04.05.2009 9M607220.COY
YARA SUOMI OY Soklin kaivoshankkeen
YVA-selostus
SOKLIN KAIVOSHANKE
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TIIVISTELMÄ
Yara Suomi Oy suunnittelee kaivoshanketta Sokliin, joka sijaitsee Itä-Lapissa, Savukosken kun- nassa noin 12 km Suomen ja Venäjän rajalta. Soklin kaivoshankkeen suunniteltu kaivostoiminta käsittää fosforimalmien hyödyntämisen Soklin karbonatiittimassiivin alueelta. Fosforimalmien ar- vioitu vuosittainen louhintamäärä on 4–10 milj. tonnia (Mt) riippuen malmityypistä ja malmin fos- foripitoisuudesta. Hankkeessa on tarkoituksena hyödyntää myös Soklin esiintymän rautamineraali- varantoja. Tavoitteena on tuottaa fosforirikastetta 2 Mt/a ja rautarikastetta noin 0,3 Mt/a. Tuotanto edellyttää rikastuslaitoksen rakentamista Sokliin tai malmin siirtoa Venäjällä sijaitsevaan rikastus- laitokseen. Rikasteet toimitetaan asiakkaille rautateitse. Lisäksi selvitetään Soklin esiintymässä olevien niobimalmien ja niiden sisältämien muiden arvoaineiden (uraani, tantaali, torium) talteen- ottoa ja tuotantoa. Myöhemmässä vaiheessa voi tulla kyseeseen muidenkin mineraalien, kuten vermikuliitin, hyödyntäminen. Vaikka Soklin kaivoksen todennäköinen toiminta-aika on useita kymmeniä vuosia, tässä selostuksessa keskitytään rikkaimpien, pehmeiden malmien eli malmion pintaosien hyödyntämiseen ensimmäisen 20 vuoden toiminta-aikana. Näiden malmien määrä alu- eella Loitso – Joutsen – Pierkuli – Kaulusrova on noin 188 Mt. Tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna 2015. Kaivoshanke työllistää tuotantoaikana noin 200 henkilöä ja rakentamisaikana 700–
1000 henkilöä. Rakentamisvaihe kestää 2–4 vuotta. Jos malmi siirretään Venäjälle, hanke työllistää 70–120 henkilöä Suomessa.
Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan lakisääteisessä YVA-menettelyssä. YVA- menettelyyn kuuluu keskeisesti ottaa huomioon hankkeiden suunnittelussa ympäristöasiat, talou- delliset, tekniset ja sosiaaliset näkökohdat sekä lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Talvella 2008 laadittiin Soklin kaivoshankkeen YVA-ohjelma eli suunnitelma ympäristövaikutusten arvioinnista ja siihen liittyvästä osallistumisen järjestämises- tä. Kaivoshankkeen YVA-menettely raportoidaan tässä arviointiselostuksessa. Yhteysviranomaise- na toimii Lapin ympäristökeskus/Juhani Itkonen, jolle voidaan osoittaa mielipiteet ja lausunnot YVA-selostuksesta. Hankevastaava on Yara Suomi Oy ja YVA-konsulttina toimii Pöyry Environ- ment Oy.
Soklin rautatien suunnittelu ja sen YVA-prosessi ovat käynnissä samanaikaisesti kaivos-YVA:n kanssa omana menettelynään. Hanke vaatii myös 220 kV:n voimajohdon rakentamista. Myös voi- majohdon suunnittelu ja sen YVA-prosessi ovat käynnissä samanaikaisesti kaivos-YVA:n kanssa omana menettelynään.
Arvioitavat hankevaihtoehdot
Soklin kaivoshankkeen YVA-selostuksessa tarkastellaan kolmea eri vaihtoehtoa. Lisäksi tarkastel- laan ns. nollavaihtoehtoa, jossa kaivosta ei avata ollenkaan.
Hankkeessa perustetaan hankevaihtoehdosta riippumatta varsinainen louhosalue, josta malmi irro- tetaan jatkokäsittelyä varten. Louhosalueiden yhteispinta-ala on noin 6,6 km2. Malmin päällä ole- via pintamaita poistetaan noin 3,9 km2:n alalta ja niiden varastointiin on varattu kaivosalueen lähis- töltä kolme maanläjitysaluetta. Lisäksi louhosaluetta kuivataan riittävästi alentamalla pohjaveden pintaa ja kaivuualueet tullaan toiminta-aikana pitämään kuivana. Louhosten kuivatusvedet pyritään johtamaan kaivostoiminnan ohi joko puhtaina vesinä vesistöön (louhosten ympäriltä siiviläputki- kaivoista pumpattava luonnontilainen pohjavesi) tai käyttämään prosessivesinä. Kaivostoiminta vaatii melko mittavia vesistöjärjestelyjä, jotka aiheuttavat muutoksia hankealueen vesistöissä. Loit- sonlampi tulee todennäköisesti louhinnan edistyessä häviämään kokonaan, Soklioja joudutaan siir- tämään malmialueen päältä ja Yli-Nuorttia hieman oikaisemaan kaivoksen kohdalla. Rikastamolle on kolme vaihtoehtoista sijaintipaikkaa ja rikastushiekan varastoalueelle sekä vesien käsittelyalu-
eelle kaksi sijaintipaikkaa ja kolme ratkaisua. Rikastushiekka-altaat ovat pinta-alaltaan laajoja ja niihin on varattu läjitystilavuutta useiden kymmenien vuosien tarvetta varten. Rikastushiekka- altaiden rakentaminen edellyttää paikasta riippuen vesistöjärjestelyitä. Vaihtoehtoisesti rikastus voi tapahtua Venäjän puolella Kovdorissa, jolloin rikastushiekan varastoaltaatkin sijaitsevat siellä.
Hankevaihtoehto VE1: Kaivostoiminnot Soklissa käsittäen fosfori- ja rautarikasteen tuotannon Tässä vaihtoehdossa Soklin esiintymä hyödynnetään kokonaan Suomessa ja hankkeen kaikki toi- minnot ovat Soklissa. Malmin käsittelyä ja prosessointia varten Soklin alueelle rakennetaan mal- min murskaus- ja jauhatuslinjat sekä rikastuslaitos. Rikastamon sijoitusvaihtoehtoja on kolme (A, B ja C). Rikastushiekan läjitysaltaalle on kaksi sijaintivaihtoehtoa sisältäen kolme ratkaisua (VE1.1, VE1.2 tai VE2). Lisäksi tarvittavia rakenteita ovat maanläjitysalueet, rikastushiekan läji- tysalueet sekä tarvittavat apurakennukset, tilat ja kunnallistekniikka. Malmin kaivuualueen kuiva- tusvedet pyritään johtamaan joko puhtaina vesinä vesistöön Nuorttijoen suuntaan tai käyttämään prosessivesinä, jolloin vedet puhdistetaan rikastushiekka-altaissa ja niihin liittyvissä selkeytysal- taissa. Muu tarvittava puhdas vesi on tarkoitus ottaa Nuorttijoen vesistöstä. Rikastushiekka-altaan ylitevedet voidaan johtaa joko Kemijoen tai Nuorttijoen suuntaan. Ylitevesien juoksutus vesistöön on suunniteltu siten, että juoksutus painottuu kevättulvan ja syysylivaluman aikaan. Kesäkaudella vesiä juoksutetaan tasaisesti vähäisemmässä määrin. Kaivostoimintojen vaatima kokonaispinta-ala tässä vaihtoehdossa on 29–39 km2.
Pintamaiden läjitysalueet sijaitsevat kaivosalueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella (1, 2 ja 3). Alu- eille 1 ja 2 mahtuu maita molempiin noin 30 Mm3 ja alueelle 3 noin 17 Mm3. Kunkin alueen pinta- ala on runsaat 2 km2.
Rikastushiekka-alue VE1.1 (pinta-ala 13,4 km2) sijaitsee Sotajoen laaksossa ja selkeytysallas Sota- joen uoma-alueella ja rikastamo tulee Yli-Nuortin ja Tulppiojoen yhtymäkohdan lähelle (A) tai Pultoselän itäpuolelle (C). VE1.1 on louhosalueen lounaispuolella. Rikastushiekka-alue VE1.2 (pinta-ala 9,8 km2) tulee osittain Sotajoen laaksoon, Pultoselän lounaispuolelle Jänesaavalle ja sel- keytysaltaat tulevat Sotajoen ja Vouhtusjoen vedenjakaja-alueelle. Sotajoki jää tässä vaihtoehdossa ennalleen. Rikastamon sijainti on sama kuin edellä. Rikastushiekka-alue VE2 (pinta-ala 12,5 km2) sijaitsee Sokliojan yläosalla louhosalueen koillispuolella ja rikastamo sijaitsee Haukijärvenaavan itäpuolella (B) tai kohdan A mukaisesti. Rikastushiekka-allasvaihtoehdoissa VE1.2 ja VE2 on va- rauduttu ylitevesien puhdistamiseen selkeytyksen ja kemikaloinnin jälkeen pintavalutus- tai kos- teikkokäsittelyllä.
Hankevaihtoehto VE 2: Kaivostoiminnot Soklissa kuten vaihtoehdossa 1 sekä niobin tuotanto Tässä vaihtoehdossa toteutetaan vaihtoehto 1 ja lisätään tuotantoon niobi. Niobin tuotanto perustuu Soklin karbonatiittimassiiviin sisältyvän niobimineraalin, pyrokloorin rikastamiseen ja edelleen ja- lostamiseen. Niobin mahdollinen tuotanto aloitetaan myöhemmin kuin kaivoksen päätuotanto, fos- foririkasteen tuotanto. Tässä hankevaihtoehdossa tarvittavat rakenteet ovat samoja kuin VE1:ssä.
Vaihtoehto VE2:n vaatimat lisärakenteet ovat niobimalmin rikastamo ja rikastushiekka-altaan laa- jennus niobituotannon rikastushiekkaa varten. Kaivostoimintojen vaatima kokonaispinta-ala tässä vaihtoehdossa on 31–41 km2.
Hankevaihtoehto VE3: Osa jalostuksesta Venäjällä
Tässä vaihtoehdossa Soklin esiintymän fosfori- ja muut edellä mainitut malmit hyödynnetään yh- teistyössä venäläisten kanssa. Tarkoituksena on, että Soklin malmi rikastetaan Kovdorissa olevissa valmiissa rikastuslaitoksissa ja tuotteet toimitetaan asiakkaille Murmanskin sataman kautta. Malmi kuljetetaan Soklista Venäjälle joko pumppaamalla, kuljettimella, rautateitse tai maanteitse. Tarvit- tavia rakenteita tässä vaihtoehdossa ovat varsinaisen louhosalueen lisäksi kaksi vaihtoehtoista raa- kavesiallasta, jotka on suunniteltu rakennettavaksi Sokliojan valuma-alueelle. Vettä tarvitaan mel- ko runsaasti, mikäli malmi siirretään pumppaamalla Venäjälle. Lisäksi malmin siirtoa varten ra-
kennetaan joko pumppauslinja, kuljetinlinja, rautatie tai maantie Soklista Venäjän puolelle. Kai- vostoimintojen vaatima kokonaispinta-ala tässä vaihtoehdossa on 14–18 km2.
Kaivosalueen ja sen ympäristön nykytila
Soklin kaivoshankkeen vaikutusalueen nykytilatiedon täydentämiseksi tehtiin vuonna 2008 mitta- vat ennakkotutkimukset kohdistuen vesistöihin, vesistöjen pohjaeläimistöön, kalatalouteen, kasvil- lisuuteen, linnustoon, selkärangattomiin eläimiin, luontoon, maaperään ja pohjavesiin, kulttuurihis- toriallisiin arvoihin ja maisemaan. Lisäksi aloitettiin Soklin alueen radiologinen perusselvitys ja kerättiin aineistoa sosiaalisten vaikutusten ja porotalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi.
Soklin alue kuuluu Peräpohjola-Lapin maisemamaakuntaan ja sen sisällä Itä-Lapin tunturi- ja vaa- raseutuun. Alue on Tuntsan tunturialuetta, joka on topografialtaan vaihtelevaa ja jolle on luonteen- omaista tunturien ja vaarojen mataluus ja loivuus. Suunnittelualueen lähellä ei ole valtakunnallises- ti arvokkaita maisema-alueita eikä arvokkaita perinnemaisemia. Soklin alueella on useita kulttuuri- historiallisesti tärkeitä kohteita, joista merkittävimpiä ovat Suomen ensimmäisen konesavotan eli Tulppion konesavotasta säilyneet rakennukset. Soklin kaivoksen vaikutusalueella tunnetaan vuo- den 2008 inventointien perusteella 22 kiinteää muinaisjäännöstä, viisi irtolöytöpaikkaa ja viisi mahdollista muinaisjäännöstä. Alueella on paljon virkistysmahdollisuuksia, mm. vaellusreittejä ja melontareittejä. Alue on myös tärkeää virkistyskalastus- ja moottorikelkkailualuetta. Soklin alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja on pääosin rakentamatonta. Tiestö on alueella harvaa. Alueen nykyinen maankäyttö on pääosin metsätaloutta ja poronhoitoa. Hankealue on pääosin Metsähalli- tuksen omistuksessa olevaa valtion maata. Alueella on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava, alueel- la ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Hankealue sijoittuu Kemin-Sompion paliskunnan alueelle, joka on pinta-alaltaan ja poromäärältään Suomen suurin. Porotalous on merkittävä elin- keino alueella. Hankealueelle ja sen ympäristöön sijoittuu erilaisia porojen laidunalueita, poron- hoidon rakennelmia ja poronhoidollisia toimia.
Soklin malmiesiintymä on 20–30 m ympäristöään alempana oleva allaspainanne. Malmiesiintymää peittää vaihtelevan paksuinen rapakallio, johon fosforimalmi on rikastunut. Soklin alueen maaperä on pääosin moreenia, mutta tyypillistä alueen maaperälle on suuri vaihtelu niin vaaka- kuin pysty- suunnassa. Malmialueen läpi kulkee luode-kaakko suuntainen harjujakso, joka on osittain epäyhte- näinen ja huonosti lajittunut. Malmiesiintymän keskellä sijaitsee jyrkkäpiirteinen ruhjelaakso (Sok- liaapa), johon on kerrostunut erilaisia maalajeja. Allasmaisen rakenteensa vuoksi Soklin alue kerää sitä ympäröivän alueen vesiä ja pohjaveden pinta on suhteellisen lähellä maanpintaa. Kaivosalueel- la ja sen läheisyydessä on III-luokan pohjavesialueita, jotka liittyvät pääasiassa malmialueen poik- kikulkevaan harjuun. Soklin alueen pohjaveden fysikaalis-kemiallisten perusparametrien arvot ovat tavanomaisia lukuun ottamatta lievästi kohonneita fosforiarvoja, myös alkuainepitoisuudet ovat alueella tavanomaisia.
Hankealue sijaitsee Nuorttijoen vesistön latvaosissa. Hankealueen vaikutusalueella virtaavia jokia ovat Soklioja, Yli-Nuortti, Tulppiojoki, Sotajoki, Nuorttijoki sekä Kemijoen vesistöalueen ylä- osaan kuuluva Vouhtusjoki sekä Kemijoen yläosa. Nuorttijoen ja Kemijoen yläosan vesistöt ovat puhtaita, kirkasvetisiä, hieman humusvaikutteisia, niukkaravinteisia ja pH-tasoltaan neutraaleja.
Karbonatiittimassiivin alueella veden laatu kuitenkin poikkeaa hieman alueen muiden vesistöjen veden laadusta erityisesti korkeahkon fosforipitoisuuden takia. Alue on erämaista eikä siellä ole merkittäviä vesistöjen tilaa heikentäviä tekijöitä, joten vesistöjen tilan odotetaan myös pysyvän hyvänä tulevaisuudessa. Myös tehdyn piilevätutkimuksen perusteella jokien vedenlaatu on erin- omainen tai hyvä ja tulosten mukaan jokiin ei kohdistu orgaanista kuormitusta. Ainijärvessä sekä Yli-Nuortissa ja Nuorttijoessa on todettu kuitenkin sinileväkukintaa. Soklin alueen virtavesien poh- jaeläinyhteisö on monimuotoista ja vesistöt ovat sen perusteella luonnontilaisia tai lähellä luonnon- tilaa eikä vesistön pH ole vaihdellut voimakkaasti. Soklin alueen vesistöissä ei esiinny jokihel- misimpukkaa eikä sen esiintymisestä todettu viitteitä vuoden 2008 inventoinnissa. Nuorttijoen ve- sistö on Venäjän puolelta Nuorttijärvestä nousevan järvitaimenen merkittävää lisääntymisaluetta.
Nuorttijoessa esiintyy myös paikallisia taimenkantoja. Nuorttijoen vesistöalueella kalastaa noin 800 virkistyskalastajaa, joiden saalis on taimenta ja harjusta. Ylä-Kemijoen kalastoon kuuluvat ke-
vätkutuisten kalalajien lisäksi luontaisesti myös taimen, harjus ja siika. Kitisen ja Vouhtusjoen vä- lisellä Ylä-Kemijoella harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta noin 700 kalastajaa, joiden saalis on pääasiassa harjusta, haukea, taimenta, ahventa ja siikaa.
Soklin alue kuuluu metsäkasvillisuusjaossa pohjoisboreaalisen vyöhykkeen Metsä-Lapin osa- alueeseen ja suoaluejaossa Metsä-Lapin aapasuoalueeseen. Karbonatiittialueen erityiset kallio- ja maaperän ominaisuudet heijastuvat vahvasti kasvillisuuteen; alue erottuu ympäristöstään koivu- puustoisena. Karbonatiittialueella ja osin sen ympärilläkin on lisäksi mm. puuttomia varpuisia nummia sekä aukeita heinävaltaisia ahoja. Kalkkirikas kallioperä näkyy paikoin myös lehto- ja let- tokasvillisuutena. Karbonatiittialueen ympärillä koivumetsät vaihettuvat pääosin kuivahkoiksi mäntyvaltaisiksi talousmetsiksi. Eri puolilla hankealuetta on laajoja aapasuokokonaisuuksia. Han- kealueella esiintyy monia monimuotoisuuden kannalta arvokkaita biotooppeja. Alueella on myös runsaasti uhanalaisten ja muutoin huomioitavien putkilokasvi-, sammal-, jäkälä-, kääväkäs- ja muiden sienilajien esiintymiä. Karbonatiittialueen lisäksi esiintymät keskittyvät Yli-Nuortin ja Nuortin rannoille sekä ultraemäksiselle serpentiniittikivialueelle.
Selvitysalueella esiintyy useita vankan suojelustatuksen omaavia putkilokasvilajeja, mm. kolme luontodirektiivin liitteen IV lajia (laaksoarho, lapinleinikki, lettorikko). Soklin alueen linnustoon kuuluu metsien yleislajeja sekä havumetsien tyypillisiä lajeja. Alueella pesii myös uhanalaisia päi- väpetolintuja. Karhun, suden, ilveksen ja ahman lisäksi EU:n luontodirektiivin liitteen IVa mukai- sista lajeista Soklin kaivosalueen läheisyydessä mahdollisesti esiintyviä lajeja ovat näätä ja saukko.
Kaivosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kolme Natura 2000 -alueverkostoon kuuluvaa kohdetta: Törmäoja, Yli-Nuortti ja Ainijärven lehdot. Natura-alueet on suojeltu luontodirektiivin mukaisina SCI-alueina. Törmäojan ja Yli-Nuortin Natura-alueilla tärkeänä suojeluperusteena on uhanalaisen laaksoarhon esiintyminen. Muita hankealueen läheisyydessä sijaitsevia suojelualueita ovat Urho Kekkosen kansallispuisto, Uura-Aavan soidensuojelualue, Ainijärven lehtojensuojelu- alue, Värriön luonnonpuisto sekä Tuntsan erämaa-alue.
Soklin fosforimalmiesiintymä ja erityisesti niobimalmit sisältävät säteilysuojelullisesti merkittäviä määriä luonnon radioaktiivisia aineita: toriumia, uraania ja radiumia. Mikäli näitä malmeja hyö- dynnetään, toiminta on säteilytoimintaa, jota koskee säteilylaki. Säteilyturvakeskus (STUK) aloitti vuonna 2008 kaksivuotisen Soklin alueen radiologisen perustilaselvityksen, jossa kartoitetaan ra- diologinen lähtötilanne Soklin kaivosalueen ympäristössä. Radiologisessa perustilatutkimuksessa todettiin korkeimmat säteilyarvot niobimalmissa. Niobimalmissa korkeimmat gammapitoisuudet olivat Th-232 8500 Bq/kg, U-238 2200 Bq/kg ja U-235 150 Bq/kg. Sedimenteissä gammapitoisuu- det vaihtelivat muutamasta Bq/kg aina sadan Bq/kg luokkaan. Poronlihassa, marjoissa ja naavassa lähes kaikki säteilyarvot olivat alle määritysrajan. Pohjaveden radonpitoisuudet olivat normaalit.
Kaivosyhtiö tulee tekemään STUK:lle suunnitelmat, miten radioaktiivisten aineiden leviäminen kaivostoiminnassa estetään ja miten radioaktiivisista jätteistä huolehditaan.
Vaikutusten arviointi eri hankevaihtoehdoissa
Soklin YVA-menettelyssä kaivoshankkeen vaikutuksia on arvioitu sekä luonnonympäristöön että ihmiseen. Tarkasteltavia vaikutuskohteita ovat vesistöt, kalasto ja kalastus, maa- ja kallioperä, poh- javedet, ilman laatu, melu, liikenne, kasvillisuus ja eläimistö, suojelukohteet, maankäyttö, maise- ma, ihminen ja yhteiskunta ja porotalous. Lisäksi on tarkasteltu ja arvioitu vaikutusten lieventä- mismahdollisuuksia.
Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten tärkeimmiksi kokonaisuuksiksi arvioidaan sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset porotalouteen, maankäyttöön ja maisemaan, vesistöihin ja kalastoon sekä kasvillisuuteen ja eläimistöön.
Hankevaihtoehtojen ja niiden sisältämien rikastushiekka-altaiden sekä rikastamon sijoitusvaihtoeh- tojen yhdistelmien keskeisimmät vaikutukset ovat seuraavat:
VE1 (Kaivostoiminnat Soklissa käsittäen fosfori- ja rautarikasteen tuotannon)
Ilman laatu ja ilmasto: Kaivosalueella ilman laatuun voivat vaikuttaa rikastushiekka-alue (pö- lyäminen) ja rikastamo (savukaasupäästöt) sekä liikenne (pakokaasupäästöt). Ilmapäästöjen kasvu on nykytilanteeseen verrattuna melko suuri, mutta vaikutukset jäävät alueellisesti suppeiksi.
Liikenne: Vuorokausiliikenne kasvaa kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen noin 660 autolla/vrk, jolloin yhdystiellä 9671 liikennemäärä on vastaavasti noin 750–920 autoa/vrk. Rakennusvaiheessa liikenne on hieman em. suurempi. Liikenteen kasvu on nykytilanteeseen verrattuna melko suuri.
Kokonaisliikennemäärät ovat kuitenkin melko pieniä, eivätkä tuota liikenteellistä toimivuusongel- maa tai erityistä turvallisuusongelmaa. Tien parantaminen osaltaan parantaa liikenneturvallisuutta.
Melu: Melun kasvu on nykytilanteeseen verrattuna melko suuri. Meluvaikutukset ulottuvat noin 3 km:n etäisyydelle melulähteestä (louhoksilta, rikastushiekka-altailta, kuljetusväyliltä). Meluvaiku- tus on laaja-alainen, mutta vaikutuksiltaan vähäinen harvan asutuksen takia. Meluvaikutukset luonnonympäristöön ovat selviä ja myös ihmisen kannalta laajan alueen luonne muuttuu. Matkai- luyritys Tulppion Majat sijaitsee kaivosalueen läheisyydessä, melumallin mukaan päiväajan keski- äänitaso tällä kohdalla on 45–50 dB(A), ja loma-asumiseen käytettävien alueiden päiväajan raja- arvo voi ylittyä. Liikennemeluvaikutukset ovat lievästi negatiivisia, sillä reitit kulkevat Martin ja Savukosken taajamien läpi.
Maa- ja kallioperä: Maanläjitysalueet: Maanläjitysalueista suotovesiin liukenevien haitta- aineiden pitoisuudet ovat alhaisia eivätkä ne muuta pohjaveden laatua merkittävästi nykyisestä.
Valumavesien mahdollisesti kohoavat kiintoainemäärät ja kiintoaineeseen sitoutunut fosfori eivät vaikuta merkittävästi pintavesien laatuun.Rikastushiekka-altaat: Fosforimalmin rikastushiekka ei ole missään olosuhteissa happoa muodostavaa, eikä muutoinkaan aiheuta ympäristö- tai terveysris- kiä. Suoritettujen ympäristökelpoisuustutkimusten perusteella fosforimalmin rikastushiekka voi- daan luokitella ns. pysyväksi jätteeksi. Rikastushiekan ja suotovesien säteilytaso on erittäin alhai- nen. Suotovesistä aiheutuva kuormitus jää vähäiseksi, eikä aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuk- sia. Hankkeen toteutusvaihtoehdosta riippuen joudutaan kuitenkin kiinnittämään riittävästi huo- miota läjitysalueiden maaperän laatuun ja pohjaveden virtausolosuhteisiin.
Pohjavesi: Louhosten kuivatuksesta aiheutuva pohjaveden teoreettinen alenemaetäisyys on Loitso- Joutsen alueella 1,1–1,6 km, Pierkulissa 400–600 m ja Kaulusrovassa 60–100 m. Alenema on lou- hoksen lähellä suurin ja pienenee eksponentiaalisesti etäisyyden kasvaessa louhokseen. Näin ollen havaittavat pohjavesialenemat ulottuvat lähinnä louhosten välittömälle lähialueelle. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse talousvesikäytössä hyödynnettäviä pohjavesiesiintymiä tai yksityis- kaivoja eikä kaivostoiminnalla siten ole merkitystä pohjaveden talousvesikäytön kannalta. Pohja- vesivaikutukset eivät ulotu Natura-alueille.
Vesistöjen virtaamat: Virtaamavaikutuksia vesistöihin aiheuttavat valuma-alueilla suoritettavat rakentamistyöt, raakaveden otto rikastamolle ja rikastushiekka-altaan ylitevesien ja kaivoksen kui- vatusvesien johtaminen vesistöön. Rakentamistyöt muuttavat vesistöjen valuma-alueiden suhteita ja ohjaavat valuntaa eri suuntiin kuin nykytilanteessa. Sokliojan uoman siirto ylemmäksi Yli- Nuorttiin aiheuttaa Yli-Nuortin virtaamassa kolmanneksen lisäyksen uuden ja vanhan purkupaikan välisellä noin 3 km:n osuudella. Virtaaman muutos ei vaikuta ylempänä Yli-Nuortissa sijaitsevaan Yli-Nuortin Natura-alueeseen. Sokliojan siirrettävä alajuoksu kuivuu, häviää vesistönä ja siirtyy uuteen paikkaan laskien hieman ylempänä Yli-Nuorttiin. Rikastushiekka-allasvaihtoehto VE1.1 vähentää merkittävästi Sotajoen virtaamaa ja lisää Vouhtusjoen virtaamaa ja vaikutukset ilmenevät merkittävinä Nuorttijoessa ja Kemijoessa. Vaihtoehto VE1.2:n vaikutukset ovat Nuorttijoessa tai Kemijoessa ovat lievät. Vaihtoehto VE2:n vaikutukset Nuorttijoen tai Kemijoen virtaamiin ovat kohtalaisia.
Vesistöjen vedenlaatu: Kaivoshanke voi aiheuttaa vedenlaatumuutoksia vesistöissä valuma- alueella tapahtuvasta rakentamisesta johtuen, rikastushiekka-altaan ylitevesistä sekä vesistöön joh- dettavista kuivatusvesistä johtuen. Rikastushiekka-altaan ylitevedet sisältävät kiintoainetta, ravin-
teita, rautaa ja pieninä pitoisuuksina muita metalleja. Ylitevesissä ei ole juuri luontaista enempää raskasmetalleja, vaan metallit sedimentoituvat laajoissa altaissa pohjalietteeseen. Vesien pH-taso on hieman neutraalin yläpuolella. Rikastushiekka-allasvaihtoehto VE1.1: Johdettaessa ylitevedet Kemijoen suuntaan ovat vedenlaatuvaikutukset Vouhtusjoessa hyvin voimakkaat. Kemijoessa ve- det laimenevat tehokkaasti, mutta vaikutus ulottuu kuitenkin selvänä Martin kohdalle. Johdettaessa ylitevedet Nuorttijoen suuntaan, ovat vaikutukset Sotajoessa selvät ja samaa tasoa kuin Vouhtusjo- essa. Nuorttijoessa vaikutukset ovat selviä valtakunnanrajalle asti.Rikastushiekka-allasvaihtoehto VE1.2: Ylitevesien määrä on pienempi kuin vaihtoehdossa 1.1 altaan pienemmän koon vuoksi ja vesien puhdistustason ollessa parempi. Ensisijainen johtamissuunta on Vouhtusjoki-Kemijoki, mutta myös Nuortin suunta on mahdollinen. Johdettaessa ylitevedet Kemijoen suuntaan ovat ve- denlaatuvaikutukset Vouhtusjoessa voimakkaat, Kemijoessa vedet laimenevat nopeasti, mutta vai- kutus on selvä Vouhtusjoen alapuolella. Johdettaessa ylitevedet Sotajoen kautta Nuorttijokeen, vaikutukset ovat Sotajoessa voimakkaat ja samaa tasoa kuin Vouhtusjoessa. Nuorttijoessa vaiku- tukset ovat melko selviä. Rikastushiekka-allasvaihtoehto VE2: Ylitevesien ensisijainen johtamis- suunta on Nuorttijoki. Ylitevesien määrä on suurempi kuin muissa vaihtoehdoissa, koska altaan pinta-ala on suurempi. Nuorttijoessa vaikutukset ovat selviä, samoin Kemijoessa, mikäli vedet pumpataan sinne.
Pohjaeläimistö: Rakentamisen ja ylitevesien johtamisen vaikutukset ovat haitallisia etenkin Vouh- tusjoessa ja Sotajoessa, mutta myös Nuorttijoessa tai Kemijoessa.
Kalasto: Rikastushiekka-allasvaihtoehto VE1.1:Taimenen lisääntymisalueena merkittävä Sotajoen yläosa menetetään läjitysalueen alle. Johdettaessa ylitevedet Sotajokeen taimenen poikastuotanto arvioidaan käytännössä menetettävän. Taimenen ja harjuksen elinolosuhteet heikkenevät merkittä- västi myös Nuortissa. Vouhtusjoen yläosan perkauksen vuoksi joen yläosan kalataloudellinen arvo menetetään. Johdettaessa rikastushiekka-altaan ylitevedet Vouhtusjokeen kalaston elinolosuhteet heikkenevät merkittävästi ja Vouhtusjoen kalataloudellinen arvo paljolti menetetään.Rikastushiek- ka-allasvaihtoehto VE1.2: Sotajoki jää ennalleen. Johdettaessa rikastushiekka-altaan ylitevedet Vouhtusjokeen kalaston elinolosuhteet heikkenevät joessa merkittävästi rehevöitymisen vuoksi.
Sotajoen kalataloudellinen arvo alenee, sillä etenkin alivirtaamatilanteissa olosuhteet taimenen poikastuotannolle heikkenevät. Nuortissa vaikutukset jäävät varsin vähäisiksi pienestä virtaama- muutoksesta johtuen. Johdettaessa ylitevedet Sotajokeen kalaston elinolosuhteet heikkenevät mer- kittävästi rehevöitymisen vuoksi. Nuorttijoella rehevöityminen heikentää lähinnä taimenen lisään- tymisolosuhteita.Rikastushiekka-allasvaihtoehto VE2: Sokliojan menetys ei ole kalataloudellisesti erityisen merkittävää. Nuortissa tapahtuvalla virtaaman lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta kalakantoihin, mutta rehevöityminen heikentää etenkin taimenen elinolosuhteita. Jos ylitevedet johdetaan Kemijokeen, Nuortilla virtaaman pieneneminen heikentää jonkin verran taimenen ja har- juksen elinolosuhteita etenkin alivirtaamatilanteissa.
Ylitevesien raskasmetallipäästö arvioidaan hyvin pieneksi, eikä sillä arvioida olevan haitallisia vaikutuksia jokien veden laatuun eikä siten myöskään pohjaeläimistöön, kalastoon tai kalastuk- seen.
Vesistörakentamisesta johtuvaa väliaikaista vesistön samentumista voidaan ehkäistä ajoittamalla kaivutyöt alivirtaamakauteen eli talvelle tai tekemällä kaivutöitä kuivatyönä mahdollisimman suu- ressa määrin. Kaivukohdan alapuolelle voidaan rakentaa laskeutusaltaita tai johtaa vesiä pintavalu- tukseen. Merkittävimmät vesistön tilaan kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat rikastushiekka-altaiden ylitevesistä, joiden mukana ravinteita ja kiintoainesta pääsee vesistöihin. Päästöt minimoidaan mi- toittamalla rikastushiekan varastointitila ja lieteveden selkeytystila riittävän suureksi ja tehostamal- la puhdistumista kemikaloinnilla ja pintavalutus/ kosteikkokäsittelyllä. Rikastushiekka- allasvaihtoehdon, ylitevesien purkussuunnan ja purkupaikan valinnalla voidaan merkittävästi vai- kuttaa vesistövaikutusten laajuuteen ja voimakkuuteen.
Kasvillisuus, luonnon monimuotoisuus ja huomioitavien lajien esiintymät:Soklin kaivoshank- keella on kokonaisuutena erittäin merkittävät vaikutukset kasvillisuudelle ja luonnon monimuotoi- suudelle. Hanke muuttaa hyvin laajan luonnonalueen teollisuusympäristöksi. Alueelta häviää mo-
nia luontotyyppejä, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita sekä uhanalaisten ja muutoin huomioitavien lajien esiintymiä. Suorien vaikutusten (mm. maansiirto) lisäksi kasvillisuu- delle ja lajiesiintymille aiheutuu paikoin välillisiä vaikutuksia. Hankkeen kokonaisvaikutuksia aja- tellen merkittävimpinä vaikutuksina voitaneen pitää karbonatiittialueen rehevän ja omaleimaisen kasvillisuuden häviämistä. Alueella on useiden tiukasti suojeltujen lajien esiintymiä, joiden osalta on haettava poikkeuslupia. Valittavasta toteutusvaihtoehdosta riippuen vaikutuksia voi kohdistua myös ultraemäksisten serpentiniittikivien alueelle; tälläkin alueella on useiden tiukasti suojeltujen lajien esiintymiä.
Eläimistö:Linnuston kannalta suuri osa kaivosalueen elinympäristörakenteesta muuttuu täysin ja alkuperäisiä biotooppeja katoaa. Myös melu karkottaa lintuja. Muuttuvien alueiden luonne alkupe- räisen linnuston pesimis- ja ruokailualueina heikkenee ja ajan myötä osittain häviää. Uhanalaisen lajin menestymiseen vaikutuksia on kaivosalueella ja rikastushiekka-altaan vaihtoehdoissa VE1.1 ja 1.2. Myös pohjoisen allasvaihtoehdon (VE2) kohdalla lintujen elinympäristömuutokset ovat huomattavia. Kaivosalueen omaleimaisin ympäristötyyppi eli hiekkapohjaiset, paksusammaleiset ja heinittyneet sekä avoimet että puoliavoimet ympäristöt vähenevät ja niillä elävä omaleimainen pieneläimistö vastaavasti taantuu. Rakennettavat alueet muuttuvat luonnonoloiltaan täysin ja niiden alkuperäiset elinympäristöt häviävät käytännössä kokonaan. Tällöin myös näiden alueiden maa- eläimistön elinalueet siirtyvät kaivostoiminnan seurauksena muuttuvien alueiden ulkopuolelle.
Korvaavia alueita on kuitenkin runsaasti. Suorat vaikutukset uhanalaisten eläinten menestymiseen jäävät vähäisiksi, vaikkakin häiriöalue on laaja. Elinympäristöjen paikoin voimakasta muuttumista ei voida hankkeen toteutuessa välttää.
Luonnonsuojelualueet:Merkittävin suojelualueisiin kohdistuvana vaikutus on UK-puistossa kul- kevan Nuorttijoen virtaamiin sekä vedenlaatuun kohdistuva vaikutus. Muilta osin (esim. melu ja pöly) vaikutukset jäävät paikallisiksi eivätkä laajemmin vaikuta suojelualueisiin. Hankealue sijait- see laajojen suojelualueiden välisellä vyöhykkeellä. Hankkeen toteutuminen voi jossain määrin muuttaa eläinten käyttämiä siirtymäreittejä suojelualueiden välillä. Vaikutuksen ei kuitenkaan ar- vioida olevan merkittävästi lajien elinoloja heikentäviä. Natura-alueiden osalta laaditaan Natura- arviointi myöhemmässä vaiheessa.
Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot: Maankäyttö: Alueen maan- käyttö muuttuu metsätaloudesta ja poronhoidosta teollisuuskäyttöön. Myönteisenä vaikutuksena on valtakunnallisesti tärkeän kaivoshankkeen toteutuminen. Kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityi- sesti poronhoitoon sekä alueen käyttöön virkistys- ja matkailualueena (metsästys, kalastus, marjas- tus, vaellus, moottorikelkkailu ja melonta). Kaivoshanke edellyttää maakuntakaavan muutosta, osayleiskaavan laatimista sekä mahdollisesti myös asemakaavan laatimista.Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot: Rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin ai- heutuu selvästi eniten haittoja rikastushiekka-allasvaihtoehdoissa VE1.1 ja 1.2; tällöin kiinteistöt ja kulttuurihistorialliset kohteet sijoittuvat lähelle allasalueita tai jäävät kokonaan niiden alle. Allas- vaihtoehto VE2:ssa vaikutukset kiinteistöihin ja kohteisiin ovat vähäisiä. Tällöin kuitenkin kaivok- sen läheisyys ja lisääntyvä liikenne vaikuttavat välillisesti kiinteistöihin. Valtakunnallisesti merkit- tävät kulttuurihistorialliset kohteet Jänesojan pumppuasema ja Suttikämppä tulisi pyrkiä siirtämään esim. Tulppioon vanhan höyryveturin läheisyyteen, mikäli rikastushiekka-allasvaihtoehto VE1.1 toteutuu. Muinaisjäännökset: Muinaisjäännösten osalta vaikutukset kohdistuvat kesällä 2008 teh- dyn inventoinnin jälkeen tunnettuihin kohteisiin. Osa muinaisjäännöksistä sijoittuu louhinta- alueiden ja läjitysalueiden alle.
Maisema: Maisema muuttuu alueella merkittävästi, kun erämaaluonteisesta alueesta tulee teolli- suusympäristöä. Kaivoksen korkeat rakenteet näkyvät pitkälle maisemakuvaan. Visuaalisten vaiku- tusten lisäksi hankkeella on vaikutusta maiseman rakenteeseen ja luonteeseen. Vaikutuksia on myös alueen äänimaisemaan. Pimeään aikaan kaivoksen valaistus erottuu selkeästi muuten täysin pimeästä luonnonympäristöstä. Maiseman arvokohteisiin syntyy vaikutuksia erityisesti rikastus- hiekka-allasvaihtoehdossa VE1.1:ssä (Tulppion konesavotta). Maisemavaurioalueet säilyvät pitkäl- le tulevaisuuteen. Hankkeen maisemavaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla eri toiminnot mahdollisimman tiiviisti, ottamalla rakenteiden näkyvyys huomioon tarkemmassa suunnittelussa ja
toimintojen sijoittamisessa sekä toteuttamalla alueen valaistus niin, että se näkyy mahdollisimman vähän ulospäin (alaspäin valaisevat valaisimet).
Virkistys: Kaivostoiminta heikentää merkittävästi alueen virkistyskäyttöarvoa ja matkailulle tär- keä erämaaimago kärsii. Tärkeimpiä kohteita virkistyskäytön kannalta ovat Tulppion kautta kulke- va UK-puiston ja Tuntsan erämaan välinen vaellusreittiyhteys, Tulppion ja UK-puiston välinen melontareitti sekä Tulppion Majojen tukikohta palveluineen. Em. kohteet tulevat säilymään, mutta niihin kohdistuu merkittäviä vaikutuksia, kuten näkö-, melu- ja pölyhaittavaikutuksia. Myös alueen kalastukselle sekä moottorikelkkareitistöille aiheutuu jonkin verran haittoja. Rikastushiekka-altaan vaihtoehto VE2 sekä rikastamon vaihtoehto A aiheuttavat vähiten haittaa virkistyksen kannalta.
Mikäli rikastamovaihtoehdot A tai B toteutuvat, tulisi rautatie pyrkiä sijoittamaan niin, että se ohit- taa Tulppion kauempaa, jotta haitat Tulppion Majoihin ja mahdolliselle uudelle asuntoalueelle mi- nimoidaan. Sama pätee voimajohdon ja ilmassa kulkevan malminkuljettimen osalta.
Sosiaaliset vaikutukset: Ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa on kaksi vastakkaista näkemystä.
Toinen näkemys pitää tärkeänä Lapin luonnonvaroja hyödyntäviä ja työpaikkoja luovia suuria hankkeita kuten kaivostoimintaa (Savukosken ja Itä-Lapin elinvoimaisuuden lisääminen ja tulevai- suuden turvaaminen). Vastakkainen näkemys korostaa Lapin erämaisuutta sekä porotaloutta ja ha- lua kehittää erämaan vetovoimaisuuteen tukeutuvaa matkailua (luontaiselinkeinot, luontoharras- tukset, Tulppion alue ja UK-puisto). Mahdollisuus ympäristön tilan huonontumiseen koetaan eri- tyisen voimakkaasti. Merkittävä muutos on myös kaivoksen työntekijöiden ja siihen liittyvien pal- veluiden muodostaman asuinyhteisön syntyminen. Savukosken ja lähikuntien kaavoitus- ja elin- keinopolitiikalla on keskeinen merkitys asuinyhteisön kehittämisessä.
Porotalous: Porotalous kärsii kaivoshankkeen myötä mm. poronhoidon vaikeutumisen, laidunalu- eiden menetysten ja porojen laidunkierron muutosten vuoksi. Kaikilla aluejärjestelyillä on selvät negatiiviset vaikutukset. Rikastushiekka-altaan vaihtoehto VE2 sekä rikastamon vaihtoehto B ai- heuttavat suurimmat haitat elinkeinon kannalta, sillä siinä menetetään niin määrällisesti kuin laa- dullisestikin eniten laidunalueita. Myös alueen poronhoito muuttuu täysin aluejärjestelyvaihtoeh- dossa VE 2B. Haittoja voidaan lieventää erilaisilla ratkaisuilla, kuten aitaamalla vaarallisia alueita (aidat paitsi estävät, myös ohjaavat porojen kulkua), rakentamalla luiskia tai siltoja ojiin, laittamal- la putket osittain penkereen sisälle jne. Haittojen lieventämisessä ja ehkäisyssä tiedottaminen ja vuoropuhelu elinkeinon kanssa on erittäin tärkeää. Myös liikennevahinkojen ehkäisemiseen kan- nattaa pyrkiä aktiivisesti.
VE2 (Kaivostoiminnot Soklissa kuten vaihtoehdossa 1 sekä niobin tuotanto)
Tässä vaihtoehdossa vaikutukset ovat samoja kuin VE1:ssä, tämän lisäksi niobituotannosta aiheu- tuu lisävaikutuksia eri vaikutuskohteittain seuraavasti (vain merkittävimmät mainittu):
Ilman laatu ja ilmasto: Niobimalmin rikastamosta ja rikastushiekka-alueelta tulee päästöjä il- maan. Päästöissä on todennäköisesti pieniä pitoisuuksia radioaktiivisia aineita. Pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, että niillä ei ole vaikutusta ympäröivälle luonnolle tai ihmiseen pitkälläkään aikavälillä. Radioaktiivisten aineiden leviäminen ympäristöön estetään STUK:n hyväksymän suunnitelman mukaisesti ja toimimalla STUK:n asettamien lupaehtojen mukaisesti.
Maa- ja kallioperä: Niobimalmin rikastushiekka-altaiden suotovesien laatu saattaa poiketa VE1:een verrattuna lähinnä uraanin, toriumin ja mahdollisesti myös säteilytason osalta. Suotove- sistä aiheutuva kuormitus jää kuitenkin vähäiseksi eikä se ei aiheuta merkittäviä ympäristövaiku- tuksia. Mikäli rikastushiekan laatu sitä edellyttää voidaan ympäristöhaittoja ehkäistä erilaisilla läji- tysratkaisuilla.
Pohjavesi: Pohjaveden alenemaetäisyys niobilouhosten reunasta on suurimman louhoksen (Kau- lusrova) osalta enintään noin 500–700 m. Muiden louhosten osalta alenemaetäisyys on merkittä- västi pienempi.
Vesistöt: Niobituotannon lisääminen ja siihen liittyvien rikastushiekka-altaiden lisäosien rakenta- minen eivät aiheuta edellä esitettyyn (VE1) verrattuna juurikaan lisävaikutuksia vesistöihin. Vesis- töt muodostavat reitin, jota pitkin radioaktiiviset aineet teoriassa voisivat levitä kauas kaivosalu- eesta. Radioaktiivisten aineiden pääsy vesistöihin estetään toimimalla STUK:n hyväksymän suun- nitelman mukaan ja tilannetta kontrolloidaan kaivosalueella ja vesistöissä jatkuvasti.
Kasvillisuus ja eläimistö: Niobimalmin läjitysalueet lisäävät muuttuvia alueita. Tällöin myös kas- villisuuteen ja eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ovat suurempia kuin VE1:ssä.
Luonnonsuojelualueet: Niobimalmin rikastus ja siitä johtuva lisärakentaminen lisäävät hieman riskiä melun vaikutuksista ja pölyn leviämisestä UK-puiston reunavyöhykkeelle.
Sosiaaliset vaikutukset: Niobin louhinta aiheuttaa asukkaissa huolestumista liittyen uhkakuviin uraanin säteilystä ja säteilevien aineiden leviämisestä ympäristöön.
Porotalous: Tässä vaihtoehdossa menetetään laidunalaa enemmän kuin VE1:ssä. Tästä syystä VE2 on poronhoidon kannalta haitallisin vaihtoehto.
VE3 (Osa jalostuksesta Venäjällä)
Ilman laatu ja ilmasto: Louhinta, lastaukset sekä rautatie- tai maantiekuljetukset aiheuttavat il- mapäästöjä. Ilmapäästöt ja niiden vaikutukset ovat vähäisiä keskittyen suppealle lähialueelle.
Liikenne: Kaivoksen aiheuttama liikenne Venäjä-vaihtoehdossa on noin neljänneksen pienempi kuin vaihtoehdoissa, joissa rikastamo rakennettaisiin Sokliin. Sokli – Savukoski -välillä vuorokau- siliikenne kasvaa noin 500 ajoneuvolla vuorokaudessa. Rakennusvaiheen liikenne ei eroa tuotanto- vaiheen liikenteestä. Muodostuvat kokonaisliikennemäärät ovat suhteellisen vähäisiä kuten vaihto- ehdossa VE1 eivätkä aiheuta liikenteellisiä ongelmia. Liikenteen kasvaessa liikenneonnettomuudet ja porokolarit lisääntyvät, mutta pysyvät keskimääräisellä tasolla VE1:n tapaan. Tien parantaminen osaltaan parantaa liikenneturvallisuutta.
Melu: Malmin kuljetus Kovdoriin tapahtuu rautateitse, maanteitse, kuljettimella tai pumppaamalla vesilietteenä. Melua aiheutuu louhinnasta, malmin jatkokäsittelystä, malmin kuljetustoiminnasta sekä pintamaiden poistosta ja niiden ajosta läjitykseen. Mikäli malmin siirtotapa on putkikuljetus, se edellyttää malmin jauhamista, liettämistä veteen sekä pumppausta ja veden varastoaltaan raken- tamista kaivoksen koillispuolelle. Muissa kuljetusmenetelmissä melua aiheutuu malmin lastaukses- ta ja liikenteestä. Louhinnasta aiheutuva melu on samanlainen kuin hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Malmin kuljetus aiheuttaa melua riippuen kuljetustavasta.
Melun vaikutusalue on tässä vaihtoehdossa kaivoksen itä- ja koillispuolella, joka on täysin asuma- tonta, mutta siellä sijaitsee luonnonsuojelualueita. Meluvaikutukset eniten melua aiheuttavalla rau- tatievaihtoehdolla saattavat ylittää Yli-Nuortin, Törmäojan ja Ainijärven suojelualueiden 45 dB:n(A):n päiväohjearvon.
Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi: Vaikutukset ovat rikastushiekan läjitysalueita ja niistä aiheu- tuvia vaikutuksia lukuun ottamatta samanlaiset hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 kanssa. Venäjälle suuntautuvat kuljetukset eivät teknisestä toteutusvaihtoehdosta riippumatta aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia maa- ja kallioperän tai pohjaveden kannalta.
Vesistöt: Suoria vaikutuksia vesistöihin tulee lähinnä putkikuljetusvaihtoehdossa, jossa tarvitaan paljon vettä malmin liettämiseen ja pumppaukseen. Tarvittava vesi tulee kaivoksen kuivatuksesta, minkä lisäksi vettä on tarkoitus ottaa Sokliojan valuma-alueelta, jonne rakennetaan tarvittavan ve- den varastoallas. Tämä vähentää melko merkittävästi Yli-Nuortin ja Nuorttijoen virtaamia. Ala- puolisten vesistöjen veden laatuun tällä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Rakentamisesta aiheutuu kuitenkin väliaikaisia vesistön samentumisvaikutuksia Yli-Nuorttiin.
Pohjaeläimistö ja kalasto: Soklioja käytännössä menetetään vesistönä. Sen kalataloudellinen arvo ei ole erityisen merkittävä. Virtaaman pieneneminen heikentää taimenen ja harjuksen sekä pohja- eläinyhteisöjen elinolosuhteita Yli-Nuortin alaosalla ja Nuorttijoella.
Kasvillisuus, luonnon monimuotoisuus ja huomioitavien lajien esiintymät:Hankevaihtoehdon VE3 vaikutukset kasvillisuuteen, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin kohteisiin ja huomioitavien lajien esiintymiin ovat muita vaihtoehtoja vähäisemmät, sillä hankealue kattaa mui- ta vaihtoehtoja pienemmän kokonaispinta-alan. Hankkeen suunnittelun edetessä on kuljetusyhtey- den osalta tarpeen laatia luontoselvitys, jonka perusteella etsitään kuljetuslinjaukselle luontoarvo- jen kannalta sovelias kulkureitti.
Eläimistö: Vaikutukset eläimistölle ovat selvästi negatiivisia. Laajoilla alueilla liikkuvien pe- toeläinten, muiden kuin soilla pesivien uhanalaisten petolintujen ja lisäksi ainakin hirvieläinten kannalta hankevaihtoehto VE3 on todennäköisesti haitallisin, sillä se synnyttää Soklin itäpuolelle laajan häiriöalueen, joka ulottuu suoraan tai välillisesti myös Värriön luonnonpuistoon ja UK- puistoon saakka. Kuljetusmuodoista rautatie on selvästi haitallisin laajimpien elinympäristömuu- tosten takia. Elinympäristöjen paikoin voimakasta muuttumista ei voida hankkeen toteutuessa vält- tää.
Luonnonsuojelualueet:Koska hanketiedot ovat vaihtoehdon VE3 osalta vielä yleisellä tasolla, sen tarkkoja vaikutuksia suojelualueisiin ei voida arvioida. Mahdollinen ratalinja aiheuttaa kuitenkin todennäköisesti merkittäviä häiriövaikutuksia Värriön luonnonpuiston pohjoisosiin. Sen sijaan pö- lyämisen aiheuttamat vaikutukset jäävät vähäisemmiksi, koska rikastushiekka-allasta ei rakenneta.
Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot: Vaikutukset maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin ovat tässä vaihtoehdossa muita vaihto- ehtoja selvästi pienempiä rikastamon ja allasalueiden puuttuessa. Tästä huolimatta edelleenkin mm. kaivosalueen maankäyttö tulee muuttumaan ja hanke edellyttää kaavoituksellisia toimenpitei- tä. Karbonatiittimassiivin alueella ei ole tunnettuja valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistori- allisia kohteita, mutta selkeä muinaisjäännösten kohderyväs. Ennen tuhoutumista muinaisjäännök- set on tutkittava riittävän laajoin kaivauksin.
Maisema: Muiden hankevaihtoehtojen tavoin (kts. VE1) maisemavaikutukset ovat tässäkin vaih- toehdossa merkittäviä, vaikka kaivostoiminnan vaikutusalue tulee olemaan muita vaihtoehtoja pie- nempi.
Virkistys: Myös VE3 tulee vaikuttamaan merkittävästi alueen virkistysarvoon. Tässä hankevaih- toehdossa kaivostoiminnot ovat kuitenkin pienialaisempia, mistä syystä vaikutukset virkistyskäyt- töön ovat hieman pienempiä kuin muissa hankevaihtoehdoissa.
Sosiaaliset vaikutukset: Sosiaalisissa vaikutuksissa korostuu pelko hankkeen vähäisistä työlli- syysvaikutuksista Suomen puolelle. Kiteytettynä vaihtoehdon sosiaaliset vaikutukset ovat vahva pelko siitä, että ”raaka-aineet luovutetaan muualle ja saasteet jäävät Suomeen”.
Porotalous: Tässä vaihtoehdossa menetetään vähiten laidunalueita. Vaikutukset porotalouteen ovat kuitenkin selvästi negatiivisia. Tässä vaihtoehdossa vaikutukset riippuvat ennen muuta kulje- tustavasta. Selvästi suurimmat vaikutukset ovat rautatievaihtoehdolla, sillä vilkkaasta liikenteestä aiheutuu häiriötä poroille ja rata vaikeuttaa myös poronhoitotöitä. Myös liikennevahingot voivat kohota korkeiksi. Haitallisia vaikutuksia voidaan putkikuljetinvaihtoehdossa lieventää mm. laitta- malla putket osittain maan alle tai penkereen sisään porojen ja poronhoitajien liikkumisen helpot- tamiseksi. Rautatievaihtoehdossa liikennekuolemia voidaan ehkäistä radan aitaamisella sekä sopi- villa radan alituksilla ja/tai ylityksillä. Haittojen lieventämisessä ja ehkäisyssä tiedottaminen ja vuoropuhelu elinkeinon kanssa on erittäin tärkeää.
Nollavaihtoehto
Nollavaihtoehdossa kaivosta ei rakenneta. Tällöin luonnonympäristö säilyy nykyisen kaltaisena ja kehitys Savukosken kunnassa sekä Itä-Lapissa jatkuu nykyisten aluekehitysennusteiden puitteissa.
Vaihtoehto 0 mahdollistaisi Soklin lähialueella paikalliseen erämaisuuteen perustuvan matkai- luelinkeinon nykyisen kaltaisen jatkumisen. Myös porotalous voisi tässä vaihtoehdossa jatkua ny- kyisen kaltaisena ja kehittyä omien edellytystensä puitteissa. Toisaalta etenkin asukaspalautteessa on tuotu esiin mahdollisuus, että nykyinen tilanne ei Soklissa jatkuisi, vaan alueelle tulisi toinen yrittäjä, mikäli hanke nyt raukeaa.
Ympäristövaikutusten seurantaohjelma
Ympäristölainsäädäntö edellyttää ympäristöön vaikuttavien hankkeiden ja toimintojen päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailua. Tarkkailua koskevat velvoitteet annetaan hankkeen ympäristölu- papäätöksen lupaehdoissa ja yksityiskohtainen tarkkailuohjelma laaditaan lupapäätöksen saamisen jälkeen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään tarkkailun sisältö pääpiirteittäin.
Tarkkailu koostuu käyttö- ja päästötarkkailusta sekä ympäristövaikutusten tarkkailusta. Ympäris- tövaikutusten seuranta kohdistuu eri vaikutuksiin, kuten vesistöjen veden laatuun ja biologiaan se- kä pohjasedimentin laatuun, kalatalouteen, maaekosysteemiin, maaperään ja pohjavesiin, rikastus- hiekan laatuun, ilman laatuun ja melun ja tärinän vaikutuksiin sekä sosiaalisiin vaikutuksiin. Ym- päristövaikutusten seurantaohjelman puitteissa olisi myös perusteita jatkaa YVA:ssa perustettujen pienryhmien ja yhtiön välistä vuoropuhelua myös YVA:n jälkeen. Tarkkailutulokset ovat julkisia ja ne raportoidaan vuosittain.
SOKLIN YVA-SELOSTUKSEN ERILLISRAPORTIT
Oulasvirta, P. 2008. Jokihelmisimpukkakartoitus Nuortin ja Kemijoen vesistöissä Soklin kai- voshankkeeseen liittyen. Alleco Oy.
Pankka, H. 2008. Soklin ympäristön mineraaliesiintymät – yhteenvetoraportti. Geologian tutki- muskeskus, Kallioperä ja raaka-aineet, Rovaniemi.
Pöyry Energy Oy 2009. Soklin kaivoksen YVA-selvityksen melumallinnus.
Pöyry Environment Oy 2008. Soklin rikastushiekan ympäristökelpoisuustestit.
Pöyry Environment Oy 2008. Perifytonin piilevästön tutkimus Soklin kaivoksen YVA-selostusta varten.
Pöyry Environment Oy 2008. Soklin kaivoshankkeen YVA:n linnustoselvitykset.
Pöyry Environment Oy 2009. Soklin kaivoshankkeen virtavesien pohjaeläimistöselvitys – Tutki- musraportti Soklin kaivoksen YVA-selostusta varten.
Pöyry Environment Oy 2009. Soklin kaivoshankkeen YVA-selostus – Sähkökoekalastukset ja ka- lastustiedustelu v. 2008.
Pöyry Environment Oy 2009. Soklin kaivosalueen pölyn ja savukaasujen mallinnus.
Pöyry Environment Oy 2009. Soklin kaivoshankkeen YVA – Maaperä- ja pohjavesiselvitykset.
Pöyry Environment Oy 2009. Soklin kaivoshankkeen YVA. Maisemaselvitys.
Pöyry Environment Oy 2009. Soklin kaivoshankkeen YVA:n kasvillisuusselvitykset.
Tynys, S., Kekäläinen, M., Saikkonen, A. ja Paalamo, P. 2008. Laaksoarhon (Moehringia lateriflo- ra (L.) Fenzl.) kartoitus Itä-Lapissa kesällä 2008. Maastoraportti 30.9.2008. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut.
Solatie, D., Leppänen, A., Ylipieti, J. ja Smolander, P. 2008. Soklin radiologinen perustilaselvitys.
Väliraportti. Säteilyturvakeskus, tutkimus ja ympäristövalvonta.
Tallavaara, M. ja Varonen, M. 2008. Savukoski, Soklin kaivosalueen arkeologinen inventointi.
Museovirasto, arkeologian osasto.
Välimäki, P. ja Mutanen, M. 2008. Kovakuoriaiset (Coleoptera) ja juoksuhämähäkit (Araneae; Ly- cosidae) Savukosken Soklin suunnitellun kaivoksen vaikutusalueella – luontoselvitys 2008- Oulun yliopisto, biologian laitos. Raportti.
SANASTO
alkalikivet magmakivilajeja, joissa alkalimetallien (K, Na jne.) määrä suhteessa alumiinin ja/tai piin määrään on korkea
BAT Best Available Techniques=paras käytettävissä oleva tek- niikka
feniitti metasomaattinen alkalikivi, syntynyt alkaleista rikkaiden liuosten syrjäyttäessä esim. graniittisen kiven kvartsia ja maasälpää; sisältää yleensä alkalimaasälpää, -amfiboleja ja pyrokseeneja
glasiaali jäätikkövaihe
glasifluviaalinen jäätikön sulamiseen viittaava, sulamisvesien kasaama aines hydrodynaaminen dispersio Partikkelin tai aineen leviäminen pohjavesivirtauksen mu-
kana diffuusiosta ja advektiosta sekä niiden yhteisvaikutuk- sesta johtuen
kaivospiiri kaivoslain mukaisesti kaivostoiminnalle varattu alue
karbonatiitti magmakivi, koostuu pääosin (> 50 %) karbonaattimineraa- leista (CaCO3, CaMg(CO3)2 jne.)
kiintoaines liukenematon ainesosa vedessä, pitoisuus esim. mg/l lateriittinen fosforimalmi trooppisissa olosuhteissa pitkälle rapautunut apatiittipitoi-
nen/frankoliittipitoinen karbonatiitti, joka on rikastunut fos- forin suhteen
magma maankuoressa tai vaipassa syntynyt kivisula, jonka kiteyty- essä magmakivilajit muodostuvat
malmi kiviaines/mineraaliesiintymä, jota hyödynnetään taloudelli- sesti
meta- etuliite, joka viittaa metamorfoosiin tai metamorfoosissa muuttuneeseen kiveen
metasomatoosi prosessi, jossa kivessä kiertävät liuokset muuttavat kiven kemiallista- ja mineraalikoostumusta
mineraali kivennäinen, maankuoressa esiintyvä kiteinen alkuaine tai yhdiste
perifyton vedessä oleva, alustalle kiinnittynyt eliöstö, erityisesti levät postglasiaalinen jäätikkövaiheen jälkeinen
regoliitti yleisnimitys irtomaalle ja paikalleen rapautuneelle kalliolle, joka peittää rapautumatonta kallioperää
rikastushiekka malmin rikastuksessa syntyvä ylijäämämassa
SPA-alue lintudirektiiviperusteinen alue
serpentiinikasvillisuus ultraemäksisen eli ultramafisen kasvualustan (sis. mm. run- saasti magnesiumia, rautaa ja raskasmetalleja, mutta niukasti piiyhdisteitä) kasvillisuutta
silikaatti-apatiitti -malmi rapautunut silikaattipitoinen karbonatiitti tai feniitti, joka on rikastunut apatiitin suhteen
sivukivi kiviaines, joka joudutaan poistamaan malmin louhinnassa suotovesi vesi, joka kulkeutuu maaperässä tai esim. padon läpi
SVA sosiaalisten vaikutusten arviointi
valmennushakkuu valmennushakkuulla harvennetaan puustoa useita vuosia en- nen alueen rakentamista
valuma-alue alue, jolta vesistö (järvi, joki) saa vetensä
vermikuliitti ryhmä kiilteen kaltaisia, vesipitoisia savimineraaleja, jotka nopeasti kuumennettaessa paisuvat
YVA ympäristövaikutusten arviointi
LYHENTEET
a vuosi
km kilometri
kV kilovoltti
l/s litraa sekunnissa
m metri
m2 neliömetri
m3 kuutiometri
mg/l milligrammaa litrassa
mpy meren pinnan yläpuolella
Mt/a miljoonaa tonnia vuodessa
Ma miljoonaa vuotta
Mm3 miljoonaa kuutiometriä
pH happamuusaste
t tonni
t/a tonnia vuodessa
µg/l mikrogrammaa litrassa
µg/m
3mikrogrammaa kuutiometrissä
Sisältö
1 JOHDANTO JA YHTEYSTIEDOT ... 25
2 HANKKEEN KUVAUS... 26
2.1 Hankkeesta vastaava ... 26
2.2 Soklin fosforimalmiesiintymä ja sijainti ... 26
2.3 Hankkeen tarkoitus ja määrittely, voimalinjan ja radan tarve... 28
2.4 Hankkeen toteutusaikataulu ... 31
3 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SÄÄDÖKSIIN JA SUUNNITELMIIN... 32
3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ... 32
3.2 Hankkeet, suunnitelmat, säädökset ja luvat... 33
4 YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 34
4.1 YVA-menettelyn yleiskuvaus ... 34
4.2 Arviointiohjelma ... 37
4.2.1 Nähtävilläolo ... 37
4.2.2 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet ... 37
4.2.3 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomiointi .. 37
4.3 Osallistuminen ja tiedottaminen ... 38
4.3.1 Seurantaryhmän toiminta ... 40
4.3.2 Ohjausryhmän toiminta ... 40
4.3.3 Muut kokoukset ja neuvottelut... 42
4.3.4 Pienryhmien toiminta ... 42
4.3.5 Koordinaatioryhmä... 42
4.3.6 Muu osallistuminen, tiedottaminen ja osallistumisen vaikuttavuus... 43
4.4 Arviointiselostus ja YVA-menettelyn päättyminen... 43
5 ARVIOITAVAT HANKEVAIHTOEHDOT ... 44
5.1 Kaivoksen toteuttamisen päävaihtoehdot... 44
5.1.1 Vaihtoehto 1: Soklissa kaikki tarvittavat laitokset... 45
5.1.2 Vaihtoehto 2: Toiminnot Soklissa sekä niobin tuotanto... 47
5.1.3 Vaihtoehto 3: Yhteistyö venäläisten kanssa ... 47
5.2 Rakenteiden sijoittamisen vaihtoehdot ... 48
5.3 Hylätyt vaihtoehdot... 48
6 KAIVOSHANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ... 50
6.1 Hankkeen elinkaari ... 50
6.2 Aluejärjestelyt: rikastushiekka-allas ja rikastamo ... 52
6.2.1 VE 1.1 ja rikastamon sijoitusvaihtoehdot A ja C ... 52
6.2.2 VE 1.2 ja rikastamon sijoitusvaihtoehdot A ja C ... 53
6.2.3 VE 2 ja rikastamon sijoitusvaihtoehdot A ja B ... 54
6.3 Malmin ominaisuudet ja louhinta ... 55
6.3.1 Soklin karbonatiittikompleksi ... 55
6.3.2 Malmityypit... 57
6.4 Tuotantolaitokset ... 62
6.5 Vesistöjen rakentaminen ja valuma-aluemuutokset ... 62
6.5.1 Vaihtoehdot 1 ja 2: Kaikki tarvittavat tuotantolaitokset Soklissa ... 62
6.5.2 Vaihtoehto 3: Malmin kuljetus pumppaamalla Venäjälle ... 64
6.6 Hiekan ja soran maanottoalueet... 64
6.7 Maanläjitysalueet ja rikastushiekan varaläjitysalue... 64
6.8 Väylät ... 65
6.9 Putkilinjat ... 65
6.10 Infrastruktuuri ja muu rakentaminen ... 67
6.11 Yhteenveto kaivostoiminnan vaatimista alueista... 68
6.12 Tuotantoprosessin kuvaus ... 69
6.12.1 Fosfori- ja rautamalmin irrotus, murskaus ja rikastus ... 69
6.12.2 Niobimalmien rikastusprosessi ... 71
6.13 Tuotantokapasiteetti... 72
6.14 Kemikaalien käyttö, varastointi ja käsittely ... 72
6.14.1 Raaka-aineet... 73
6.14.2 Polttoaineet ... 73
6.14.3 Muut käyttöaineet ja-tarvikkeet ... 74
6.15 Vesihuolto, vesitase ... 74
6.15.1 Talousveden hankinta ... 74
6.15.2 Rikastamon raakavedentarve ja -otto ... 74
6.15.3 Pintavedet... 75
6.15.4 Louhoksen kuivatusvedet ... 75
6.15.5 Kaivoksen vesitaseet ... 76
6.15.6 Malmin kuljettaminen Venäjälle pumppaamalla ... 78
6.16 Jätevedet ja niiden käsittely... 79
6.17 Kuljetukset ja muu liikenne... 81
6.18 Jätteet ... 81
6.19 Päästöt ilmaan, maaperään ja pohjaveteen... 81
6.20 Melu ja tärinä... 82
6.21 Paras käytettävissä oleva tekniikka, BAT ... 82
6.22 Riskit ... 84
7 KAIVOSALUEEN JA SEN YMPÄRISTÖN OMINAISUUDET ... 85
7.1 Ilmanlaatu ja ilmasto... 85
7.2 Kallioperä ... 86
7.3 Maaperä ... 87
7.4 Pohjavesi ... 91
7.5 Radiologinen perustilaselvitys... 94
7.6 Vesistöt... 95
7.6.1 Vesistöjen yleiskuvaus ... 95
7.6.2 Virtaamat ja vedenkorkeudet ... 97
7.6.3 Vesien laatu... 98
7.6.4 Perifytonin piilevästö...110
7.6.5 Pohjaeläimet...111
7.6.6 Jokihelmisimpukka...112
7.7 Kalasto ja kalatalous ...113
7.7.1 Sähkökoekalastukset...113
7.7.2 Kalastustiedustelu...116
7.8 Kasvillisuus sekä huomioitavien kasvi- ja sienilajien esiintymät ...120
7.9 Eläimistö...122
7.10 Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -verkoston kohteet...125
7.11 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot...129
7.11.1 Maankäyttö ja kaavoitustilanne...129
7.11.2 Rakennettu ympäristö ...131
7.11.3 Kulttuurihistorialliset arvot...132
7.12 Muinaisjäännökset ...134
7.13 Maisema ...135
7.14 Virkistyskäyttö...138
7.15 Tiestö, liikenne ja liikenteen turvallisuustilanne ...141
7.16 Savukosken kunta, väestö ja elinkeinot ...145
7.17 Porotalous ja Kemin-Sompion paliskunta...147
7.18 Kaivosalueen ja sen ympäristön ominaisuudet, yhteenveto...153
8 HUOMIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, NIIDEN ARVIOINTIALUEET, ARVIOINTIMENETELMÄT, AINEISTON RIITTÄVYYS JA ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET ...155
8.1 Ilmanlaatu ja ilmasto...155
8.2 Liikenne...158
8.3 Melu ...158
8.4 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi...159
8.5 Vesistöt...161
8.6 Kalasto ja kalatalous ...162
8.7 Kasvillisuus ja eläimistö ...163
8.8 Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueverkoston kohteet ...164
8.9 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot...165
8.9.1 Maankäyttö ja kaavoitustilanne...165
8.9.2 Rakennettu ympäristö ...165
8.9.3 Kulttuurihistorialliset arvot...166
8.10 Muinaisjäännökset ...166
8.11 Maisema ...166
8.12 Virkistyskäyttö...168
8.13 Ihminen ja yhteiskunta ...168
8.13.1 Sosiaaliset vaikutukset...168
8.13.2 Porotalous ...171
8.14 Yhteenveto arviointialueiden rajauksesta...171
9 VAIHTOEHTO 1: SOKLIIN RAKENNETAAN KAIKKI TARVITTAVAT LAITOKSET. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...174
9.1 Ilmanlaatu ja ilmasto...174
9.1.1 Rakennusvaihe: Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...174
9.1.2 Tuotantovaihe: Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys...174
9.1.3 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...182
9.2 Liikenne...182
9.2.1 Soklin kaivosalueen aiheuttama liikenne...182
9.2.2 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys, haitallisten vaikutusten ehkäisy183
9.3 Melu kaivosalueella ja sen ympäristössä ...184
9.3.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys, haitallisten vaikutusten ehkäisy184 9.4 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi...185
9.4.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...185
9.4.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...196
9.5 Vesistöt...197
9.5.1 Vaikutukset vesistönosien virtaamiin ...197
9.5.2 Vaikutukset vesistöjen veden laatuun ...202
9.5.3 Pohjaeläimistö ...208
9.5.4 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...209
9.6 Kalasto, kalatalous ja vesistön käyttö ...210
9.6.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...210
9.7 Kasvillisuus ja eläimistö ...212
9.7.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...212
9.7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...222
9.8 Luonnonsuojelualueet ...223
9.8.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...223
9.8.2 Vaikutusten yhteenveto ...225
9.9 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot...225
9.9.1 Vaikutukset maankäyttöön...225
9.9.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ...226
9.9.3 Vaikutukset kulttuurihistoriallisiin arvoihin ...228
9.9.4 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...229
9.10 Muinaisjäännökset ...230
9.10.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...230
9.10.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...231
9.11 Maisema ...231
9.11.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset...231
9.11.2 Tuotannon aikaiset vaikutukset...232
9.11.3 Vaikutukset maiseman arvokohteisiin...239
9.11.4 Vaikutusten merkittävyys ja arvioinnin epävarmuudet ...239
9.11.5 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...240
9.11.6 Vaikutusten yhteenveto ...241
9.12 Virkistyskäyttö...241
9.12.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...241
9.12.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...243
9.13 Sosiaaliset vaikutukset ...244
9.13.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...244
9.13.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...247
9.13.3 Yhteenveto vaikutuksista...248
9.14 Porotalous ...249
9.14.1 Rakennusvaihe: Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys sekä haitallisten vaikutusten ehkäisy...249
9.14.2 Tuotantovaihe: Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys sekä haitallisten vaikutusten ehkäisy...251
10 VAIHTOEHTO 2: TOIMINNOT SOKLISSA SEKÄ NIOBIN TUOTANTO. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ...262
10.1 Ilmanlaatu ja ilmasto...262
10.1.1 Vaikutukset, vaikutusten merkittävyys ja haitallisten vaikutusten ehkäisy262
10.2 Liikenne...262
10.2.1 Vaikutukset, vaikutusten merkittävyys ja haitallisten vaikutusten ehkäisy262
10.3 Melu ...263
10.3.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...263
10.4 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi...263
10.4.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...263
10.4.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...264
10.5 Vesistöt...264
10.5.1 Vaikutukset vesistönosien virtaamiin ...264
10.5.2 Vaikutukset vesistöjen veden laatuun ...264
10.5.3 Pohjaeläimistö ...264
10.6 Kalasto, kalatalous ja vesistön käyttö ...265
10.6.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...265
10.7 Kasvillisuus ja eläimistö ...265
10.7.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...265
10.8 Luonnonsuojelualueet ...266
10.8.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...266
10.8.2 Vaikutusten yhteenveto ...267
10.9 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot...267
10.10 Muinaisjäännökset ...268
10.10.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...268
10.10.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...268
10.11 Maisema ...268
10.11.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset...268
10.11.2 Tuotannon aikaiset vaikutukset...268
10.11.3 Vaikutukset maiseman arvokohteisiin...269
10.11.4 Vaikutusten merkittävyys ja arvioinnin epävarmuudet ...269
10.11.5 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...269
10.12 Virkistyskäyttö...269
10.12.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...269
10.12.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...269
10.13 Sosiaaliset vaikutukset ...270
10.13.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...270
10.14 Porotalous ...270
10.14.1 Rakennusvaihe: Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...270
10.14.2 Tuotantovaihe: Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys...270
10.14.3 Arvioinnin epävarmuudet ja haitallisten vaikutusten ehkäisy ...274
11 VAIHTOEHTO 3: OSA JALOSTUKSESTA VENÄJÄLLÄ. VAIKUTUSTEN
ARVIOINTI ...274
11.1 Ilmanlaatu ja ilmasto...274
11.1.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...274
11.1.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...275
11.2 Liikenne...275
11.2.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...275
11.3 Melu ...275
11.3.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...275
11.4 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi...276
11.4.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...276
11.4.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...276
11.5 Vesistöt...276 11.5.1 Vaikutukset vesistönosien virtaamiin ...276 11.5.2 Vaikutukset vesistöjen veden laatuun ...277 11.5.3 Pohjaeläimistö ...277 11.5.4 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...278 11.6 Kalasto, kalatalous ja vesistön käyttö ...278 11.6.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...278 11.7 Kasvillisuus ja eläimistö ...278 11.7.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...278 11.7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...281 11.8 Luonnonsuojelualueet ...282 11.8.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...282 11.8.2 Vaikutusten yhteenveto ...282 11.9 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot...282 11.9.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...282 11.10 Muinaisjäännökset ...283 11.10.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...283 11.10.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...283 11.11 Maisema ...283 11.11.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset...283 11.11.2 Tuotannon aikaiset vaikutukset...284 11.11.3 Vaikutukset arvokohteisiin ...285 11.11.4 Vaikutusten merkittävyys ja arvioinnin epävarmuudet ...285 11.11.5 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...285 11.12 Virkistyskäyttö...285 11.12.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...285 11.12.2 Haitallisten vaikutusten ehkäisy...286 11.13 Sosiaaliset vaikutukset ...286 11.13.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...286 11.14 Porotalous ...287 11.14.1 Vaikutukset ja vaikutusten merkittävyys ...287 11.14.2 Arvioinnin epävarmuudet ja haitallisten vaikutusten ehkäisy ...290 12 NOLLAVAIHTOEHTO: KAIVOSTA EI RAKENNETA. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. ...291 12.1 Savukosken kunta, Itä-Lappi, elinkeinot...291 12.1.1 Radan ja voimajohdon rakentamatta jättäminen ...292 12.2 Ympäristö ...292 13 KAIVOS-, VOIMAJOHTO- JA RAUTATIEHANKKEIDEN
YHTEISVAIKUTUKSET...294
13.1 Kasvillisuus ja eläimistö ...295
13.2 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet ...296
13.3 Muinaisjäännökset ...297
13.4 Maisema ...297
13.5 Virkistyskäyttö...298
13.6 Porotalous ...299
14 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA YHTEENVETO ...300
14.1 Vaikutusten alueellinen painottuminen eri hankevaihtoehdoissa sekä
allasvaihtoehdoissa...300 14.2 Vaikutukset vaikutuskohteittain ...303 14.2.1 Ilman laatu ...303 14.2.2 Liikenne ...304 14.2.3 Melu...304 14.2.4 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesivaikutukset ...304 14.2.5 Vesistöt ...305 14.2.6 Kalasto ja kalatalous...306 14.2.7 Kasvillisuus ja eläimistö ...307 14.2.8 Luonnonsuojelualueet...308 14.2.9 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet...308 14.2.10 Muinaisjäännökset...308 14.2.11 Maisema...308 14.2.12 Virkistyskäyttö ...309 14.2.13 Sosiaaliset vaikutukset...309 14.2.14 Porotalous ...309
15 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN
ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN ...311
15.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys ...311
15.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ...311
16 KAIVOKSEN SULKEMINEN...319
17 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA ...321
17.1 Periaatteet ...321
17.2 Käyttötarkkailu ...322
17.3 Päästötarkkailu...322
17.4 Vaikutustarkkailu...323
VIITTEET
LIITTEET
Liite 1 Tietoja arvioinnin laatijoista
2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaih- toehdot.
2.2 Hankevaihtoehto VE3 eli malmin rikastus Venäjällä. Malmin kuljetus Venäjälle kuljet- timella/pumppaamalla
2.3 Hankevaihtoehto VE3 eli malmin rikastus Venäjällä. Malmin kuljetus Venäjälle rauta- teitse
2.4 Voimajohdon linjausvaihtoehdot sekä rata-VE2
2.5 Rautatien linjausvaihtoehdot
Liite 3 Sokli-hankkeeseen liittyvää lainsäädäntöä
Liite 4 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytetyt kyselylomakkeet Liite 5 Tietoja Soklin malmion kemiallisesta koostumuksesta
Liite 6 Kaivosalueen infrastuktuurin sijoittelu Liite 7 Soklin malmialueen maalajikartta Liite 8 Alkuaineiden pitoisuudet maaperässä
Liite 9 Rikastushiekka-altaan (VE 1) alueen maaperästä laadittu maalajikartta Liite 10 Pohjaveden virtauskuva ja lähteet
Liite 11 Poikkileikkauspiirros malmialueesta Liite 12 Kaivosalueen pohjaveden laatu
Liite 13 Vesistöalueet ja veden laadun havaintopaikat Liite 14 Veden laadun analyysitulokset vuodelta 2008
Liite 15 Sähkökoekalastuskohteet sekä pohjaeläin- ja piilevänäytteiden ottopaikat Liite 16 Jokihelmisimpukan inventointialueet vuodelta 2008
Liite 17 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä uhanalaisten ja huomioi- tavien putkilokasvi-, sammal-, jäkälä- ja sienilajien esiintymät
Liite 18 Soklin kaivosalueen läheiset Natura 2000 -alueet ja luonnonsuojelualueet Liite 19 Kiinteistöt ja rakennettu ympäristö, kartta
Liite 20 Rakennettu ympäristö, valokuvat Liite 21 Kulttuurihistorialliset arvot, valokuvat
Liite 22 Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke 2004–2007 Liite 23 Tiedot muinaismuistokohteista
Liite 24 Muinaismuistokohteiden sijainti Liite 25 Selvitysalueen maisematyypit Liite 26 Ihmistoiminnan merkit maisemassa
Liite 27 Korkeiden rakenteiden näkyminen maisemassa -periaateleikkauksia
Liite 28 Kaivosalueen tärkeimmät porolaidunalueet, kevätlaidunkierto ja kuljetusreitit sekä po- rotalouden infrastruktuuri VE1 ja 2 (Suomi)
Liite 29 Kaivosalueen tärkeimmät porolaidunalueet, kevätlaidunkierto ja kuljetusreitit sekä po- rotalouden infrastruktuuri VE3 (Venäjä)
Liite 30 Monikriteerianalyysin arviointikriteeristö Liite 31 Suotovesimäärälaskelmien tulokset kuvaajina
Liite 32 Hankkeen vaikutukset huomioitavien putkilokasvi-, sammal-, jäkälä- ja sienilajien esiintymiin
Liite 33 Rikastamovaihtoehtojen sijoittuminen maisemassa Liite 34 Alavaihtoehtojen maisemavaikutusten vertailu
Liite 35 Yhteenvetotaulukko Soklin kaivoshankkeen YVA-vaihtoehtojen vertailusta
Pöyry Environment Oy
Lasse RantalaMarja-Leena Heikkinen Olli-Matti Tervaniemi Kalle Reinikainen Juha Parviainen Sari Ylitulkkila Eva Persson-Puurula Elina Saine
Heidi Ahlgren Eero Taskila Pekka Majuri Eeva-Leena Anttila Mari Pekkala Pekka Tuomela Pekka Keränen Antti Petänen Jari Lassila Kirsi Haanpää Eija Nygård Mika Welling Tiina Sauvola
Yhteystiedot
PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu
puh. 010 33280
sähköpostietunimi.sukunimi@poyry.com
