12.7.2017 Annettu julkipanon jälkeen
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 0295 029 000
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
Kaakkois- Suomi
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Fortum Power and Heat Oy
Keilaniementie 1, 00048 FORTUM Y-tunnus: 0109160-2
Yhteyshenkilö: Eero Mäkinen, eero.makinen(at) fortum.com, puh. 050 452 4048
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Katuosoite: Kuparintie 3, IMATRA Kiinteistörekisteritunnus: 153-12-144-1
Kiinteistön omistaja: Fortum Power and Heat Oy
ILMOITUKSEN VIREILLETULO
Ilmoitus on saapunut 22.6.2017 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.
TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Kohteen sijainti ja toimintahistoria
Kiinteistö sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitosalueella lähellä Imatran keskustaa Kuparintien länsipuolella. Kiinteistö sijaitsee voimalaitosalueen reuna- alueella ja on ollut varastokäytössä. Naapurikiinteistöllä Kuparintien itäpuolella on sijainnut 1950-luvulla puunkyllästämö, jossa kyllästettiin pylväitä kreosoottiöljyllä.
Alueen käyttö ja kaavoitustilanne
Kiinteistö on ollut teollisuuden varastointikäytössä. Kohteessa on tällä hetkellä varastorakennus, joka tullaan purkamaan kesällä 2017. Kiinteistön alue on osin päällystetty (asfaltti, betoni).
Kiinteistön käyttötarkoitusta ollaan muuttamassa. Kiinteistön alue on kaavoitettu rivitalojen korttelialueeksi (AR-2) 5.3.2014 voimaan tulleessa asemakaavassa (1030).
Kuparintien itäpuolella olevalla naapurikiinteistöllä on aiemmin sijainnut kyllästämö.
Nykyisin naapurikiinteistöllä ei ole toimintaa. Naapurikiinteistö on asemakaavassa merkitty autopaikkojen korttelialueeksi (LPA).
Kiinteistön länsipuolella sijaitsee Ivontie ja Fortumin voimalaitosalue. Kiinteistön eteläpuolella sijaitsevat Fortumin voimalaitokselta lähtevät voimalinjat ja metsää.
Asemakaavassa eteläpuolen alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Kiinteistön pohjoispuolella oleva kiinteistö on nykyisellään rakentamaton. Asemakaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-7).
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat nykyisellään noin 150 metrin päässä kiinteistön pohjoispuolella ja noin 200 metrin päässä kiinteistön eteläpuolella.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet Maaperätiedot
Kohdekiinteistön alue on enimmäkseen tasaista laskien hieman lounaaseen kohti Vuoksea. Kohteen alue sijaitsee noin tasolla +62…+65 m.
Alue on pääosin pinnoittamaton, lukuun ottamatta varastohallin vieressä olevia tie- ja varastointialueita. Kairausten perusteella päällystetyillä alueilla maaperä on pääosin karkeasta täyttömateriaalista koostuvaa maa-ainesta noin 1 m syvyyteen maanpinnasta. Täyttömateriaalin alla kohteen maaperä todettiin enimmäkseen silttiseksi saveksi. Päällystämättömillä nurmialueilla hienorakeinen maa-aines alkoi heti orgaanisen kerroksen jälkeen. Varastohallin itäpuolella todettiin jätejakeita täyttömaan seassa.
Varastohallin itäpuolella hienorakeinen maa-aines ulottui noin 4,5...5,4 m syvyyteen maan pinnasta, minkä alla alkoi karkeampi moreenikerros. Enimmillään kairaukset ulotettiin varastohallin itäpuolisella alueella 6 m syvyydelle maanpinnasta. Muualla tutkimusalueella tutkimuspisteitä ei ulotettu hienorakeisen maa-aineksen alapuolelle ja kairaukset ulottuivat vain 2 m syvyydelle.
Pohjavesitiedot
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat kohteesta noin 1,4 km kaakkoon (Teppanala, 0515301, I-luokka) ja noin 1,5 km lounaaseen Vuoksen toisella puolella (Korvenkanta, 0515302, I-luokka).
Karttatarkastelun perusteella pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan kohteesta lounaaseen/länteen kohti Vuoksea.
Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa maaperässä todettiin kosteita kerroksia osassa tutkimuspisteistä tiiviin kerroksen päällä 0,5…1 m syvyydellä maanpinnasta.
Lisäksi muutamissa tutkimuspisteissä todettiin paremmin vettä johtava kerros tiiviin hienorakeisen kerroksen välissä ja alapuolella.
Pintavesitiedot
Noin 85 m kohdekiinteistön eteläpuolella sijaitsee oja, joka laskee etelässä Vuokseen. Kohdekiinteistö sijaitsee noin 250 metrin päässä Vuoksesta itään.
Päällystetyiltä alueilta pintavedet on johdettu hulevesiviemäriin. Päällystämättömiltä alueilta pintavedet imeytyvät maaperään.
Tehdyt tutkimukset ja kunnostukset
Naapurissa sijainneen kyllästämökiinteistön maaperää on kunnostettu vuonna 2001 ja 2015. Kunnostukset on tehty Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen Dnro 0499Y0168-18 (20.10.1999) ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia jäi Kuparintien länsireunassa sijaitsevien kaapeleiden ja vanhan Kuparintien itäpuolella sijaitsevan kaasuputken alle nyt kunnostettavan kiinteistön 153-12-144-1 rajalle. Kyseiset kohdat eristettiin/merkittiin HDPE-kalvolla.
Kunnostuksista on laadittu loppuraportit:
Fortum Power and Heat Oy. Imatran puukyllästämö. Pilaantuneen maaperän kunnostus. Oja-alue ja kyllästämötontti. 23.10.2001. Suomen IP-Tekniikka Oy. Työ 17820.
Fortum Power and Heat Oy. Fortum Imatra, Kuparintie 2. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen toimenpideraportti. 17.12.2015. Golder Associates Oy. Projekti 1534767.
Vuoden 2015 kunnostuksen yhteydessä kiinteistön 153-12-144-1 itärajalta otetuissa jäännöspitoisuusnäytteissä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä PAH- yhdisteiden pitoisuuksia sekä alemman ohjearvon ylittäviä keskiraskaiden (>C10-C21) öljyhiilivetyjen pitoisuuksia.
PAH-yhdisteiden esiintymisen laajuuden selvittämiseksi ja muiden haitta- ainepitoisuuksien esiintymisen kartoittamiseksi kiinteistön 153-12-144-1 alueella on joulukuussa 2015 tehty lisätutkimuksia. Tutkimus keskittyi kunnostuksen jäännöspitoisuuksien perusteella todetun pilaantuman selvittämiseen. Kiinteistön muulle alueelle tehtiin vain satunnaisia tutkimuspisteitä. Tutkimuksista laadittu raportti on esitetty ilmoituksen liitteenä
Fortum Power and Heat Oy. Fortum Imatra, Kuparintie, kiinteistö 144.
Tutkimusraporttiraportti. 22.1.2016. Golder Associates Oy. Projekti 1534767.
Haitta-aineet ja niiden määrä
Tutkimusten perusteella kiinteistön 153-12-144-1 maaperä on pilaantunut varastohallin itäpuoliselta alueelta PAH-yhdisteillä, raskasmetalleilla sekä keskiraskailla öljyjakeilla. Varastohallin itäpuolisella alueella todettiin täyttömaan seassa myös viitteitä jätetäytöstä. Kiinteistön muulla alueella ei todettu alemmat ohjearvot ylittäviä tutkittujen haitta-aineiden pitoisuuksia.
Todetut maksimipitoisuudet sekä haitta-aineiden alemmat ja ylemmät ohjearvopitoisuudet (AO, YO) ovat seuraavat:
jäännöspitoisuus max mg/kg
lisätutkimus max mg/kg
AO mg/kg
YO mg/kg
naftaleeni 140 380 5 15
fenantreeni 120 270 5 15
antraseeni 6,6 19 5 15
fluoranteeni 42 85 5 15
bentso(a)antraseeni 6,5 10 5 15
bentso(a)pyreeni 2,4 2 15
PAH yhteensä 350 930 30 100
C10-C21 810 1100 300 1000
C10-C40 1000 1100
Kromi 1109 200 300
Kupari 119 150 200
Antimoni 14 10 50
Vanadiini 570 150 250
PAH-yhdisteiden osalta alemmat ohjearvot ylittävää maa-ainesta arvioidaan esiintyvän 1…5 m syvyydessä, 200 m2 alueella noin 1000 m3 ktr.
Raskasmetallien osalta alemmat ohjearvot ylittävää jätepitoista maa-ainesta arvioidaan esiintyvän 0…1 m syvyydessä, 500 m2 alueella noin 500 m3 ktr.
Lisäksi todetaan massanvaihdon yhteydessä syntyvän kaivannon luiskauksista arvion mukaan noin 500 m3 ktr pilaantumattomia kaivumaita.
Pilaantuneiden massojen määrään liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta: PAH- yhdisteillä pilaantuneen alueen laajuutta ei tutkimuksin saatu täysin rajattua, jätetäytön laajuutta ei tiedetä eikä purettavan varastorakennuksen alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksista ole tietoa.
Riskin- ja kunnostustarpeenarviointi
Esitetyn riskinarvion mukaan maaperässä todetut haitta-aineet eivät merkittävästi kulkeudu laajemmalle eikä niistä aiheudu terveysriskiä kohteen nykyisessä varastokäytössä, käyttötarkoituksen muuttuessa asuinalueeksi maaperä tulee kunnostaa.
Hiiliketjultaan lyhimmät yhdisteet (C10-C16 ja naftaleeni) voivat kulkeutua havaittavina tai haitallisina pitoisuuksina pilaantuman päälle rakennettavien asuinrakennusten sisäilmaan. Altistus voidaan estää poistamalla haihtuvia haitta- aineita sisältävät maat tulevien rakennusten alta. Altistus haitta-aineille on asuinkäytössä mahdollista myös suoran kosketuksen kautta, koska osa haitta- aineista sijaitsee maaperän pintakerroksissa. Altistus voidaan estää poistamalla pilaantuneet pintamaat tai peittämällä ne pilaantumattomalla maakerroksella.
Vuoden 2015 tutkimusten mukaan kohteen itäosassa varastorakennuksen itäpuolella on todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella maaperän kunnostustarve.
Kohdekiinteistön muun osan mahdolliseen teolliseen historiaan liittyen ja maaperän haitta-aineiden esiintymisen epävarmuuden pienentämiseksi on maaperän haitta- ainetutkimuksia tarpeen tarkentaa ennen kuin kiinteistö otetaan asemakaavan mukaiseen asuinkäyttöön.
KUNNOSTUSSUUNNITELMA
Maaperän puhdistussuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Golder Asssociates Oy:n 20.6.2017 laatimassa pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa.
Puhdistustavoite
Kohteen puhdistustavoitteeksi esitetään riskiarvion ja kunnostustarpeen arvioinnin perusteella PIMA-asetuksen (Vna 214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja.
Mikäli kunnostustyön yhteydessä todetaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin tutkimuksissa todettu, käytetään myös niiden osalta alempia ohjearvoja. Tarvittaessa ko. haitta-aineiden osalta tarkastetaan kunnostustarve ja tavoitepitoisuudet erikseen.
Puhdistusmenetelmä
Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Mikäli mahdollisten muiden menetelmien käyttö arvioidaan tarpeelliseksi, tehdään niiden käytöstä erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään ympäristöviranomaisilla.
Massanvaihdossa haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan kaivamalla ja korvataan pilaantumattomilla mailla.
Kiinteistön itärajalle (Kuparintien länsilaidalle) jäi vuoden 2015 kunnostuksessa pilaantunutta maa-ainesta alueella kulkevien kaapeleiden takia. Kaapeleiden alle jäänyt pilaantunut maa-aines eristettiin HDPE-kalvolla Kuparintien puolelta.
Maaperään kaapeleiden alle jäävä pilaantunut maa-aines eristetään myös kohdekiinteistön puolelta eristerakenteella. Mikäli kunnostuskaivantojen muihin seinämiin jää kaivuteknisistä syistä kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, niin myös nämä seinämät varaudutaan eristämään pilaantumattomista täyttömaista eristysrakenteella. Eristerakenteen asentamisesta sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa työn aikana
Jätteiden käsittely
Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvallisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin
Pilaantuneet maat toimitetaan valvojan määrittelemiin luvallisiin vastaanottopaikkoihin kuormat peitettyinä. Vastaanottajat ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen massojen siirtoa. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat.
Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa
Kaivetut maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitepitoisuudet ja jotka ovat rakennusteknisesti kohteeseen soveltuvia, pyritään hyödyntämään kaivantojen täytössä.
Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta
Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja –havainnoilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan seurantanäytteitä kaivumassojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä vastaanottopaikkojen vaatimukset huomioiden. Osa seurantanäytteiden tuloksista varmennetaan laboratoriossa.
Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C10-C40, PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Lisäksi analysoidaan edustavista näytteistä helposti haihtuvia hiilivetyjä (mm. hiilivetyjakeet C5-C10, BTEX-yhdisteet ja kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä).
Lisäksi kaivettavista maa-aineksista tarkastetaan edustavista näytteistä PCB pitoisuudet.
Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet edustavalla tiheydellä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan kenttämittarein ja testein haihtuvien yhdisteiden esiintymistä, öljyhiilivetyjen sekä metallien pitoisuuksia Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Pienissä kaivannoissa (muutama neliömetri) toimitetaan laboratorioon ainoastaan 1 maanäyte. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C5-C10, BTEX-yhdisteiden ja hiilivetyjakeiden C10-C40, PAH- yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet.
Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Pilaantuneen maaperän kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voivat ilmoittajan mukaan olla:
Työntekijöiden altistuminen haitta-aineille
Ulkopuolisten henkilöiden altistuminen haitta-aineille
Pilaantuneiden maiden leviäminen puhtaille alueille
Melu
Pöly
Haju
Liikenne
Haitta-aineiden liukeneminen kaivantojen veteen.
Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Pilaantuneen maan kunnostustyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneen maan kaivualueella ja peittämällä kuormat ja välivarastoitavat kasat. Tarvittaessa autojen ajoreitit puhdistetaan työn jälkeen. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maanrakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä.
Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla.
Kaivantoon mahdollisesti kertyvien vesien näytteenotosta ja johtamisesta viemäriverkostoon tai maastoon sovitaan tarpeen mukaan Imatran Veden ja/tai ympäristöviranomaisen kanssa. Haitta-ainepitoiset vedet poistetaan tarvittaessa imuautolla asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
Puhdistustyön aikataulu
Varastorakennuksen purkutyöt ja pilaantuneen maaperän kunnostus on suunniteltu toteutettavaksi kesän 2017 aikana. Purkutyöt alkavat heinäkuussa 2017.
Pilaantuneen maaperän kunnostuksen suunniteltu toteutusajankohta on heinä- elokuussa 2017.
Raportointi
Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa.
Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoituksesta on pyydetty lausuntoa Imatran seudun ympäristötoimelta. Antamassaan lausunnossa ympäristötoimi huomauttaa, että vaikka konsultti raportissaan sanoo, ettei kreosootti (haitta-aineet ) todennäköisesti leviä maaperässä, niin se on voinut ja voi levitä. Silloin kun kyllästämöalueella kaivettiin kreosoottimaita pois, niin havaittiin selvästi, että tietyissä maaperässä olleissa silttikerroksissa kreosootti oli levinnyt sivusuunnassa. Haitta-aineita saattaa löytyä täten muualtakin kuin vain selvityksen pisteissä.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä.
Ympäristötoimen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.
Määräykset:
1. Kunnostustöiden aloittamisesta ja lopettamisesta tulee ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Imatran kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Imatran seudun ympäristötoimi). Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteuttavan urakoitsijan, ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien tiedot. Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta. Mikäli kunnostus tehdään vaiheittain, tulee vaiheista ilmoittaa erikseen.
2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperä on puhdistettava siten, että haitta- ainepitoisuudet (PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt, raskasmetallit) eivät puhdistuksen jälkeen ylitä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja.
Haitta-ainepitoisuudet maaperän pintakerroksessa vähintään 1 metrin syvyyteen eivät saa ylittää kynnysarvopitoisuuksia. Pintamaan puhtaustaso voidaan varmistaa myös rakentamisen yhteydessä puhtaalla peittokerroksella.
Maaperän riittävä puhtaus tulee varmistaa ennen alueen rakentamista koko kiinteistön kattavalla näytepisteverkolla. Erityisesti tulee tutkia haihtuvien yhdisteiden esiintymistä rakennettavien asuinrakennusten alapuolelle jäävässä maaperässä.
Tulevien asuinrakennusten alla ja vähintään yhden metrin etäisyydellä rakennusten seinälinjan ulkopuolella haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet eivät saa kunnostuksen jälkeen ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvotasoja.
3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta- ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla.
4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta- ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.
Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat määräyksen 2 mukaisen kunnostustavoitteen, hyödynnetään kaivualueella, on haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat esitettävä loppuraportissa.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitok- seen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.
Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta- ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Veden viemäröintiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden johtamisesta maastoon on sovittava Imatran kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa.
7. Maaperästä tulee poistaa jätteet. Jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittely- tai kierrätyspaikkaan. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Imatran kaupungin jätehuoltomääräyksiä.
8. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Imatran kaupungin ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivantojen täyttöä.
Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä.
Odottamattomana tilanteena pidetään esimerkiksi sitä, että pilaantuneisuuden todetaan laajuudeltaan tai laadultaan merkittävästi poikkeavan arvioidusta.
9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Imatran kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Jos kunnostus toteutetaan vaiheittain, tulee jokaisesta osavaiheesta laatia myös erillinen raportti.
Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta.
Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen aineen sijainti kartalla, toteutetut eristerakenteet sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä, maaperän puhdistustarpeesta sekä tarvittaessa ehdotus jälkitarkkailusta.
Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa.
Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön.
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta.
Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maaperän
puhdistukselle edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella sekä alueen maankäyttö huomioiden. Alueella on edellytetty lisätutkimuksia, koska jo tehdyillä tutkimuksilla ei ole saatu riittävää varmuutta koko kiinteistön haitta-ainepitoisuuksista. Pintamaan puhtautta pidetään tärkeänä asuinalueella. Haihtuvien yhdisteiden päätyminen rakennusten sisäilmaan voidaan parhaiten varmistaa poistamalla ne rakennusten alta ja vierestä kokonaan.
(määräys 2)
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta- ainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. (määräys 5)
Jätteen poisto maaperästä on tarpeen, koska heterogeenisen jätetäytön aiheuttaman ympäristö- ja terveysriskin arviointi riittävällä varmuudella asuinkäyttöön tulevalla alueella on vaikeaa. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa- ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita. (määräys 7)
Vaiheittainen raportointi on tarpeen, koska osa kunnostustöistä tehdään mahdollisesti vasta rakentamisen yhteydessä eikä rakentamisen aikataulusta ole tarkkaa tietoa.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1554/2016 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 22 h, mukaan maksua kertyy 1 210 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Imatran kaupungin ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 §). Valitusosoitus on liitteenä.
LISÄTIEDOT
Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Kati Häme, puhelin 0295 029 332
Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo
Ylitarkastaja Kati Häme
Asiakirja on hyväksytty sähköisesti.
JAKELU Päätös saantitodistuksella ilmoituksen tekijälle TIEDOKSI
Imatran kaupunginhallitus, Virastokatu 2, 55100 IMATRA Imatran seudun ympäristötoimi
Suomen ympäristökeskus LIITTEET Valitusosoitus
Ratkaisija Vesivalo Jaakko 12.07.2017 10:04
