Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen
28.5.2013 YVA-ohjelma
Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen ympäristö-
vaikutusten arviointiohjelma
1
Esipuhe
Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Kristiinankaupungin Tiukan kylän lähelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arvi- ointiohjelman ovat laatineet yhteistyössä Triventus Consulting ja Sito Oy Triventus Wind Power AB:n toimeksiannosta. YVA-ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkö Veli- Markku Uski, YVA-vastaava Thomas Bonn, ympäristökonsultti Frida Gyllensten, ympäristökon- sultti Antti Tilamaa sekä tuulivoimakonsultti Lovisa Engdahl.
Yhteystiedot
Hankkeesta vastaava: Triventus Wind Power AB
Postiosoite: Åkarevägen 17, SE-31132 Falkenberg, Sverige SE-31132 FalkenbergKägelstranden 5, 02150 Esbo Yhteyshenkilö: Gunnar Olsson, +46 (0)10 45 40 711
gunnar.olsson@triventus.com YVA-konsultti: Sito Oy
Postiosoite: Tuulikuja 2, 02100 Espoo Yhteyshenkilöt: Veli-Markku Uski, 020 747 6000
veli-markku.uski@sito.fi Triventus Consulting Keilaranta 5, 02150 Espoo Thomas Bonn, 040 537 23 24 thomas.bonn@triventus.com
Yhteysviranomainen: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Postiosoite: PL 262, 65101 Vaasa
Yhteyshenkilö: Riitta Kankaanpää-Waltermann, 0295 027 821 riitta.kankaanpaa-waltermann@ely-keskus.fi
2
I
SISÄLLYSLUETTELO
TIIVISTELMÄ ... 1
1 JOHDANTO ... 5
2 HANKKEESTA VASTAAVA ... 6
2.1 Triventus Wind Power AB ... 6
3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 7
3.1 Arviointimenettelyn sisältö ... 8
3.2 Arviointimenettelyn osapuolet ... 8
3.3 Osallistuminen ja tiedotus ... 10
3.4 Arviointimenettelyn aikataulu ... 10
4 HANKE ... 13
4.1 Hankkeen tausta ... 13
4.2 Hankkeen laajuus ja sijainti ... 13
4.3 Hankkeen aikataulu ... 15
4.4 Tuuliolosuhteet ... 15
4.5 Tekninen kuvaus ... 15
4.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin ... 19
5 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT ... 21
5.1 Tuulivoimapuiston vaihtoehdot ... 21
5.2 Sähkönsiirron vaihtoehdot ... 24
5.3 Nollavaihtoehto ... 25
6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA ... 25
6.1 Ilmasto ja tuuliolosuhteet ... 25
6.2 Maankäyttö ja kaavoitustilanne ... 25
6.3 Pinta- ja pohjavedet ... 28
6.4 Kasvillisuus ja luontoarvot ... 30
6.5 Linnusto ... 30
6.6 Muu eläimistö ... 32
6.7 Maisema ... 33
6.8 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) ... 34
6.9 Muinaisjäännökset ... 37
6.10 Luonnonsuojelualueet ... 40
7 ARVIOINTITYÖN KUVAUS ... 46
7.1 Arviointityössä käytettävät menetelmät ... 47
7.2 Vaikutusalueen rajaus ... 47
8 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ... 49
8.1 Vaikutukset ilmastoon ... 49
8.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ... 49
8.3 Vaikutukset alueen käyttöön ... 49
II
8.4 Liikennevaikutukset ... 49
8.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ... 50
8.6 Vaikutukset luonnonympäristöön ... 50
8.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ... 52
8.8 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ... 52
8.9 Yhteisvaikutukset ... 54
8.10 Vaihtoehtojen vertailu ... 54
8.11 Epävarmuustekijät ja oletukset ... 54
8.12 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot ... 55
8.13 Vaikutusten seuranta ... 55
9 HANKKEEN TOTEUTTAMISTA VARTEN TARVITTAVAT SUUNNITELMAT JA LUVAT ... 56
9.1 Sopimukset maanomistajien kanssa ... 56
9.2 YVA-menettely ... 56
9.3 Kaavoitus ... 56
9.4 Ympäristölupa ... 56
9.5 Rakennuslupa ... 56
9.6 Liittäminen sähköverkkoon ... 56
9.7 Tiet ... 57
9.8 Lentoestelupa ... 57
9.9 Muut mahdolliset luvat ja päätökset ... 57
9.10 Hankkeen yleinen suunnittelu ... 57
10 VIITTEET JA LÄHTEET ... 58
Kartta-aineisto:
© Maanmittauslaitos
Digitaalinen ympäristö- ja geodata:
© OIVA
1
Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen
Y V A - O H J E L M A
TIIVISTELMÄ
Hankkeen tausta ja kuvaus
Yhteiskunnalla on edessään energiahaaste. Tarve siirtyä uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin on mittava sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti. Suurin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä sekä Suomessa että muualla maailmassa on pääasiassa sähkön- ja lämmön- tuotannossa sekä liikenteessä käytettävien fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja energiajärjestelmän muuttamista.
Uusiutuvaan luonnonvaraan perustuva tuulivoima ei aiheuta päästöjä sähköntuotannossa.
Sähkön tuotanto tuulivoimalla ei myöskään edistä kasvihuoneilmiötä eikä lisää happamoitu- mista tai rehevöitymistä.
Tätä taustaa vasten Triventus Wind Power AB suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Tiukan kylän koillispuolelle, noin 8 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen.
Hankealueelle suunnitellaan noin 30–35:tä teholtaan noin 3–4,5 MW:n tuulivoimalaa. Tuuli- voimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, maakaapeleita, kytkinkenttä ja huoltorakennuksia. Maa- alueet, joille tuulivoimaloita suunnitellaan, ovat runsaan sadan maanomistajan omistuksessa.
Triventus Wind Power AB on tehnyt heidän kanssaan maankäyttösopimuksen.
Hankkeesta vastaava
Hanketta kehittää Triventus Wind Power AB, joka vastaa hankkeen toteutuksesta. Triventus Wind Power AB:n päätoimipaikka on Falkenbergissä Ruotsissa.
YVA-menettely ja sen aikataulu
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (17.8.2006/713) säädetään, millaisiin hankkeisiin YVA-menettelyä sovelletaan. Asetuksen 2
2 luvun 6 §:n 7 kohdan e alakohdan mukaan YVA-menettelyä sovelletaan tuulivoimahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on kaksi päävaihetta:
arviointiohjelmavaihe ja arviointiselostusvaihe.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma siitä, miten hankkeesta vastaava aikoo toteuttaa varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin, toisin sanoen suunni- telma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Arviointimenettely alkaa, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle, joka tässä tapauksessa on Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).
YVA-ohjelma asetetaan nähtäville toukokuussa 2013. Määräaika arviointiohjelmaa koskevien mielipiteiden jättämiselle alkaa kuulutuksen julkaisemispäivänä, ja sen pituus on 1–2 kuukaut- ta. Yhteysviranomaisen on annettava lausuntonsa arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. ELY-keskuksen lausunnon arvioidaan olevan valmis elokuussa 2013.
YVA-ohjelman jälkeen alkaa hankkeen arviointiselostusvaihe. Arvioinnin pohjaksi tehdään vuonna 2013 luonto- ja linnustoselvitykset sekä muinaisjäännösinventointi. Alustavan aikatau- lun mukaan arviointiselostus asetetaan nähtäville talvella 2014. Samoin kuin arviointiohjelman kohdalla, määräaika arviointiselostusta koskevien mielipiteiden jättämiselle alkaa kuulutuksen julkaisemispäivänä, ja sen pituus on 1–2 kuukautta. Yhteysviranomaisella on sen jälkeen kaksi kuukautta aikaa antaa lausunto arviointiselostuksesta. YVA-menettely päättyy, kun lausunto on vastaanotettu.
YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot
YVA-menettelyn aikana selvitetään voimaloiden eri sijoitusmahdollisuuksia hankealueella. Täs- sä YVA-ohjelmassa esiteltävät vaihtoehdot on laadittu aluetta, asutuksen sijaintia ja tuuliolo- suhteita koskevan nykytiedon mukaan.
Vaihtoehto 1
Vaihtoehdossa 1 rakennetaan enintään 35 tuulivoimalaa, joiden teho on noin 3 MW ja koko- naiskorkeus enintään 200 metriä.
Vaihtoehto 2
Vaihtoehdossa 2 rakennetaan enintään 31 tuulivoimalaa, joiden teho on noin 4,5 MW ja koko- naiskorkeus enintään 205 metriä.
Sähkösiirron vaihtoehdot
Sähkönsiirrolle on kehitetty kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdot 1 ja 2 liittyvät Kristiinankaupunkiin parhaillaan rakennettavaan sähköasemaan.
3 Nollavaihtoehto
YVA-menettelyssä tarkastellaan myös ns. nollavaihtoehtoa eli tilannetta, jossa tuulivoimahan- ke Kristiinankaupunki Pohjoinen ja sen liittäminen verkkoon eivät toteudu.
Ympäristön nykytila
Hankealue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata sekä ala- vampia maita ja peltoa.
YVA-ohjelmassa kuvataan ympäristön nykytila olemassa olevan tiedon pohjalta. Maastoinven- toinnit ja -selvitykset tehdään vuonna 2013.
Arvioitavat ympäristövaikutukset
YVA-lain mukaisessa menettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia YVA-laissa ja YVA- asetuksessa säädetyssä laajuudessa.
Tuulivoimahankkeen keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat yleensä vaikutukset maisemaan, ihmisiin ja eläimistöön. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat lähinnä melun ja varjojen aiheut- tamat häiriöt. Tässä hankkeessa arvioitavat pääasialliset vaikutukset on alustavasti luokiteltu seuraavasti:
vaikutukset ilmastoon
vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
vaikutukset alueen käyttöön
vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
vaikutukset luonnonympäristöön
vaikutukset maa- ja kallioperään
vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
vaikutukset ihmisiin.
Kunkin ryhmän osalta selvitetään rakentamisen, käytön ja käytöstä poistamisen aikaisia vaiku- tuksia.
Pohjanmaan eteläosissa on meneillään useita tuulivoimahankkeita. Tärkeä osa vaikutusten arviointia on tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoisen ja lähialueen muiden hankkeiden kumulatiiviset yhteisvaikutukset.
Osallistuminen ja tiedotus
YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus osal- listua. Vuoropuhelun tarkoituksena on tiedottaa hankkeesta sekä kerätä asianosaisten kan- nanottoja.
YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana järjestetään tiedotustilaisuus yleisölle. Kansalaisilla on silloin mahdollisuus tutustua arviointiohjelmaan ja hanketta koskeviin muihin tietoihin sekä esittää mielipiteitään. Tiedotustilaisuuden tärkeänä tavoitteena on selvittää, mitkä konkreettiset vai- kutukset paikallisen väestön ja aluetta käyttävien mielestä tulisi ottaa huomioon arvioinnissa.
Tiedotustilaisuuden yhteydessä yleisöllä on myös mahdollisuus keskustella hankkeesta suoraan hankkeesta vastaavan, YVA-konsultin ja viranomaisten edustajien kanssa. Etelä-Pohjanmaan
4 ELY-keskus tiedottaa tilaisuuksista sanomalehdissä julkaistavin kuulutuksin ja omilla verk- kosivuillaan.
Selostusvaiheessa järjestetään toinen tiedotustilaisuus yleisölle. Kaikilla hankkeen vaikutuspii- rissä olevilla on mahdollisuus lähettää kannanottojaan yhteysviranomaiselle YVA-ohjelman ja arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana.
Tässä YVA-menettelyssä on perustettu myös seurantaryhmä, johon on kutsuttu eri viranomai- sia ja paikallisia sidosryhmiä.
5
1 JOHDANTO
Triventus Wind Power AB suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen sijaitsevalle alueelle Tiukan ja Myrkyn kylien väliin Närpiön kuntarajan tuntumaan. Alue sijaitsee valtatie 8:n ja Myrkyntien (yhdystie 6650) välissä. Hankealueen si- jainti Pohjanmaalla käy ilmi oheisesta kartasta (Kuva 1).
Hankealueelle suunnitellaan noin 30–35:tä teholtaan noin 3–4,5 MW:n tuulivoimalaa. Tuuli- voimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, maakaapeleita, kytkinkenttä ja huoltorakennuksia. Maa- alueet, joille tuulivoimaloita suunnitellaan, ovat runsaan sadan maanomistajan omistuksessa.
Triventus Wind Power AB on tehnyt heidän kanssaan maankäyttösopimuksen.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa sääde- tään, millaisiin hankkeisiin YVA-menettelyä sovelletaan. Menettelyä sovelletaan aina tuulivoi- mahankkeisiin, joissa yksittäisten tuulivoimaloiden lukumäärä on vähintään kymmenen tai joissa kokonaisteho on vähintään 30 MW. Tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoinen täyt- tää nämä kriteerit, minkä vuoksi siihen sovelletaan YVA-menettelyä.
YVA-menettely käynnistyy tämän YVA-ohjelman laatimisella. YVA-menettelyn rinnalla on aloi- tettu osayleiskaavan laatiminen hanketta varten.
Tässä YVA-ohjelmassa kuvataan tarkemmin hanke ja sen tarkoitus sekä esitellään hankealueen ympäristön tilaa. Lisäksi esitellään ympäristövaikutusten arviointia varten tehtävät selvitykset, arvioinnissa käytettävät menetelmät ja vertailtavat vaihtoehdot. Tärkeä osa YVA-menettelyä on avoin ja toimiva vuorovaikutus yleisön, lähistöllä asuvien ja muiden osallisten kanssa. Tässä ohjelmassa kuvataan, miten osallistuminen on tarkoitus järjestää.
6
Kuva 1: Hankkeen sijainti Pohjanmaalla.
2 HANKKEESTA VASTAAVA
2.1 Triventus Wind Power AB
Triventus Wind Power AB vastaa hankkeen kehittämisestä. Triventus Wind Power AB:n pää- toimipaikka on Falkenbergissä Ruotsissa. Kristinestad-Tjöck Vindpark Ab on Kristiinankaupun- gin pohjoisen tuulivoimahankkeen kehittämistä varten perustettu projektiyhtiö, jonka omistaa kokonaan Triventus Wind Power AB.
Triventus Wind Power AB:llä on monivuotinen kokemus hankekehityksestä Ruotsin markkinoil- la, ja se on viime aikoina laajentanut toimintaansa muihin Pohjoismaihin. Yhtiön päätoimintana on kehittää ja rakentaa tuulivoimahankkeita, jotka myydään tai säilytetään yhtiön omistukses-
7 sa. Triventus Wind Power AB:llä on meneillään kolme hanketta Pohjanmaalla: Kristiinankau- pungin pohjoisosassa, Västervikissä ja Pirttikylässä. Hankkeiden sijainti näkyy alla olevassa kar- tassa (Kuva 2).
Kuva 2: Triventus Wind Power AB:n hankkeet Pohjanmaalla.
3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-menettely) säädetään ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (10.6.1994/468). YVA-menettely ei sinänsä ole lupahakemus, suunnitelma tai hankkeen toteuttamispäätös, vaan prosessi, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (17.8.2006/713) säädetään, millaisiin hankkeisiin YVA-menettelyä sovelletaan. Asetuksen 2 luvun 6 §:n 7 kohdan e alakohdan mukaan YVA-menettelyä sovelletaan tuulivoimahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia.
8
3.1 Arviointimenettelyn sisältö
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on kaksi päävaihetta: arviointiohjelmavaihe ja arviointiselostusvaihe.
3.1.1 Arviointiohjelma
Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, kuinka hankkeesta vastaava aikoo toteuttaa varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin, toisin sanoen suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. YVA-ohjelmassa esitetään YVA-menettelyn toteuttamisen perus- teet sekä kuvataan hankealueen nykytila ja arvioitavat vaihtoehdot. Arviointimenettely alkaa, kun ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle eli alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle – tässä tapauksessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle.
ELY-keskus tiedottaa arviointiohjelmasta hankkeen vaikutusalueen sanomalehdissä julkaistavin kuulutuksin. Ohjelma asetetaan nähtäville kuulutuksessa mainittuihin paikkoihin sekä ELY- keskuksen verkkosivuille. Yksityishenkilöillä, yhteisöillä ja muilla osallisilla, joihin hanke vaikut- taa, on mahdollisuus esittää yhteysviranomaiselle mielipiteensä arviointiohjelmasta sen nähtä- villäoloaikana. ELY-keskus pyytää myös muilta viranomaisilta lausunnon ohjelmasta. Yhteys- viranomainen antaa esitettyjen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta oman lausuntonsa hank- keesta vastaavalle. Varsinainen selvitys ja ympäristövaikutusten arviointi aloitetaan tämän jälkeen yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta.
3.1.2 Arviointiselostus
Arviointitulokset kootaan arviointiselostukseen, jossa esitellään muun muassa vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arviointiaineisto, arviointimenetelmät ja yhteen- veto arviointityöstä. Selostuksessa on kuvattava myös arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot.
Valmis arviointiselostus lähetetään yhteysviranomaiselle, joka julkaisee kuulutukset ja kerää mielipiteitä samalla tavoin kuin YVA-ohjelman kohdalla. YVA-menettelyn päätteeksi yhteys- viranomainen lähettää lausuntonsa hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville viran- omaisille. Arviointiselostus, yhteysviranomaisen lausunto sekä yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä liitetään rakennuslupahakemusasiakirjoihin.
3.2 Arviointimenettelyn osapuolet
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on useita pääosapuolia. Triventus Wind Power AB toimii hankkeesta vastaavana ja Triventus Consulting yhdessä Sito Oy:n kanssa konsulttina YVA-menettelyssä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toimii yhteysviranomaisena.
YVA-menettelyä varten on perustettu seurantaryhmä, jonka tarkoituksena on edistää osallis- tumista ja tehostaa tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja eri sidos- ryhmien välillä. Seurantaryhmä edustaa kansalaisia ja ryhmiä, joiden oloihin tai etuihin hanke voi vaikuttaa. Ryhmään kuuluu myös järjestöjä, joiden voidaan katsoa edustavan yleistä etua, esimerkiksi luonnonsuojelua. Seurantaryhmän tehtävänä on varmistaa omalta osaltaan, että tarvittavat selvitykset ovat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä.
Seurantaryhmään on kutsuttu keskeisten viranomaisten, yhteisöjen, järjestöjen ja yhdistysten edustajat, joiden etuihin tai toimialaan hanke vaikuttaa (katso Taulukko 1).
9
Taulukko 1: Kristiinankaupunki Pohjoisen tuulivoimahankkeen seurantaryhmään kutsutut.
Seurantaryhmään kutsutut Triventus Wind Power AB Triventus Consulting Sito Oy
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hankealueen maanomistajaryhmä Kristiinankaupungin tekninen keskus
Länsirannikon ympäristöyksikkö, Kristiinankaupungin osasto Karijoen kunta
Kaskisten kunta Närpiön kunta Teuvan kunta Pohjanmaan liitto Museovirasto Pohjanmaan museo Fingrid Oyj
Fortum Sähkönsiirto Oy
Österbottens svenska producentförbund Metsänhoitoyhdistys Österbotten MTK Etelä-Pohjanmaa
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri Sydbottens Natur och Miljö rf
Suupohjan ympäristöseura
Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Ostrobothnia Australis rf
Myrkyn Kyläyhdistys ry Myrkyn Vesiosuuskunta Myrkyn Metsänkävijät ry Närpiön kotiseutuyhdistys ry
Lappfjärdsnejdens jaktvårdsförening rf Närpesnejdens Jaktvårdsförening rf Pjelax Byaråd
Viitin Kyläyhdistys – Österskogens Byaråd Vindin AB
Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa: kerran arviointiohjelmavaiheessa ja kerran arviointiselostuksen laatimisen aikana.
Seurantaryhmän ensimmäisessä kokouksessa 13.5.2013 keskusteltiin muun muassa verkkoon- liitynnän vaihtoehdoista, yhteistyöstä muiden projektien kanssa, maankäyttösopimuksista, lähteistä, hankealueen läheisestä asutuksesta ja kaivoista sekä tuulivoimaloiden havainnollis- tamisesta.
10
3.3 Osallistuminen ja tiedotus
YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus osal- listua. Vuoropuhelun tarkoituksena on tiedottaa hankkeesta sekä kerätä asianosaisten kan- nanottoja.
YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana järjestetään tiedotustilaisuus yleisölle. Kansalaisilla on silloin mahdollisuus tutustua arviointiohjelmaan ja hanketta koskeviin muihin tietoihin sekä esittää mielipiteitään. Tiedotustilaisuuden tärkeänä tavoitteena on selvittää, mitkä konkreettiset vai- kutukset paikallisen väestön ja aluetta käyttävien mielestä tulisi ottaa huomioon arvioinnissa.
Tiedotustilaisuuden yhteydessä yleisöllä on myös mahdollisuus keskustella hankkeesta suoraan hankkeesta vastaavan, YVA-konsultin ja viranomaisten edustajien kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilaisuuksista sanomalehdissä julkaistavin kuulutuksin ja omilla verk- kosivuillaan.
Selvitysvaiheessa lähetetään myös satunnaisotantaan perustuva postikysely hankkeen vaiku- tusalueen asukkaille. Selostusvaiheessa järjestetään toinen tiedotustilaisuus yleisölle. Kaikilla hankkeen vaikutuspiirissä olevilla on mahdollisuus lähettää kannanottojaan yhteysviranomai- selle YVA-ohjelman ja arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana.
3.4 Arviointimenettelyn aikataulu
YVA-ohjelma asetetaan nähtäville toukokuussa 2013. Määräaika arviointiohjelmaa koskevien mielipiteiden jättämiselle alkaa kuulutuksen julkaisemispäivänä, ja sen pituus on 1–2 kuukaut- ta. Yhteysviranomaisen on annettava lausuntonsa arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. ELY-keskuksen lausunnon arvioidaan olevan valmis elokuussa 2013.
YVA-ohjelman jälkeen alkaa hankkeen arviointiselostusvaihe. Arvioinnin pohjaksi tehdään vuonna 2013 luonto- ja linnustoselvitykset sekä muinaisjäännösinventointi. Lintujen syysmuut- toa on selvitetty jo vuonna 2012. Alustavan aikataulun mukaan arviointiselostus asetetaan nähtäville talvella 2014. Samoin kuin arviointiohjelman kohdalla, määräaika arviointiselostusta koskevien mielipiteiden jättämiselle alkaa kuulutuksen julkaisemispäivänä, ja sen pituus on 1–2 kuukautta. Yhteysviranomaisella on sen jälkeen kaksi kuukautta aikaa antaa lausunto arvioin- tiselostuksesta. YVA-menettely päättyy, kun lausunto on toimitettu hankkeesta vastaavalle.
YVA-menettelyn aikataulu käy ilmi seuraavasta kuvasta (Kuva 3).
11
Kuva 3: YVA-menettelyn ja selvitysten aikataulu
Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on meneillään osayleiskaavan laatimisprosessi. YVA- menettelyn ja osayleiskaavan laatimisprosessin kulku ja aikataulu käyvät ilmi seuraavan sivun kuvasta (Kuva 4).
YVA-menettely
Työvaiheet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
1. vaihe
Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä
Yhteysviranomaisen lausunto Selvitykset
Linnut, kevätmuutto Liito-orava Metso, soidinpaikat Linnut, pesintä Luontotyypit, kasvillisuus Lepakot
Muinaismuistot 2. vaihe
Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä
Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Seurantaryhmä
Yleisötilaisuus
2013 2014
12
Kuva 4: YVA-menettelyn ja osayleiskaavan aikataulu.
13
4 HANKE
4.1 Hankkeen tausta
Yhteiskunnalla on edessään energiahaaste. Tarve siirtyä uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin on mittava sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti. Suurin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä sekä Suomessa että muualla maailmassa on pääasiassa sähkön- ja lämmön- tuotannossa sekä liikenteessä käytettävien fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja energiajärjestelmän muuttamista.
Uusiutuvaan luonnonvaraan perustuva tuulivoima ei aiheuta päästöjä sähköntuotannossa.
Sähkön tuotanto tuulivoimalla ei myöskään edistä kasvihuoneilmiötä eikä lisää happamoitu- mista tai rehevöitymistä.
EU on päättänyt, että uusiutuvan energian osuuden on oltava 20 prosenttia vuonna 2020 ja että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Valtioneuvoston kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan Suomeen raken- netaan lisää tuulivoimaa niin, että sähkön tuotanto tuulivoimalla nousee 6 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että maahan on rakennettava noin 700 tuulivoimalaa. Tavoitteen toteuttamiseksi uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle myönne- tään tuotantotukea. Tuulivoiman syöttötariffi takaa, että tuottaja saa tuottamastaan sähköstä 83,5 euroa/MWh 12 vuoden ajan. Nopeat investoijat saavat enintään kolmen vuoden ajaksi myös lisäbonuksen, jonka ansiosta takuuhinta nousee 105,3 euroon/MWh. Bonusta maksetaan vuoden 2015 loppuun asti. Tukijärjestelmään hyväksytään tuulivoimaloita, kunnes voimaloiden yhteenlaskettu teho ylittää 2 500 MW. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmasto- ja energia- strategian päivityksen 20.3.2013. Vuoden 2013 strategiassa tuotantotavoite vuoteen 2025 mennessä on 9 TWh, mikä merkitsee sitä, että Suomeen on rakennettava noin 1 000 tuulivoi- malaa.
Tämä on tuulivoiman lisärakentamisen tausta Suomessa ja muualla Euroopassa. Suuri osa hankkeesta vastaavan toiminnasta perustuu tuulivoimahankkeiden kehittämiseen alueilla, joiden tuuliolosuhteet ovat hyvät ja joilla maanomistajat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Tuu- livoimahankkeessa Kristiinankaupunki Pohjoinen täyttyvät molemmat kriteerit.
Hankkeesta vastaava ja asianomaiset maanomistajat ovat allekirjoittaneet maankäyttösopi- muksen. Tuulivoimaloita sijoitetaan ainoastaan niiden maanomistajien maille, jotka hyväksyvät ne. Myös tuulivoimaloiden ympärillä olevan ns. ”tuulenottamisalueen” maanomistajat saavat korvauksen. Maankäyttösopimus on nyt tehty runsaasta 130 kiinteistöstä.
4.2 Hankkeen laajuus ja sijainti
Triventus Wind Power AB suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Tiukan ja Myrkyn kyli- en väliselle alueelle, noin 8 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Alue sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella ja Myrkyntien (yhdystie 6650) pohjoispuolella. Alueen kokonaispinta-ala on noin 30 km2. Hankealueen rajaus näkyy seuraavassa kuvassa (Kuva 5). Hankealueelle suun- nitellaan noin 30–35:tä teholtaan noin 3–4,5 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, maakaapeleita, kytkinkenttä ja huoltorakennuksia.
14 Hankealue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata, jonka seas- sa on alavampia kosteikkoalueita ja peltoa. Hankealueen etelä- ja itäpuolella on peltoa, jonka reunoilla on harvaa asutusta.
Tässä YVA-ohjelmassa esitellään kaksi erilaista, nykyiseen tietoon perustuvaa tuulivoimaloiden sijoitusvaihtoehtoa (katso luku 5). Voimaloiden sijoituspaikkoja ja lukumäärää tarkistetaan tehtävien selvitysten tulosten perusteella tarvittaessa YVA-menettelyn aikana.
Kuva 5: Hankealueen alustava rajaus.
15
4.3 Hankkeen aikataulu
Triventus Wind Power AB:n tavoitteena on, että hankkeelle myönnetään rakennuslupa syksyllä 2014 ja tuulivoimapuisto otetaan käyttöön vuonna 2015.
4.4 Tuuliolosuhteet
Suomen tuuliatlaksen mukaan tuulen keskinopeus alueella on 5,9–6,4 m/s 100 metrin korkeu- dessa. Alueella on tehty tuulimittauksia SODAR-laitteistolla syksystä 2012 alkaen. Hankkeen kaikista vaihtoehdoista on tehty alustavia tuotantolaskelmia tuuliatlaksen pohjalta.
4.5 Tekninen kuvaus
4.5.1 Tuulivoimalan rakenne
Nykyisten kaupallisessa käytössä olevien uusien maatuulivoimaloiden teho on 2–4,5 MW, root- torin läpimitta noin 80–128 metriä ja napakorkeus noin 90–140 metriä. Käsitteet napa- ja ko- konaiskorkeus sekä roottorin läpimitta on selitetty viereisessä kuvassa (Kuva 6).
Mitä suurempi roottorin pyyh- käisypinta-ala on, sitä kauempana tuulivoimaloiden on oltava toisis- taan. Tämä johtuu siitä, että root- torin takana oleva tuuli on pyör- teistä ja siinä on vain vähän energi- aa. Turbiinien etäisyyden on yleen- sä oltava 4–6 roottorinhalkaisijaa, jotta tuuli ehtii palautua ja jotta tuulivoimala ei vaikuta liian paljon tuulen suuntaan nähden seuraavan voimalan tuotantoon.
4.5.2 Sähköntuotanto Tuulivoimala alkaa tuottaa energiaa tuulennopeudella 3–4 m/s, ja voi- mala pysäytetään, kun tuulenno- peus on noin 25 m/s. Jos voimala on jo toiminnassa ja tuulennopeus pienenee, sähköntuotanto voi jat- kua vielä tuulennopeudella alle 3 m/s. Tuulivoimala tuottaa sähköä täysin päästöttömästi normaalin käytön aikana. Noin 7–9 kuukauden kuluttua voimala on tuottanut sa- man verran energiaa kuin mitä kuluu sen valmistukseen ja kuljetuk- seen.
Kokonaiskorkeus Napakorkeus
Kuva 6: Tuulivoimalan mitat. © Ulf Palm
16
4.5.3 Perustamistekniikka
Perustamistavan valinta riippuu monista tekijöistä, muun muassa tuulivoimalan tyypistä ja koosta, geoteknisistä oloista ja toimittajasta. Markkinoilla yleisiä perustustyyppejä ovat maa- varainen teräsbetoniperustus ja kallioon ankkuroitu perustus. Jokaisella sijoituspaikalla teh- dään geotekninen tutkimus paikan maaperäolosuhteisiin nähden parhaan mahdollisen perus- tamistavan määrittämiseksi.
Maavarainen teräsbetoniperustus
Tämä on yleisin perustustyyppi, jota käytetään, kun kalliopohjaa ei ole tai kun kallio ei ole riit- tävän lujaa. Teräsbetoniperustus pitää tuulivoimalan paikallaan pelkästään omalla painollaan.
Perustukseen tarvitaan noin 400–600 m3 betonia raudoituksineen, ja se tehdään valamalla noin 0,6–4 metrin syvyyteen. Perustuksen koko vaihtelee 16 x 16 metrin ja 20 x 20 metrin välil- lä sijoitussyvyyden mukaan.
Kallioon ankkuroitu perustus
Kallioon ankkuroitu perustus voi olla vaihtoehto maavaraiselle teräsbetoniperustukselle, jos sijoituspaikassa on sopiva kalliopohja ja kiinteän kallion päällä oleva pintakerros on ohut. Jos- kus kalliota joudutaan räjäyttämään perustuksen pohjan tasoittamiseksi tai kallioon joudutaan räjäyttämään kuoppa. Sen jälkeen kallion päälle valetaan ohut betonilaatta, ja kallioon porat- tuihin reikiin upotetaan suuri määrä vähintään 6,5 metrin pituisia ankkurointitankoja. Perustus ankkuroidaan tangoilla kiinni kallioon, ja torni pystytetään perustuksen päälle. Kallioon ankku- roidulla perustuksella on pienempi vaikutus luonnonympäristöön kuin maavaraisella teräsbe- toniperustuksella.
4.5.4 Tiet ja nosturipaikat
Tuulivoimaloita rakennettaessa on periaatteessa aina rakennettava uusia teitä ja/tai vahvistet- tava vanhoja teitä. Olemassa olevia teitä käytetään mahdollisuuksien mukaan, mutta ne ovat usein liian kapeita tai alimitoitettuja. Koska kuljetukset ovat sekä pitkiä että raskaita, teiden on oltava kestäviä. Olemassa olevia teitä voidaan siksi joutua oikaisemaan ja vahvistamaan.
Rakennettavat tiet mitoitetaan ensisijaisesti tuulivoiman toimittajan vaatimusten mukaisesti.
Vaatimukset voivat vaihdella jonkin verran, mutta yleensä vaatimuksena on, että tie on 4–6 metriä leveä ja kestää 17 tonnin akselipainon. Kaltevuus saa olla enintään 8 astetta. Kuljetuk- set ovat kuitenkin mahdollisia erikoisajoneuvon avulla, jos kaltevuus on enintään 14 astetta.
Tiealueella olevat puut on kaadettava ennen rakentamisen aloittamista. Sen jälkeen rakenne- taan 300–500 mm korkea penger moreenista, joka kaivetaan tiekäytävästä ja tiivistetään kai- vinkoneella. Tämä on jakava kerros. Tarvittaessa jakavan kerroksen alle levitetään kuitukangas tienrungon vahvistamiseksi ja kerrosten sekoittumisen estämiseksi. Penkereen kantavuus riip- puu pääasiassa tielinjan varrella olevista maalajeista ja kosteusolosuhteista. Lopuksi tehdään kantava kerros ja kulutuskerros, joka voi olla louhetta, soraa, moreenimursketta tai luonnonki- veä.
Jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan kivimurskeesta suurehko, kovitettu nosturi- paikka, jonka päällä on kantava sorakerros. Tarvittavien nosturipaikkojen pinta-ala voi vaihdel- la suuresti toimittajan vaatimusten, maaperäolosuhteiden ja nosturityypin mukaan. Pinta-ala voi olla noin 900–2 000 m2 paikallisten olosuhteiden mukaan.
17 Työskentelyalue riippuu roottorin asennustavasta. Lavat voidaan joko kiinnittää napaan maas- sa, minkä jälkeen roottori nostetaan kokonaisena paikalleen, tai kiinnittää yksitellen suoraan napaan sen jälkeen, kun napa on kiinnitetty konehuoneeseen (Kuva 7).
Kuva 7: Kuvasarja roottorin asennuksesta. (© Triventus Consulting AB).
Jos työskentelyalue on pieni, rakennetaan yleensä vähintään yksi suurehko varastoalue, jossa tuulivoimalan osia, tarvikkeita ja koneita säilytetään rakentamisen aikana. Varastoalueet sijoi- tetaan strategisiin paikkoihin luonto- ja kulttuuriarvot huomioon ottaen. Kunkin varastoalueen pinta-ala on 5 000–10 000 m2.
4.5.5 Kuljetukset
Nykytilanteessa normaalin kokoisen tuulivoimalan kuljetuskalustotarve on yleensä seuraava:
kolme kuorma-autoa lapoja varten (yksi kullekin lavalle), kolme tai neljä kuorma-autoa tornia varten, yksi kuorma-auto konehuonetta varten ja kolme kuorma-autoa roottorin napaa, työka-
18 luja ja sisäosia varten. Nykykokoisen tuulivoimalan rakentamisessa tarvittavan suuren nosturin kuljettaminen vaatii noin 17 kuorma-autokuljetusta. Perustusten, nosturipaikkojen ja uusien teiden rakentaminen sekä nykyisten teiden vahvistaminen aiheuttavat suuria kuljetusmääriä.
Tarvittavien kuljetusten määrä riippuu pitkälti siitä, millainen kyseinen paikka on sekä kuinka monta kilometriä on rakennettava uusia teitä ja vahvistettava olemassa olevia teitä.
Kuljetustarpeen arvioidaan olevan seuraava:
Maavaraista teräsbetoniperustusta varten tarvittavan raudoituksen ja betonin kulje- tusten määräksi arvioidaan 93 yhtä tuulivoimalaa kohden. Kuljetusmäärät pienenevät huomattavasti, jos kallioon ankkuroitu perustus on mahdollinen.
Sorakuljetuksia nosturipaikalle tarvitaan arvion mukaan 31 yhtä nosturipaikkaa koh- den.
Uuden tien rakentamiseen liittyvien kuljetusten määräksi arvioidaan 170 yhtä uutta tiekilometriä kohden. Koska olemassa olevien teiden vahvistaminen vaatii usein yhtä suuren työpanoksen, samaa kuljetustarveoletusta sovelletaan kaikkeen tienrakennus- työhön.
Näiden lisäksi tulevat muiden työkoneiden ja työntekijöiden kuljetukset, joiden määrää on vaikeampi arvioida. Tuulivoimalan ollessa toiminnassa tehdään huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä sekä ennakoimattomia huoltokäyntejä äkillisten ongelmien yhteydessä. Yleen- sä käynnit tehdään henkilöautolla, mutta joskus tarvitaan suurempaa ajoneuvoa tai nosturia.
Tuulivoimaloiden osat kuljetetaan todennäköisesti valtatie 8:aa pitkin yhdestä tai useammasta lähimmästä satamasta eli Kaskisten, Kristiinankaupungin tai Vaasan satamasta. Soran ja muun materiaalin kuljetusreittejä ei ole vielä selvitetty.
4.5.6 Sähkönsiirto
Tuulivoimahankkeen liittämisestä sähköverkkoon on tehty alustava selvitys. Kohdassa 5.2 Säh- könsiirron vaihtoehdot esitellään kaksi erilaista vaihtoehtoa.
4.5.7 Käyttö ja ylläpito
Käytön valvonta ja vikojen korjaus tapahtuvat kaukovalvonnan avulla, kun tuulivoimala on otettu käyttöön. Vähäisten käyttöhäiriöiden sattuessa tuulivoimalat voidaan käynnistää uudel- leen kauko-ohjauksella. Jos häiriö on suurempi, korjaustyöt on tehtävä paikan päällä, minkä jälkeen voimalat käynnistetään paikallisesti.
Huoltohenkilöstö suorittaa tuulivoimaloiden huolto-ohjelman mukaisen huollon noin 2–4 ker- taa vuodessa. Voimalat tarkastetaan myös mahdollisten seisokkien ja korjaustöiden (äkilliset viat) yhteydessä, sillä niitä ei voi turvallisuussyistä käynnistää uudelleen etäyhteyden kautta.
Tämän lisäksi tehdään toimittajan ohjeiden mukaiset huoltotyöt.
Joissain tuulivoimalamalleissa on vaihdelaatikko, joissain taas ei. Vaihdelaatikko sisältää noin 300–400 litraa öljyä. Kaikki nykyaikaiset tuulivoimalat on rakennettu niin, että mahdollinen vuotamaan päässyt öljy kerätään talteen konehuoneeseen tai tornin alaosaan.
Öljy vaihdetaan tarvittaessa eli noin viiden vuoden välein. Joka viides vuosi vaihdetaan myös hydrauliikkaöljy. Huoltohenkilöstö kuljettaa vaihdetun öljyn pois. Kaikkien kemiallisten tuottei-
19 den ja jätteiden käsittely ja säilytys hoidetaan niin, että vuotaneet tai läikkyneet aineet eivät pääse pilaamaan lähialueen maaperää tai pohjavettä.
4.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin
Tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoiseen liittyy muun muassa kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia suunnitelmia ja ohjelmia. Myös lähialueella meneillään olevat ja suunnitellut tuu- livoimahankkeet vaikuttavat hankkeeseen.
4.6.1 EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet
EU on päättänyt energia- ja ilmastopaketista, jossa jäsenvaltiot sitoutuvat yhdessä vähentä- mään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on myös tehostaa energian käyttöä 20 prosentilla ja nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin.
Tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoisella voidaan edistää näiden ilmasto- ja energiata- voitteiden toteutumista.
4.6.2 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia
Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 pitkän aikavälin kansallisen ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritetään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoit- teita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimia muun muassa energian käytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 300 MW:n tasosta noin 2 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoisella edistetään tämän tavoitteen toteutumista.
Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivityksen 20.3.2013. Vuo- den 2013 strategiassa tuotantotavoite vuoteen 2025 mennessä on 9 TWh, mikä merkitsee sitä, että Suomeen on rakennettava noin 1 000 tuulivoimalaa (3 000 MW).
4.6.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alu- eidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteissa esitetään muun muassa, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia on parannettava. Lisäksi tuulivoimalat on ensisi- jaisesti sijoitettava mahdollisimman keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoinen on edellä mainittujen tavoitteiden mukainen.
4.6.4 Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelma
Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että sähkön- ja lämmöntuo- tanto sekä liikenne ovat Pohjanmaalla vuonna 2040 hiilidioksidineutraaleja normaaleissa käyt- töoloissa. Yhtenä osatavoitteena on, että Pohjanmaa on täysin energiaomavarainen vuonna 2030. Hanke edistää tavoitteen toteutumista myös tältä osin.
4.6.5 Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014
Pohjanmaan maakuntaohjelmassa todetaan, että ilmaston muutoksen hillitseminen on avain- asemassa Pohjanmaan luonnon ja hyvinvoinnin edistämisessä lähivuosina. Tuulivoiman raken- tamisella on tässä tärkeä osuus. Selkeänä päämääränä on myös energiaomavaraisuus. Tuuli- voimaa korostetaan bioenergian ohella tärkeänä kehittämiskohteena. Painopisteenä on myös tuulivoimaloihin liittyvä infrastruktuuri sekä alueen mahdollisuus edelläkävijyyteen älykkäiden
20 sähköverkkojen kehittämisen ja käytön kautta. Kristiinankaupungin pohjoinen tuulivoimahanke vastaa hyvin maakuntaohjelmassa asetettuja tavoitteita.
4.6.6 Alueen muut tuulivoimahankkeet
Pohjanmaalla on meneillään useita, eri vaiheissa olevia tuulivoimahankkeita. Lähimpänä tätä hanketta sijaitsee Vindin AB:n hanke, joka rajoittuu Kristiinankaupungin pohjoiseen tuulivoi- mahankkeeseen Närpiön ja Kristiinankaupungin välisellä kuntarajalla, sekä kaksi pienempää hanketta lähellä Tiukan kylää valtatie 8:n länsipuolella. Kristiinankaupungissa ja Närpiössä on suunnitteilla myös useita muita tuulivoimahankkeita. Alla olevassa kartassa (Kuva 8) näkyvät lähialueelle jo rakennetut ja meneillään olevat tuulivoimahankkeet.
Kuva 8: Lähialueen muiden tuulivoimahankkeiden sijainti.
21
5 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
5.1 Tuulivoimapuiston vaihtoehdot
YVA-menettelyn aikana selvitetään voimaloiden eri sijoitusmahdollisuuksia hankealueella. Täs- sä YVA-ohjelmassa esiteltävät vaihtoehdot on laadittu aluetta, asutuksen sijaintia, ympäristö- arvoja ja tuuliolosuhteita koskevan nykytiedon mukaan.
5.1.1 Vaihtoehto 1
Vaihtoehdossa 1 rakennetaan enintään 35 tuulivoimalaa, joiden teho on noin 3 MW ja koko- naiskorkeus enintään 200 metriä (Kuva 9).
Arvioitu sähköntuotanto on noin 306 000 MWh vuodessa.
5.1.2 Vaihtoehto 2
Vaihtoehdossa 2 rakennetaan enintään 31 tuulivoimalaa, joiden teho on noin 4,5 MW ja koko- naiskorkeus enintään 205 metriä (Kuva 10).
Arvioitu sähköntuotanto on noin 326 000 MWh vuodessa.
22
Kuva 9: Vaihtoehdon 1 alustava sijoittelu, 35 tuulivoimalaa.
Vindkraftverk - Tuulivoimala
23
Kuva 10: Vaihtoehdon 2 alustava sijoittelu, 31 tuulivoimalaa.
2
Vindkraftverk - Tuulivoimala
24
5.2 Sähkönsiirron vaihtoehdot
Arviointiselostuksessa on tarkoitus arvioida kaksi hankkeen verkkoliityntävaihtoehtoa. Vaihto- ehdot on oheisessa kuvassa (Kuva 11). Sähkönsiirto tapahtuu jännitetasolla 110 kV.
Vaihtoehto 1: Hankealueelta vedetään noin 8 kilometrin pituinen ilmavoimajohto, joka kulkee ensin pitkin Kristiinankaupungin ja Närpiön välistä kuntarajaa ja jatkaa sen jälkeen voimajohto- käytävässä Storträsket-järven itäpuolella etelään 400 kV:n sähköasemalle Kristiinankaupunkiin.
Sähköaseman omistaa Fingrid Oyj.
Vaihtoehto 2: Hankealueen länsireunasta vedetään noin 9,5 kilometrin pituinen maakaapeli, joka kulkee pitkin vanhaa ratapengertä olemassa olevalle tielle Tiukan kylään ja jatkaa sen jäl- keen pitkin olemassa olevia teitä Fingridin 400 kV:n sähköasemalle Kristiinankaupunkiin.
Kuva 11: Sähkönsiirron vaihtoehdot.
25
5.3 Nollavaihtoehto
YVA-menettelyssä tarkastellaan myös ns. nollavaihtoehtoa eli tilannetta, jossa Kristiinankau- pungin pohjoinen tuulivoimahanke ja sen liittäminen verkkoon eivät toteudu.
6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA
Tässä luvussa kuvataan yleisesti ympäristön nykytilaa sekä hankealueella olevia suojelukohtei- ta. Kuvauksen tehtävänä on ohjata vaikutusten arviointia tärkeisiin asioihin.
Ennen arviointiselostuksen laatimista tehdään useita selvityksiä. Hankealueen luontoarvo-, linnusto-, liito-orava- ja lepakkoselvitykset tehdään keväällä ja kesällä 2013.
Kesällä 2013 tehdään myös muinaisjäännösinventointi.
6.1 Ilmasto ja tuuliolosuhteet
Hankealue sijaitsee rannikolla, missä tuuliolosuhteet ovat hyvät. Suomen tuuliatlaksen mukaan tuulen keskinopeus alueella on 5,9–6,4 m/s 100 metrin korkeudessa. Alueella on tehty tuuli- mittauksia SODAR-laitteistolla syksystä 2012 alkaen. Hankkeen kaikista vaihtoehdoista on tehty alustavia tuotantolaskelmia tuuliatlaksen pohjalta.
6.2 Maankäyttö ja kaavoitustilanne
Hankealueen pinta-ala on noin 30 km2, ja alue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata, jonka seassa on alavampia maita ja pieniä peltoja. Etäisyys hanke- alueelta valtatie 8:lle on pienimmillään noin 500 metriä. Alueella on useita pieniä teitä.
Hankealueella ei ole vakituista asutusta. Alueen luoteisosassa on yksi vapaa-ajan asunto. Pää- asiallinen asutus on hankealueen itä- ja lounaisreunassa, Tiukan ja Myrkyn kylien ympäristössä.
6.2.1 Maakuntakaava
Kristiinankaupungin kaupunki ja hankealue kuuluvat Pohjanmaan liittoon. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 29.9.2008, ja ympäristöministeriö vahvisti sen 21.12.2010. Maakuntakaavassa vahvistetaan alueiden käytön periaatteet ja osoitetaan maa- kunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Pohjanmaan maakuntakaavan painopistee- nä on yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojen käyttö. Seuraavassa kuvassa (Kuva 12) näkyy hankealue ympäristöineen.
26
Kuva 12: Ote maakuntakaavasta, johon on merkitty tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoisen alueraja- us.
Hankealueen läpi kulkee ohjeellinen ulkoilureitti. Suurin osa hankealueesta sijaitsee jokilaakso- jen kehittämisalueella ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeällä alueella (kansallisesti tärkeä lintualue, FINIBA). Hankealueen itäpuolella on seudullisesti arvokas kult- tuuriympäristö ja/tai maisema-alue.
27
6.2.2 Vaihemaakuntakaava 2: Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohja n- maalla
Pohjanmaan liitto laatii parhaillaan vaihekaavaa 2, joka koskee uusiutuvia energiavaroja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 11.3.–9.4.2013. Tee- makartta ja hankealue on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 13).
Kuva 13: Teemakartta, jossa näkyy vahvistettu kokonaismaakuntakaava ja vaihekaavaehdotuksen tuulivoima- alueet sekä tuulivoimahanke Kristiinankaupunki Pohjoisen alustava aluerajaus.
Hankealue sijaitsee pääosin Långmarkenin alueella, joka on varattu tuulivoimarakentamiseen.
28
6.2.3 Yleiskaava
Alueella ei ole yleiskaavaa. Keväällä 2013 aloitettiin osayleiskaavan laatiminen, hankkeen ra- kennuslupien myöntämisen mahdollistamiseksi.
6.2.4 Asemakaava
Alueella ei ole asemakaavaa.
6.3 Pinta- ja pohjavedet
6.3.1 Pohjavesi
Hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Noin 3 kilometriä alueesta pohjoiseen ja itään on kuitenkin kaksi vedenottamoa. Hankealueen itäpuolella sijaitseva Isomäki (1028752) ja pohjoispuolella sijaitseva Kankaanmäki A (1056552 A) ovat molemmat luokkaan I kuuluvia pohjavesialueita (vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita). Kaikki hankkeen lähellä sijaitsevat tärkeät vesialueet näkyvät oheisessa kuvassa (Kuva 14).
Pohjavesien pilaantumis- tai muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on suunnitte- lumääräysten mukaan sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa muun muassa uusia turkistarhoja, karjasuojia tai lantavarastoja eikä sellaisia teollisuuslaitoksia, joissa käsitellään vaarallisia aineita. Uusien teiden ja lentokenttien rakentamista pohjavesialu- eille tulee välttää. Maa-ainesten ottamista ei tule suunnitella vedenottamon tai suunnitellun vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. Arviointiselostukseen tulee kuvaus suunnitellun tuuli- voimapuiston mahdollisista vaikutuksista molemmilla pohjavesialueilla.
29
Kuva 14: Hankealueen lähellä sijaitsevat pohjavesialueet.
30
6.3.2 Pintavedet
Hankealue sijaitsee noin 5 kilometrin päässä rannikolta. Suuri osa alueen metsistä ja soista on ojitettu, mutta jäljellä on useita vetisiä alueita. Hankealueen luoteisosassa sijaitsee Kätsträs- ket-järvi, pohjoisosassa Pikkujärvi ja eteläosassa Lillträsket-järvi. Hankealueella on useita puro- ja. Hankealueen eteläpuolella virtaa Tiukanjoki. Suurin osa hankealueesta sijaitsee maakunta- kaavassa osoitetussa Tiukanjoen laaksossa. Tiukanjokena jatkuva Teuvanjoki virtaa koko han- kealueen itäreunaa pitkin. Ainoa suurempi vesistö hankealueen läheisyydessä on Storträsket, joka sijaitsee noin 3 kilometriä alueesta länteen.
6.4 Kasvillisuus ja luontoarvot
Suurin osa hankealueesta on tehohoidettua, mänty- ja kuusivaltaista talousmetsää. Metsä on yleisesti ottaen melko nuorta ja paikoitellen hyvin tiheää. Hankealueen joissain osissa on avo- hakkuualueita ja nuoria taimikoita, ja alueen laidoilla on peltoa.
Tiedossa olevat uhanalaishavainnot on esitetty jäljempänä olevassa kuvassa (Kuva 16).
6.5 Linnusto
Hankealueella pesivää linnustoa ja sen kautta muuttavia lintuja selvitetään lintukartoitusten ja maastohavaintojen avulla. Linnustoselvityksen päätarkoituksena on selvittää suojelun kannalta tärkeiden lajien esiintymistä hankealueella ja sen läheisyydessä sekä arvioida tuulivoima- alueen yli tapahtuvan lintujen muuton laajuutta.
Hankealuetta lähin kalasääsken pesäreviiri on havaittu vajaan kahden kilometrin päässä han- kealueesta ja merikotkan pesäreviiri runsaan kahden kilometrin päässä hankealueesta.
6.5.1 Muuttava linnusto
Pohjanlahden rantaviiva on lintujen muuton tärkeä johtolinja Pohjanmaalla. Sitä pitkin muut- taa joka syksy ja kevät satojatuhansia lintuja. Varpuslinnut, kurjet ja päiväpetolinnut muuttavat useammin mantereen kautta kuin sorsalinnut ja lokit. Lajien muuttoreitti seuraa usein erilaisia maiseman johtolinjoja, esimerkiksi harjuja, leveitä jokiuomia tai laajoja peltoalueita. Muutto- reitit eivät yleensä ole viivamaisia, vaan pikemminkin leveitä käytäviä, joiden keskellä muutto- lintujen määrä on tavallisesti suurin.
6.5.2 FINIBA
FINIBA-alue Suupohjan metsät (FINIBA 720069) muodostuu laajoista, yhtenäisistä, havupuuval- taisista metsäalueista Suupohjassa. Alueella pesii muun muassa metso, pohjantikka ja kuukkeli.
Alue on suuri (noin 51 800 hehtaaria), mutta vain pieni osa siitä (1–10 prosenttia) on suojeltu.
Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoisen alue sijaitsee kokonaan tämän FINIBA-alueen yhden osan sisäpuolella (Kuva 15).
31
Kuva 15: FINIBA-alueet (kansallisesti tärkeät lintualueet).
