KASELY/1214/2017 PÄÄTÖS
11.10.2017 Annettu julkipanon jälkeen
Ympäristö- ja luonnonvarat
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 0295 029 000
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
Kaakkois-Suomi
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Kiinteistön omistajan puolesta
Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing
Pöyry Finland Oy Valtakatu 25
53100 LAPPEENRANTA
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Katuosoite: Maakansantie 7, 47440 SÄÄSKJÄRVI Kiinteistörekisteritunnus: 142-418-1-7
JASKA-kohdenumero: 47440-10-81037
Kiinteistön omistaja: Kari Akkalan kuolinpesä, yhteyshenkilö Anu Akkala
ILMOITUKSEN VIREILLETULO
Ilmoitus on saapunut 5.9.2017 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.
KASELY/1214/2017 2(10)
PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT
Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta
Kohde sijaitsee Iitin kunnassa Sääskjärven kylässä. Kohdekiinteistö ei sijaitse kaavoitetulla alueella. Kiinteistö on nykyisin asuinkäytössä. Kaavoitukseen tai kiinteistön käyttötarkoitukseen ei ole tiedossa muutoksia.
Kohdekiinteistön pohjoispuolella on rakentamaton tontti ja peltoa, länsipuolella kulkee Taarajoki, eteläpuolella sijaitsee asuinrakennus noin 120 metrin päässä kohteesta, itäpuolella on Maakansantie.
Pilaantumisen aiheuttaneet toiminnat ja aineet
Kiinteistöllä on harjoitettu polttoaineen jakelua kyläkaupan yhteydessä. Kauppatoiminta kohteessa on alkanut 1880-luvulla, polttoaineen jakelu kohteessa on ollut ainakin 1940- luvulta kauppatoiminnan loppuun asti. Kauppatoiminta kohteessa on loppunut vuonna 1975. Toiminnanharjoittajana on ollut alussa yksityinen kauppias/kauppiaat ja 1940- luvulta lähtien Osuusliike Oma-Pohja.
Kauppatoiminnan loppumisen jälkeen kiinteistöllä on toiminut Kari Akkalan metallisorvausyritys. Toiminnassa käytetyt laitteet ovat vaatineet voiteluöljyä.
Öljytynnyreitä on säilytetty kiinteistöllä samalla alueella, jolla aikaisemmin sijaitsi säiliö- ja jakelualue. Yritys on lopettanut toiminnan ja öljytynnyrit on poistettu kiinteistöltä.
Kohteessa on myyty bensiiniä ja polttoöljyä sekä mahdollisesti dieseliä. Näiden lisäksi on myyty myös polttonesteitä ja öljyjä tynnyreistä. Polttoaineita on jaeltu maanpäällisistä säiliöistä, joita on ollut kahdessa kohdassa. 1950-luvulle asti säiliö- ja jakelualue sijaitsi ilmoituksen tarkoittamalla kiinteistöllä kaupparakennuksen ja maantien välissä, lähellä kohtaa jossa nykyisin on sähköpylväs. Myöhemmin säiliö- ja jakelualue sijaitsi varastorakennuksen päädyssä viereisellä kiinteistöllä (142-418-3-20). Tynnyreissä öljytuotteita on varastoitu sekä erillisessä varastorakennuksessa ja kaupparakennuksen siipiosan varastossa. Säiliö- ja jakelulaitteet on poistettu käytöstä. Tiedossa ei ole, että kiinteistöllä olisi ollut autojen huolto- ja pesutoimintoja. Tiedossa ei ole, että kohteessa olisi ollut öljylämmitystä tai tapahtunut öljyvahinkoja. Tutkitulla alueella ei ole tiettävästi tehty aikaisemmin maaperätutkimuksia tai maaperän kunnostustoimenpiteitä.
Maaperätiedot
Tutkimuksen perusteella perusmaa kohteessa on savea. Maan pinnassa olevan täyttökerroksen (pääosin hiekkaa, sepeliä ja multaa) paksuus tutkituilla alueilla vaihteli välillä noin 0,3-0,5 m. Kallionpintaa ei tutkimuksen yhteydessä havaittu. Tutkimuspisteet kairattiin 3…4 m:n syvyyteen. Maanpinta kiinteistöllä on tasolla n. + 54…58 m mpy viettäen luoteeseen.
Pohjavesi-, orsivesi- ja pintavesitiedot
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohdetta lähin pohjavesialue (Perheniemi, 0514207) sijaitsee noin 560 metrin päässä luoteessa.
Kiinteistöllä ei ole kaivoa. Kiinteistön talousvesi tulee vesijohtoverkostosta. Vesijohto ei kulje pilaantuneeksi todetulla alueella. Lähialueen kaivoista ei ole tietoa. Kohteessa perusmaana oleva savi oli maanäytteiden perusteella kahdessa pisteessä märkää/kosteaa 0,5-4 m:n syvyydeltä alkaen. Pohjavesiputkia ei asennettu kohteeseen.
Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan lounaaseen, kohti Sääskjärveä.
KASELY/1214/2017 3(10)
Lähin pintavesistö on Taarajoki, johon kiinteistö rajautuu luoteessa ja lännessä.
Taarajoki laskee Sääskjärveen, joka on 160 metrin päässä kohteesta lounaaseen.
Tutkittu piha-alue on osittain salaojitettu. Sadevedet imeytyvät maaperään.
Kohdealueella tehdyt tutkimukset
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on Öljyalan Palvelukeskus Oy:n toimeksiannosta tutkinut maaperän öljyperäistä pilaantuneisuutta kohdekiinteistöllä toukokuussa 2017.
Tutkimuksesta on laadittu perustutkimusraportti (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 31.5.2017). Tutkimustulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 4.9.2017).
Perustutkimuksen tulosten perusteella vanhemman jakelualueen maaperässä on merkittäviä määriä öljyhiilivetyjä. Öljyjakeiden summapitoisuus ylittää valtionneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon, keskiraskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuus asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvotason. Laboratoriossa havaittiin seuraavat maksimipitoisuudet:
kevyet öljyjakeet (C5-C10) 71 mg/kg
keskiraskaat öljyjakeet (>C10-C21) 4300 mg/kg
raskaat öljyjakeet (>C21-C40) 510 mg/kg
öljyjakeet summapitoisuus (C10-C40) 4800 mg/kg
Muita öljyperäisiä haitta-aineita ei havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.
Tutkimusten perusteella öljypitoista maa-ainesta, pitoisuus yli alemman ohjearvon, arvioidaan esiintyvän noin 25 m2 laajuisella alueella noin 50 m3itd/ 75 t. Laskennallinen öljyhiilivetymäärä maaperässä on noin 175 kg. Pilaantuman laajuuden määrittämiseen ei todeta liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Tutkimusten yhteydessä ei otettu vesinäytettä.
Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta
Ilmoitukseen sisältyy maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna ko. arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen maaperä ja pohjavesiolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden leviämiseen ja kulkeutumiseen alueella ja sen ulkopuolella, pilaantuneen alueen ja sen ympäristön ja pohjaveden käyttötarkoitus, mahdollisuus haitallisille aineille altistumiseen, altistumisen seurauksena terveydelle aiheutuva riski sekä epävarmuustekijät.
Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeenarvioinnin mukaan maaperä on tarpeen puhdistaa vähäisen kulkeutumisriskin sekä pilaantuneisuudesta johtuvan maankäyttö- ja maa-ainesten käyttörajoitteen poistamiseksi. Todetuista haitta-aineista aiheutuva riski ympäristölle ja terveydelle on kohteessa pieni. Haitta-aineiden leviäminen ja niille altistuminen on mahdollista lähinnä pilaantuneella alueella tehtävän kaivutyön yhteydessä. Vähäistä kulkeutumista veden mukana ja haihtumista voi tapahtua.
Pilaantuma ei sijaitse rakennuksen alla tai aivan vieressä, joten sisäilmariskiä pilaantumasta ei aiheudu. Kiinteistön vesijohto ei kulje pilaantuneella alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä, lisäksi maaperä on vettä huonosti johtavaa savea, joten haita-aineiden päätyminen talousveteen pitkälläkään aikavälillä ei ole todennäköistä.
KASELY/1214/2017 4(10)
KUNNOSTUSSUUNNITELMA
Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n 4.9.2017 laatimassa pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa.
Puhdistuksen tavoitetaso
Maaperän kunnostuksen tavoitteeksi esitetään maaperän haitta-ainepitoisuuksien alentamista siten, että päättyneestä toiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaantuneisuudesta johtuvia ympäristö- tai terveyshaittoja ei kunnostustyön jälkeen esiinny. Kohde esitetään kunnostettavaksi VNa 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin öljyhiilivetyjen C5-C40 osalta. Pintamaahan (0-1 m) ei kuitenkaan jätetä kynnysarvotason ylittävää maata.
Mikäli pilaantuneisuus ulottuu tiealueelle (Maakansantie) asti, esitetään kunnostustavoitteeksi tiealueelle ylempiä ohjearvotasoja. Ajoradalla kunnostusta ei kuitenkaan suoriteta, ellei riskinarviolla sitä todeta tarpeelliseksi.
kohteessa ei arvioida olevan pohjaveden kunnostustarvetta.
Mikäli numeerisiin tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, päätetään jatkotoimenpiteiden tarve erikseen laadittavan riskinarvion perusteella.
Puhdistusmenetelmä
Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Massanvaihdossa öljyillä pilaantunut maa- aines poistetaan ja kuljetetaan asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Poistetut maamassat korvataan muualta tuodulla pilaantumattomalla ja routimattomalla materiaalilla. Massanvaihdon on todettu olevan kustannustehokkain menetelmä tässä kohteessa.
Jätteiden käsittely
Pilaantunut maa kaivetaan suoraan kuorma-autoihin ja kuormat kuljetetaan peitettynä luvan omaavalle vastaanottajalle. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat.
Valvovalle viranomaiselle tehdään ilmoitus käytettävistä vastaanottajista ennen massojen siirtoa. Vastaanottaja vastaa massojen käsittelystä ja sijoituksesta lupaehtojensa mukaisesti.
Jos kunnostuksen aikana havaitaan jakelutoimintaan liittyviä rakenteita, poistetaan ne asianmukaisesti ja toimitetaan ko. jätteen käsittelyyn luvan omaaviin käsittelypaikkoihin.
Ennakkotiedon mukaan jakelutoimintaan liittyviä rakenteita ei ole.
Massanvaihtokaivantoon mahdollisesti kertyvät vähäiset määrät öljyistä vettä poistetaan kaivettavan maan mukana. Tarvittaessa kohteen ympäristötekninen valvoja määrää kaivantoon kertyvän öljyisen veden poiston tehtäväksi esimerkiksi imuautolla tai öljynerottimen kautta viemäriin tai maastoon. Menettelystä sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa.
Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa
Kohteesta mahdollisesti kaivetut kunnostuksen tavoitetason alittavat maa-ainekset hyödynnetään pilaantuneen maan kaivun päätyttyä kaivannon alustäytöissä.
KASELY/1214/2017 5(10)
Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta
Työn valvojaksi nimetään ennen työn aloittamista ympäristöasiantuntija. Työn valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista työmaan aloitusilmoituksessa. Valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja –havainnoilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan ainakin C5-C40 - öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden ja oxygenaattien pitoisuudet laboratoriossa. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä, kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä.
Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy
Toimenpiteillä poistetaan päättyneestä polttoainejakelusta aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Kunnostustyö ei ilmoittajan mukaan aiheuta ympäristölle erityistä haittaa, kun se toteutetaan kunnostussuunnitelman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti. Kunnostustyön aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät merkittävästi poikkea normaalin maarakentamisen vaikutuksista.
Työnaikaisia riskejä hallitaan mm. seuraavilla toimilla: Ulkopuolisten pääsy työmaa- alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maata ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon eikä viemäriin. Haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuutta työmaa-alueen ilmassa seurataan ja tarvittaessa käytetään hengityssuojaimia.
Puhdistustyön aikataulu
Työ pyritään toteuttamaan syksyllä 2017, viimeistään alkukesällä 2018. Työn arvioitu kesto on noin 2 työpäivää.
Raportointi
Kunnostustoimenpiteet raportoidaan työn päätyttyä. Raportti toimitetaan Kaakkois- Suomen ELY-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoituksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä.
Määräykset:
1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa etukäteen Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Iitin kunnan ympäristöviranomaiselle (Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut). Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteuttavan urakoitsijan, ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien
KASELY/1214/2017 6(10)
tiedot. Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta.
2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperä on puhdistettava siten, että öljyjakeiden summapitoisuus (C10-C40) ei pintamaassa (0-1 m) kunnostuksen jälkeen ylitä pitoisuutta 300 mg/kg eli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista kynnysarvopitoisuutta.
Syvemmällä (>1 m) öljyhiilivetypitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Mikäli maaperän pilaantuneisuus ulottuu kohdekiinteistön ulkopuoliselle tiealueelle, tulee maaperä siltä osin puhdistaa, siten, että haitta-ainepitoisuudet eivät kunnostuksen jälkeen ylitä ylempiä ohjearvoja.
alempi ohjearvo mg/kg ylempi ohjearvo mg/kg
kevyet jakeet (C5-C10) 100 500
keskitisleet (>C10-C21) 300 1000
raskaat öljyjakeet (>C21-C40) 600 2000
Toimenpiteistä tiealueella tulee sopia tienpitäjän kanssa.
3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta- ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla.
4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta- ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.
Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat määräyksen 2 mukaisen kunnostustavoitteen, hyödynnetään kaivualueella, on haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat esitettävä loppuraportissa.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitok- seen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.
Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
KASELY/1214/2017 7(10)
Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä öljyinen vesi tulee tutkia ja käsitellä suunnitelman mukaisesti.
7. Maaperän puhdistamisen yhteydessä maaperästä mahdollisesti löytyvät jätteet on poistettava ja toimitettava asianmukaiseen käsittely- tai kierrätyspaikkaan. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava kunnallisia jätehuoltomääräyksiä.
8. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Iitin kunnan ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä.
Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. Odottamattomana tilanteena pidetään esimerkiksi sitä, että pilaantuneisuuden todetaan laajuudeltaan tai laadultaan merkittävästi poikkeavan arvioidusta.
9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle ja Iitin kunnan ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuk- sesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta.
Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen aineen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haital- listen aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä, maaperän puhdistustarpeesta sekä tarvittaessa ehdotus jälkitarkkailusta.
Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen
KASELY/1214/2017 8(10)
hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valion valvontaviranomaiselle (ELY- keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön.
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3, 8 ja 9) kannalta.
Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maaperän puhdistukselle edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella ja alueen maankäyttö huomioiden. (määräys 2)
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta- ainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.(määräys 5)
Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita. (määräys 7)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013)
KASELY/1214/2017 9(10)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1554/2016 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 10 h, mukaan maksua kertyy 550 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Iitin kunnan ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 §). Valitusosoitus on liitteenä.
LISÄTIEDOT
Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Kati Häme, puhelin 0295 029 332
Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo
Ylitarkastaja Kati Häme
Asiakirja on hyväksytty sähköisesti.
JAKELU Päätös saantitodistuksella ilmoittajan asiamiehelle Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke
c/o Asiamies Sanna Pyysing Pöyry Finland Oy
Valtakatu 25
53100 LAPPEENRANTA
TIEDOKSI Anu Akkala, Maakansantie 7, 47440 SÄÄSKJÄRVI
KASELY/1214/2017 10(10)
Iitin kunnanhallitus, PL 32, 47401 KAUSALA Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut
Kouvolan kaupunki, Ympäristötarkastaja Jaana Martin Projektipäällikkö Mikko Rautio, Pöyry Finland Oy Suomen ympäristökeskus
LIITTEET Valitusosoitus
Liite 1. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen 11.10.2017, Dnro KASELY/1214/2017
V A L I T U S O S O I T U S
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen 11.10.2017. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 10.11.2017.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon:
käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA
postiosoite PL 204, 65101 VAASA
puhelin 029 56 42611
telekopio 029 56 42760
aukioloaika klo 8.00 - 16.15
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta
- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 97 euroa.
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Häme Kati 11.10.2017 10:14
Ratkaisija Vesivalo Jaakko 11.10.2017 10:25
