Nro 109/07/1 Dnro ISY-2005-Y-233 Annettu julkipanon jälkeen
12.10.2007
HAKIJA Kuusankosken kaupunki
ASIA Akanojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Kuusankoski.
ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Kuusankosken kaupunki on ympäristölupavirastoon 7.12.2005 toimittamassaan ja 3.2.2006 sekä 15.2.2006 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Akanojan jä- tevedenpuhdistamon toimintaan.
Jätevedenpuhdistamon toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuo- jeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 13 a nojalla oltava ympäristölupa. Ympäristö- lupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 8 perusteella.
Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen 19.11.1996 nro 76/96/1 mukaisesti hakijan on tullut jättää vuoden 2005 loppuun mennessä hakemus jätevesien vesistöön johtamista koskevan luvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voi- maanpanosta annetun lain (113/2000) 5 §:n 2 momentin mukaisesti on tullut hakea ympäristölupaa koko toiminnalle aiemmin myönnetyn luvan tarkistamiseksi määrät- tyyn ajankohtaan mennessä.
HAKEMUS
Sijainti, kaavoitus ja häiriintyvät kohteet
Akanojan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kuusankosken kaupungin Heinharjun kau- punginosassa korttelissa 527 tilan RN:o 1:1 alueella. Tila on asemakaavassa osoitettu kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Ympäristössä on asema- ja/tai yleiskaavassa osoitettuja teollisuus- ja varastorakennusten alueita, maa- ja met- sätalousalueita ja virkistysalueita.
Jätevesien johtamista koskeva lupa
Akanojan jätevedenpuhdistamolla puhdistettujen jätevesien johtamista koskevan edel- lä mainitun vesioikeuden päätöksen lupamääräyksen A 3.1 mukaisesti on jätevesien käsittelyn täytettävä mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien seuraa- vat neljännesvuosikeskiarvoina laskettavat puhdistusvaatimukset:
Parametri Pitoisuus Puhdistusteho
BOD7ATU < 10 mg/l > 90 %
CODCr < 125 mg/l > 75 %
Kiintoaine < 15 mg/l > 90 %
Kokonaisfosfori < 0,5 mg/l > 90 %
Lisäksi puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että lämpimänä kautena saavute- taan mahdollisimman hyvä kokonaistypen poistoteho.
Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Kymijokeen ympäristölupavirastoon 3.2.2006 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteestä 1 ilmenevässä purkuputkessa.
Purkuputken rakentamisesta on Itä-Suomen vesioikeus määrännyt päätöksellään 24.2.1978 nro 1/Ym/78.
Korvauksena jätevesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvista haitoista on luvan saajan tullut suorittaa vuosittain 5 752 euron suuruinen kalatalousmaksu.
Puhdistamo ja sen toiminta
Akanojan jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa aktiivilietemenetelmään perustuvaa biologista puhdistusta on täydennetty kemiallisella fosforinpoistolla. Jätevesien käsittelyyn kuuluvat hiekanerotus, ilmastus, selkeytys, liete- kierto ja ylijäämälietteen sakeutus. Saostuskemikaaleina käytetään rautapohjaista PIX- ja alumiinipohjaista PAX-kemikaalia.
Puhdistamon mitoitustiedot ovat:
Mitoitusvirtaama 850 m3/h Suurin virtaama 1 700 m3/h
Keskimääräinen virtaama 15 400 m3/d BHK7 -kuormitus 3 000 kg/d
Fosforikuormitus 122 kg/d
Puhdistamon mitoittava BHK7-kuormitus vastaa asukasvastinelukua (AVL) 42 900 las- kettuna valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 mukaisesti.
Jätteet
Puhdistamolla syntyvät tavanomaiset jätteet (mm. pahvijäte 50 kg/a) ja ongelmajätteet (jäteöljyt 100 l/a) lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Jätevesien esikäsittelyssä syntyvä välpe- ja hiekkajäte (34 t/a) toimitetaan vaihtolavoilla sekajät- teenä Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskukseen Anjalankoskelle.
Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä kuivattu sekaliete (3 000 m3/a) on toimitettu UPM-Kymmene Kymin tehtaiden jätevedenpuhdistamolle. Jatkokäsittelyyn toimitet- tavasta lietteestä tutkitaan ravinne- ja raskasmetallipitoisuudet neljä kertaa vuodessa.
Kuivattu liete on hakemukseen liitettyjen lietteen käyttökelpoisuustutkimusten perus- teella täyttänyt maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle ja lieteseokselle annetut ta- voitearvot.
Kemikaalien käyttö ja energiankulutus
Jätevesien käsittelyssä käytetään PIX-saostuskemikaalia 320 000 kg/a, PAX-saostus- kemikaalia 65 000 kg/a ja polymeerejä 1 300 kg/a. Puhdistamon sähkönkulutus vuon- na 2004 oli 834 MWh.
Viemäriverkko
Puhdistamolle johdetaan Kuusankosken kaupungin viemäriverkoston yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien lisäksi Anjalankosken kaupungin Kaipiaisten taajaman sekä Jaa- lan ja Valkealan kuntien viemäriverkostojen yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet. Kuu- sankosken kaupungin alueella muodostuu lähinnä yhdyskuntajätevesiä. Anjalankos- ken Kaipiaisten taajamasta johdettavat jätevedet ovat pääasiassa kemian teollisuuden jätevesiä (Ciba Specialty Chemicals Oy). Valkealan kunnan alueelta johdetaan yhdys- kuntajätevesien lisäksi teollisuuden jätevesiä (UPM-Kymmene Oyj:n Kalson viiluteh- das). Jaalan kunnan alueelta johdetaan vain yhdyskuntajätevesiä.
Tulokuormitus ja puhdistustulos
Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus oli vuosina 1999–2004 seuraava:
1999 2000 2001 2002 2003 2004 Keskivirtaama, m3/d 10 200 12 600 12 400 11 900 11 100 13 800 Biologinen hapenkulutus
BOD7ATU, kg/d
1 080 1 150 1 400 2 000 1 900 2 400 Kemiallinen hapenkulu-
tus CODCr, kg/d
3 240 3 660 4 000 6 300 5 100 5 600 Kiintoaine, kg/d 2 090 2 280 3 900 4 100 3 100 4 500
Kokonaisfosfori, kg/d 55 64 74 98 85 91
Kokonaistyppi, kg/d 340 370 410 500 470 570
Vuoden 2004 lopussa Kuusankosken kaupungin alueella olevan viemäriverkoston kokonaispituus oli 241,6 km, mistä jäte- ja sekaviemäriverkostojen pituus oli 192,9 km ja sadevesiverkostojen pituus 48,7 km. Liittyneitä kiinteistöjä on 5 300.
Verkoston putkimateriaaleina on käytetty pääasiassa betonia (62 %) ja muovia (32 %).
Puhdistamon vuotuisesta kokonaisvesimäärästä 40–60 % on verkoston vuotovesiä.
Vuosina 1996–2004 on pääasiassa verkostoylivuotoina johdettu jätevesiä ohitukseen keskimäärin 166 m3/d, eli noin 1,4 % kokonaisvesimäärästä.
Vuosina 1999–2004 vastaanotettiin haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteitä 4 400–
6 100 m3/a.
Hakemukseen liitettyjen kuormitustarkkailun vuosiraporttien 2002–2004 perusteella puhdistamon puhdistustulos on vuositasolla vastannut voimassa olevan luvan vaati- mustasoa. Vuoden 2002 kolmannen vuosineljänneksen aikana puhdistustulos ei täyt- tänyt vaatimustasoa biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen pi- toisuuksia koskevien vaatimusten osalta. Puhdistamon toimintahäiriöiden arvioitiin johtuneen puhdistamolle johdetuista UPM-Kymmene Oyj:n Kalson viilutehtaan tuk- kihautomon jätevesistä. Tukkihautomon tyhjennys tehdään vuosittain heinäkuussa, minkä on ilmoitettu aiheuttaneen puhdistamolla vakavia toimintahäiriöitä. Vuoden 2003 neljännellä vuosineljänneksellä vaatimustasoa ei saavutettu BOD7ATU:n pitoi- suutta ja käsittelytehoa koskevien vaatimusten osalta. Vuonna 2004 puhdistustulos poikkesi toisella vuosineljänneksellä kokonaisfosforin pitoisuutta ja puhdistustehoa koskevan vaatimuksen ja kiintoainepitoisuutta koskevan vaatimuksen osalta.
Purkuvesistön kuvaus
Akanojan jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkessa Kymi- jokeen Kuusankosken kaupungin Maunukselan kylässä tilan Koivuniemi RN:o 4:163 edustalla UPM-Kymmene Oyj:n omistamalle vesialueelle Keltinkosken koskitila RN:o 8:0.
Kymijoki alkaa Päijänteestä ja kulkee Ruotsalaisen, Konniveden, Kirkkojärven ja Py- häjärven kautta, jatkuen tämän jälkeen pääosin virtavetenä. Kuusankosken kohdalla jokeen yhtyy Valkealan reitti. Etelämpänä Tammijärven alueella Kymijokeen laskevat Tallus- ja Teutjoki. Pernoon kohdalla Kymijoki jakaantuu kahteen virtaamaltaan lähes yhtä suureen haaraan. Läntinen haara laskee mereen Ruotsinpyhtään ja Pyhtään rajal- la, itäinen päähaara Kotkan kaupungin kohdalla. Joen pituus Pyhäjärvestä mereen on noin 85 km. Kymijoen koko valuma-alueen (14) pinta-ala on 37 159 km2. Ajanjaksol- la 1985–2002 Kymijoen keskivirtaama (MQ) Kuusankoskessa oli 307 m3/s, alin vir- taama (NQ) 102 m3/s ja suurin virtaama (HQ) 587 m3/s. Keskivirtaaman vallitessa ve- den viipymä joessa on noin kolme vuorokautta.
Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen tarkkailu on järjestetty alueen pistekuor- mittajien yhteistarkkailuna. Vesistötarkkailun ja kalataloudellisen tarkkailun yhteis- tarkkailuohjelmat sekä tehtyjen selvitysten ja tarkkailun tulokset vuoteen 2003 asti on liitetty alueen ympäristölupavelvollisten laitosten yhteisiin asiakirjoihin, jotka on toi- mitettu ympäristölupavirastoon 17.11.2004 Myllykoski Paper Oy:n Myllykosken pa- peritehtaan toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen dnro ISY-2004-Y-214 yh- teydessä.
Teollisuuden ja yhdyskuntien kuormitusta ja Kymijoen tilaa koskevista asiakirjoista ilmenee, että Kymijoen alaosalle ominaista on pitkään jatkunut teollisuuden vesistö- kuormitus, minkä seurauksena joen pohjasedimentteihin on kertynyt runsaasti pysyviä orgaanisia haitta-aineita ja puukuitua. Vesistön rehevöitymistä aiheuttavan kuormituk- sen osalta on Kymijoen teollisuuden fosforikuormitus vähentynyt 60 % ja typpikuor- mitus 45 % vuoden 1995 tasosta. Yhdyskuntien jätevesien aiheuttama fosforikuormi- tus Kymijoen alaosaan on vähentynyt 25 %, mutta typpikuormitus on kasvanut 30 % vuosien 1991–1995 tasosta. Vastaavana aikana on Kotkan merialueelle johdettava te- ollisuuden fosforikuormitus vähentynyt 40 %, typpikuormitus 50 % sekä yhdyskunta- jäteveden fosforikuormitus 65 % ja typpikuormitus 30 %.
Kymijoen kuormitetun osan kokonaisfosforipitoisuus on laskenut lähes puoleen 1980- luvun puolivälistä lukien. Nykyiset kokonaisfosforipitoisuudet vesistössä vastaavat lievästi rehevää tasoa. Kymijoen edustan merialueella kokonaisfosforipitoisuudet eivät ole laskeneet vastaavasti. Typen kuormitus vesistöön samoin kuin Kymijoen ja sen edustan merialueen kokonaistyppipitoisuudet ovat säilyneet 1980-luvun puolivälin mukaisella tasolla. Kymijokeen kohdistuva happea kuluttava kuormitus on vähentynyt niin, että virtaveden keskimääräinen happipitoisuus säilyy nykyisin hyvänä. Vesistön mataluus Kymijoen edustan joensuualueilla turvaa vesistön happitilanteen säilymistä kerrostuneisuuskausina hyvänä, orgaanisen kuormituksen happea kuluttavasta vaiku- tuksesta huolimatta. Pitkän aikavälin tarkastelussa hapen kyllästysaste alueella on las- kenut. Kymijoen edustan merialueella pohjanläheisen kerroksen happipitoisuuteen vaikuttavat kuormituksen lisäksi syvyyssuhteet ja sääolot.
Käytettävissä olevien vedenlaadun havaintotietojen perusteella on ympäristölupaviras- tossa laskettu seuraavat kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuk- sen (CODMn) keskimääräiset pitoisuudet Rapakosken ja Hurukselan vedenlaadun tarkkailuasemilla vuosina 2001–2006:
Parametri Rapakoski 063
Huruksela 033 5600
Keskimääräinen lisäys
Kokonaisfosfori (µg/l) 10,7 16,8 6,1
Kokonaistyppi (µg/l) 511 607 96,5
Kemiallinen hapenkulutus CODMn (mg/l)
436 1 077 641
Rapakosken ja Hurukselan välisen alueen kuormituksesta valtaosa muodostuu metsä- teollisuuden jätevesistä. Vuoden 2003 vesistötarkkailua koskevan selvityksen mukai- sesti Kymijoen alaosan pistekuormitus vuonna 2003 jakautui teollisuuden ja yhdys- kuntien välillä seuraavasti:
Parametri Teollisuus Yhdyskunnat Yhteensä
Jätevesimäärä (m3/d) 183 100 32 400 215 400
Kiintoaine (kg/d) 4 800 500 5 300
Biologinen hapenkulutus BOD7ATU (kg/d) 1 100 550 1 650 Kemiallinen hapenkulutus, CODCr (kg/d) 35 700 2 200 37 900
Kokonaisfosfori (kg/d) 31 16 47
Kokonaistyppi (kg/d) 560 1 040 1 600
Vastaavat Akanojan puhdistamon kuormitusta kuvaavat lukuarvot vuosina 1999–2004 olivat seuraavat:
Parametri 1999 2000 2001 2002 2003 2004
Jätevesimäärä (m3/d) 10 200 12 600 12 400 11 900 11 100 13 800
Kiintoaine (kg/d) 71 98 140 160 76 120
Biologinen hapenkulutus BOD7ATU (kg/d)
59 59 85 80 89 110 Kemiallinen hapenkulutus,
CODCr (kg/d)
460 480 700 490 590
Kokonaisfosfori (kg/d) 3,4 4,0 4,8 5,6 2,3 4,7
Kokonaistyppi (kg/d) 210 197 250 300 330 280
Kalasto ja kalastus
Ennen teollistumista Kymijoki oli etelärannikkomme merkittävin vaelluskalajoki, jon- ka tärkeimmät lajit olivat lohi, meritaimen, vaellussiika, ankerias ja nahkiainen. Joen patoaminen voimatalouskäyttöön sekä koskien perkaaminen ja metsäteollisuuden jä- tevedet ovat johtaneet lohen ja muiden vaelluskalakantojen taantumisen. Kalaistutus- ten aloittamisen jälkeen 1980-luvun alkupuolelta lähtien Kymijoesta on kehittynyt merkittävä lohijoki ja virkistyskalastuskohde. Kymijoen vaelluskalojen kalastus kes- kittyy Korkeakoskenhaaraan sekä Langinkoskenhaarassa Siikakosken alueeseen ja Langinkoskeen. Kymijoen länsihaarassa tärkein kalastusalue sijaitsee Ahvenkosken voimalaitoksen alapuolisella alueella. Myös Koivukosken yläpuolisilla Pernoonkoskil- la ja Kultainkoskilla on nykyisin mahdollisuus virkistyskalastukseen.
Toiminnan muut päästöt ja niiden vaikutukset
Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kaikki jäte- veden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. Jäteve- denpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Biologisen jätevesien puhdistuksen toimintahäiriötilanteessa jäteveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuus nousee ja prosessista karkaa myös orgaanista ainetta sisältävää lietet- tä jäteveden mukana. Häiriö voi johtua paisuntalietteestä tai teollisuuden prosessipääs- töistä. Teollisuudella on velvollisuus ilmoittaa poikkeavista päästöistä. Rankkasateen aikana on mahdollista, että pumppaamoiden ja/tai puhdistamon kapasiteetti ylittyy ja osa jätevesistä joudutaan johtamaan jokeen. Haittoja on ennakoitu verkostoa ja pump- paamoita saneeraamalla.
Normaaleissa olosuhteissa puhdistamolla ei ole merkittävää käyttöriskiä. Prosessin ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulu- tuksen saanut käyttöhenkilökunta.
Toiminnan käyttö-, kuormitus- ja vesistövaikutusten tarkkailu
Puhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailua tehdään 1.3.1977 päivätyn tarkkailuoh- jelman mukaisesti.
Vesistövaikutuksia tarkkaillaan osana Kymijoen alaosan ja Kymijoen edustan meri- alueen veden tilan yhteistarkkailua. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksy- nyt tarkkailuohjelman kirjeellään 23.12.1992. Tarkkailuun kuuluu veden fysikaalis- kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisen seuranta ja haitallisten aineiden kertymisen seuranta. Jätevesikuormituksen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen tarkkaillaan Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaises- ti.
Hakijan esitys lupaehdoiksi
Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana siten, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus olisi tehtävä vuoden 2014 loppuun mennessä, jos jätevesien johta- mista aiotaan jatkaa vuoden 2015 jälkeen. Hakija on esittänyt, ettei jätevesien johta- misesta aiheudu enempää hyvitettäviä edunmenetyksiä kuin vesioikeuden aikaisem- missa päätöksissä on edellytetty. Vesistön tila on parantunut, eikä uusia korvauksia ole tarpeen määrätä. Kalatalousmaksua tulisi kohtuullistaa toteutuneiden päästöjen ja vahinkojen pienentymisestä johtuen. Muilta osin jätevesien johtamisesta ei aiheudu aiemmin korvatun lisäksi enempää hyvitettäviä edunmenetyksiä.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuusankosken kaupungissa 6.3.–5.4.2006 välisen ajan. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Kouvolan Sanomat -nimisessä lehdessä 6.3.2006.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaak- kois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä ja Kuusankosken kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselta.
LAUSUNNOT
1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että ympäristölupa voidaan myön- tää toistaiseksi voimassa olevana. Lupaehtojen tarkistusajankohdaksi ympäristökeskus on esittänyt 31.12.2014. Fosforikuormitus vesistöön on vähentynyt ja jätevesien vai- kutuksia vesistössä voidaan vähentää lähinnä vain typen poistoa tehostamalla. Suo- menlahti kuuluu typestä rehevöityviin merialueisiin, joten typen poistolla voidaan pa- rantaa meren tilaa. Akanojan jätevedenpuhdistamon purkupaikan ja Suomenlahden välinen Kymijoki on melkein pelkkää jokiosuutta, joten purkuvesistöön joutuva typpi kulkeutuu lähes vähentymättömänä typelle herkkään merialueeseen.
Akanojan jätevedenpuhdistamolle on asetettava typenpoistovelvoite. Kokonaistyppipi- toisuus saa olla enintään 20 mg/l, kun puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 ºC. Kokonaistypen käsittelytehon tavoitearvon on oltava vähintään 70 % vuosikeskiarvona.
Typenpoistovelvoitteen toteuttamiselle asetettava määräaika voidaan ajoittaa Kotkan ja Kouvolan jätevedenpuhdistamoiden tehostamisen ja laajentamisen sekä Anjalan- kosken jätevesien Kotkaan siirtämisen jälkeiseen aikaan eli typenpoistovelvoite toteu- tetaan viimeistään 1.1.2011 lukien. Muilta osin voimassa oleva lupaehto A3.1) voi- daan hakijan esityksen mukaisesti säilyttää ennallaan.
Verkostojen kunnostamistoimintaa on edelleen syytä jatkaa. Luvan saajan on toimitet- tava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle käyttö- ja kuormitustarkkai- lun vuosiraporttien yhteydessä tai muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitys viemäriin joutuvien hule- ja vuotovesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpi- teistä ja niiden vaikutuksesta.
Jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailuohjelma on vuodelta 1977. Luvan saajan on toimitettava kuormitustarkkailua koskeva uusi tarkkailuohjelma ympäristökeskuksen
hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Ympäristökeskus voi tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset.
2) Kaakkois-Suomen TE-keskus on vaatinut, että Kuusankosken Akanojan jäteveden- puhdistamolle määrätään jätevesien kuormitusosuuden perusteella laskettava 3 290 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Lisäksi hakija on velvoitettava tarkkai- lemaan toimintansa vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen TE-keskuksen hyväksymäl- lä tavalla.
3) Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunnalla ja 4) Kuusankosken kaupungin teknisellä virastolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuk- sen johdosta.
SELITYS
Hakija on 19.5.2006 toimittamassaan selityksessä uudistanut esityksensä nykyisten jätevesien käsittelyvaatimuksien säilyttämisestä ennallaan. Kalatalousmaksua koske- van Kaakkois-Suomen TE-keskuksen vaatimuksen johdosta hakija on lausunut, että mikäli kalatalousmaksu edelleen määrätään, on sitä kohtuullistettava pienentyneiden päästöjen vuoksi. Laskentaperusteena voitaisiin käyttää tulevien lupamääräysten mu- kaisia enimmäiskuormituksia ja nykyisin voimassa olevan luvan mukaisia kilohintoja 6,63 euroa/kg BOD7ATU ja 494,67 euroa/kg P.
MERKINTÄ
Asiaa käsiteltäessä ovat olleet käsillä vesioikeuden päätöksen 19.11.1996 nro 76/96/1 perusteena olleet asiakirjat sekä Myllykoski Paper Oy:n Myllykosken paperitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupaviraston päätöksen 25.11.2005 nro 122/05/1 perus- teena olleet purkuvesistöä koskevat ympäristölupavelvollisten laitosten yhteiset asia- kirjat.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Kuusankosken kaupungille ympäristöluvan Akanojan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja antaa toimintaa koskevat lupamääräykset.
Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Kuusankosken kaupunkialueelta ja Anjalankosken Kaipiaisten taajamasta sekä Jaalan ja Valkealan kuntien alueilta muodostuvia asutuksen ja teollisuuden jätevesiä. Lisäksi puhdistamolla vastaanotetaan ja käsitellään haja- asutuksen saostus- ja umpikaivolietteitä.
Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Kymijokeen purkuputkessa, jonka sijainti ilmenee ympäristölupavirastoon 3.2.2006 toimitetun hakemuksen täydennyksen liit- teestä 1.
Jäteveden johtamisesta vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi mää- rätään kalatalousmaksu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Päästöt vesistöön
Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavan jäte- veden BOD7ATU-arvo on enintään 10 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. BOD7ATU:n poistotehon tulee olla vähintään 90 % ja kokonaisfosforin vähin- tään 90 %. Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, yli- vuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien.
Jätevedet on lisäksi käsiteltävä 1.1.2012 alkaen niin, että jätevedenpuhdistamosta ve- sistöön johdettavan jäteveden kokonaistypen pitoisuus on enintään 20 mg/l. Arvo las- ketaan vuorokauden kokoomanäytteiden kokonaistyppipitoisuutena aikana, jolloin puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 ºC.
Lisäksi puhdistamon kokonaistypen poiston tavoitteena on vuosikeskiarvona määritet- tävä 70 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan ja lähtevän kokonaisty- pen perusteella.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi edellä mainittujen parametrien sekä CODCr-arvon ja kiintoainepitoi- suuden osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa.
2. Puhdistamon toiminnan tehostaminen
Puhdistamon jätevesien käsittelyn tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä koskeva yleis- suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja tiedoksi Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 1.6.2008.
3. Puhdistamon hoito ja käyttö
Puhdistamon hoidosta vastaavalla henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus ja koulu- tus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteistä.
Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on hoidettava ja käytettävä niin, että tekniset ja taloudelliset edellytykset huomioiden saavutetaan orgaanisen aineksen, ko- konaisfosforin ja kokonaistypen suhteen paras mahdollinen puhdistustulos.
4. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely
Luvan saajan tulee huolehtia, ettei poikkeavia jätevesiä johdeta esikäsittelemättöminä viemäriin, mikäli niiden johtaminen on kielletty asetuksella tai ne muutoin määränsä tai laatunsa vuoksi vaarantavat jätevedenpuhdistamon tai viemäriverkon toimintaa, vaikeuttavat kuivatun lietteen hyötykäyttöä tai aiheuttavat haittaa purkuvesistössä.
Teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta poikkeavien jätevesien johtamisesta kiinteistöltä viemäriin tulee olla vesihuoltolain mukainen liittymissopimus, jonka si- sältö vastaa ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vaa- timuksia jätevesien esikäsittelystä, johtamisesta sekä määrän ja laadun tarkkailusta.
Jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Kaakkois-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kol- men kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä tai muulla asianomaisten viran- omaisten kanssa sovittavalla tavalla.
Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tätä varten on laadittava teollisuusjätevesien johtamista koskeva selvitys, missä on esitettävä laitoskohtaiset tiedot jätevesien joh- tamisesta, laadusta ja määrästä sekä arvio jätevesien tarkkailun, esikäsittelyn ja tieto- jen raportoinnin riittävyydestä. Selvitys on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristö- keskukselle ja Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
5. Vuoto- ja hulevesien määrän vähentäminen
Viemäriverkostoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä on rajoitettava mahdolli- simman vähäiseksi.
Luvan saajan on laadittava selvitys viemäriverkoston kunnosta ja tämän perusteella verkoston vuotovesien vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma kustannusarvioi- neen ja aikatauluineen. Selvitys viemäriverkoston kunnosta ja toimenpideohjelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2008 mennessä.
6. Jätteet
Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toi- mitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muu- alle ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristöön.
Puhdistamolla muodostuva kuivattu jätevesiliete ja muut laitoksen toiminnassa synty- vät jätteet, kuten välpe- ja hiekanerotusjäte sekä ongelmajätteet on toimitettava asian- mukaisesti luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan.
7. Melupäästöt
Jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ympäristössä asumiseen käytettävillä alueilla ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB klo 7–22 vä- lisenä aikana eikä 50 dB klo 22–7 välisenä aikana.
8. Haju- ja pölypäästöt
Toiminnasta ei saa aiheutua ympäröiville asuin- ja vapaa-ajan käytössä oleville alueil- le toistuvia haju- ja pölyhaittoja.
9. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
Jos puhdistamolta tai viemäriverkostosta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maaperään laadultaan, määrältään tai muilta haitallisilta ominaisuuksiltaan merkittä- västi normaalista poikkeavaa vettä tai ainetta, on luvan saajan välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, aineen poistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. Luvan saajan on viivyttelemättä ilmoitetta- va tapahtumasta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kuusankosken kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle.
Luvan saajalla on oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriötapausten varal- le. Toimintaohjetta tulee säilyttää puhdistamolla.
10. Tarkkailu ja raportointi
Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailua koskeva 1.3.1977 päivätty puh- distamon toiminnan tarkkailuohjelma on päivitettävä. Ohjelman käyttötarkkailua kos- kevaa osaa on täydennettävä selostuksella puhdistamolla käytettävistä mittaus- ja ka- librointimenetelmistä, puhdistamolla syntyvien jätteiden ja tilapäisesti varastoitavien
lietteiden kirjanpidosta sekä mahdollisten melu-, haju-, pöly- tai muista haitoista teh- tyjen havaintojen ja ilmoitusten sekä näiden päästöjen syiden ja korjaustoimenpiteiden seurannasta.
Käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaan on sisällytettävä selostus viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämisestä sekä selostus tavanomaisesta poik- keavien jätevesien laadun tarkkailusta ja näiden tietojen raportoinnista. Samoin käyt- tö- ja kuormitustarkkailuohjelmassa on selostettava puhdistamolle tulevan ja sieltä ve- sistöön johdettavan jäteveden määrän ja laadun tarkkailun järjestäminen valtioneuvos- ton asetuksessa nro 888/2006 edellytetyllä tavalla siten, että jätevedestä voidaan ottaa edustavat näytteet, ohitukseen johdettavat jätevedet mukaan lukien.
Kuormitustarkkailuun liittyvät näytteet on otettava virtaamapainotteisesti edustavina vuorokauden kokoomanäytteinä, samanaikaisesti tulevasta ja lähtevästä jätevedestä.
Kaikista kuormitustarkkailuun liittyvistä näytteistä on analysoitava ainakin pH, säh- könjohtavuus, BOD7ATU, CODCr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine sekä lähtevästä vedestä lisäksi ammoniumtyppi ja nitraatti- ja nitriittityppi.
Täydennetty käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailussa on noudatettava Kaakkois-Suomen ympä- ristökeskuksen 23.12.1992 hyväksymää Kymijoen alaosan ja Kymijoen edustan meri- alueen veden tilan yhteistarkkailuohjelmaa.
Tarkkailuohjelmiin saadaan tehdä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä täydennyksiä ja muutoksia.
Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaisille hyväksyttyjen tarkkailuoh- jelmien mukaisesti. Tiedot jätevedenpuhdistamon toiminnasta sekä valvonta- ja tark- kailutiedot ja teollisuusjätevesisopimuksissa sovitut haitallisten aineiden tarkkailutu- lokset on raportoitava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla
vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset on toi- mitettava tiedoksi Kuusankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien johtamisen vaikutuksia kalastoon ja kalastuk- seen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun toteuttamista koskeva suunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksyttäväk- si kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Tarkkailujen ja selvitysten tulokset on säilytettävä ja annettava niiden nähtäväksi, joi- den oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen.
11. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset
Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, on luvan saajan ilmoitettava toiminnan loppumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vähintään kuusi kuukautta ennen toi- minnan lopettamista Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Jätevesien vesistövai- kutusten tarkkailua on jatkettava ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuiten- kin vähintään kaksi vuotta puhdistamon jätevesien vesistöön johtamisen loputtua.
KALATALOUSMAKSU
Luvan saajan on suoritettava vuosittain kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 5 752 euroa käytettäväksi kalata- loudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen, Kotkan ja Pyhtään kalastusalueita.
ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN
Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutu- van, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.3.2017 mennessä. Lupamäärä- ysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä voimassa olevissa säädöksis- sä edellytetyt selvitykset.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muu- toinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntäminen
Toiminta tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla järjestettynä täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kuusankosken kaupungin Akanojan jätevedenpuhdistamon sijainti on voimassa olevan asemakaavan mukainen.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheu- du terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maape- rän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve- denhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumis- ta toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoi- tettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupa- määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Akanojan jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtamisesta aiheutuvien kalastuksen tuoton vähentymisestä sekä kiinteistöjen käytön vaikeutumista ja hanka-
loitumista koskevat kertakaikkiset korvauskysymykset on ratkaistu Itä-Suomen vesi- oikeuden päätöksellä 24.2.1978 nro 1/YM/78.
Lupamääräysten perustelut
Jätevesien käsittelyä ja johtamista sekä päästöjä vesistöön ja puhdistamon toiminnan tehostamista, puhdistamon käyttöä ja hoitoa, tavanomaisesta poikkeavien jätevesien käsittelyä, vuoto- ja hulevesien määrän vähentämistä, jätteitä, melupäästöjä, haju- ja pölypäästöjä, häiriö- ja poikkeustilanteita sekä toiminnan lopettamista koskevat mää- räykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 ja 45 §:ien sekä ympäristönsuojeluase- tuksen 19 §:n perusteella. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tar- koitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi.
Tarkkailua ja tietojen toimittamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuoje- lulain 46 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 §:ien säännöksiin.
Kokonaistypen poistovaatimuksen osalta typpeä on yhdyskuntajätevesiä koskevan valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 mukaisesti edellytettävä poistettavaksi yh- dyskuntajätevesistä silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Vallitsevan yleisen käsityksen mukaan typellä arvioidaan olevan merkitystä Kymijoen ja Suomenlahden rehevöitymisen kannalta. Asetettu vaatimus vastaa ase- tuksessa edellytettyä vaatimustasoa.
Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittelyä koskevalla lupamääräyksellä varmistetaan, etteivät puhdistamolle johdettavat jätevedet heikennä puhdistamon toi- mintaa ja normaalisti saavutettavaa puhdistustulosta tai puhdistamolietteen käyttökel- poisuutta ja ettei puhdistamolla käsiteltävistä jätevesistä aiheudu asetuksella kiellettyjä päästöjä vesistöön.
Puhdistamolle johdettavat teollisuuden jätevedet ovat heikentäneet puhdistamolla muutoin saavutettavaa puhdistustulosta ja ajoittain johtaneet voimassa olevien käsitte- lyvaatimusten ylitykseen. Annetun selvitysvelvoitteen tarkoituksena on vähentää teol- lisuusjätevesien johtamisesta puhdistamon toiminnalle aiheutuvia haittoja.
Vuoto- ja hulevesien määrän vähentäminen. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksesta aiheutuvien jätevesipäästöjen valtakunnallisten vähentämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää jätevedenpuhdistamoilla tehtävien toimenpiteiden lisäksi myös viemäriver- kostojen kunnossapidon ja huollon tehostamista. Viemäriverkoston vuotovesien suuri kokonaismäärä heikentää ajoittain Akanojan puhdistamolla saavutettavaa puhdistustu- losta. Viemäriverkoston ikääntymisen seurauksena vuotovesien aiheuttamat ongelmat tulevat edelleen lisääntymään. Verkoston kunnon selvittäminen ja vuotovesien vähen- tämiseen tähtäävän toimenpideohjelman laatiminen edesauttaa kunnostustoimenpitei- den kohdistamista ensisijaisesti niihin osiin viemäriverkostossa, joissa vallitsevat olo- suhteet tehtyjen selvitysten perusteella niitä eniten vaativat. Tavoitteena on vähentää vuotovesien määrää kaikissa viemäriverkoston osissa vähintään tyydyttävälle tasolle.
Melu-, haju- ja pölypäästöjä koskevilla määräyksillä on varmistettu, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu kohtuuttomasti näitä päästöjä ympäristöön. Melua koskeva vaati- mus vastaa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaista ohjearvoa melutasosta asu- miseen käytettävillä alueilla taajamassa.
Tarkkailu ja raportointi. Puhdistamon nykyinen 1.3.1977 päivätty käyttö-, kuormi- tustarkkailuohjelma on tarpeen päivittää. Siihen tehtävät täsmentävät ja täydentävät muutokset ovat tarpeen tarkkailun riittävyyden varmistamiseksi. Laitoksen käyttötark- kailu ja sen raportointi on edellytetty sisällytettäväksi ohjelmaan nykyistä yksi- löidymmin. Jätevesien käsittelyvaatimusten täyttymistä valvotaan ottamalla näytteitä valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 edellyttämällä tavalla virtaamapainotteisina vuorokauden edustavina kokoomanäytteinä samanaikaisesti laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä.
Puhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu on määrätty toteutettavaksi yhteistarkkailu- na voimassa olevan Kymijoen ja sen edustan merialueen vesistötarkkailuohjelman mukaisesti.
Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset varmistavat, että mahdolliseen toimin- nan loppumiseen liittyvät toimenpiteet, joilla ehkäistään ympäristön pilaantumista, to- teutetaan suunnitelmallisesti.
Kalatalousmaksu on määrätty ympäristönsuojelulain 44 §:n nojalla, ja entisen suurui- sena, koska sen perusteena oleva kuormitus ei muutu.
VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä taval- la.
LAINKOHDAT
Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 52, 55, 56, 72 ja 90 §.
Ympäristönsuojeluasetuksen 19, 30, 36 ja 37 §.
Jätelain 6, 12, 15, 51 ja 52 §.
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 960 euroa.
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000)
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Seppo Kemppainen
Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen
Martti Häikiö
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö.
Esittelijän eriävä mielipide on liitteenä.
MH/ph
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4982, 040 774 8088
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 12.11.2007 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Käsitykseni mukaan päästöjä vesistöön koskevassa lupamääräyksessä 1 olisi koko- naisfosforin osalta tullut asettaa neljännesvuosikeskiarvona laskettava pitoisuuden ra- ja-arvo 0,3 mg/l ja vastaava puhdistustehon vaatimus 96 %.
Ratkaisun muilta osin yhdyn ratkaisukokoonpanon jäsenten kantaan.
Perustelut
Tekemäni esityksen mukaisesti jätevesien käsittelyyn käytettävää tekniikkaa on edel- lytetty tehostettavaksi niin, että laitoksella saavutetaan 1.1.2012 alkaen valtioneuvos- ton asetuksen nro 888/2006 mukainen typenpoistovaatimus.
Valtioneuvoston 26.4.2002 tekemän periaatepäätöksen Itämeren suojelusta ja ympä- ristöministeriön 1.6.2005 tekemän päätöksen Itämeren ja sisävesien suojelun toimen- pideohjelmasta mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi on yhdyskuntajätevedenpuh- distamoissa, joiden asukasvastineluku on yli 10 000, laitokselta puhdistettuna vesis- töön johdettavan jäteveden kokonaisfosforin pitoisuuden oltava alle 0,3 mg/l ja vas- taavan puhdistustehon vähintään 96 %.
Sanottu kokonaisfosforin poistoteho on saavutettavissa laitoksella ilman erillisiä te- hostamistoimenpiteitä ja kohtuuttomia lisäkustannuksia, kun vaadittu typenpoisto to- teutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltaen. Siten esitykseni kokonaisfosfo- rin pitoisuutta ja puhdistustehoa koskevaksi vaatimukseksi ympäristönsuojelulain 43 §:n edellyttämällä tavalla vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista vaa- timustasoa.
Esittelijä Martti Häikiö
