tarveharkintaselvitys kuitenkin perustuvat hulevesiselvitysraportin karttaesityksen perusteella maankäytön ratkaisuun, joka poikkeaa asemakaavaluonnoksesta. ELY-keskus katsoo,
Lausunto 4 (4)
PIRELY/5876/2021 4.5.2021
että Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (Natura- arvioinnin tarveharkinta tai tarvittaessa luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen varsinainen Natura-arviointi) tulee olla laadittu kyseessä olevasta kaavaratkaisusta, ja raportissa tulee käsitellä yksiselitteisesti hulevesien määrälliseen ja laadulliseen hallintaan kaava-alueella tarvittavat hulevesiratkaisut perusteltuine mitoitustietoineen. Myös hulevesivaikutusten lisäksi muut mahdolliset kaavan Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset tulee tarkastella. Vaikutusten arviointiin tulee sisällyttää myös yhteisvaikutusten tarkastelu kaavahankkeen ja Myllypuron Natura 2000 -alueen valuma-alueelle sijoittuvien muiden menneiden, nykyisten ja tulevien hankkeiden ja suunnitelmien kanssa.
Em. vaikutusten arvioinnin perusteella riittäviksi katsotut hulevesien hallintatoimet tulee sitoa hyväksyttävän kaavan kaavamerkintöihin ja - määräyksiin, sekä hallintatoimet kuvata yksiselitteisesti
kaavaselostuksessa. ELY-keskus pitää erityisen tärkeänä, että kaavaan sisällytetään määräykset kaava-alueen riittävien hulevesijärjestelmien toteuttamisesta ennen varsinaisen rakentamisvaiheen ja tonttien valmistelun aloittamista, sekä tarvittavien hulevesijärjestelmien toimivuuden varmistamisesta säännöllisellä seurannalla.
Yleisenä kommenttina lausuntomenettelyyn vielä, että tausta-aineistoiksi mainitut selvitykset olisi hyvä olla saatavissa lausuntoa pyydettäessä ja kaavan nähtävillä ollessa.
Lausunto on allekirjoitettu sähköisesti. Asiaa ovat käsitelleet
pohjavesiasioiden osalta ylitarkastaja Vesa Hyvärinen ja luontoasioiden osalta ylitarkastaja Marita Saksa-Lapikisto. Lausunnon esitteli ylitarkastaja Pekka Kinanen ja ratkaisi ylitarkastaja Pauliina Pelkonen.
LIITTEET -
JAKELU Ylöjärven kaupunki
TIEDOKSI Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto, Freija Metsähalme / ELY
