KASELY/485/2017 PÄÄTÖS
9.5.2017 Annettu julkipanon jälkeen
Ympäristö- ja luonnonvarat
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 0295 029 000
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
Kaakkois-Suomi
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Kiinteistön omistajan puolesta
Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing
Pöyry Finland Oy Valtakatu 25
53100 LAPPEENRANTA
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Katuosoite: Ukko-Pekankaari 1, 54500 TAAVETTI Kiinteistörekisteritunnus: 441-433-1-1081
JASKA-kohdenumero: 54500-10-81036 Kiinteistön omistaja: Juha ja Suvi Inkilä
Harjutie 14
54500 TAAVETTI
ILMOITUKSEN VIREILLETULO
Ilmoitus on saapunut 6.4.2017 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.
KASELY/485/2017 2(10)
PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT
Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta
Kohde sijaitsee Taavetissa Luumäen kunnassa. Kiinteistö on käyttämätön ja sijaitsee asemakaava-alueella. Kaava on vuodelta 2013. Kiinteistön kaavamerkintä on AO (erillispientalojen korttelialue). Kiinteistöllä ei tällä hetkellä ole rakennuksia. Kiinteistölle on suunnitelmissa rakentaa aikaisintaan vuonna 2019.
Kohdekiinteistön naapurustossa on asuintaloja, eteläpuolella on rakentamaton tontti.
Kohteen pohjoispuolella kulkevan Linnalantien toisella puolella, noin 100 m etäisyydellä kohteesta, sijaitsee kaksi maaperän tilan tietojärjestelmään merkittyä kohdetta, luoteessa toimiva huoltoasema ja koillisessa entinen tielaitoksen varikko. Tiedot kohteen rajanaapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa.
Pilaantumisen aiheuttaneet toiminnat ja aineet
Kohteessa on toiminut linja-autoyrityksen varikko. Toiminnan alkamisajankohta ei ole tiedossa. Toiminta on loppunut vuonna 1986. Toiminnanharjoittajana on ollut Erkki Suni.
Tiedossa ei ole, että kiinteistöllä olisi ollut muuta toimintaa kuin linja-autoyrityksen varikko. Kohteessa on ollut autohalli yhdelle linja-autolle. Hallissa pohjalla ollut huoltokuilu on edelleen olemassa kiinteistön koilliskulmalla. Huoltohallin yhteydessä sen eteläpuolella on ollut varasto. Kaikki kiinteistöllä olleet rakennukset on purettu.
Kiinteistön länsi- ja luoteisosassa on mahdollisesti ollut polttoaineen tankkauspiste.
Lisäksi kiinteistön etelä/keskiosassa havaittiin maassa metalliromua.
Tiedossa ei ole, onko kohteessa ollut öljylämmitystä tai sattunut öljyvahinkoja.
Kiinteistöllä ei tiettävästi ole tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä.
Maaperätiedot
Alueen perusmaa on hiekkaa. Maan pintakerroksessa on hieman humusta ja maatumatonta kariketta. Kiinteistöllä ei ole päällysteitä tai muita pintarakenteita.
Kiinteistön koillisosassa on betoninen huoltokuilu, joka on osittain täytetty hiekalla.
Huoltokuilusta on jätetty vajaa metri täyttämättä. Muualla ei havaittu täyttökerrosta.
Kallionpintaa ei 3…5 m syvyyteen ulottuvissa kairauksissa havaittu. Maanpinta viettää kiinteistöllä etelään.
Pohjavesi- ja pintavesitiedot
Kohde sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (Taavetti 0544101, I lk.). Taavetin vedenottamo sijaitsee kohdealueen eteläpuolella n. 470 m:n päässä.
Kiinteistöllä ei ole kaivoa eikä lähialueen kaivoista ole tietoa. Alue kuuluu kunnallisen vesihuollon piiriin. Pohjaveden pinta on tehtyjen tutkimusten perusteella 3 - 5 m syvyydellä maan pinnasta. Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan etelään, kohti vedenottamoa.
Kohdetta lähimmät pintavedet ovat kaakossa n. 170 m:n päässä olevat nimettömät ojat, jotka laskevat etelään kohti vedenottamoa. Sadevedet imeytyvät maaperään, kiinteistöllä ei ole vesi- tai viemäriputkia.
Kohdealueella tehdyt tutkimukset
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on Öljyalan Palvelukeskus Oy:n toimeksiannosta tutkinut maaperän ja pohjaveden öljyperäistä pilaantuneisuutta kohdekiinteistöllä marras-joulukuussa 2016. Tutkimuksesta on laadittu perustutkimusraportti (FCG
KASELY/485/2017 3(10)
Suunnittelu ja tekniikka Oy, 19.12.2016). Tutkimustulokset on kootusti esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 23.3.2017).
Tutkimusten perusteella kohteen maaperässä huoltokuilun alueella on voimakkaasti keskiraskailla (>C10 – C21) ja raskailla (>C21 – C40) öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa- aineksia. Pitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot sekä öljyhiilivedyille asetetun vaarallisen jätteen ohjeellisen raja-arvon. Laboratoriossa havaittiin seuraavat maksimipitoisuudet:
bensiinijakeet (C5-C10) 13 mg/kg keskiraskaat öljyjakeet (>C10-C21) 8 700 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C21-C40) 10 000 mg/kg öljyjakeet (C10-C40) summapitoisuus 19 000 mg/kg
Muita öljyperäisiä haitta-aineita ei havaittu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina.
Fraktioinnin perusteella maaperässä on pääasiassa keskiraskaita ja raskaita alifaattisia öljyhiilivetyjakeita, jotka ovat ominaisuuksiltaan hyvin niukasti vesiliukoisia, haihtuvia tai kohtalaisesti haihtuvia ja kulkeutumattomia.
Pilaantuneen alueen pinta-alaksi arvioidaan n. 75 m2, jossa pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia arvioidaan olevan noin 135 m3itd eli 200 t. Pilaantuneissa maa-aineksissa arvioidaan olevan yhteensä öljyä noin 1400 kg. On mahdollista, että pilaantuneisuus ulottuu jossain määrin myös tiealueelle. Pilaantuneisuutta ei saatu rajattua Linnalantien suuntaan johtuen maanalaisista kaapeleista ja tiealueen läheisyydestä.
Tutkimusten yhteydessä kohteeseen asennettiin pohjavesiputki. Putkesta otetun vesinäytteen bensiini- ja öljyhiilivetypitoisuudet sekä BTEX-yhdisteiden ja bensiinin lisäaineiden pitoisuudet alittavat laboratorion määritysrajan.
Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta
Ilmoitukseen sisältyy maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna ko. arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen maaperä ja pohjavesiolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden leviämiseen ja kulkeutumiseen alueella ja sen ulkopuolella, pilaantuneen alueen ja sen ympäristön ja pohjaveden käyttötarkoitus, mahdollisuus haitallisille aineille altistumiseen, altistumisen seurauksena terveydelle aiheutuva riski sekä epävarmuustekijät.
Riskitarkastelun perusteella riski haitta-aineille alistumiselle pölyn, suoran ihokosketuksen ja ruoansulatuselimistön kautta on mahdollista, mutta lähinnä kaivutyön ja muun maanmuokkauksen yhteydessä. Haitta-aineiden kulkeutuminen veden mukana on vähäisissä määrin mahdollista. Kohteen maaperää on tarpeen puhdistaa haitta- aineiden kulkeutumisriskin sekä pilaantuneisuudesta johtuvan maankäyttö- ja maa- ainesten käyttörajoitteen poistamiseksi.
KUNNOSTUSSUUNNITELMA
KASELY/485/2017 4(10)
Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n 23.3.2017 laatimassa pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa.
Puhdistuksen tavoitetaso
Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Pintamaahan (0-1 m) ei jätetä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita. Jos pilaantuneisuus on levinnyt pohjoisen puoleiselle tiealueelle (Linnalantie), esitetään tiealueen kohdalla kunnostustavoitteeksi ylempiä ohjearvoja.
Ajoradalle kunnostusta ei uloteta, jollei sitä riskinarviolla todeta tarpeelliseksi.
Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltain osin kohtuudelle päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä erikseen laadittavan tarkennetun riskinarvion perusteella. Mikäli kunnostuksen aikana todetaan haitta-aineita, joita ei aiempien tutkimusten yhteydessä ole havaittu, esitettään niiden osalta tavoitetasoksi alempia ohjearvoja.
Puhdistusmenetelmä
Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Massanvaihdossa öljyllä pilaantunut maa-aines poistetaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Poistetut massat korvataan muualta tuodulla tai kohteesta kaivetulla tiivistyskelpoisella alle tavoitepitoisuuksien olevalla maa-aineksella. Betoninen huoltokuilu poistetaan ja maaperän pilaantuneisuus sen alapuolella selvitetään. Tarkat pilaantuneen maan rajaukset selviävät kunnostuksen aikana.
Massanvaihdon on todettu olevan kohteessa taloudellisin kunnostusmenetelmä. In situ - menetelmillä ei kohteessa arvioida saavutettavan hyötyä, koska rakenteiden poisto vaatii joka tapauksessa kaivamista ja siihen soveltuvaa kalustoa. Lisäksi raskaimmat öljyhiilivedyt soveltuvat huonosti in situ -menetelmillä poistettavaksi.
Jätteiden käsittely
Pilaantunut maa kaivetaan suoraan kuorma-autoihin ja kuormat kuljetetaan peitettynä luvan omaavalle vastaanottajalle. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat.
Valvovalle viranomaiselle tehdään ilmoitus käytettävistä vastaanottajista ennen massojen siirtoa. Vastaanottaja vastaa massojen käsittelystä ja sijoituksesta lupaehtojensa mukaisesti.
Kunnostuksen yhteydessä poistettava betoni kuljetetaan luvan ko. jätteen käsittelyyn omaavaan käsittelypaikkaan.
Kaivantoihin mahdollisesti kertyvän öljypitoisen veden käsittelyyn varaudutaan.
Öljypitoinen vesi poistetaan kaivannosta pumppaamalla se öljynerottimen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodattimen kautta kaivualueen maastoon viemäriin tai vähäisten määrien kyseessä ollessa esim. imuautolla ja toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.
Kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näyte, josta analysoidaan C5-C40- hiilivetypitoisuudet. Veden käsittelytapa hyväksytetään viranomaisella. Hyvin vähäinen vesimäärä poistetaan kaivinkoneella kaivettavan maan mukana. Öljyisen veden käsittelyssä mahdollisesti syntyvä öljypitoinen sakka toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa
Kohteesta kaivetut kunnostuksen tavoitetason alittavat maa-ainekset hyödynnetään ensisijaisesti kaivannon alustäytöissä pilaantuneen maan kaivun päätyttyä. Teknisiltä
KASELY/485/2017 5(10)
ominaisuuksiltaan täyttöihin soveltumattomat ylijäämämaat kuljetetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle.
Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta
Työn valvojaksi nimetään ennen työn aloittamista ympäristöasiantuntija. Työn valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista työmaan aloitusilmoituksessa. Valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja –havainnoilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan ainakin C5-C40 - öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuudet laboratoriossa. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä, kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä.
Näytteenotto on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa.
Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy
Kunnostuksella poistetaan öljytuotteiden käsittelyn aiheuttamat haitat ympäristölle ja terveydelle. Kunnostustyön aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät merkittävästi poikkea normaalin maarakentamisen vaikutuksista. Työmaan suojatoimenpiteet ja turvallisuusohjeet on esitetty kunnostussuunnitelmassa. Ympäristötekninen valvoja seuraa, että urakoitsija noudattaa velvoitteitaan sekä annettuja ohjeita ja määräyksiä työsuojelun suhteen.
Puhdistustyön aikataulu
Työ pyritään toteuttamaan kesällä 2017. Työn arvioitu kesto on noin 1 työpäivä.
Raportointi
Kunnostustoimenpiteet raportoidaan työn päätyttyä. Raportti toimitetaan Kaakkois- Suomen ELY-keskukselle ja Luumäen kunnan ympäristöviranomaiselle.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoituksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä.
Määräykset:
1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa etukäteen Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Luumäen kunnan ympäristöviranomaiselle. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteuttavan urakoitsijan, ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien tiedot. Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta.
KASELY/485/2017 6(10)
2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperä on puhdistettava siten, että öljyjakeiden summapitoisuus (C10-C40) ei pintamaassa (0-1 m) kunnostuksen jälkeen ylitä pitoisuutta 300 mg/kg eli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista kynnysarvopitoisuutta.
Syvemmällä (>1 m) öljyhiilivetypitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Mikäli maaperän pilaantuneisuus ulottuu kohdekiinteistön ulkopuoliselle tiealueelle, tulee maaperä siltä osin puhdistaa, siten, että haitta-ainepitoisuudet eivät kunnostuksen jälkeen ylitä ylempiä ohjearvoja.
alempi ohjearvo mg/kg ylempi ohjearvo mg/kg
keskitisleet (>C10-C21) 300 1000
raskaat öljyjakeet (>C21-C40) 600 2000
Toimenpiteistä tiealueella tulee sopia tienpitäjän kanssa.
3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta- ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla.
4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta- ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.
Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat määräyksen 2 mukaisen kunnostustavoitteen, hyödynnetään kaivualueella, on haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat esitettävä loppuraportissa.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitok- seen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.
Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
KASELY/485/2017 7(10)
6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä öljyinen vesi tulee tutkia ja käsitellä suunnitelman mukaisesti.
7. Maaperän puhdistamisen yhteydessä maaperästä mahdollisesti löytyvät jätteet on poistettava maaperästä ja toimitettava asianmukaiseen käsittely- tai kierrätyspaikkaan.
Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Luumäen kunnan jätehuoltomääräyksiä.
8. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Luumäen kunnan ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä.
Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. Odottamattomana tilanteena pidetään esimerkiksi sitä, että pilaantuneisuuden todetaan laajudeltaan tai laadultaan merkittävästi poikkeavan arvioidusta.
9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle ja Luumäen kunnan ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuk- sesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta.
Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen aineen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haital- listen aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä, maaperän puhdistustarpeesta sekä tarvittaessa ehdotus jälkitarkkailusta.
Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valion valvontaviranomaiselle (ELY- keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä
KASELY/485/2017 8(10)
vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön.
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3, 8 ja 9) kannalta.
Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maaperän puhdistukselle edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella sekä alueen maankäyttö huomioiden. (määräys 2)
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta- ainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.(määräys 5)
Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita. (määräys 7)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
KASELY/485/2017 9(10)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1554/2016 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 10 h, mukaan maksua kertyy 550 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Luumäen kunnan ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 §). Valitusosoitus on liitteenä.
LISÄTIEDOT
Lisätietoja päätöksestä antaa Ylitarkastaja Kati Häme, puhelin 0295 029 332
Yksikönpäällikön sijainen, ylitarkastaja Jukka Nevalainen
Ylitarkastaja Kati Häme
Asiakirja on hyväksytty sähköisesti.
.
JAKELU Päätös saantitodistuksella ilmoittajan asiamiehelle Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke
c/o Asiamies Sanna Pyysing Pöyry Finland Oy
Valtakatu 25
53100 LAPPEENRANTA
KASELY/485/2017 10(10)
TIEDOKSI Juha ja Suvi Inkilä, Harjutie 14, 54500 TAAVETTI Projektipäällikkö Mikko Rautio, Pöyry Finland Oy Luumäen kunnanhallitus
Luumäen kunta, Ympäristönsuojelusihteeri Juha Tervonen Suomen ympäristökeskus
LIITTEET Valitusosoitus
liite Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen 9.5.2017, Dnro KASELY/485/2017
V A L I T U S O S O I T U S
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen 9.5.2017. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 8.6.2017.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon:
käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA
postiosoite PL 204, 65101 VAASA
puhelin 029 56 42611
telekopio 029 56 42760
aukioloaika klo 8.00 - 16.15
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta
- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 97 euroa.
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Nevalainen Jukka 08.05.2017 15:23
