PÄÄTÖS
Nro 60/08/2 Dnro ISY-2008-Y-46 Annettu julkipanon jälkeen
11.6.2008
ASIA Ympäristönsuojeluasetuksen 61 §:n mukainen ilmoitus, joka koskee koeluonteista Hautalammen malmiesiintymän maanalaista tutkimusta Keretin kaivospiirin alueella, Outokumpu
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Finn Nickel Oy
Kaupintie 11
00440 Helsinki
ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN
Finn Nickel Oy on tehnyt asiakohdassa mainitun koetoimintailmoituksen 6.3.2008 Itä- Suomen ympäristölupavirastoon. Ilmoitusta on täydennetty 14.3. ja 18.3. sekä
29.5.2008.
Ilmoitus koskee ympäristönsuojelulain 30 §:n 2 momentissa tarkoitettua koeluonteista toimintaa. Ympäristölupavirasto käsittelee ilmoituksen ympäristönsuojelulain 61 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 a) kohdan toimivallan perusteella.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Koetoiminta sijoittuu Outokumpu Mining Oy:n hallussa ja voimassa olevien kaivos- piirien alueille (kaivosrekisteri nro 98/1-13b, 563/1a, 348/1a). Maa-alueet omistaa Ou- tokumpu Oyj.
Keretin kaivosalueen jälkitarkkailut (kuormitustarkkailu, vesistötarkkailu, kalatalou- dellinen tarkkailu) perustuvat Itä-Suomen vesioikeuden Outokumpu Mining Oy:lle 16.12.1998 antamaan päätökseen nro 67/98/3.
Outokummun kaupunki ja Outokumpu Mining Oy ovat tehneet 29.12.1999 sopimuk- sen Outokummun kaupungin Jyrin käsittelyalueen kaatopaikkavesien johtamisesta Outokumpu Mining Oy:n Keretin rikastushiekka-aluetta ympäröivään ojaan ja sitä pitkin yhtiön kosteikkopuhdistamon ja neutralointiaseman kautta Alimmaiseen Hauta- lampeen.
Finn Nickel Oy:n ja Outokumpu Oyj:n välillä on käynnissä maakaupan ja kaivos- oikeuksien siirtoon liittyvät neuvottelut. Kaupat toteutuvat lähiaikoina, jolloin kyseiset maa-alueet siirtyvät Finn Nickel Oy:n omistukseen. Kauppa on toteutunut 22.5.2008.
Kaupan jälkeen haetaan muutosta nykyisiin kaivospiirirajoihin. Koetoiminnan järjes- telyistä on sovittu maanomistajan ja kaivospiirin haltijan kanssa.
Hautalammen kaivostoiminnalle ei ole voimassa olevia lupia.
Alue on kaavoittamaton.
ILMOITUS
Sijainti ja ympäristöolosuhteet
Malmin koelouhinta ja siihen liittyvät toimenpiteet tehdään Keretin vanhalla kaivos- alueella Hautalammen malmin hyödyntämiseksi. Alue sijaitsee Outokummun kaupun- gin keskusta noin 2 km länteen.
Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 500 m:n etäisyydellä kaivosalueesta pohjoi- seen, 600 m:n etäisyydellä kaivosalueesta etelään sekä 900 m:n päässä kaivosalueesta itään. Muu ympäröivä alue on metsätalousmaata. Kaivosalueen länsipuolella sijaitsee suljetun Keretin kaivoksen peitetty ja jälkihoidettu Hautalammen rikastushiekan läji- tysalue. Tämän alueen länsipuolella noin 1,5 km kaivosalueelta länteen sijaitsee Jyrin käsittelyasema (kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyalue). Kaivosalueen eteläpuolella si- jaitsee Outokummun Golfseura ry:n ylläpitämä golfkenttä.
Kaivosalue ei sijaitse vedenhankinnalle tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvaksi luokitellulla pohjavesialueella.
Kaivosalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, eikä hankealueella tiede- tä esiintyvän erityisiä luontoarvoja tai kasvupaikka- tai elinympäristövaatimuksiltaan vaativia lajeja. Kaivospiirin alueella ei ole luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Sysmäjärvi, joka sijaitsee noin 4 km:n päässä kaivosalu- eesta kaakkoon, on yksi valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohteista ja kuuluu Natura 2000 -verkostoon (Sysmäjärvi FI0700001).
Kaivostoiminnan tausta
Keretin alueella on harjoitettu kaivostoimintaa vuosina 1954–1989. Malmia on louhit- tu syvimmillään yli 300 m maanpinnan alapuolella. Malmia on rikastettu Keretin teol- lisuusalueella sijainneissa rikastamoissa. Toiminnassa syntynyttä rikastushiekkaa on läjitetty Hautalammen rikastushiekka-alueille. Kaivosalueen kuivatusvesiä on johdettu Alimmaisen Hautalammen ja Ruutunjoen kautta Sysmäjärveen.
Keretin kaivoksella on tehty 1980-luvulla tuotantoa valmistelevia töitä Hautalammin kupari-nikkeli-koboltti-malmin louhimiseksi. Tällöin louhittiin vinotunneliyhteys malmioon, joka sijaitsee vanhan Keretin kaivoksen yläpuolella ja 100–150 m maan- pinnan alapuolella. Malmin louhintaa ei silloin kuitenkaan aloitettu. Kaivostoiminnan loputtua vinotunnelin suuaukko on suljettu ja maisemoitu.
Kaivosalueen vesienkäsittely
Keretin vanha kaivos ja Hautalammen malmioon johtava vinotunneli ovat täyttyneet vedellä. Vanhasta kaivoksesta purkautuvat vedet sekä Hautalammen rikastushiekan lä- jitysalueen suotovedet kerätään ja johdetaan ojia pitkin alueelle vuonna 2001 raken- nettuun kosteikkopuhdistamoon. Kosteikkopuhdistamo on kooltaan noin 3 000 m2 ja siihen tulee kuormitusta myös Outokummun kaupungin Jyrin kaatopaikka-alueelta.
Kosteikkopuhdistamossa käsitellyt vedet purkautuvat mittapadon ja purku-uoman kautta Alimmaisen Hautalampeen. Kosteikkopuhdistamosta Alimmaiseen Hautalam- peen johdetut vesimäärät ovat olleet keskimäärin noin 300 000 m3/a.
Alimmaisen Hautalammen pinta-ala on noin 6,5 ha ja tilavuus aiemmin tehdyn ruop- paustyön jälkeen noin 200 000 m3. Alimmainen Hautalampi on nykytilanteessa ja jo aiemman kaivostoiminnan aikana toiminut kaivosalueen vesien jälkiselkeytys- ja ta- sausaltaana sekä kosteikkona, jonka seurauksena lampeen on kertynyt runsaasti kiin- toainesta ja metalleja. Lammen vedenlaatu on heikko. Alimmainen Hautalampi ei ole yhteistä vesialuetta. Alimmaista Hautalampea ei ole nykytilanteessa eikä aiemminkaan kaivostoiminnan aikana käytetty virkistystarkoituksessa, kuten uimiseen tai kalastuk- seen.
Kosteikkopuhdistamolta Alimmaiseen Hautalampeen tulevien vesien viipymäksi lam- messa muodostuu vuotuisesta virtaamasta riippuen noin 0,5–1 vuotta. Nykytilanteessa Alimmaisen Hautalammen puhdistusteho kiintoaineksen, sulfaatin ja metallien suh- teen on keskimäärin lähes 90 %. Alimmaisesta Hautalammesta vedet puretaan Ruu- tunjoen kautta Sysmäjärveen ja edelleen Sysmänjokea pitkin Taipaleenjokeen ja He- poselkään. Alimmaisen Hautalammen alapuolella Ruutunjoen virtaamat ovat vaihdel- leet 2,2–2,6 Mm3/a.
Koetoiminnan kuvaus
Kaivostoimintaa edeltävinä töinä on tarpeen tehdä koetoimintaa, johon liittyy aiemmin louhittuun vinotunneliyhteyteen kertyneen veden tyhjennys ja tunnelin kunnostaminen sekä tunnelista tehtävät malmion kairaustutkimukset ja koelouhinta. Malmi koerikas- tetaan Luikonlahden rikastamolla Kaavilla.
Vinotunnelin tyhjennyspumppaus
Vinotunnelin tyhjennys tehdään pumppaamalla vesi Keretin kaivostornin alapuolisesta kaivoskuilusta, joka on vanhan Keretin kaivoksen ja malmin kaatonousuyhteyden kautta yhteydessä vinotunneliin. Ensimmäisessä vaiheessa vinotunnelin tyhjennys- pumppausta jatketaan malminkaatonousun syvyydelle 100 m, jonka jälkeen kaatonou- suyhteys vinotunnelista Keretin vanhaan kaivokseen tukitaan betoniseinällä. Vinotun- nelissa ja Keretin vanhan kaivoksen syvyystason 100 m yläpuolisissa osissa arvioi- daan olevan noin 150 000 m3 vettä. Pumppausvaiheen keston arvioidaan olevan noin 3 kk. Pumpattavan vesimäärän arvioidaan olevan keskimäärin 2 500 m3/d (30 l/s), jos- ta lisäystä kaivoksen normaaliin ylivuotovirtaamaan on noin 1 700 m3/d (20 l/s).
Malminkaatonousun tukkimisen jälkeen pumppu siirretään vinotunneliin ja tyhjennys- pumppausta jatketaan noin syvyydelle 120 m. Pumppausvaiheen vesimäärän arvioi- daan olevan noin 30 000 m3, pumppaustehon 1 000–2 000 m3/d ja tyhjennyspump-
pauksen keston 2–4 viikkoa. Pumppauksen saavutettua aiemmin tukitun ilmanvaihto- yhteyden tason veden virtaama noususta vinotunneliin tarkistetaan ja tarvittaessa este- tään teräsbetoniseinää vahvistamalla.
Tyhjennyspumppauksen kokonaiskesto on noin 4 kuukautta. Pumppausta tehdään seit- semänä päivänä viikossa ympäri vuorokauden. Tyhjennyspumppauksen jälkeen vino- tunneliin purkautuu vettä maa- ja kallioperästä, joka joudutaan pumppaamaan pois tunnelin kuivana pitämiseksi. Pumpattavan vesimäärän arvioidaan olevan maksimis- saan noin 250 l/min, eli 360 m3/d.
Kaivosalueen poikki kulkevasta 20 kV:n voimalinjasta tehdään sähköliittymä kaivos- alueelle.
Vesien käsittely ja johtaminen
Lokakuussa 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan Keretin kuilussa vedet ovat lähellä neutraalia ja metallipitoisuudet matalia. Pumpattava vesi voidaan luokitella kalliopoh- javedeksi.
Vesienkäsittelyä varten rakennetaan Keretin vanhan kaivostornin pohjoispuolelle kak- siosastoinen allas, jonka pinta-ala on noin 3 000 m2, tilavuus 4 000 m3 ja vesisyvyys 1,3–1,5 m. Veden viipymä altaassa on yli 1 vrk. Altaan pohjarakenne, reunavallit sekä altaan kahteen osaan jakava väliseinämä rakennetaan moreeniaineksista, joilla saavu- tetaan rakenteiden riittävä tiiveys ja estetään käsiteltävien vesien suotautuminen maa- perään. Vesienkäsittelyaltaan tulopuolelle rakennetaan vesien purku- ja kemikalointi- kaivo ja siitä tuloputki altaaseen. Mikäli vesienkäsittelyssä tehostettu raudanpoisto osoittautuu tarpeelliseksi, altaan eteen voidaan rakentaa myös ilmastusportaat, joissa kaivoksesta pumpattu vesi ilmastuu ja rauta saostuu. Vesienkäsittelyaltaan kahden al- lasosaston välille rakennetaan putkiyhteys sekä kemikaalin syöttöpiste. Toisen allas- osaston lähtöpäähän rakennetaan purkuputki sekä tarkkailu- ja mittauskaivo, joiden kautta vedet poistuvat vesienkäsittelyaltaasta.
Vesienkäsittelyaltaasta vedet johdetaan Alimmaiseen Hautalampeen, josta vedet pur- kautuvat Ruutunjoen kautta Sysmäjärveen. Tarvittaessa vedet voidaan ohjata kosteik- kopuhdistamon kautta Alimmaiseen Hautalampeen.
Vinotunnelin kunnostaminen ja malmin kairaustutkimukset
Tunnelin suuaukon alueella syntyy puhtaita maanpoistomassoja noin 20 000 m3itd, jotka läjitetään kaivosalueelle. Läjitettyjä maamassoja voidaan myöhemmin kaivos- toiminnan aloittamisvaiheessa hyödyntää kaivosalueen rakenteissa. Vinotunnelin tun- nelitie kunnostetaan ja tunnelin katto ja sivuseinät rusnataan, olemassa olevien pulti- tusten kunto tarkastetaan ja tarpeen mukaan heikot alueet kunnostetaan.
Kaivoksen rakennusvaiheessa kaivoksen tuuletusilma johdetaan kaivokseen vinotun- neliin asennettavalla tuuletustorvella.
Tunnelin kunnostuksen jälkeen tunnelista tehdään lisäkairauksia malmion tutkimisek- si.
Koelouhinta ja -rikastus
Kahdesta koelouhoksesta louhitaan malmia 20 000–25 000 t. Koelouhinnan aikana on tarkoitus selvittää suunnitellun tuotantomenetelmän soveltuvuutta sekä testata louhos- ten lujitusta tuotannonaikaisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Malmi louhitaan poraus-panostusmenetelmällä. Käytettävät räjähdysaineet ovat AN- FO, Aniitti sekä K- ja KK-putkipanos.
Louhittu malmi lastaan maanpinnalla rekka-autoihin ja kuljetaan Keretintien, Kuus- järventien, Kuopiontien ja Kaavintien kautta Luikonlahden rikastamolle. Malmia aje- taan päivittäin noin 20 rekka-autokuormaa 1,5 kuukauden aikana.
Rikastuskokeiden tarkoituksena on tutkia malmin rikastettavuutta rikastusprosessin testaamiseksi ja optimoimiseksi. Koerikastuksessa testaan myös prosessiveden kierrä- tystä ja uutta reikäputkimenetelmää rikastushiekan käsittelyssä.
Ulkopuolisten pääsy ja liikennöinti toiminta-alueelle estetään. Toiminta-alue merki- tään työmaakyltein ja muilla tarvittavilla rakenteilla. Maanalaisista räjäytyksistä il- moitetaan äänimerkeillä.
Koetoiminnan kesto
Tyhjennyspumppaus aloitetaan 15.4.2008. Tyhjennyspumppaus tehdään kahdessa vaiheessa ja pumppaus kestää yhtensä noin 4 kk. Kaivostunnelin kuivanapitopump- pausta jatketaan malmintutkimusten ja koelouhinnan aikana ja sen jälkeen kaivostoi- minnan aloittamiseen saakka.
Malmin koelouhinta tehdään syys–lokakuusta vuoden 2008 loppuun. Vinotunnelin kunnostustyöt ja malmin kairaustutkimukset jatkuvat vuoden 2008 loppuun saakka.
Koetoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen
Tyhjennyspumppauksen vedet johdetaan Alimmaisen Hautalammen ja Ruutunjoen kautta Sysmäjärveen. Järveä kuormittavat myös Outokummun kaupungin käsitellyt jä- tevedet, Jyrin käsittelyalueen kaatopaikkavedet, GTK:n koetehtaan jätevedet, Mondo Minerals Oy:n Vuonoksen tehdasalueelta tulevat jätevedet sekä haja-asutus ja maata- lous.
Tyhjennyspumppauksen aikana vedet johdetaan Alimmaisen Hautalammen kautta Ruutunjokeen, mikä lisää kaivosalueelta tulevan veden määrää nykyisestä (noin 850 m3/d) noin 1 700 m3/d. Kuivanapitopumppauksen vesimäärä arvioidaan olevan noin 250 l/min eli noin 360 m3/d. Keretin vanhan kaivoksen vesipinta saavuttaa
pumppausta edeltäneen tasonsa noin 6 kuukaudessa. Tällöin kaivoksesta purkautuva ja kosteikkopuhdistamoon menevä vesimäärä palaa nykyiselle tasolle.
Pumpattavissa vesissä merkittäviä kuormitustekijöitä ovat nikkeli, kiintoaine, sulfaatti ja rauta. Pumpattavien vesien ei arvioida aiheuttavan merkittävää vesistökuormitusta, kun vesien käsittely ja johtaminen tehdään suunnitellulla tavalla. Alimmaiseen Hauta- lampeen johdettavien käsiteltyjen vesien kuormituksen tyhjennyspumppausten aikana arvioidaan olevan seuraavan: rauta <1,25–7,5 kg/d (<0,5–3 mg/l), nikkeli <0,025–
0,25 kg/d (<0,01–0,1 mg/l), koboltti <0,025–0,25 kg/d (<0,01–0,1 mg/l), sinkki
<0,025–0,25 kg/d (<0,01–0,1 mg/l), kiintoaine 12,5–37,5 kg/d (5–15 mg/l) ja sulfaatti 250–1 250 kg/d (100–500 mg/l).
Ruutunjoen vedenlaatu on ollut vuosina 1996–2006 keskimäärin seuraava: kiintoaine 2,8 mg/l, sulfaatti 48 mg/l, rauta 1 550 μg/l, kupari 23 μg/l, sinkki 77 μg/l, koboltti 18 μg/l ja nikkeli 46 μg/l.
Koetoiminnan vaikutukset Ruutunjoen ja Sysmäjärven veden ja sedimentin laatuun arvioidaan vähäiseksi. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia ve- sieliöstölle, kalastolle tai vesien käytölle eikä heikentävän veden tai sedimentin laatua tai kalojen käyttökelpoisuutta. Pumpattavat vedet sisältävät niukasti ravinteita ja hap- pea kuluttavaa kuormitusta, joten vesillä ei tule olemaan rehevöittävää tai happitilan- netta heikentävää vaikutusta Ruutunjoessa tai jo lähtökohdaltaan rehevässä Sysmäjär- vessä. Ruutunjokeen tuleva lisävesimäärä voi jopa parantaa veden laatua.
Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Vesien pumppaus ei aiheuta merkittävää pohjaveden pinnan korkeuden laskua alueella eikä vaikutusalueella ole tiedossa pohjavedenkäyttöä ja talousvesikaivoja.
Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ilmapäästöjä. Pölyämisen vähentämiseksi kulku- väyliä voidaan tarvittaessa kastella tai suolata sekä malmikuormat voidaan peittää.
Räjäytysten ja porausten aiheuttamat melupäästöt rajoittuvat maanalaisten louhostilo- jen sisälle. Malminnostosta, sisäisestä liikenteestä ja malmin lastauksesta aiheutuva meluhaitta minimoidaan tekemällä toiminnot arkipäivisin klo 7–22 välisenä aikana.
Toiminnan aikana mahdollisesti syntyvät jätteet kerätään asianmukaisesti ja toimite- taan edelleen hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi.
TARKKAILU
Koetoiminnan aikana tunnelista pumpattavan veden sekä käsiteltyjen vesien laatua tarkkaillaan (kuormitustarkkailu) ottamalla päivittäin vesinäytteitä ja analysoimalla yhdistelmänäytteistä viikoittain pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, sulfaatti, rauta, man- gaani, sinkki, kupari, koboltti ja nikkeli. Pumpattavan veden määrää seurataan pum- pun käyntiajan perusteella.
Vesistövaikutuksia tarkkaillaan ottamalla vesinäytteet Ruutunjoen asemalta 33 tyh- jennyspumppauksen aikana viikoittain sekä Sysmäjärven asemalta 30 kerran kuukau- dessa ja analysoimalla vastaavat parametrit kuin kuormitustarkkailussa.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta ja Outo- kummun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Lausunnot
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lausunut, että sen tietojen mukaan Finn Nickel Oy on pyytänyt vanhan kaivosalueen maanpinnan stabiilisuutta koskevan asiantuntija-
lausunnon insinööritoimisto WSP Finland Oy:ltä. Ympäristölupaviraston tulee hankkia kyseinen lausunto käyttöönsä.
Ympäristölupaviraston tulee varmistaa, ettei vedenpinnan laskeminen vanhoissa kai- vostunneleissa aiheuta ulkopuolisille vaaraa tai haittaa. Mahdollisia asianosaisia voi olla tarpeen myös kuulla.
Kaivosalueen ulkopuolisella vaikutusalueella tulee tehdä puolueeton katselmus ja kat- selmusasiakirjat on toimitettava asianomaisille viranomaisille ennen kaivoksen tyhjen- nyspumppauksen aloittamista. Tarvittaessa tulee myös määrätä maanpinnan stabilitee- tin tarkkailusta koetoiminnan aikana ja tarkkailua koskevien tulosten raportoimisesta sekä viranomaisille että mahdollisille muille asianosaisille.
Vesien käsittely on hoidettava siten, että vesistökuormitus pysyy kaikkien toimintavai- heiden aikana mahdollisimman alhaisena. Vesienkäsittelyallas kemikaalin syöttöpis- teineen tulee rakentaa ennen tyhjennyspumppauksen aloittamista. Vesienkäsittelyal- taista vesistöön johdettavan veden raja-arvoiksi ympäristökeskus esittää nikkelipitoi- suutta 0,5 mg/l ja kiintoainepitoisuutta 10 mg/l.
Vesien johtamisen aloittamisesta tulee ilmoittaa valvonnallisista syistä kirjallisesti Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle.
Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä tulee rajoittaa suunnitelmallisella pölynsidonnalla ja toimintatapoja kehittämällä. Pölyämistä rajoittavat toimenpiteet tulee pyrkiä teke- mään käyttötarkkailun, toiminnan aikana kertyvän tiedon ja sääolosuhteiden mukaan ennakoivasti. Malmikivi tulee kuljettaa rikastamolle suljetuissa kuormissa.
Koetoiminta on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu tarpeettomasti häiritsevää me- lua. Meluntorjunta tulee ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa sekä koneiden ja laitteiden valinnassa ja kunnossapidossa. Toiminnan melupäästöistä aiheutuvan ympä- ristömelutason tulee olla kaivospiirin ulkopuolisilla vakituiseen tai vapaa-ajan asumi- seen käytettävillä alueilla päivällä (klo 7–22) alle LAeq 55 dB ja yöllä (klo 22–7) alle LAeq 50 dB. Toiminnasta aiheutuvia melutasoja tulee mitata tarvittaessa viipymättä lä- himmissä häiriintyvissä kohteissa, mikäli melutasojen epäillään perustellusti ylittävän määrätyt raja-arvot.
Räjäytysten panoskoon ja ajoituksen tulee olla sellaisia, että niistä aiheutuva tärinä ja melukuormitus ovat mahdollisimman vähäisiä. Räjäytykset tulee rajoittaa tehtäväksi päiväsaikaan. Räjäytystöiden aiheuttamaa tärinää tulee mitata kaivosalueen lähimmis- sä asuinkiinteistöissä heti räjäytystöiden alettua. Mittauksia koskevan raportoinnin yh- teydessä tulee esittää selvitys kaivosalueella käytettyjen panoskokojen häiriövaikutuk- sista. Räjäytyksiä koskeva mittausraportti ja selvitys tulee toimittaa viipymättä Poh- jois-Karjalan ympäristökeskukselle.
Lisäksi ympäristökeskus pyytää lupavirastoa rajaamaan melun ja tärinän häiriövaiku- tuksia erityisesti yöaikaista toimintaa rajoittamalla.
Kaivosalueella maarakentamiseen käytettävän maa- ja kiviaineksen tulee olla happoa muodostamatonta ja se ei saa sisältää ympäristön kannalta merkittävissä määrin haital- lisia metalleja.
Päätöksessä tulee antaa vinotunnelin täyttönä olevan Talvivaaran rikastushiekan asianmukaista käsittelyä ja varastointia sekä lopullista sijoittamista koskevat määräyk- set.
Käyttötarkkailussa tulee kirjata ainakin seuraavat tiedot:
− louhosten tuotantotiedot (louhittu malmi, sivukivi, pintamaat) ja toiminta-ajat
− polttoaineiden ja räjähteiden sekä vesienkäsittelyssä käytettyjen kemikaalien laatu- ja kulutustiedot
− vesien keräilyä, johtamista ja käsittelyä koskevien laitteiden toimivuutta ja kuntoa koskevat tarkkailutiedot
− tiedot kaivoksesta pumpatun veden määrän seurannasta
− toiminnassa syntyneet jätteet, mukaan lukien louhitut maa- ja kiviainekset
− maan pinnalle läjitettyjen ainesten määrät
− tiedot ympäristönsuojelun kannalta olennaisista toimenpiteistä (lietteen poisto sel- keytysaltaasta, tehdyt jälkihoitotyöt)
− tiedot onnettomuus ja häiriötilanteista (ajankohta, syy, vaikutukset, korjaustoi- menpiteet)
− tiedot mahdollisista yleisöilmoituksista.
Vesienkäsittelyaltaan jälkeinen kuormitustarkkailupiste tulee varustaa virtaaman mit- taamisen mahdollistavalla mittauslaitteella, esim. mittapadolla.
Kuormitustarkkailunäytteistä tulee esitetyn lisäksi analysoida lämpötila, kokonaistyp- pi, kokonaisfosfori ja liukoinen nikkeli.
Kuormitustarkkailua vesienkäsittelyaltaan jälkeisestä kuormituspisteestä tulee jatkaa niin kauan kuin kaivoksen kuivanapitoa jatketaan. Tarkkailua voidaan kuitenkin tark- kailutulosten niin osoittaessa keventää.
Kosteikosta (Keretin kaivoksen tarkkailun asema 0) ja Ruutunjoesta (asema 33) tulee määrittää näytteenoton yhteydessä aina myös virtaama.
Vesistötarkkailunäytteistä tulee esitetyn lisäksi analysoida lämpötila, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja liukoinen nikkeli.
Vesistötarkkailua Ruutunjoessa ja Sysmäjärvessä tulee jatkaa niin kauan kuin kaivok- sen kuivanapitoa jatketaan. Tarkkailu lienee tarkoituksenmukaisinta toteuttaa osana Vuonosjoen, Taipaleenjoen sekä Sysmäjärven ja sen alapuolisen vesistön yhteistark- kailua. Yhteistarkkailuohjelman mukaan Sysmäjärven asemalta 30 määritetään neljä kertaa vuodessa lämpötila, happi, hapen kyllästysaste, kiintoaine, sähkönjohtavuus, al- kaliniteetti, pH, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, rauta, mangaa- ni, kupari, nikkeli, sinkki, koboltti, arseeni, sulfaatti, fekaaliset koliformiset bakteerit ja klorofylli-a sekä lisäksi kaksi kertaa vuodessa erikseen klorofylli-a.
Lisäksi vesistötarkkailussa tulee analysoida liukoinen nikkeli valtioneuvoston asetuk- sen (1022/2006) mukaisesti. Asetuksen 7 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa harjoit- tavan on tarkkailtava pintavettä, johon päästetään asetuksessa lueteltuja vesiympäris- tölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Nikkeli kuuluu ns. yhteisötason prioriteettiainei- siin (asetuksen liite D). Vesiympäristölle haitallisen tai vaarallisen aineen pitoisuus ei saa ylittää asetettua ympäristönlaatunormia. Nikkelille ja nikkeliyhdisteille on ehdotet-
tu väliaikaiseksi ympäristönlaatunormiksi sisämaan pintavesissä vuosikeskiarvona 20 µg/l liukoista nikkeliä. Tarkkailupaikat ympäristölaatunormin noudattamisen toden- tamiseksi sijoitetaan siten, että päästö on sekoittunut riittävässä määrin pintaveteen (8 §). Nikkeliä tulee tarkkailla kerran kuukaudessa (9 §). Tarkkailutiheyttä on mahdol- lista myöhemmin muuttaa 9 §:n 3. momentin perusteella. Asetuksen edellyttämän tarkkailun suorittamiseksi alueen laitosten olisi edullisinta toimia yhteistyössä.
Näytteiden analyysitulokset tulee toimittaa viipymättä niiden valmistuttua ympäristö- keskukselle.
Yhteenveto kaivoksen tyhjennys- ja kuivapitovesien pumppausmääristä tulee toimittaa ympäristökeskukselle esimerkiksi kuukausittain.
Kaivoksen toiminnasta tulee laatia vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Poh- jois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Outokummun kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle aina seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportissa tu- lee esittää yhteenvetotiedot käyttötarkkailusta sekä kuormitus- ja vesistötarkkailusta.
Koelouhintaa voidaan tehdä koetoimintailmoituksen perusteella vuoden 2008 loppuun saakka.
Ilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä tulee antaa yksityiskohtaiset toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Mikäli koetoiminta johtaa jatkumona varsinaiseen kaivostoimintaan ja tulee vireille ympäristölupahakemusasiana, kaivosalueen käytös- täpoistamista ja jälkihoitoa koskeva jälkihoitosuunnitelma voidaan hyväksyä varsinais- ta kaivostoimintaa koskevan luvan käsittelyn yhteydessä. Muussa tapauksessa kaivos- aluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma tulee määrätä toimitettavaksi joko Itä-Suomen ympäristölupaviraston tai Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vii- meistään 31.8.2008 mennessä. Jälkihoitosuunnitelmassa tulee ottaa huomioon mm.
seuraavaa:
− puhtaiden maanpoistomassojen tarkoituksenmukainen sijoittaminen tai läjitys- alueen maisemointi
− kaivosalueen jälkihoitotöiden toteuttaminen viipymättä ja loppuun saattaminen kahden vuoden kuluessa
− toiminnan jälkeistä tarkkailu mahdollisien kaivosvesien ylivuotokohdassa, Ruu- tunjoessa ja Sysmäjärvessä niin kauan kuin kaivosalueelta aiheutuva kuormitus voidaan todeta loppuneeksi.
Outokummun kaupungin rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta lausuu, ettei il- moitetun toiminnan hyväksymiselle ole estettä. Määräyksissä tulee kuitenkin huoleh- tia, että toiminnan häiriövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Erityisesti tämä koskee toiminnasta lähivaikutusalueelle kohdentuvaa liikennemelua ottaen huomioon hakemuksessa ilmoitettu vuorokautinen työskentelyaika klo 7–22. Myös malmin kuormauksessa rikastamokuljetukseen on huomioitava pölytorjunnan kannalta riittä- vän tehokkaat työkäytännöt.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on täydentänyt lausuntoaan toteamalla, että kaivos- alueen läheisyydessä sijaitsevalla kosteikkoalueella pesii muun muassa vaarantuneeksi luokiteltu naurulokki (Larus ridibundus) sekä Euroopan yhteisön lintudirektiivin liit- teen yksi lajeihin kuuluva mustakurkku-uikku (Podiceps auritus). Kosteikkoalueella on todettu 22.4.2008 noin 80 naurulokkiparia. Koetoiminnasta ei saa aiheutua sellaisia
seurauksia, jotka uhkaavat naurulokin ja mustakurkku-uikun elin- ja pesimäympäris- töä.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ei ole antanut lausuntoa jäljempänä olevasta ilmoi- tuksen tekijän selityksestä.
Ilmoituksen tekijän selitys
Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lausunnosta ilmoituksen tekijä toteaa, että maa- alueita ja kaivosoikeuksia koskeva kauppakirja tullaan allekirjoittamaan toukokuussa 2008. Lisäksi alueella jo aiemmin suoritetuista kairaustutkimuksista ja suunnitellun koetoiminnan järjestelyistä on sovittu maanomistajan ja kaivospiirinhaltijan kanssa.
Maanpinnan stabiliteettia koskevan asiantuntijalausunnon mukaan on mahdollista, että ilmoituksen mukainen vinotunnelin tyhjennyspumppaus voi aiheuttaa joillakin alueilla lievää maanpinnan vajoamista. Tyhjennyspumppauksen vaikutusalueet on esitetty 25.4.2006 laaditussa suunnitelmapiirustuksessa nro 67070607.203. Alueella ei sijaitse rakennuksia tai erityisiä toimintoja. Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaiku- tuksia maanpinnan stabiliteettiin vanhan kaivoksen alueella eikä se aiheuta vaaraa tai haittaa ulkopuolisille.
Pumppauksen vaikutuksia tarkkaillaan seuraamalla veden pinnan laskua arvioiduilla vaikutusalueilla ja kaivoskuilussa. Samoilla vaikutusalueilla tarkkaillaan myös maan- pinnan painumia kahden kuukauden välein tyhjennyspumppauksen aikana ja vähin- tään vuoden sen jälkeen kun vinotunneli on tyhjennetty vedestä. Lähistöllä sijaitsevis- sa rakennuksissa tehdään katselmus ennen pumppausta, vinotunnelin tyhjentämisen loputtua ja vuosi sen jälkeen.
Vesienkäsittelyallas kemikaalin syöttöpisteineen rakennetaan ennen tyhjennyspump- pauksen aloittamista. Vesienkäsittelystä Alimmaiseen Hautalampeen johdettavien päästöjen raja-arvo nikkelille voi olla 0,5 mg/l ja kiintoaineelle 15 mg/l. Alimmaisen Hautalammen virtaamia ja vedenlaatua tasaavan ja puhdistusvaikutusten vuoksi koe- toiminasta aiheutuva kuormitus ei lisäänny merkittävästi ja vaikutukset Ruutunjokeen ja Sysmäjärveen ovat vähäiset.
Toiminnasta aiheutuvaa pölyä rajoitetaan pölynsidonnalla ja peittämällä malmikuor- mat.
Melu- ja tärinäpäästöt minimoidaan ja torjuntatoimenpiteet otetaan huomioon kaikes- sa toiminnassa. Ympäristöhäiriöitä aiheuttava toiminta tehdään arkipäinä klo 7–22 vä- lisenä aikana. Maanalaisista räjäytyksistä ja valmistelevista töistä ei aiheudu haitallisia tai häiritseviä vaikutuksia ja niitä tulee voida tehdä rajoituksitta.
Toiminnan aloitusvaiheessa voidaan tehdä lähimmät rakennukset ja häiriintyvät koh- teet kattava melu- ja tärinäselvitys, mikäli toiminnasta epäillään perustellusti aiheutu- van haitallisia vaikutuksia.
Vinotunnelin täyttönä oleva Talvivaaran rikastushiekka sijoitetaan kaivostiloihin. Mi- käli se ei ole mahdollista, tehdään tarvittavat selvitykset rikastushiekan määrästä ja laadusta sekä suunnitelmat sen sijoittamisesta ja esitetään ne Pohjois-Karjalan ympä- ristökeskukselle ennen toimenpiteitä.
Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi voidaan tehdä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla.
Koetoimintaan liittyy merkittäviä aikataulullisia epävarmuustekijöitä, kuten vinotun- nelin vesivuotojen määrä ja tunnelin kunnostustarve sekä Luikonlahden rikastamon ympäristöluvan viranomaiskäsittelyn aikataulu. Siten ilmoituksen mukaista koelouhin- taa tulee voida tehdä aiemmasta ilmoituksesta poiketen 30.6.2009 saakka.
Hautalammen kaivoksen toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tarkoitus jättää käsiteltäväksi ympäristölupavirastoon touko-kesäkuussa 2008. Hakemuksessa tullaan esittämään myös kaivoksen käytöstäpoistamis- ja jälkihoitosuunnitelma.
Lintujen suosima kosteikko sijaitsee voimassa olevan kaivospiirin alueella, joka on muodostunut kaivostoiminnan seurauksena vanhan kaivoksen maanvajoama-alueelle.
Ihmistoiminnan seurauksena syntyneen elinympäristön säilyttäminen ei voi olla estee- nä keskeytyneenä olleen kaivostoiminnan jatkamiselle, etenkään kun kyseessä ei ole tiukasti suojeltuja lajeja.
Lintudirektiivin liitteen 1 lajien (mustakurkku-uikku) suotuisan suojelun taso ylläpi- täminen hoidetaan Euroopan unionin jäsenvaltioissa Natura 2000 -suojeluverkoston kautta. Kosteikkoalue ei kuulu Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi mustakurkku-uikun säännöllisestä esiintymisestä ja pesimisestä kosteikkoalueella ei ole näyttöä.
Koetoiminta voi kuivattaa kosteikkoa. Kuitenkaan ei ole selvää, muuttuuko elinympä- ristö lajeille pysyvästi sopimattomiksi. Kosteikon läheisyydessä on runsaasti muita lampia ja altaita, jotka voivat soveltua lajien pesimä- ja elinympäristöiksi.
Koetoiminta ei tule vaikuttamaan vuoden 2008 pesintään. Mikäli tyhjennyspumppaus voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa vuoden 2008 aikana, kosteikkoalue voi palautua ennalleen ennen vuoden 2009 pesintäkautta.
Outokummun kaupungin rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunnan lausuntoon il- moituksen tekijä vastaa, että toiminnan melu-, tärinä- ja pölyhaitat sekä muut ympäris- tövaikutukset minimoidaan, kuten on esitetty ympäristökeskuksen lausuntoon edellä annetussa selityksessä.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto hyväksyy Finn Nickel Oy:n tekemän ilmoituksen mukaisen koe- luonteisen toiminnan Keretin kaivosalueella sijaitsevan Hautalammin kupari-nikkeli- koboltti-malmin hyödyntämisen selvittämiseksi. Koetoiminnassa on noudatettava seu- raavia määräyksiä.
MÄÄRÄYKSET
1. Koetoiminta on saatettava loppuun 31.5.2009 mennessä. Ympäristössä häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavia toimintoja saa tehdä arkipäivinä klo 7–22 välisenä aikana.
Vesien käsittely ja johtaminen
2. Vinotunnelin tyhjennys- ja kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyaltaiden kautta Alimmaiseen Hautalampeen ja edelleen Ruutunjoen kautta Sysmäjärveen. Ve- sienkäsittelyaltaiden kemikaalien syöttölaitteineen on oltava valmiina ennen vinotun- nelin tyhjennyspumppauksen aloittamista.
3. Vedet on käsiteltävä siten, että Alimmaiseen Hautalampeen johdettavan veden pi- toisuusraja-arvo kiintoaineelle on 15 mg/l ja nikkelille 0,5 mg/l.
Melu, tärinä ja pöly
4. Koetoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7–22) keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä (22–7) keskiäänitasoa 50 dB(A).
Koetoiminnasta aiheutuvaa melua ja tärinää on mitattava tarvittaessa ympäristön asuinalueilla ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin melu- ja tärinävaikutusten vähentämi- seksi.
Koetoiminnan järjestämisestä, malmin lastauksesta ja siirtämisestä aiheutuvan pölyn haitallista leviämistä on ehkäistävä alueiden puhtaanapidolla ja pölynsidonnalla sekä tarvittaessa suojaamalla pölylähteet.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
5. Vesienkäsittelyaltaaseen muodostuvan lietteen koostumus ja jäteluokka on selvitet- tävä sekä esitettävä suunnitelma sen asianmukaisesta käsittelystä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 3 kuukautta ennen koetoiminnan päättymistä.
6. Vinotunnelin täyttönä oleva Talvivaaran rikastushiekka tulee hyödyntää kaivos- täytössä. Mikäli rikastushiekka joudutaan välivarastoimaan maanpinnalla, tulee sen laatu selvittää ja esittää suunnitelma sen käsittelemisestä Pohjois-Karjalan ympäristö- keskukselle ennen välivaraston perustamista.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä kaivannaisjätteitä koskeva jätehuoltosuunnitelma Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 31.8.2008 mennessä. Jätehuoltosuunnitelmas- sa on esitettävä ympäristösuojelulain 103 a §:n mukaiset tiedot tarvittavassa laajuu- dessa.
Yhteyshenkilö
8. Koetoimintaa varten on nimettävä yhteyshenkilö, joka vastaa tämän päätöksen nou- dattamisesta ja valvonnasta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksella ja Outokummun kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle ennen koetoiminnan aloittamista.
Tarkkailu
9. Koetoiminnan toteuttamista ja kaivosvesien käsittelyä on tarkkailtava. Käyttötark- kailussa on pidettävä kirjaa toiminta-ajoista, käsiteltävistä louhos- ja maamassoista, kaivosveden määrästä ja laadusta, käytetyistä kemikaaleista sekä syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä.
Kuormitustarkkailussa on ilmoituksessa esitetyn lisäksi mitattava vesienkäsittelyal- taalta johdettavan veden määrää sekä päästöjä analysoimalla veden lämpötila, koko- naistyppi, kokonaisfosfori ja liukoinen nikkeli.
Vesistötarkkailussa on ilmoituksessa esitetyn lisäksi määritettävä kosteikosta (tark- kailuasema 0) ja Ruutunjoesta (tarkkailuasema 33) näytteenoton yhteydessä myös vir- taama. Vesistötarkkailunäytteistä on analysoitava lisäksi lämpötila, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja liukoinen nikkeli. Liukoinen nikkeli on määritettävä kerran kuu- kaudessa.
Vesipinnanlaskua vanhoissa kaivostiloissa, pohjaveden korkeutta arvioidulla vaiku- tusalueella ja maanpinnan painumia koskeva tarkkailu sekä toiminnan vaikutusalueel- la sijaitsevien rakennusten katselmukset tulee toteuttaa koetoimintailmoituksen mu- kaisesti.
Raportointi
10. Koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä vesien vesistöön johtamisen aloittamisesta on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Outokummun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Outokummun ympäristönsuojeluviranomai- selle tulee toimittaa kuormitus- ja vesistötarkkailutulokset välittömästi niiden valmis- tuttua ja väliraportit käyttötarkkailun kirjanpidosta neljännesvuosittain sekä yhteenve- to alueella tehdyistä toimista ja tarkkailun tuloksista koetoiminnan loputtua.
Koetoiminnan päätyttyä on esitettävä erillinen jälkihoito- ja tarkkailusuunnitelma Poh- jois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolme kuukautta ennen koetoimin- nan loppumista, jos kaivostoimintaan ei siihen mennessä ole haettu ympäristölupaa.
Tarkkailun ja raportoinnin muuttaminen
11. Tarkkailua ja raportointia voidaan muuttaa ja täydentää Pohjois-Karjalan ympäris- tökeskuksen hyväksymällä tavalla.
RATKAISUN PERUSTELUT
Ilmoituksen mukaisesti kyseessä on ympäristönsuojelulain 30 §:ssä tarkoitettu koe- luonteinen toiminta, jossa selvitetään Hautalammin malmivarantoja ja malmin sovel- tuvuutta metallien tuotantoon. Koetoiminta vaatii kaivoksen vinotunnelin tyhjentämi- sen kaivosvesistä ja niiden johtamisen vesistöön. Koetoiminta on laajuudeltaan rajat- tua ja toiminnan luonne ja tarkoitus huomioon ottaen lyhytaikaista. Toiminnasta ei ai- heudu ympäristöön sellaisia päästöjä, josta aiheutuisi ympäristöön merkittävää pilaan- tumista, haittaa terveydelle tai ympäristölle tai kohtuutonta rasitusta asutukselle.
Toteutettaessa koelouhinta ilmoituksen mukaisesti sekä tätä päätöstä ja annettuja mää- räyksiä noudattaen, koetoiminta voidaan toteuttaa ilman ympäristölupaa.
Määräysten perustelut
Koetoiminta-ajanjakso on rajoitettu enintään 12 kuukaudeksi, koska sitä pitempi yhtä- jaksoinen toiminta tulee käsitellä normaalissa ympäristölupamenettelyssä. Koetoimin- ta-aika on määrätty alkuperäisestä ilmoituksesta poikkeavasti, koska toiminnan aloitus on viivästynyt ja koerikastuksen tekeminen riippuu Luikonlahden rikastamon ympä- ristöluvan käsittelyaikataulusta. Ympäristöhäiriöitä aiheuttavien toimintojen toiminta- aikaa on rajoitettu asutukselle aiheutuvien haitallisten vaikutusten estämiseksi.
Vesien käsittelyä koskeva määräys on tarpeen vesistön pilaantumisen estämiseksi.
Nikkelipäästöjä on rajoitettu ottaen huomioon vesistön kokonaiskuormitus sekä nikke- lin ympäristömyrkyllisyys vesieliöille. Koetoiminta ei saa lisätä vesistön nikkelikuor- mitusta. Kiintoaineelle annettu raja-arvo on riittävä ottaen huomioon Alimmaisen Hautalammen puhdistusvaikutukset.
Melumääräykset koskevat koetoiminnasta aiheutuvan melun rajoittamista terveyshait- tojen ehkäisemiseksi ja lähiasutuksen asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. Meluarvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja.
Koetoiminnan aiheuttaman melun ja tärinän mittauksiin ei ole välitöntä tarvetta. Me- lu- ja tärinämittauksia määrätään tehtäväksi tarvittaessa. Melun ja tärinän selvittämi- nen on tarpeen esimerkiksi silloin, kun toiminnan melun voidaan perustellusti epäillä ylittävän raja-arvot ja aiheutuvasta melusta tai tärinästä tulee valituksia.
Toiminnassa syntyvä pölyä ja sen leviämistä on mahdollista ehkäistä määräyksessä mainituilla toimilla.
Vesienkäsittelyaltaan pohjalle syntyvä liete on jätettä, jonka koostumus on selvitettävä jätteen tarkempaa luokittelua ja jätteen sijoittamista varten.
Mikäli rikastushiekka joudutaan välivarastoimaan maanpinnalla, on tarpeen selvittää sen laatu sekä suunnitella asianmukainen välivarastointi.
Kaivosjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen sen arvioimiseksi, ovatko ilmoituk- sessa annetut jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot riittävät.
Tarkkailua koskevat määräykset ovat tarpeen koetoiminnan aiheuttaman kuormituk- sen selvittämiseksi, päästörajojen noudattamisen varmistamiseksi ja raportointivaati- musten täyttämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi.
Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin
Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätösratkaisussa ja sen määrä- yksissä ilmenevin tavoin. Esitetyistä yksilöidyistä vaatimuksista poikkeavien määräys- ten perusteluissa on selostettu määräyksen sisältöön vaikuttaneet seikat.
Koetoiminta ei aiheuta ajotunnelin suuaukon läheisyydessä olevalle kosteikkoalueelle sellaisia haitallisia vaikutuksia, että niistä olisi tarpeen antaa määräyksiä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000, 252/2005 ja 346/2008) 30, 45a, 61, 63, 64 ja 103 a § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 26 ja 27 §
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 080 euroa.
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000)
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1338/2006).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Antero Iivanainen
Ahti Itkonen Viljo Mikkonen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Ahti Itkonen (asian esittelijä) ja Viljo Mikkonen.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8068
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 11.7.2008 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oi- keudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
