Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n kohdan 12d kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen

•

•

•

•

Dnro KAS-2007-Y-228-111

Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2008

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

Kymen BioEnergia Oy Nuotanperä 18

45160 KOUVOLA LY-tunnus 2125434-1

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Laitos on biokaasulaitos, jossa biokaasu tuotetaan mädättämällä jätevesilietteestä, teolli- suuden, kaupan ja muun vastaavan toiminnan orgaanisista jätteistä sekä pelloilta saatavasta vihermassasta ja jossa biokaasusta saatava energia hyödynnetään laitoksessa sähkön ja lämmön tuotannossa ja osittain myös muulla käytettynä.

Laitos tulee sijoittumaan Valkealan kunnassa Kouvolan kylässä sijaitsevan Mäkikylän jäte- vedenpuhdistamon alueelle, jonka tilojen kiinteistörekisteritunnukset ovat 909-411-15-121 ja 909-411-15-117. Laitoksen katuosoite on Myllykoskentie 175, 48100 Kouvola.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTA JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA

Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 3 momentin mukaan, koska kyseessä on jätteen lai- tos- tai ammattimainen hyödyntäminen.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n kohdan 12d kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen.

ASIAN VIREILLETULO

Kymen BioEnergia Oy on jättänyt ympäristölupahakemuksen Kaakkois-Suomen ympäris- tökeskukselle 13.8.2007 ja sitä on täydennetty useassa erässä. 7.2.2008 toimitettu lisäsel- vitys koski mm. laitoksen sijoittamista alueelle, jätteiden varastointia, vastaanotettavia jät- teitä, laitoksen tarkkailua sekä vakuuskysymyksiä. Lisäselvityksen liitteenä on toimitettu yhtiön kaupparekisteriote ja jäljennös Elintarviketurvallisuusviraston valvontaosaston maatalouskemian yksikön kirjeestä koskien ilmoitusta rekisteriin merkitsemistä ja ilmoi- tusvelvollisuuden täyttämistä.

TOIMINNAN LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Kyseessä on uusi toiminta. Alueella ei ole kaavaa. Seutukaavassa jätevedenpuhdistamon alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Laitoksen ympäristön tilat on seutukaavassa merkitty maatalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja lähivirkistysalueeksi (LV).

Kiinteistön maa-alueen omistaa Kouvolan kaupunki. Kymen BioEnergia Oy:llä ja Kouvo- lan kaupungilla ei vielä ole alueesta vuokrasopimusta.

Kouvolan Vesi ja Kymen BioEnergia Oy tekevät sopimuksen laitoksen liittämisestä Kou- volan kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon ja jätevesien johtamisesta kaupungin jäteveden puhdistamolle.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ

Laitos tulee sijoittumaan Kouvolan Veden Mäkikylän jätevedenpuhdistamon välittömään läheisyyteen samojen kiinteistöjen alueelle puhdistamon länsi- tai eteläpuolelle. Laitoksen tarkempi sijoittuminen selviää jätevedenpuhdistamon laajennussuunnittelun yhteydessä.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 etäisyydellä laitoksesta. Alue ei ole poh- javesialuetta.

LAITOKSEN TOIMINTA JA RAAKA-AINEIDEN KÄYTTÖ Yleiskuvaus

Yhtiön tavoitteena on rakentaa biokaasulaitos, joka käyttää raaka-aineena Pohjois- Kymenlaakson jätevesilietettä, teollisuuden kuten leipomoiden ja vastaavien yritysten or- gaanisia jätteitä sekä pelloilta saatavaa vihermassaa. Hakija on lisäksi tuonut esille, että lai- toksella on mahdollista käsitellä myös kaupan toiminnassa sekä kotitalouksissa syntyvää biojätettä. Hyödynnettävien orgaanisten jätejakeiden keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on 22 % ja vuosittainen määrä maksimissaan 19 000 t. Hyödynnettävä jätteen kokonais- massa on kuiva-aineena vuosittain 4180 t. Eri jätelajien arvioidut keskimääräiset käsitte- lymäärät vuodessa ovat seuraavat:

Vastaanotettava jäte Määrän vuotuinen vaihteluväli

Yhdyskuntaliete 7000-12 000 t

Vihermassa 1000-5000 t

Teollisuuden, kaupan ja muun biojäte 3000 -8000 t

Biokaasulaitoksella orgaaninen materiaali käsitellään bioreaktorissa, hapettomissa olosuh- teissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaasuksi, jossa on noin 60-70 % metaania ja 30-40 % hiilidioksidia. Anaerobikäsittelyn tuloksena lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsittely muuttaa lietteen ominaisuuksia. Mädäte on nestemäi- sempää ja tasalaatuisempaa kuin raakaliete ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille edulli- semmassa muodossa. Lietteen orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta myös lietteen ha- ju muuttuu ja haisevien yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti (> 95 %). Prosessis- sa tuotettu biokaasu sisältää energiaa 6-7 kWh/m³. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää lietettä arvioidaan hakemuksen mukaan muodostuvan metaania sen orgaanisen aineksen pitoisuu- desta ja koostumuksesta riippuen 15-200 kuutiota vastaten energiasisällöltään 15-200 l kevyttä polttoöljyä.

Biokaasulaitos toimii täysin suljetussa prosessissa eikä se aiheuta hakijan mukaan toimies- saan minkäänlaisia päästöjä. Laitokseen rakennetaan erillinen hygieniasointiyksikkö, jossa prosessoidaan koko laitoksen käyttämä raaka-ainevirta. Lietteen vastaanottolaitos ali- paineistetaan kokonaan, jolloin purettava kuorma käsitellään sisätiloissa ja syntyvät kaasut johdetaan poltettavaksi microturbiiniin. Uuden toiminnan myötä saadaan hakemuksen mu- kaan Mäkikylän puhdistamon nykyiset hajuhaitat valmiin lietteen osalta lähes kokonaan pois, samoin kuljetuksista tähän saakka aiheutuneet hajuhaitat poistuvat.

Laitos mädättää lietteen suljetussa mesofiilisessä prosessissa. Lietteestä vapautuva me- taanikaasu otetaan talteen ja käytetään energiantuotantoon. Laitos tulee tuottamaan säh- köä ja lämpöä ainakin oman ja Mäkikylän puhdistamon tarpeisiin. Ylimääräinen metaani myydään lämmöntuotantoon tai moottoripolttoaineeksi. Osa prosessin tuottamasta läm- möstä muutetaan edelleen kaukolämpöön soveltuvaksi ja myydään esim. Eskolanmäen alueen kaukolämpöjakeluun. Laitoksen arvioidaan tuottavan yli kymmenen kertaa enem- män energiaa kuin se tarvitsee omaan käyttöön.

Laitoksen pääraaka-aineena on Kouvolan Veden jätevesiliete, jota kertyy vuosittain noin 6 000 t. Sen lisäksi laitos voi käsitellä muiden kuntien puhdistamolietteitä ja leipomoteol- lisuuden ja muiden vastaavien laitosten orgaanisia jakeita. Pelloilta saatavalla vihermassalla tasapainotetaan prosessia ja maksimoidaan kaasuntuotanto. Prosessiin ei kelpuuteta sivu- tuotteita tai jakeita, joiden seurauksena pitoisuudet ylittävät käytössä olevat ympäristö- haittojen raja-arvot. Tätä pidetään oleellisena prosessin lopputuotteen lannoitekäytölle.

Lannoitteen tulee täyttää sille lainsäädännössä annetut ohjearvot.

Lietteen vastaanotto

Osa materiaalista vastaanotetaan putkea pitkin viereiseltä Mäkikylän jätevedenpuhdista- molta. Loppu raaka-aine tuodaan autokuljetuksella. Autot ajetaan sisään vastaanottoter- minaaliin (150 m²), jossa liete kipataan vastaanottoaltaaseen. Vastaanottoterminaali on alipaineistettu, jolloin vältytään hajuhaittojen syntymiseltä. Liete sekoitetaan oikeaan pro- sessointiseokseen vastaanottoaltaan perässä olevassa sekoitussäiliössä. Sekoitussäiliö on betoni- tai teräsrakenteinen ja kooltaan 300 m³. Vastaanottorakennuksessa ei tulla säilyt- tämään jätettä, vaan se ajetaan kuorman purun jälkeen prosessiin. Hakijan mukaan vas- taanottohallia ei ole tarpeen varustaa erillisellä "tuulikaapilla" tai kaksinkertaisilla ovilla.

Lietettä otetaan vastaan laitokselle klo 6-22 välisenä aikana, kuljetukset painottuvat päi- väaikaan.

Lämmönvaihto ja hygienisointi

Käsiteltävät materiaalit pumpataan hygienisointiyksiköihin lämmönvaihtimen kautta.

Lämmönvaihtimessa materiaalin lämpötila kohotetaan 70^oC:een yhden tunnin ajaksi. Hy- gienisointiyksiköt toimivat rinnakkaisina panosprosesseina, jolloin materiaalin syöttö bio- logiseen prosessiin ei katkea. Hygienisointiyksiköt ovat täyssekoitteisia, eristettyjä säiliö- rakenteita. Hygienisointisäiliötä on kaikkiaan kolme ja niiden tilavuudet ovat alle 10 m³. Säiliöt sijoitetaan kooltaan 50 m² pumppuasemalle, jonne sijoitetaan lisäksi kaikki proses- sin tarvitsemat pumput sekä microturbiiniyksikkö. Hygienisointiyksiköt voidaan sijoittaa hakijan mukaan prosessin alkupään sijaista myös prosessin loppuun.

Hygienisointia käytetään eläinperäisten sivutuotteiden sekä jätevesilietteiden esikäsittelynä ennen anaerobista käsittelyprosessia, jotta laitoksen lopputuotteiden hygieeninen laatu (haitallisten bakteerien pitoisuudet) on korkealaatuinen ja lopputuotteet voidaan käyttää peltolannoitteina tai maanparannusaineina. Käsittelyllä on lisäksi positiivista vaikutusta

muihin biokaasulaitoksen prosesseihin. Hygienisointisäiliöt ovat kaasu- ja vesitiiviitä säili- öitä eivätkä ne aiheuta päästöjä ympäristöön. Biokaasulaitoksen valvomojärjestelmä kerää hygienisoinnin käsittelylämpötilat automaattisesti tietokantaan, josta ne ovat toimitettavis- sa biokaasulaitoksen toimintaa lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen kautta valvoville viranomaisille (Evira). Hygienisointivaihetta ei voida ohittaa ja käsittelylämpötilan jäädes- sä alle tavoitteen (70^oC) kierrätetään materiaali uudelleen käsiteltäväksi.

Anaerobinen käsittely ja biokaasun hyödyntäminen

Hygieniasoinnista lietteet pumpataan lämmönvaihtimen kautta bioreaktoriin. Reaktori koostuu joko yhdestä tai kahdesta teräsrakenteisesta kaasutiiviistä säiliöstä, jonka nesteti- lavuus on yhteensä 2000 m³. Reaktorit on varustettu sekoittimilla.

Prosessissa muodostuva biokaasu (metaani) otetaan talteen reaktorin yläosasta, josta se johdetaan kaasuvaraston kautta käsittelyyn. Lisäksi mädätteen jälkivarastossa muodostu- va biokaasu otetaan talteen ja johdetaan käsittelyyn. Biokaasun käsittely sisältää ve- denerotuksen ja paineenkorotuksen. Myös rikinpoisto tapahtuu tässä yhteydessä. Käsitel- ty biokaasu johdetaan microturbiineihin, joiden koko vaihtelee 30 kW:sta ylöspäin. Huol- tojen ja mahdollisten häiriötilanteiden varalle järjestelmään asennetaan soihtupoltin.

Mädätteen jälkivarastointi ja vedenerotus

Biokaasureaktorissa käsitelty liete johdetaan lämmönvaihdon kautta lietteen jälkivaras- toon, joka on tilavuudeltaan 300 m³:n teräsrakenteinen säiliö. Mädätteen jälkivarastosta liete pumpataan linkokuivaukseen. Tarkoituksena on käyttää viereisen Kouvolan Veden olemassa olevaa linkokuivainta. Linkokuivausyksikkö käsittää polymeerin valmistus- ja syöttöyksikön. Lingolta kuiva-aines johdetaan varastoterminaaliin ja rejektivesi johdetaan takaisin kiertoon ja ylimääräinen rejektivesi palautetaan jätevedenpuhdistamolle. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on linkouksen jälkeen noin 30 %.

Kuiva-aineen varastointi

Kuiva-aine varastoidaan suljetussa alipaineistetussa varastotilassa, johon mahtuu 7000 m³ lannoitetta. Varasto on kylmävarasto, jossa on betonipohja, jolloin valumia ympäristöön ei tapahdu. Varastointitarve on suurinta talviaikana, jolloin lannoitetta ei voida levittää pel- loille. Sulan maan aikana varastointi on hyvin vähäistä.

Automaation yleiskuvaus

Laitoksen automaatio on logiikkaohjattu ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Valvontaohjel- misto on yhteydessä logiikkaan. Eri yksiköt välittävät vuorovaikutteista tietoa propidus- yksiköiden avulla. Laitos ohjaa itseään ilman manuaalisia säätötarpeita. Kaikki mitattavat tiedot ovat nähtävillä valvontaohjelmistosta, jota voidaan myös kaukosäätää. Valvomo- ohjelmistossa näkyvät mitta-arvot kerätään tietokantapalvelimelle.

Liikenne

Liikennemäärä on keskimäärin viisi rekka-autoa arkipäivisin. Alueelle ei ole suunniteltu järjestettäväksi kuljetusautojen pesua.

Veden hankinta ja viemäröinti

Prosessista mahdollisesti jäävä vesi siirretään putkistoa pitkin Kouvolan Veden puhdistamolle. Tavoitteena on käyttää laitosta niin, ettei vettä jää yli eikä sitä tarvitse lisätä.

Kemikaalit

Hakemuksen mukaan laitos ei varastoida kemikaaleja tai polttoaineita.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt ilmaan

Hakemuksen mukaan nykyiset Mäkikylän puhdistamon hajuhaitat pienenevät, kun liete hygienisoidaan. Prosessi poistaa hakemuksen mukaan olemassa olevista hajuhaitoista 90

%. Alueen kokonaishajupäästöt pienevät merkittävästi. Myös kuljetuksen aiheuttamat hajupäästöt loppuvat lähes kokonaan.

Melu ja tärinä

Laitokselle ei tule merkittäviä melulähteitä. Laitos ei hakemuksen mukaan aiheuta melu- päästöjä.

Syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Prosessoinnissa syntyvä bioliete hyödynnetään lannoitteena.

Maaperä ja pohjavesi

Laitos ei aiheuta valumia maaperään eikä pohjaveteen. Prosessi on suljettu.

Jätevesien käsittely

Prosessista mahdollisesti jäävä vesi siirretään putkistoa pitkin Kouvolan Veden

puhdistamolle. Jäteveden laatua ja määrää koskeva kirjallinen sopimus tehdään Kouvolan Veden kanssa ennen toiminnan käynnistymistä.

Päästöjen ympäristövaikutukset

Hakemuksen mukaan laitoksella ei arvioida olevan vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon, luonnosuojeluarvoihin, rakennettuun ympäristöön,

vesistöön tai sen käyttöön, maaperään tai pohjaveteen. Laitoksella ei arvoida aiheuttavan myöskään melu- tai tärinähaittaa ympäristöön. Laitoksen arvioidaan vähentävän olemassa olevan jätevedenpuhdistamon nykyistä hajuhaittaa.

TOIMINNAN RISKIT JA POIKKEUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN

Hakemuksen mukaan toiminnasta ei arvioida syntyvän riskejä. Biokaasun varastoinnissa noudatetaan niitä lakeja ja asetuksia, jotka määräävät ko. kaasun varastointia.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)

Eri toimittajien vaihtoehtoja tullaan vertaamaan ja valitsemaan niistä laitteisto, jolla on pa- ras hyötysuhde.

YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ

Toiminnalle rakennettava ympäristöjärjestelmä tullaan auditoimaan seuraavien vuosien kuluessa.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laitokselle tulevat lietemäärät raportoidaan punnitusarvojen perusteella. Liete analysoidaan useita kertoja vuodessa. Päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan prosessivalvonnan kautta. Tarkkailusuunnitelma toteutetaan ISO 9000 ja 14002 mukaisesti Elintarviketurvallisuusviraston luvan edellyttämällä tavalla.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOSENHAUSTA HUOLIMATTA

Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa päätöksen toimeenpanoon muutoksenhausta huo- limatta (YsL 101 §). Perusteina tähän on toiminnanharjoittaja esittänyt, että yhtiö tulee tarjoamaan paikallisille jäteyhtiöille heidän aikataulunsa mukaisia palveluksia.

VAKUUS

Toiminta on suunniteltu toteutettavaksi niin, että yhtiön omistuspohjassa on mukana muu- tama suuri paikallinen yhtiö. Hakija esittää, että toiminnan käynnistämisen yhteydessä kat- sotaan onko omistusjärjestely tapahtunut. Mikäli se on tapahtunut, ei vakuutta esitetä pe- rittäväksi. Mikäli näin ei ole tapahtunut, esitetään 5000 €:n vakuutta.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen, Elimäen ja Valkea- lan kuntien sekä Kouvolan kaupungin ilmoitustauluilla 5.10.2007-5.11.2007 sekä ilmoitet- tu Kouvolan Sanomat -nimisessä lehdessä 5.10.2007.

Tarkastukset ja neuvottelut

Lupaneuvottelut on pidetty 4.2.2008 ja 21.5.2008.

Lausunnot

Lupahakemuksesta on pyydetty 2.10.2007 lausunnot Kouvolan kaupungilta, Elimäen ja Valkealan kunnilta sekä Kouvolan seudun ktt ky:n ympäristöpalveluilta ja 29.1.2008 Kou- volan Vedeltä.

Kouvolan seudun kansanterveystyön ky:n ympäristölautakuntaon 20.11.2007/§121 pitä- mässään kokouksessa antanut asiasta seuraavan lausunnon:

Lupahakemuksesta puuttuu biokaasulaitoksen prosessikaavio ja yksityiskohtainen kuvaus käytettävästä tekniikasta. Biokaasuprosessia biohajoavan jätteen käsittelymenetelmänä

voidaan kuitenkin pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Laitoksen rakenta- misessa tulee soveltuvin osin noudattaa jätteen käsittelyä koskevaa BAT-

vertailuasiakirjaa. Tarkennettu suunnitelma laitoksen rakenteista ja prosesseista tulee toi- mittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen laitoksen rakentamisen aloittamista.

Ympäristölupaa on haettu mm. teollisuuden orgaanisille jätteille. Lupaa käsiteltäessä tulee olla yhteydessä luvan hakijaan ja miettiä, voitaisiinko laitoksella käsitellä myös kotitalouk- sien orgaanista jätettä.

Laitoksella ei saa vastaanottaa jätettä, jossa on mukana mädätyslaitoksen toiminnalle hai- tallisia aineita tai jätteitä siinä määrin, että mädätysprosessille aiheutuu haittoja tai jätteen hyötykäyttö estyy. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja soveltuvuudesta laitoksen prosessiin. Kaikki laitokselle tuotava jäte on purettava sulje- tussa, alipaineistetussa varastotilassa, jätettä ei häiriötilanteissakaan saa vastaanottaa muu- alle. Käsiteltävät jätteet tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumi- sen jälkeen. Jätettä saa vastaanottaa vain sellaisilta ammatillisilta kuljettajilta, jotka ovat liittyneet alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Jätteiden kuljetuk- sessa käytetyille ajoneuvoille, kuljetusastioiden ja säiliöiden puhdistukselle ja desinfioinnil- le tulee olla erikseen osoitettu alue. Mädätetyn ja kuivatun biolietteen varastointi alueella tulee olla hallittua ja luvassa tulee antaa siitä tarpeelliset määräykset. Biolietteen määrä on alueella pidettävä mahdollisimman pienenä. Laitosalue, mukaan lukien biolietteen varas- tointialue, on rakennettava vesitiiviiksi. Rakentamisessa on kiinnitettävä huomioita tiivey- den lisäksi hule- ja suotovesien keräysjärjestelmän toimivuuteen.

Biokaasulaitosta on käytettävä siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Hake- muksen mukaan bioreaktorissa ja mädätteen jälkivarastossa muodostuva biokaasu polte- taan microturbiinissa, samoin kuin alipaineistetussa vastaanottotilassa vapautuvat kaasut.

Huoltojen ja mahdollisten häiriötilanteiden varalle järjestelmään asennetaan soihtupoltin.

Hakemuksesta ei selviä, pääseekö missään käsittelyprosessin vaiheessa hajukaasupäästöjä laitoksen ulkopuolelle. Lupahakemusta käsiteltäessä on selvitettävä, tarvitaanko laitoksel- le erillistä hajukaasujen puhdistuslaitetta. Mikäli puhdistuslaitteisto katsotaan tarpeellisek- si ympäristön hajuhaittojen ehkäisemiseksi, tulee luvassa antaa määräys laitteen hajukaasu- jen puhdistustehosta ja ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvoista sekä tarkkailusta. Puh- distuslaitteiden hajukaasujen poistotehon on oltava vähintään 95 %. Poistokohdassa mitat- tu hajupitoisuus saa olla korkeintaan 1500 OU/m³(n) ja ammoniakkipitoisuus 20

mg/m³(n). Ilmaan johdettavista poistokaasuista on hajuyksikön lisäksi mitattava merkittä- vimpien hajua aiheuttavien yhdisteiden pitoisuudet ja päästöjen aiheuttama kuormitus sekä puhdistuslaitteen puhdistusteho välittömästi toiminnan käynnistyttyä ja vakiinnuttua ja tä- män jälkeen valvontaviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Mitta- ukset tulee suorittaa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.

Ympäristöluvassa on annettava määräykset puhdistamolle johdettavien jätevesien epäpuh- tauksien raja-arvoista. Mikäli luvassa määrätään riittävällä tasolla esikäsittelemään jäteve- det, tulee hakija määrätä toimittamaan valvontaviranomaiselle puhdistamon kanssa tehty sopimus jäteveden esikäsittelystä.

Hakemuksessa ei mainita, millaisia eläimistä saatavia sivutuotteita laitoksella käsitellään.

Toiminnassa on noudatettava sivutuoteasetusta (EY) 1774/2002. Ympäristöluvassa tulee asettaa vaatimukset biolietteen käytölle lannoitteena. Lietteen tulee täyttää KTTK:n aset- tamat laatuvaatimukset ja käytössä tulee huomioida sen asettamat rajoitukset. Lietteen le- vityksessä tulee huomioida mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta

peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on säädetty. Jos bioliete aiotaan tuotteistaa, tulee tuote tai sen raaka-aine hyväksyttää lannoitelain (232/1993) mukaisesti lannoitteeksi.

Hakijan tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi laitoksen toiminnan tarkkai- lusuunnitelma. Luvan saajan on asetettava valvontaviranomaiselle riittävä vakuus asian- mukaisen jätehuollon varmistamiseksi.

Valkealan kunnanhallituson kokouksessaan 5.11.2007/§340 antanut seuraavan lausun- non:

Ympäristölupaa myönnettäessä on kiinnitettävä huomioita siihen, että hanke ei aiheuta merkittäviä hajuhaittoja eikä merkittävää melun lisääntymistä.

Kouvolan kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.12.2007/§356 antanut seuraavan lau- sunnon:

Kymen Bioenergia Oy hakee ympäristölupaa biokaasureaktorin rakentamiseen tilalle 909- 411-15-121 Valkealan kunnassa.

Sijainti puhdistamon yhteydessä on perusteltu. Alueen suunnittelussa on lisäksi huomioita- va, että laitos sijoitetaan puhdistamon kaakkoispuolelle, jotta se ei ole esteenä puhdista- mon laajennukselle. Alueella ei saa säilyttää ulkovarastossa jätelietettä tai valmista bio- lietettä. Rantavyöhykkeen luiska on jätettävä vapaaksi rakentamiselta. Toiminnasta ei saa aiheutua merkittäviä ympäristöhaittoja eikä hajuhaittoja alueelle.

Hakijalla ei ole voimassa olevaa vuokrasopimusta alueesta.

Elimäen kunnanhallituson käsittelyt Kymen Bioenergia Oy:n ympäristölupahakemusta kokouksessaan 5.11.2007/§340. Kunnanhallitus on ilmoittanut lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta.

Kouvolan Vesi on antanut 12.3.2008 hankkeesta seuraavan lausunnon:

• Biokaasulaitoksen sijainnin tulee olla jätevedenpuhdistamon kaakkoispuolella, koska alueen länsipuoli on varattu jätevedenpuhdistamon laajennusta varten.

• Alueella ei sallita ulkotiloissa olevaa raaka-aineen tai lopputuotteen varastointia, purkua tai lastausta.

• Hakemuksessa on mainittu luvan kohteena koelaitos. Kysymys ei voi olla koelai- toksesta, vaan täysimittaisesta biokaasulaitoksesta. Mahdollinen koetoiminta on järjestettävä muuten.

• Muun biojätteen käyttämiseen biokaasulaitoksessa ei ole esteitä, koska jätevesi- lietteen ja muun biojätteen yhdistelmä tuottaa paremman hyödyn, kuin käytettäes- sä pelkkää lietettä. Toiminnanharjoittajan on kuitenkin esitettävä eri jäteyhdistel- mistä syntyvän lietelopputuotteen hyötykäyttömahdollisuudet ja -suunnitelmat lannoitevalmistelainsäädännön, jätelainsäädännön ja muun puhdistamolietettä kos- kevan lainsäädännön puitteissa.

• Biokaasulaitoksen liete esitetään kuivattavaksi jätevesipuhdistamolla olevilla lin- goilla. Yhtiön on neuvoteltava Kouvolan Veden kanssa biokaasulaitokselta toimi- tettavan lietteen koostumuksesta ja varmistuttava sen soveltuvuudesta linkokuiva- ukseen

• Mahdollisista biokaasulaitokselta ja lietteenkuivauksesta syntyvien jätevesien laatu ja koostumus eivät saa olennaisesti haitata jätevesipuhdistamon toimintaa. Puhdis- tamolle johdettavista jätevesistä on laadittava teollisuusjätevesisopimus, jossa on määritelty ehdot, raja-arvot ja korvaukset puhdistamolle vastaanotettavien jäteve- sien määrän ja laadun osalta. Hakijan on oltava valmis esikäsittelemään viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet asianmukaisella tavalla tai muuttamaan laitokselle tulevan biojätteen koostumusta, jos toiminnasta on haittaa jätevesipuhdistamon käytölle.

• Jos biokaasulaitokselta toimitetaan kaukolämpöä alueen ulkopuolelle, on asema- piirrokseen merkittävä tarvittavien putkilinjausten sijainti.

• Jätevesilietteen määrän osalta tilanne on vielä avoin, koska Kuusankosken jäteve- denpuhdistamon tulevaisuus on päättämättä. Yhtenä mahdollisuutena on jätevesi- en siirto Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolle.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta on ympäristökeskukseen toimitettu 5.11.2007 seuraava muistutus, jonka on allekirjoittanut kaksikymmentä henkilöä:

Me allekirjoittaneet, Kouvolan Mäkikylän asukkaat, vetoamme Biokaasulaitoksen (Kymen Bioenergia Oy) ympäristölupahakemukseen viitaten, että biokaasulaitoksen rakentamisen yhteydessä varmistetaan, että hajupäästöt minimoidaan, ettei laitoksen toiminnasta koidu hajuhaittoja laitoksen lähellä asuville naapureille.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt 7.12.2007 hakijalta vastineen Kouvolan seudun ktt ky:n ympäristölautakunnan, Valkealan kunnan, Elimäen kunnan ja Kouvolan kaupungin lausunnoista ja muistutuksesta. Kymen Bioenergia Oy on toimittanut näistä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 28.12.2007 seuraavan vastineen:

Lausunnoissa ja muistutuksessa ei mielestämme ole ilmennyt mitään merkittävää ristiriitai- suutta hakemukseen nähden.

Toivottiin, ettei alueella varastoida ulkovarastossa jätelietettä. Toiminnan kannalta on kuitenkin välttämätöntä varastoida jonkin ajanjakson tuotanto, koska logistiikka on vaikea rakentaa muuten. Varastointi tulee tapahtumaan alipaineistetussa tilassa, joka ei anna ha- juhaittaa ympäristöön.

Kouvolan kaupunki otti kantaa rakennuspaikkaan. Koska jätevedenpuhdistamon laajennus ja muutostyön suunnittelu on lähdössä käyntiin, tulee myös tämän biokaasulaitoksen ra- kentamispaikkaa tarkentaa sen mukaan. Tavoitteena on edetä suunnittelussa hyvässä yh- teisymmärryksessä jätevedenpuhdistamon suunnittelun kanssa. Se, mihin kohtaan tonttia uusi laitos sijoittuu, ei mielestämme vaikuta ko. lupaan mitenkään. Koska laitos pysyy kuitenkin samalla tontilla puhdistamon kanssa, jolloin saadaan selvä synergiaetu.

Kouvolan seudun kansanterveystyön ky oli huomioinut kiitettävästi, että pyrimme käyttä- mään prosessoinnissa uusinta ajanmukaisinta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Huomio ko- titalouksien orgaanisen jätteen käytöstä ei lupahakemuksessamme tullut riittävän selkeästi esiin. Kotitalouksien jätemäärä kuuluu tuohon teollisuudesta ja kaupasta kerättävien jät-

teiden joukkoon. Olemme keskustelleet asiasta Kymenlaakson Jätteen organisaation kanssa ja olemme suunnittelussa ottaneet huomioon heidän tarpeensa. Kymenlaakson Jät- teen orgaaninen jäte mahtuu haettuun kokonaisvolyymiin. Tällä hetkellä Kymenlaakson Jäte kerää kaupoista, teollisuudesta ja kotitalouksista orgaanisen jätteen, teollisuuden ja kaupan määrät ovat merkittävät suhteessa kotitalouksista kerättävään orgaaniseen jättee- seen.

Haitallisista aineista oltiin myös kiinnostuneita. Laitos ei tule ottamaan vastaan mitään lai- tokselle haitallisia aineita, tätä tullaan valvomaan laatujärjestelmän avulla.

Hajuhaittoihin on kiinnitetty huomiota useamman lausujan toimesta. Haluammekin tuoda esiin tämän tärkeän seikan. Tällä hetkellä alueella on avonaiset säiliöt, joista ilmaan pää- see määrätty määrä hajuja, riippuen prosessin tilasta, ilman lämpötilasta ja vallitsevista tuuliolosuhteista. Myös jätteen lastaus ja poiskuljetus aiheuttaa hajuhaittoja tällä hetkellä.

Biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen, alueella kuljetetaan pois vain käsiteltyä tavaraa, joka lastataan alipaineistetussa sisätilassa autoihin, mikä oleellisesti vähentää nykyistä ha- jumäärää. Koska käsitellystä lietteestä on poistunut lähes 90 % hajuista, tulee myös kulje- tuksen ja lastauksen hajuhaitat vähenemään. Prosessi itsessään on täysin suljettu, mikä tarkoittaa, ettei sieltä pääse hajuyhdisteitä hallitsemattomasti. Tämä jo senkin takia, että metaania eli kaasu, jota laitos tuottaa, on ilmaa kevyempi kaasu ja jo tuotannon toimivuu- den takia on tuotantoprosessi rakennettava kaikilta osin suljetuksi.

Myöskään melu ei tule ylittämään asetusarvoja. Lannoiteasetuksen viittauksiin toteamme vain, että asianmukaiset lupahakemukset on toimitettu marraskuussa 2007 Eviralle käsitel- täväksi. Evira on lisäksi luvannut ottaa kantaa prosessikuvauksemme jo suunnitteluvai- heessa. Eli heti kun saamme prosessikuvauksen tarkennettua ja valmiiksi, toimitamme sen Eviralle, joka hyväksyy lopputuotteen saamiensa dokumenttien pohjalta. Jätevesien puh- taudesta ja käsittelystä sovimme Kouvolan Veden kanssa, joka huomioi puhdistamon tule- vissa muutostöissä tarpeemme.

Kouvolan Veden 12.3.2008 antaman lausunnon johdosta on kuultu hakijaa 27.3.2008 lä- hetetyllä kirjeellä. Vastineenaan Kymen BioEnergia Oy on 14.4.2008 ilmoittanut seuraa- vaa:

• Sijainti keskustellaan Kouvolan Veden kanssa, koska Kymen Bioenergialla ei ole merkitystä kummalla puolella tonttia kiinteistöt rakennetaan.

• Jo aikaisemmissa vastineissa on kerrottu, ettei ulkovarastoja rakenneta.

• Koelaitos termi on väärä, olemme rakentamassa täysimittaista tuotantolaitosta.

• Muun biojätteen käyttämisestä on olemassa Eviran antama lannoite hyväksyntä.

• Kuivatuksesta kuin, myös muusta yhteistyöstä on neuvoteltava sen jälkeen kun tarjouskierrokset on käyty.

• Jätevesien laadusta neuvotellaan kun tarjouskierrokset on käyty, koska vasta sit- ten tiedetään mitä tuotetaan ja millä raja-arvoilla.

• Kaukolämmön myynti mahdollisuus on edelleen yksi varteenotettavista vaihtoeh- doista. Tähän pätee sama asia kuin kaikkeen muuhunkin, yksityiskohdista neuvo- tellaan sitten kun on niiden aika.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää Kymen BioEnergia Oy:lle ympäristönsuoje- lulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan biokaasua valmistavalle laitokselle. Luvan edelly- tyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökes- kuksen antamien lupamääräysten mukaisesti.

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuissa määräyksissä ja peruste- luissa selvitetyllä tavalla.

Yleiset lupamääräykset

1. Laitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä yhdyskuntajätevesilietteitä, vihermassaa sekä teol- lisuuden ja kaupan toiminnassa syntyviä biojätteitä ja näihin verrattavia biojätteitä hake- muksessa esitetyllä tavalla yhteensä enintään 19 000 t/vuosi tarkoituksena tuottaa proses- sissa saatavalla biokaasulla lämpö- ja sähköenergiaa ja lopputuotteena lannoitetta. Teolli- suuden ja kaupan biojätteiden ja muiden niihin verrattavien jakeiden osuus vastaanotetta- vasta kokonaisjätemäärästä saa olla enintään 30 p-%, siten, että kaupan ja muiden vastaa- vien biojätteiden osuus vastaanotettavasta kokonaismäärästä on enintään 10 p-%. Kulje- tukset tulee ajoittaa klo 6.00-22.00 väliseen aikaan.

2. Linkokuivatun mädätteen kertavarastointimäärä alueella saa olla enintään 500 m³. Varas- tointiajan tulee olla mahdollisimman lyhyt, kuitenkin enintään puoli vuotta ja varastoa on purettava aina vanhimmasta päästä. Lopputuote on kuljetettava alueelta muualle asianmu- kaisesti varastoitavaksi tai jatkokäsiteltäväksi, mikäli sitä ei voida kuljettaa suoraan loppu- käyttökohteeseen.

3. Laitoksen rakentamisessa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toi- minnanharjoittajan on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen rakennus- töiden aloittamista yksityiskohtainen selvitys vastaanotto-, prosessi- ja lopputuotevaraston tiloista ja rakenteista sekä eri toimintojen sijoittelusta alueelle. Suunnitelmassa tulee esit- tää myös selvitys vastaanottotilan ja lopputuotevaraston poistokaasujen käsittelymenetel- mästä sekä mahdollisesta jätevesien esikäsittelymenetelmästä.

4. Laitokselle tulee määrätä jäteasetuksen 10 §:n mukainen riittävän asiantuntemuksen omaa- va vastaava hoitaja, jonka yhteistiedot on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökes- kukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Hoitajalla samoin kuin lai- toksen muulla henkilökunnalla on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito biokaasulaitok- sen toiminnan asianmukaiseen hoitamiseen. Hoitohenkilökunnan pätevyys on osoitettava ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuu- kautta ennen toiminnan aloittamista. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia riittävän tiedon antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille että laitoksen lopputuotteen käyttäjille.

5. Mikäli laitoksen toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu olennaisia muu- toksia, on niistä ilmoitettava vähintään kolme kuukautta ennen Kaakkois-Suomen ympäris- tökeskukselle. Sellaisten teollisuusjätteiden laadusta, joita hakemuksessa ei ole yksilöity, on toimitettava selvitys Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle vastaavalla tavalla ennen aiottua vastaanottoa.

Raaka-aineiden vastaanotto ja lopputuotteiden varastointi ja käsittely

6. Toiminnanharjoittaja on oltava selvillä vastaanotettavien jätteiden laadusta ennen niiden toimittamista laitokselle. Jätteiden on oltava laitokselle tuotaessa tasalaatuisia, riittävän hienojakoisia ja prosessiin hyvin soveltuvia. Vastaanotettavat jätteet eivät saa sisältää sel- laisia haitallisia aineita tai epäpuhtauksia, jotka haittaavat biokaasun muodostusta, vaikeut- tavat lopputuotteen hyödyntämistä tai prosessin toimintaa tai edellyttävät esikäsittelyä lai- toksella.

Vastaanotettavat kuormat on tarkastettava kuormaa vastaanotettaessa. Prosessiin sovel- tumattomat jäte-erät on palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava paikkaan, joka on hyväksytty ko. jätteen vastaanottoon. Lannoitekäyttöön soveltumaton mädäte on vastaa- vasti toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai sijoitettavaksi. Vastaanotetut lietteet ja muut vastaavat jakeet on hygienisoitava hygieniayksikössä.

7. Vastaanotettavien jätejakeiden purkupaikka sekä lastaus- ja käsittelypaikat sekä muu lai- tosalue on pidettävä puhtaana. Mahdolliset valumat ja roiskeet on siivottava viivytyksettä.

Käsittelylaitteistojen ja pintojen materiaalit on oltava puhtaanapidon kannalta helppohoi- toisia. Tilojen rakentamisessa on varauduttava kuljetusautojen pesu- ja desinfiointimahdol- lisuuteen.

8. Muodostunut biokaasu on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti. Mikäli biokaasua ei voida hyödyntää, on se hävitettävä polttamalla soihdussa. Biokaasua ei saa päästää käsitte- lemättömänä ulkoilmaan.

9. Jätejakeiden ja kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikat on toteutettava siten, että haital- lisia aineita ei pääse normaalioloissa kulkeutumaan maaperään, pohjaveteen, vesistöön tai viemäriverkostoon tai leviämään ilman kautta aiheuttaen ympäristö- tai terveyshaittaa tai ongelmia jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Prosessi- ja varastorakennusten ja liikennöin- tialueiden pinnoitteet on rakennettava tiiviistä materiaalista, jonka on kestettävä käsiteltä- vien materiaalien ominaisuudet sekä liikennöinnin aiheuttama kuormitus. Vahinkotapauk- sissa valumat tulee olla kerättävissä talteen mahdollisimman tarkoin. Jätteiden purku- ja lastaustilanteet tulee ohjeistaa.

Päästöt ilmaan

10. Biokaasulaitosta on käytettävä siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Laitoksesta ei saa aiheutua ympäristölle toistuvia hajuhaittoja.

11. Jätteet tulee ottaa vastaan ja lopputuotteet varastoida ja kuormata valvotusti suljettavassa alipaineistetussa tilassa. Purkaustoiminnassa ja jätteensyötössä muodostuvien hajuyhdistei- den joutuminen ulkoilmaan on minimoitava rakenteellisin keinoin. Jätteiden vastaanotto on järjestettävä siten, että kuormat voidaan ohjata suoraan prosessiin. Vastaanotettavia jättei- tä ei saa varastoida alueella muutoin kuin vastaanottotilassa asianmukaisissa umpinaisissa varastosäiliöissä tai katetuissa tiiveissä vastaanottoaltaissa on prosessin käytön kannalta tarpeellista. Vastaanotettavien jätteiden tai mädätteen varastointi ulkona ei ole sallittua.

12. Vastaanottotilan ja lopputuotteen varastointitilan sekä vastaanottoaltaiden sekä muiden vastaavien tilojen poistoilma on johdettava käsiteltäväksi hajua aiheuttavien yhdisteiden vähentämiseksi. Hajukaasujen käsittelyssä on käytettävä parasta käytössä olevaa tekniik- kaan. Hajukaasut on käsiteltävä siten, että käsittelylaitteiston hajun ja ammoniakin poisto on tehokasta. Siltä osin kuin hajukaasuja käsitellään polton lisäksi erillisessä käsittelyssä,

on poistoilman hajupitoisuuden oltava alle 2000 HY/m³ ja ammoniakkipitoisuus alle 5 mg/m³. Mikäli poistoilman hajukaasut johdetaan käsiteltäväksi polttamalla microturbiinis- sa, on käsittelyn riittävyys ja jatkuvuus varmistettava. Käyttökatkoja ja häiriötilanteita varten on käytössä oltava varakäsittelylaitteisto, jolla saavutetaan em. puhdistustaso.

Päästöt vesiin ja viemäriin

13. Saniteettivedet sekä prosessi- ja pesuvedet on johdettava käsiteltävä jätevedenpuhdista- molla viemärilaitoksen haltijan kanssa sovittavalla tavalla. Jätevesien johtamisesta on teh- tävä kirjallinen liittymissopimus. Vedet on tarvittaessa esikäsiteltävä viemärilaitoksen edel- lyttämällä tavalla. Viemäriin ei saa laskea vesiä, jotka vaikeuttavat vastaanottavan jäteve- denpuhdistamon toimintaa tai aiheuttavat haittaa tai vahinkoa viemärille tai jätevesilietteen käsittelylle. Toiminnassa tilapäisesti muodostuvien laadultaan normaalista poikkeavien jä- tevesien johtamisesta viemäriin on sovittava etukäteen viemärilaitoksen kanssa.

Viemärin liittymissopimus tarkkailuohjelmineen on toimittava Kaakkois-Suomen ympäristö- keskukselle hyvissä ajoin ennen toiminnan käynnistymistä.

14. Alueelle kertyvät puhtaat sade- ja sulamisvedet voidaan johtaa sadevesiviemärin kautta Kymijokeen.

Meluntorjunta

15. Laitoksen suunnittelussa ja laitteistojen hankinnassa on otettava huomioon meluntorjunta- toimenpiteet siten, että ympäristöön kohdistuva melu jää mahdollisimman vähäiseksi ja häiriöttömäksi.

16. Toiminnan aiheuttama melutaso viereisen puhdistamon aiheuttama taustamelutaso huomi- oiden ei saa ylittää lähimmän asuintalon piha-alueella melun A-painotettua ekvivalenttita- soa 55 dB päivällä (klo 7-22) eikä A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 50 dB yöllä (klo 22-7).

Mikäli toiminnasta valitetaan aiheutuvan meluhaittaa eikä melutasoa ole riittävästi mitattu, on toiminnanharjoittajan selvitettävä toiminnasta aiheutuva melutaso lähialueella.

Jätehuolto

17. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Jätteet on kerättävä ja välivarastoitava asianmukaisesti ja toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväk- si laitokseen tai paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Jätehuollon järjestämises- sä on otettava huomioon kunnalliset jätehuoltomääräykset. Jätteiden hyötykäyttö- tai kaa- topaikkakelpoisuus on tarvittaessa osoitettava erillisin tutkimuksin voimassa olevien mää- räysten mukaisesti.

18. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että lopputuotteena syntyvä mädätteen hyötykäy- tölle lannoitteena haetaan lannoitelainsäädännön mukainen hyväksyntä. Peltolevityksessä on soveltuvin osin noudatettava nitraattiasetuksen (931/2000) 5 §:n määräyksiä. Lannoite- käyttöä säätelevän erillislainsäädännön mukainen valvontaohjelma on liitettävä osaksi tark- kailusuunnitelmaa.

19. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on säilytettävä lukittavassa, katetussa, nesteenpitävällä alustalla varustetussa paikassa, jos- ta ne eivät pääse leviämään maaperään tai kulkeutumaan pohjavesiin tai vesistöön.

Riskien hallinta ja häiriö- ja poikkeustilanteet

20. Laitokselle on laadittava poikkeustilanteita varten suunnitelma, joka on toimitettava Kaak- kois-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelmassa on käytävä ilmi toimenpi- teet sellaisten tyypillisten prosessihäiriöiden, vahinkotapausten ja lopputuotteen laatuon- gelmatilanteiden varalle, joissa on mahdollista syntyä määrältään tai laadultaan normaalista poikkeavasti jätettä tai josta voi aiheutua muuta poikkeavaa kuormitusta ympäristöön.

21. Henkilökuntaa on koulutettava toimimaan onnettomuus-, häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Ympäristöriskialttiit toiminnot on ohjeistava ja ohjeet on pidettävä ajan tasalla.

22. Mikäli toiminnasta ilmenee ympäristön häiriintyvissä kohteissa toistuvia hajuhaittoja, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin hajupäästöjen selvittämiseksi ja niiden vähentämiseksi. Tarvittaessa on hajukaasukäsittelyä tehostettava.

23. Sadevesiviemärit ja -kaivot on voitava sulkea vahinkotilanteissa niin, että kemikaaleja, lie- tettä tai lietepitoisia vesiä ei pääse sadevesiviemärien kautta ympäristöön tai puhdistamolle aiheuttaen ympäristöhaittoja.

24. Prosessilaitteet sekä toiminnan tarkkailuun liittyvät valvonta- ja hälytyslaitteet on pidettävä toimintakuntoisina. Laitteistot on huollettava säännöllisesti ja mahdolliset laiterikot korjat- tava viivytyksettä. Suoritetuista tarkastus-, tyhjennys- ja muista kunnossapitotoimenpiteis- tä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaisille.

25. Vahinko- ja onnettomuustilanteita varten on laitosalueelle varattava riittävästi sopivaa tor- juntakalustoa.

26. Vahinko- ja häiriötilanteista, joista aiheutuu ympäristöön, viemäriin tai jätevedenpuhdista- molle poikkeuksellisia päästöjä tai joista voi aiheutua ympäristölle vaaraa tai haittaa, on ilmoitettava viivytyksettä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristövi- ranomaiselle ja tilanteen luonne huomioiden tarvittaessa myös Kymenlaakson pelastuslai- tokselle. Vahinkotilanteen seurauksena jätevesiviemäriin joutuneesta poikkeuksellisesta päästöstä on ilmoittava viivytyksettä viemärilaitokselle.

27. Mikäli vahinko- tai häiriötilanteen seurauksena aiheutuu ympäristöön haitallisia päästöjä, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi vahingon edellyttämiin torjuntatoimiin se- kä aloitettava tilanteen vaatimat tutkimukset ja selvitykset vahingon aiheuttamien ympäris- tö- ja terveyshaittojen selvittämiseksi ja vahingon laajuuden arvioimiseksi. Vahingon jäl- keen on selvitettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.

Tarkkailusuunnitelma, tarkkailutietojen toimittaminen ja raportointi Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

28. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta, käyntiajoista ja häiriötilanteista sekä yleisöilmoi- tuksista on pidettävä kirjaa. Seurantatietojen on oltava valvovien ympäristöviranomaisten saatavilla.

29. Laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on laadittava tarkkailusuunnitelma, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan käynnistymistä. Tarkkailua voidaan tarkistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä:

• vastaanotettavien jätteiden määrän ja laadun seuranta

• biokaasun laadun ja määrän seuranta

• biokaasun polton seuranta

• viemäriin johdettavien jätevesien laadun ja määrän tarkkailu

• hajunpoistolaitteiston tehokkuuden ja poistoilman hajupitoisuuden seu- ranta

• mädätteen laadunvalvontasuunnitelma

30. Jätevesiviemäriin johdettavaa veden laatua ja määrää on tarkkailtava säännöllisesti viemäri- laitoksen kanssa sovittavalla tavalla. Jätevesien tarkkailu on liitettävä osaksi tarkkailu- suunnitelmaa. Viemäriin johdettavan veden laatu on selvitettävä normaalitarkkailun lisäksi tilanteissa, joissa viemäriin epäillään joutuneen häiriö- tai vahinkotilanteissa puhdistuslai- toksen toiminnan kannalta merkittävästi haitallisia aineita.

31. Laitoksen hajukaasujen käsittelylaitteiston teho on selvitettävä puolueettoman asiantuntija- laitoksen toimesta toiminnan vakiinnuttua kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluttua laitteiston käyttöönotosta. Selvityksen tulee käsittää ainakin hajun poiston tehokkuuden ja poistokaasun hajuyksikkö- ja ammoniakkipitoisuuden mittaukset. Lisäksi on selvitettävä kertaluonteisesti poistokaasun keskeisten hajukomponenttien pitoisuudet valvontaviran- omaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

Ensimmäisen mittauskerran jälkeisestä seurannasta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa erikseen. Mikäli mittaustuloksissa havaitaan kohonneita pitoisuuksia tai toiminnasta aiheu- tuu toistuvia hajuhaittoja lähiympäristössä, on seurantaa jatkettava.

32. Laitoksen hajuhaittaa ympäristössä on selvitettävä tarvittaessa hajupaneelitutkimusten tai vastaavan muun selvityksen avulla.

Vuosiraportointi

33. Vuosittain helmikuun loppuun mennessä on Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenveto- raportti toiminnasta ja toiminnassa muodostuneista päästöistä. Vuosiyhteenveto tulee toi- mittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen ensisijaisesti sähköisenä ja ympäristöhal- linnon käytössä olevan raportointijärjestelmän kautta niiltä osin kuin se on mahdollista.

Vuosiyhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

• tuotetun biokaasun määrä ja käyttötapa

• tiedot vastaanotettujen jätteiden laadusta, määrästä ja käsittelystä

• tiedot toiminnassa syntyvien jätteiden ja lopputuotteiden määristä ja laadusta sekä toimituspaikoista ja kuljetustavoista

• tiedot varastossa olevista jätteistä ja lopputuotteista vuoden lopussa.

• laitokselta toimitetun lannoitteen määrä, laadunvalvontatiedot ja toimituskohde

• yhteenveto ilmapäästöjen ja jätevesien tarkkailun tuloksista

• yhteenveto hajunkäsittelylaitteistojen toiminnasta ja käyttöajoista

• tiedot soihtupolton käyttöajasta

• selvitys häiriö- ja poikkeustilanteista (syy, kesto, päästö) ja toimenpiteistä niiden johdosta

Käytöntarkkailua sekä prosessin ja lopputuotteen laadun tarkkailua koskeva yksityiskoh- tainen kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvoville viranomaisille.

Vakavaraisuus ja vakuus

34. Luvan saajan on asetettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle YsL 45 §:n 1 momen- tissa tarkoitettu 20 000 euron vakuus ennen toiminnan aloittamista asianmukaisen jäte- huollon varmistamiseksi. Vakuus on voimassa toistaiseksi. Ympäristökeskus voi tarvitta- essa tarkistaa vakuuden määrää. Hakijan on toimitettava yhtiön vuosikertomus tilinpäätös- tietoineen Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennes- sä.

Muut lupamääräykset

35. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lo- pettamista esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä Kaak- kois-Suomen ympäristökeskukselle.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta, päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään naapureille kohtuutonta haittaa tai rasitusta (YsL 7-9 §, NaapL 17 §). Kun toimintaa harjoitetaan esitetyllä tavalla noudattaen annettuja määräyksiä, voidaan sen kat- soa täyttävän ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ta- voitteet sekä yleiset periaatteet ja vaatimukset (YsL 4 §, JL 4 §). Luvan myöntämiselle ei ole myöskään kaavoituksellisia tai luonnonsuojelullisia esteitä. Ympäristönsuojelulain 42

§:n mukaiset myöntämisedellytykset laitoksen luvalle ovat siten olemassa.

Hakija on velvollinen huolehtimaan, ettei toiminnasta ole seurauksena sellaista ympäristön laadun huononemista, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lu- papäätöksessä on painotettu erityisesti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä annettu mää- räyksiä, jotka koskevat päästöjen hallintaa, toiminnan valvontaa ja tarkkailua. Luvassa an- netut valvontamääräykset on annettu ympäristönsuojelulain 5 §:n nojalla. Sen mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.

Lupapäätöstä valmisteltaessa on huomioitu BAT-tekniikkaa koskevat seikat sekä ympäristön- suojelulaissa parhaalle käytettävissä olevalle tekniikalle määritellyt yleiset periaatteet (YsL 4

§, 5 §,YsA 37 §).

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on huomioinut lupaa myöntäessään ympäristönsuojelulain

ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä kansallisen biojätestrategian tavoitteet. Myös valmisteilla olevan Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman painopistealueena on biohajoavan sekä yhdyskuntajätevesilietteiden asianmukainen käsittely. Lupaharkinnassa on huomioitu hakemuksesta annetut lausunnot.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavan toiminnanharjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmu- kaisen jätehuollon varmistamiseksi.

Lupamääräysten perusteet

Yleiset lupamääräykset – määräykset 1-5

Toiminnan laajuus on määritelty lupahakemuksessa ilmoitetun pohjalta alueen sijainti ja toimintaympäristö huomioon ottaen siten, että pääasiallinen käsiteltävän raaka-aine laitok- sella olisi yhdyskuntajätevesiliete (190805). Rakennettava laitos liittyy toiminnallisesti kiinteästi viereisen Mäkikylän jätevedenpuhdistamoon parantaen puhdistamolla muodos- tuvan lietteen nykyistä käsittelyä. Koska aluetta ei ole suunniteltu varsinaiseksi jätteenkä- sittelyalueeksi eikä siihen tarkoitukseen kaavoitettu, on teollisuuden ja kaupan ja muun vastaavan toiminnan jätejakeiden käsittelymäärää on katsottu perustelluksi rajata (määräys 1).

Linkokuivatun mädätteen maksimivarastointimääräksi on esitetty hakemuksessa 7000 m³ ja maksimivarastointiajaksi noin vuosi. Esitetty määrä on varsin suuri eikä Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen mukaan realistinen hakemuksessa esitetyllä rajatulla toimin- ta-alueella. Määräyksellä annettu 500 m³:n maksimivarastointimäärällä varmistetaan, ettei jätemäärä kasva alueella kiinteistön koko ja sijainti huomioiden liian suureksi, jätteen va- rastointi ei muodostu pysyväisluonteiseksi ja että lopputuote kiertää ja ohjautuu tehok- kaasti jatkojalostettavaksi hyötykäyttöön tai muuhun sijoitukseen. Määräyksellä ennalta- ehkäistään myös hajuhaittoja ympäristöön (määräys 2).

Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain yleiset periaatteet ja velvollisuudet eikä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Laitosta on hoidettava siten, etteivät eri jätteen käsittelyvaiheet aiheuta merkittävää hajuhaittaa ympäristöön.

Hakijalla ei vielä lupahakemusvaiheessa ole ollut esittää yksityiskohtaisia laitoksen toimin- taan liittyviä ratkaisuja. Suunnitelma näistä on velvoitettu toimittamaan hyvissä ajoin en- nen laitoksen rakennustöiden aloittamista valvontaviranomaisille. Toimintojen suunnitte- lussa ja rakentamisessa on huomioitava parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Ym- päristökeskus on muissa lupamääräyksissä määrännyt tarkemmin laitoksen päästöistä ja tietyistä rakenteista, jolloin luvan myöntämisen edellytykset voidaan katsoa täyttyvän, vaikka osa laitoksen yksityiskohdista esitetäänkin myöhemmin vasta suunnitelmassa (mää- räys 3).

Ympäristöasioiden yhteyshenkilön nimeäminen on katsottu tarpeelliseksi toiminnan val- vonnan, ympäristöasioiden asiantuntemuksen ylläpidon ja viranomaisyhteydenpidon vuok- si. Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis- tai käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hyö- dyntämis- tai käsittelypaikan vastaava hoitaja (määräys 4).

Toiminnan muutoksista ja laajennuksesta on velvoitettu ilmoittamaan etukäteen Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi uusien jäteja- keiden käsittely tai toiminnan laajennushankkeet. Ilmoittaminen on tehtävä riittävän ajois- sa, jotta lupaviranomainen voi arvioida, ovatko ne laajuudeltaan sellaisia, että ne edellyttä- vät luvan täydentämistä tai muuttamista. Toiminnan oleelliset muutokset käsitellään vas- taavasti kuin lupahakemus (määräys 5).

Raaka-aineiden vastaanotto ja lopputuotteiden varastointi sekä käsittely –määräykset 6-9:

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanottamiensa jätteiden alkuperästä ja laadus- ta. Prosessiin syötettävät jätteet on edellytetty olevan jo laitokselle vastaanotettaessa tasa- laatuisia, riittävän hienojakoisia ja sellaisia, etteivät ne tuota ongelmia biokaasun tuotolle tai lopputuotteen hyödyntämiselle. Lisäksi vastaanotettavat jätteet on edellytetty olevan laitokselle tuotaessa myös esikäsiteltyjä siten, että ne voidaan syöttää mahdollisimman suoraan prosessiin. Vaatimus on katsottu perustelluksi alueen sijainnin ja kaavoitustilan- teen vuoksi. Erityisesti prosessiongelmia saattaisi tulla varsinkin kaupan tai kotitalouksien biojätteistä, jos niiden joukossa on epäpuhtautena hajoamattomia komponentteja tai kool- taan prosessiin soveltumattomia jakeita (määräys 6).

Laitoksella on tarkoitus käsitellä yhdyskuntajätevesilietteitä ja mahdollisesti eläinperäisiä jakeita sisältävää ruokajätettä, jotka vaativat hygienisointia. Laitoksella tulee sen vuoksi olla toiminnalle myös Elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä. Hygienisoinnin tasosta ja tavasta annetaan määräykset Elintarviketurvallisuusviraston päätöksissä ja ympäristöluvas- sa ei ole määrätty asiasta tarkemmin.

Määräyksessä 7 on kiinnitetty huomiota jätteiden käsittelypaikkojen asianmukaisuuteen ja puhtaanapitoon. Helposti hajoavia orgaanisia jätteitä käsiteltäessä on mahdollista syntyä roiskeita ja sitä kautta myös hajuhaittoja etenkin jätteen siirtojen yhteydessä. Myös jätteen vastaanottoaltaat voivat muodostua merkittäviksi hajulähteiksi mikäli jätettä jää niihin sei- somaan. Materiaalit tulee valita puhtaanapidon kannalta helppohoitoisiksi, jolloin hajuhait- toja voidaan ennaltaehkäistä.

Biokaasun sisältämä metaani on voimakas kasvuhuonekaasu, minkä vuoksi sitä ei tule päästää ulkoilmaan. Biokaasun vaihtoehtoinen käsittely soihdussa on tarpeen myös haju- haittojen eliminoimiseksi (määräys 8).

Raaka-aineita ja tuotteiden purkua ja lastausta hoidetaan laitoksille usein ulkopuolisen kul- jetusyrityksen toimesta. Tämän vuoksi ulkopuolisen kuljetusyrityksen ja laitoksen tulee sopia siirtoihin liittyvistä menettelyistä, vastuukysymyksistä, valvonnasta sekä toimenpi- teistä mahdollisissa vahinkotilanteissa. Rakenteet tulee valita kestäviksi ja toimintaan sopi- viksi (määräys 9).

Päästöt ilmaan – määräykset 10-12:

Määräyksillä on toiminnanharjoittaja velvoitettu huolehtimaan, ettei laitos aiheuta haju- haittaa ympäristöön. Erityisesti on kiinnitetty huomioita tilojen rakenteiden asianmukai- seen suunnitteluun. Hajukaasujen joutumista ympäristöön voidaan estää tilojen alipaineis- tuksella, suojaverhoilla tai muilla vastaavilla ratkaisuilla. Ilmapäästöihin voidaan vaikuttaa myös prosessin huolellisella hoidolla ja ennakkohuoltotoimenpiteillä.

Vastaanottotilasta ja lopputuotteen varastotilasta sekä muista vastaavista tiloista poistuva ilma on edellytetty käsiteltäväksi hajukaasujen vähentämiseksi. Hakemuksessa on vastaan- ottotilan poistokaasut esitetty johdettavaksi microturbiinille. Tarkempaa mitoitusta tai suunnitelmaa ei ole esitetty. Suunnittelussa tulee sen vuoksi erityisesti varmistaa hajukaa- sujen käsittelyn riittävyys ja toimivuus eri tilanteissa. Microturbiinin käyttökatkojenvaralle

on varattava varalaitteisto. Tyypillisiä poistoilman hajukaasujen käsittelymenetelmiä vas- taavilla biokaasulaitoksilla ovat pesurit, biosuodattimet, aktiivihiilisuodattimet ja otsonoin- tiin perustuvat käsittelyt ja niiden yhdistelmät. Poistoilman käsittelyvaatimus on katsottu perustelluksi asutuksen läheisyyden vuoksi ja se on BAT -vaatimusten mukainen.

Päästöt vesiin ja viemäriin –määräykset 13 ja 14

Laitoksen jätevedet ja saniteettivedet on johdettava kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.

Hakemuksessa ei ole esitetty omaa puhdistamoa jätevesille. Yhtiö laatii viemäriin liittymi- sestä sopimuksen puhdistamon kanssa, jonka antamia määräyksiä ja ohjeita on noudatetta- va myös tämän päätöksen määräysten lisäksi. Ympäristökeskuksella on oltava ajantasainen tieto ko. sopimuksesta käytettävissään, jotta voidaan arvioida mm. puhdistuksen BAT- tekniikan mukaisuus. On tärkeää, että yleiseen viemäriin johdettava teollisuusvesi ei vai- keuta jäteveden puhdistamon toimintaa tai sieltä kertyvän lietteen käsittelyä.

Meluntorjunta – määräykset 15 ja 16:

Melutasoa koskeva määräys 15 on annettu terveydellisin perustein ja se on valtioneuvos- ton melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/92) mukainen.Määräyksessä 16 toi- minnanharjoittaja on velvoitettu edistämään meluntorjuntatoimenpiteitä, jotta ympäristöön kohdistuva melu laitokselta olisi mahdollisimman vähäistä ja häiriötöntä.

Toiminnalta ei ole edellytetty suoraan melumittauksia. Meluselvitysvelvoite on määrätty kuitenkin tehtäväksi sellaisissa tilanteissa, joissa toiminnasta on syytä esimerkiksi ympäris- töviranomaisille tulleiden valitusten perusteella epäillä aiheutuvan melutason ylityksiä lä- himmissä häiriintyvissä kohteissa. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi laiterikkojen seurauksena. Meluntorjunnan kehittämisen ja meluntorjuntatoimien huomioon ottamisen kaikessa toiminnassa tulee olla osana laitoksen hyvää ympäristönsuojelua.

Jätehuolto - määräykset 17-19

Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain ja jätelain perusteella.

Määräyksillä pyritään edistämään jätteiden hyötykäyttöä samalla kuitenkin varmistaen, ett- ei toiminnasta aiheudu ympäristölle haittaa. Jätteen tuottaja on vastuussa siitä, että jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan, ja että käsittelijällä on riittävät tiedot jätteen määrästä, laadusta ja syntypaikasta. Toiminnassa syntyy prosessin sivutuotteena lannoite- lainsäädännön mukaista tuotetta. Sen hyötykäytössä on huomioitava em. lainsäädännön vaatimukset, joista ei määrätä tässä ympäristöluvassa.

Riskien hallinta ja häiriö- ja poikkeustilanteet – määräykset 20 - 27:

Määräyksissä 22-27 on annettu velvoitteet ympäristöriskien samoin kuin vahinko- ja on- nettomuustilanteiden hallintaan liittyen. Määräyksillä korostetaan toiminnasta ympäristöön kohdistuvien riskien tunnistamista ja arviointia sekä tulosten huomioimista ennaltaehkäise- viä toimia suunniteltaessa.

Määräyksessä 20 on edellytetty, että onnettomuus-, häiriö ja poikkeustilanteisiin on varau- duttava suunnitelmallisesti. Toiminnanharjoittajalla tulee olla selkeä suunnitelma sellaisten prosessin tai toiminnan häiriötilanteiden sekä mahdollisten vahinkotilanteiden varalle, jois- sa voi esimerkiksi muodostua poikkeuksellisen suuria määriä lannoite- tai maanparannus- käyttöön kelpaamatonta jätettä. Suunnitelma on oltava ennen toiminnan aloittamista.

Tärkeä osa varautumista on, että toimintaohjeet ja mallit poikkeustilanteiden ja häiriöiden varalta ovat ajan tasalla, hälytysjärjestelmät toimivat sekä henkilökunta on koulutettu toi- mimaan voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Vahinkotilanteissa on tärkeää, että rajoitta- viin toimenpiteisiin voidaan tarvittaessa turvallisuuden niin salliessa ryhtyä jo laitoksella.

Määräyksen 26 ilmoitusvelvollisuus on tarpeen valvonnallisista syistä ja koskee myös vie- märiin kohdistuvia jätevedenpuhdistamon toiminnan kannalta merkityksellisiä päästöjä.

Onnettomuus- ja muiden poikkeustilanteiden varalta on toiminnanharjoittajalta edellytetty määräyksessä 27 valmiuksia tilanteen vaatimien toimenpiteiden selvittämiseen. Onnetto- muustilanteiden laajuuden ja vaikutuksien arvioimiseksi sekä oikeiden torjuntatoimien va- litsemiseksi tarvitaan nopeasti tietoa esimerkiksi aineiden levinneisyydestä ja pitoisuusta- soista onnettomuuspaikan ympäristössä.

Tarkkailu- ja raportointi – määräykset 28-33:

Ympäristönsuojelulain 5 § velvoittaa toiminnanharjoittajan olemaan riittävästi selvillä toimin- tansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdol- lisuuksista.

Määräykset on annettu valvonnallisista syistä. Tarkkailumääräykset perustuvat ympäristön- suojelulain 46 §:ään. Seurannan avulla voidaan arvioida annettujen määräysten saavuttamista ja ympäristönsuojelutavoitteiden toteutumista. Riittävän tehokkaalla valvonnalla voidaan myös turvata laitoksen mahdollisimman häiriötön toiminta ja häiriötilanteet pystytään havait- semaan riittävän ajoissa haitallisten ympäristöpäästöjen minimoimiseksi.

Lupamääräyksessä 31 on todettu, että tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa tarvittaessa.

Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 55 §:n 3. momenttiin ja on katsottu tarkoituk- senmukaiseksi antaa, jotta tarkkailusta saadaan joustava eikä lupaa tarvitse tarkkailussa tehtävien muutosten vuoksi muutoin muuttaa. Pienet muutokset voidaan hyväksyä teke- mällä muutosesitys Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Merkittävät muutokset tul- laan käsittelemään ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaisesti.

Alueellinen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaan osaltaan vastuussa ympäristönsuojelun tietojärjestelmän ylläpidosta. Tarvittavien tietojen saamiseksi ja val- vonnallisista syistä toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain määräyksen 35 mukai- sesti ympäristöviranomaisille toiminnastaan.

Vakavaraisuus ja vakuus – määräys 34

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoit- tajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jäte- huollon varmistamiseksi. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyn- tämis- ja käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmu- kaisesta jätehuollosta.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että koska yhtiön tuleva omistuspohja ei vielä ole selvillä, edellytetään toiminnanharjoittajalta toistaiseksi 20 000 euron vakuus. Vakuu- den tarvetta voidaan myöhemmin arvioida uudelleen. Vakuus on katsottu tarpeelliseksi esimerkiksi sellaisia tilanteita varten, jossa mädätettä tai muuta jätettä jäisi huomattava määrä loppusijoitusta vaille. Toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huo- limatta on vakuuden suuruudeksi määrätty 10 000 euroa.

Toiminnan lopettaminen –määräys 35:

Lupamääräys 37 perustuu ympäristönsuojelulain 43 § 1. momentin neljänteen kohtaan.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että toiminta voidaan aloittaa mahdollisessa muu- toksenhakutilanteessa ainoastaan Mäkikylän jätevedenpuhdistamon lietteen mädättämisen

osalta hakemuksessa esitetyllä tavalla ja tämän päätöksen lupamääräyksiä noudattamalla.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, ettei tälle osatoiminnalle ole ympäristönsuojelulli- sia esteitä eikä päätöksen osittainen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminta tulee sijoittumaan toiminnassa olevan jätevedenpuhdistamon alueelle, jonka tuot- tamalle lietteelle haetaan nykyistä parempaa käsittelyä ja hyötykäyttöä.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin

Lupamääräyksissä on huomioitu lausunnoissa ja muistutuksissa esille tuodut seikat.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen täytäntöönpano, voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lain- voiman. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa (YsL 55§). Tämä päätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty pää- tös on saanut lainvoiman. Toiminnanharjoittajan tulee 30.06.2016 mennessä tehdä hake- mus lupamääräysten tarkistamiseksi.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella säädetään ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määrä- ystä ankarampia säädöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkis- tamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus määrää ympäristönsuojelulain 101 §:n nojalla, että toiminta voidaan aloittaa Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla syntyvä lietteen käsittelyn osalta tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta, jos hakija asettaa 10 000 €:n vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupapäätöksen muuttamisen varalle.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja –asetus(169/2000) Jätelaki (1072/93) ja –asetus (1390/93)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VnP 993/1992)

Valtioneuvoston asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki(150/1992)

Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006).

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on4 380 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon (jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätetä vähintään 5000 t/a).

Maksu suoritetaan erillisellä laskulla.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Kymen BioEnergia Oy Nuotanperä 18

45160 KOUVOLA Jäljennös päätöksestä Kouvolan kaupunginhallitus Valkealan kunnanhallitus Elimäen kunnanhallitus

Kouvolan seudun kansanterveystyön ky. ympäristöpalvelut Kouvolan Vesi

Elintarviketurvallisuusvirasto/Valvontaosasto Suomen ympäristökeskus, kirjaamo

Ilmoitus päätöksestä

muistutuksen ensimmäinen allekirjoittaja

rajanaapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdessä

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54

§:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Valkealan kunnan, Kouvolan kaupungin ja Elimäen kunnan ilmoitustauluilla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan Sanomat – nimisessä sanomalehdessä. Päätös tulee nähtäville myös Kaakkois-Suomen ympäristö- keskuksen www-sivuille.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaa- san hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois-Suomen ympä- ristökeskukselle.

Valitusoikeus on:

− sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

− rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäris- tön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövai- kutukset ilmenevät;

− toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ym- päristövaikutukset ilmenevät;

− toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviran- omaisella

− muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Luvat ja valvonta -osaston päällikön sijainen,

Yli-insinööri Harri Majander

Yli-insinööri Päivi Pulkkanen

LIITE Valitusosoitus