PILAANTUNEIDEN MAIDEN JA TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄSITTELYKESKUKSEN
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
STORMOSSEN, MUSTASAARI
PILAANTUNEIDEN MAIDEN
JA TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄSITTELYKESKUKSEN YMPÄRISTÖ-
VAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
STORMOSSEN, MUSTASAARI
Tiivistelmä
Hanke:
Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuot- teiden käsittelykeskuksen perustaminen Stor- mossenin jätelaitoksen alueelle Mustasaares- sa.
Hankkeen tarkoitus:
Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuot- teiden käsittely, varastointi ja hyötykäyttöön kel- paamattomien massojen loppusijoitus sekä käsiteltyjen massojen hyödyntäminen maara- kentamisessa.
Yhteysviranomainen:
Länsi-Suomen ympäristökeskus, jossa yhte- yshenkilönä on toiminut:
Sirpa Lindroos
Ympäristötalo, Koulukatu 19 PL 262
65101 Vaasa puh. 06 367 5211
sirpa.lindroos@ymparisto.fi
Hankkeesta vastaava:
Salvor Oy, jonka edustajana:
Jukka Nevalainen Åkerlundinkatu 5 B 33100 Tampere puh. 040 833 3830
jukka.nevalainen@salvor.fi
YVA-ohjelman laatija:
Tieliikelaitos, Konsultointi, jossa projektipäällik- könä on toiminut:
Päivi Behm
Åkerlundinkatu 5 B PL 403
33101 Tampere puh. 020 444 11
paivi.behm@tieliikelaitos.fi
Projektilla on internet-sivut osoitteessa www.ymparisto.fi/ > Alueelliset ympäristökes- kukset > Länsi-Suomi > Ympäristönsuojelu >
Ympäristövaikutusten arviointi
Hankkeen lähtökohdat:
Stormossen ja Salvor Oy ovat aloittamassa yhteistyötä pilaantuneiden maiden ja teollisuu- den sivutuotteiden käsittelykeskuksen sijoitta- misesta jätelaitoksen alueelle.
Tavoitteena on turvata teollisuuden sivutuottei- den ja pilaantuneiden maiden asianmukaiset ja riittävät käsittelymahdollisuudet sekä tehos- taa materiaalien käsittelytoimintaa.
Teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden käsittely vaatii erityisosaamista, jota Salvor Oy voi tarjota jätehuoltoyhtiölle. Lisäksi jätehuoltoyhtiön nykyinen kapasiteetti ei ole riit- tävä massojen käsittelyyn. Käsiteltyjä masso- ja voidaan käyttää luonnon kiviainesten sijasta mm. kaatopaikan rakenteissa tai teiden raken- tamisessa. Käsittelykeskukseen otetaan vas- taan ja käsitellään vuodessa enimmillään noin 125 000 tonnia teollisuuden sivutuotteita ja pi- laantuneita maita.
YVA-menettely:
Enimmäisarvio käsiteltävistä massoista on sen verran merkittävä, että laki edellyttää selvittä- mään hankkeen ympäristövaikutukset, YVA-lain 6 § 11-kohta. On huomattava, että ympäristö- vaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksen- teko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä käsittelykeskuksen toteutta- misesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin val- mistuttua syksyllä 2005 hankkeesta vastaavalla Salvorilla on tiedot siitä, mitkä ovat merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja kuinka niitä lievenne- tään ja seurataan siten, että toiminta täyttää edellytykset ympäristöluvan myöntämiselle.
Käsittelykeskuksen YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen:
• YVA-ohjelmassa laaditaan suunnitelma tar- vittavista ympäristöselvityksistä ja tarkastel- tavista toteuttamisvaihtoehdoista.
• Myöhemmin laaditaan arviointiselostus ar- viointiohjelman ja siitä annettujen lausunto- jen ja mielipiteiden pohjalta. Arviointiselos- tuksessa selvitetään ympäristön tila ja arvi- oidaan vaikutukset sekä laaditaan suunnitel- ma haitallisten vaikutusten lieventämisestä.
YVA-hankkeesta vastaa Salvor Oy, joka on ti- lannut ympäristövaikutusten arvioinnin Tieliike- laitoksen Konsultoinnilta. Konsultoinnin asian- tuntijat vastaavat oman erikoisalueensa ympä- ristöselvityksistä.
Vaikutusten arviointi:
YVA:ssa arvioidaan ennakkoon käsittelykeskuk- sen mahdolliset ympäristövaikutukset, jotka kohdistuvat:
• Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyy- teen
• Maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kas- villisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäi- siin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon mo- nimuotoisuuteen
• Yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, mai- semaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperin- töön
• Luonnonvarojen hyödyntämiseen Näiden lisäksi arvioidaan:
• Käsittelykeskuksen ja nykyisten jätehuolto- toimintojen yhteisvaikutukset
• Vaikutukset elinkeinoelämään
• Vaikutukset liikenteeseen
• Meluvaikutukset Hankkeen kulku:
Käsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arvi- ointiohjelma valmistuu huhtikuussa 2005. Oh- jelmasta järjestetään kaikille avoin yleisötilai- suus 26.4.2005, jonka ajankohdasta sekä oh- jelmassa esitetyistä vaihtoehdoista Länsi-Suo- men ympäristökeskus kuuluttaa alueella ilmes- tyvissä lehdissä Pohjalaisessa ja Vasablade- tissa. Ohjelma on nähtävillä ympäristökeskuk- sen sivuilla internetissä ja Länsi-Suomen ym- päristökeskuksen määrittelemissä julkisissa nähtävillä olopaikoissa noin kuukauden ajan.
Sidosryhmille järjestetään kaksi sidosryhmä- seminaaria hankkeen aikana, joista molemmat ennen yleisötilaisuuksia. Tällöin sidosryhmien kommentit voidaan ottaa huomioon vaikutus- ten arvioinnissa. Ensimmäinen sidosryhmäse- minaari pidetään 15.3.2005. Toisen tilaisuuden ajankohdasta tiedotetaan tarkemmin syksyllä.
Lisäksi virallisten ohjelmasta lehdissä olleiden kuulutusten lisäksi hankkeesta vastaava lähet- tää tärkeimmille sidosryhmille erilliset kutsut yleisötilaisuuteen.
Länsi-Suomen ympäristökeskus kokoaa viran- omaisten ja kansalaisten antamat lausunnot ja mielipiteet arviointiohjelman riittävyydestä sekä antaa lausuntonsa hankkeesta vastaavalle (Salvor) kesällä 2005. Ohjelmasta esitetyt kom- mentit otetaan huomioon myöhemmin laadit- tavassa arviointiselostuksessa, jossa ympäris- tövaikutukset varsinaisesti arvioidaan.
Jätelaitoksen alueella työskenteleville järjeste- tään keväällä 2005 ryhmähaastattelutilaisuus, jossa esitellään toiminnan järjestämistä käsit- telykeskuksessa. Työntekijät saavat esittää nä- kemyksiään ja kysymyksiä hankkeesta.
Avoimessa tiedottamisessa on tarkoitus saa- da mahdollisimman hyvä käsitys sekä asuk- kaiden että työntekijöiden näkemyksistä ja ky- symyksistä hanketta koskien, jotta näihin olisi mahdollista arviointityössä vastata.
Arviointityötä valvoo ja kommentoi koko YVA- menettelyn ajan ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat Stormossenin jätehuoltoyhtiöstä, Länsi- Suomen ympäristökeskuksesta, Mustasaaren kunnan ympäristö- ja teknisestä toimesta, Poh- janmaan liitosta, Salvorista sekä ympäristövai- kutusten arviointityötä tehneet konsultin edus- tajat Tieliikelaitoksesta. Ohjausryhmä kokoon- tuu YVA-menettelyn aikana kolme kertaa kom- mentoimaan raporttiluonnoksia, vaikutusselvi- tysten riittävyyttä sekä saamaan tietoa suun- nittelun etenemisestä.
Arviointiselostus laaditaan lokakuuhun 2005 mennessä. Selostuksessa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunto kesältä 2005 sekä yleisötilaisuudessa ja työntekijöiden ryh- mähaastattelussa esitetyt mielipiteet ja kysy- mykset hankkeesta.
Arvioitavat vaihtoehdot:
Vaihtoehto 0 (VE0) eli käsittelykeskuksen ra- kentamatta jättäminen. Vaihtoehdon toteutumi- nen tarkoittaa sitä, että pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelypalvelut Länsi-Suomessa säilyvät edelleen hajautettu- na ja massoja kuljetetaan osin myös alueen ulkopuolelle, koska olemassa olevien seudul- listen käsittelypalvelujen kapasiteetti on rajalli- nen.
Vaihtoehto 1 (VE 1) eli käsittelykeskuksen ra- kentaminen, jossa pilaantuneita maita ja teolli- suuden sivutuotteita hyödynnetään ja tuotteis- tetaan maarakentamiseen. Käsittely ja mas- sojen välivarastointi tehdään nykyaikaisia tek- niikoita hyödyntäen. Käsittelyn jälkeen hyöty- käyttöön kelpaamattomat materiaalit sijoitetaan ympäristöluvan vaatimukset täyttäviin kaato- paikkarakenteisiin. Käsiteltäviä materiaaleja vastaanotetaan vuodessa enimmillään 125 000 tonnia.
Vaihtoehto 2 (VE 2) eli käsittelykeskuksen ra- kentaminen, jossa pilaantuneita maita hyödyn- netään ja tuotteistetaan maarakennuskäyttöön.
Käsittely ja massojen välivarastointi tehdään käsittelykentän päällä nykyaikaisia käsittelyme- netelmiä hyödyntäen. Loppusijoitusalue raken- netaan vaiheittain ja täytetään sitä mukaan, kun hyötykäyttöön kelpaamattomia massoja syn- tyy käsittelyprosesseissa. Käsiteltäviä materi- aaleja vastaanotetaan vuodessa enimmillään 50 000 tonnia.
Sisällysluettelo
Tiivistelmä...5
1 Johdanto ... 11
2 Hankkeen taustaa ... 12
2.1 Hankkeesta vastaava - Salvor Oy ... 12
2.2 AB Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy ... 13
2.3 Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus ... 14
3 Käsittelykeskuksen toiminta ... 15
3.1 Käsittelykeskuksen tarve ... 15
3.1.1 Stormossenin käsittelyalueen tarkoitus ... 15
3.1.2 Pilaantuneiden maiden puhdistamisen nykytilanne Länsi-Suomessa ... 16
3.1.3 Teollisuuden sivutuotteiden käsittelyn nykytilanne Vaasan seudulla ... 16
3.2 Pilaantuneiden maiden käsittely ... 16
3.2.1 Käsittelymenetelmät ... 16
3.2.2 Pilaantuneiden maiden luokittelu ... 18
3.3 Teollisuuden sivutuotteiden käsittely ... 19
3.4 Arvioitavat vaihtoehdot ... 19
3.4.1 Vaihtoehto 0: pilaantuneiden maiden käsittely jatkuu nykyisellään ... 20
3.4.2 Vaihtoehto 1: käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille ja teollisuuden sivutuotteille ... 20
3.4.3 Vaihtoehto 2: käsittelykseskuksen perustaminen pilaantuneille maille ... 21
3.5 Käsittelytoimintaa ohjaavat suunnitelmat, selvitykset ja luvat ... 25
4 YVA -menettely ... 28
4.1 YVA -menettelyn kulku ... 28
4.2 YVA -menettelyn aikataulu ... 29
4.3 Arviointimenettelyn osapuolet ... 29
4.4 Tiedottaminen ... 31
5 Arvioitavat ympäristövaikutukset ... 33
5.1 Vaikutusten arviointi ... 33
5.2 Haittojen lieventämiskeinot ... 33
5.3 Ehdotus seurantaohjelmaksi ... 34
5.4 Arvioitu tarkastelualue vaikutuksille ... 34
6 Arviointimenetelmät ... 35
6.1 Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset...35
6.2 Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö...35
6.3 Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ... 36
6.4 Luonnonvarojen hyödyntäminen ... 37
6.5 Vaikutukset elinkeinoelämään ... 37
6.6 Liikenne ... 37
6.7 Meluvaikutukset ... 38
7 Ympäristön nykytilanne . ...39
7.1 Alueesta laaditut selvitykset ja suunnitelmat...39
7.2 Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö - nykytilanne ... 39
7.3 Maaperä, vedet, ilma ja ilmasto, kasvillisuus ja eliöt - nykytilanne .... 44
7.4 Luonnonvarojen hyödyntäminen - nykytilanne ... 48
7.5 Elinkeinoelämä - nykytilanne ... 49
7.6 Liikenne - nykytilanne ... 49
7.7 Melu - nykytilanne ... 49
8 Vaihtoehtojen vertailu arviointiselostuksessa ...50
Lähteet ...52
Käsitteet ja lyhenteet . ...54
Liitteet . ...56
1 Johdanto
Stormossen ja Salvor Oy ovat aloittamassa yhteistyötä pilaantuneiden maiden ja teollisuu- den sivutuotteiden käsittelykeskuksen sijoitta- misesta jätelaitoksen alueelle. Tavoitteena on turvata jätehuoltoyhtiön toiminta-alueen teolli- suuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden mai- den asianmukaiset ja riittävät käsittelymahdol- lisuudet sekä tehostaa materiaalien käsittely- toimintaa.
Teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden käsittely vaatii erityisosaamista, jota Salvor Oy voi tarjota jätehuoltoyhtiölle. Lisäksi jätehuoltoyhtiön nykyinen kapasiteetti ei ole riit- tävä massojen käsittelyyn. Salvorin osaamis- alueita ovat kokonaisuuden hallinta, johon kuu- luvat mm. materiaalien hyötykäyttö maa- ja ympäristörakenteissa, kaatopaikkojen rakenta- minen, kuljetukset ja logistiikka, pilaantuneiden maiden kunnostustekniikat ja laitteet sekä ma- teriaalien tutkiminen ja analysointi.
Käsittelykeskukseen on suunniteltu sijoitetta- vaksi kehittyneet pilaantuneen maan käsittely- järjestelmät ja teollisuuden sivutuotteiden pää- asiassa voimalaitostuhkien käsittely. Käsitte- lykeskukseen otetaan vastaan ja käsitellään vuodessa enimmillään noin 125 000 tonnia teol- lisuuden sivutuotteita ja pilaantuneita maita.
Enimmäisarvio käsiteltävistä massoista on sen verran merkittävä, että laki edellyttää selvittä-
mään hankkeen ympäristövaikutukset (YVA).
Ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten val- mistuttua tehdään päätös tarvittavien hankkeen jatkosuunnittelusta ja lupien hakemisesta.
Suunniteltu käsittelykeskus sijaitsee Mustasaa- ren kunnassa noin 8,5 km etäisyydellä Vaasan keskustasta ja noin 4 km Mustasaaren Sepän- kylästä. Käsittelyksekuksen lounaisosa sijoit- tuu Vaasan ja Mustasaaren rajalle.
YVA -laki edellyttää, että käsittelykeskuksen ympäristövaikutukset selvitetään ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olen- naisiin toimiin. Ympäristövaikutusten arviointi- menettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenet- tely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta.
Käsittelykeskuksen YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen:
• YVA:n arviointiohjelmassa laaditaan suunni- telma tarvittavista ympäristöselvityksistä ja tarkasteltavista toteuttamisvaihtoehdoista.
• Myöhemmin laaditaan arviointiselostus, joka tehdään arviointiohjelman ja siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Arvioin- tiselostuksessa selvitetään ympäristön tila ja arvioidaan vaikutukset sekä laaditaan suunnitelma haitallisten vaikutusten lieven- tämisestä.
Kuva 1. Sijainti.
YVA -hankkeesta vastaa Salvor Oy, joka on ti- lannut ympäristövaikutusten arvioinnin Tieliike- laitoksen Konsultoinnin, Suomen Luontotieto Oy:n ja Ramboll Finlandin muodostamalta asiantuntijaryhmältä. Asiantuntijat vastaavat oman erikoisalueensa ympäristöselvityksistä.
2 Hankkeen taustaa
2.1 Hankkeesta vastaava - Salvor Oy
Salvor Oy on Tieliikelaitoksen ja Lassila & Ti- kanojan yhdessä 2004 perustama ympäristö- teknologian yritys. Salvorin tuotteita ovat pilaan- tuneiden maiden puhdistus, kaatopaikkojen eristeratkaisut sekä teollisuuden sivutuotteiden käsittely ja hyödyntäminen.Salvorin toiminta nojaa omien käsittelykeskus- ten verkostoon. Käsittelykeskuksissa vastaan- otetaan, käsitellään ja loppusijoitetaan teollisuu- den sivutuotteita sekä puhdistetaan pilaantu- neita maita. Toiminnassa olevat käsittelykes- kukset sijaitsevat Virkkalassa, Turussa, Varkau- dessa ja Iisalmessa. Salvorin tavoitteena on tulevaisuudessa perustaa tiheä noin kymme- nen käsittelykeskuksen verkosto kuljetusten optimoimiseksi.
Salvor Oy:n toiminnassa olevat käsittelykes- kukset on rakennettu mahdollisuuksien mu- kaan uusiomateriaaleista eikä niistä vuoden 2004 ympäristöseurantojen mukaan ole aiheu- tunut päästöjä ympäristölle. Lisäksi Käsittely- keskukset sijaitsevat joko jätelaitoksissa tai kalliolouhoksissa, joissa ympäristö on jo kär- sinyt muutoksista. Näissä kohteissa mahdolli- set päästöt ovat myös paremmin hallittavissa ja seurattavissa, mm. riski pohjavesialueiden tai maaperän pilaantumiselle on vähäinen.
Pilaantuneita kohteita on Suomessa ympäris- töhallinnon tämän hetkisten arvioiden mukaan arviolta noin 18 000. Tyypillisiä pilaantuneita kohteita ovat esimerkiksi sahat, kyllästämöt, ratapihat, korjaamot ja huoltoasemat, jotka tar- vitsevat puhdistamista ennen kuin kohteita voi- daan hyödyntää muussa maankäytössä. Koh- teita on tähän mennessä puhdistettu yli 2 000.
Suomessa toimii tällä hetkellä yhdeksän pilaan- tuneiden maiden käsittelyalaitosta, jonne mas- soja voidaan kuljettaa keskitetysti eri puolilta Suomea. Käsittelaitoksia tarvitaan lisää, kos- ka suurimpana pilaantuneiden maiden puhdis- tustyön hidastajana Suomessa on vastaanot- to- ja käsittelyjärjestelmien riittämättömyys. Mer- kittäviäkin riskejä aiheuttavissa pilaantuneissa kohteissa alueellisten käsittely- ja sijoituspaik- kojen puute voi viivästyttää kunnostuksia. Li- säksi koska kaikkia pilaantuneita kohteita ei voida kunnostaa paikan päällä (in situ tai on
site), niin pilaantuneita maita joudutaan nykyi- sin kuljettamaan pitkiäkin matkoja käsiteltäväksi eri puolilla Suomea sijaitseviin käsittelylaitok- siin (off site). Pitkien kuljetusetäisyyksien vuoksi toiminta on ympäristön ja kustannusten kan- nalta tehotonta.
Salvor Oy:n verkoston tarkoituksena on, että pilaantuneiden maiden kuljetusetäisyydet eivät muodostu kohtuuttomiksi ja toiminta on jäte- huollon läheisyysperiaatteen mukaista. Kunkin käsittelykeskuksen toimintasäteeksi on arvioi- tu enimmillään noin 150 km.
Kuva 2. Salvorin toiminta-alue Suomessa.
2.2 AB Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy
AB Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy:n omistajia ovat Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mak- samaa, Mustasaari, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri.
Stormossenin toiminta-alueella on noin 6 000 yritystä ja 96 000 asukasta. Stormossen hoi- taa nykyisin kattavasti kaiken jätteenkäsittelyn
toiminta-alueella. Stormossen otti vastaan vuon- na 2003 yhteensä 123 300 tonnia erityyppisiä jätteitä. Jätehuoltoyhtiön nykyisistä toiminnois- ta on kartta kohdassa 3.4.
Stormossenin vanha kaatopaikka on ollut käy- tössä vuodesta 1974 ja sitä käytettiin vuoden 2004 aikana rinnakkain uuden jätetäytön kans- sa. Vanhan kaatopaikan ympäristölupa päät- tyy 2004 lopussa, jonka jälkeen se poistetaan käytöstä ja suljetaan. Tämän jälkeen yhdyskun- tajätteen loppusijoitus siirtyy kokonaan uudelle kaatopaikanosalle.
Stormossen, Botniarosk Ab, Ab Ekorosk Oy, Jokilaaksojen Jäte Oy, Järviseudun Jätehuolto Oy ja Lakeuden Jätekeskus Oy muodostivat vuonna 2002 hankintarenkaan, joka on hyväk- synyt Fortumin Power and Heat Oy:n (Kokko- la) urakoitsijaksi yhtiöiden poltettavan jätteen hoitamiseen. Sopimusaika on 15 vuotta ja toi- minta alkaa todennäköisesti vuoden 2008 ai- kana. Tämä pienentää merkittävästi Stormos- senilla vastaanotettavan jätteen määrää.
Stormossenin toimintoihin kuuluu öljypilaantu- neiden maiden käsittely. Jätehuoltoyhtiö otti vuonna 2003 vastaan noin 5 500 tonnia öljyn pilaamaa maata lähinnä saneeratuilta huolto- asemilta. Öljyllä pilaantunut maa käsitellään kompostoimalla 1,2 ha laajuisella asfaltoidulla kentällä. Öljyisten maiden kompostoinnille on laadittu työohjeet, jotka ovat apuna kompostoin- nin tulosten ja ympäristövaikutusten seuraami- sessa. Kompostoinnin tukiaineena käytetään maatuvaa jätettä, risumursketta ja hevosenlan- taa. Kompostiaumat käännetään säännöllisesti ja aumojen lämpötiloja seurataan joka viikko.
Öljypitoisuuksia seurataan mittaamalla hiilive- typitoisuuksia kompostoinnin aikana. Tiettyyn pitoisuuteen saakka puhdistettuja massoja (lie- västi pilaantuneet) käytetään kaatopaikan pei- temateriaalina. Lisäksi peitemateriaaleina on käytetty pieniä määriä tuhkaa.
Ongelmajätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita voidaan Stormossenissa ottaa vastaan kahdessa ongelmajätteen tasoisessa loppusi- joitusaltaassa, jotka rakennettiin vuonna 2003.
Vastaanottokapasiteetti on ongelmajätteeksi luo- kiteltaville materiaaleille yhteensä noin 10 000 tonnia vuodessa. Ongelmajätealtaiden koko- naiskapasiteetti on noin 8 000 - 15 000 m³.
Kaatopaikalla ei tällä hetkellä ole laajamittaista teollisuuden sivutuotteiden käsittelyä.
Vesien käsittely kaatopaikalla on hallittua, sillä yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen, kompostoin- tialueen ja ongelmajätealueen suotovedet ke- rätään kaatopaikan omaan tasausaltaaseen ja käsitellään Stormossenin omassa suotovesi- puhdistamossa ja edelleen vesienkäsittelylai- toksessa.
2.3 Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus
Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on:
• Käsittelykeskuksen ympäristön nykytilan sel- vittäminen
• Lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioin- nin YVA-laadinta
• Selvittää hankkeen eri toteuttamisvaihtoeh- dot
• Laatia alueen yleissuunnitelma toimintojen sijoittumisesta, rakenteista ja vesien käsit- telystä YVA:n edellyttämällä tarkkuudella.
• YVA-menettelyssä saatavia tietoja ympäris- tövaikutuksista käytetään päätöksenteossa ja myöhemmin käsittelykeskuksen jatko- suunnittelussa
Käsittelykeskus kuuluu hankkeisiin, joihin so- velletaan YVA-menettelyä (YVA-asetus 268/
1999, 6 §:n 11 - jätehuoltokohta). Arviointime- nettelyn tarpeellisuus riippuu kierrätysalueella käsiteltävien massojen enimmäismäärästä ja materiaalin laadusta. YVA-menettely on tar- peen:
• Ongelmajätteiden käsittelylaitoksille, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettavaksi, käsi- teltäväksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitet- tavaksi kaatopaikalle.
• Muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden kä- sittelylaitoksille, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa.
• Muiden jätteiden kaatopaikoille, jotka on mi- toitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.
YVA-lain tavoitteena on myös lisätä kansalais- ten osallistumismahdollisuuksia ja vuoropuhe- lua hankkeesta vastaavan ja kansalaisten vä- lillä. Lisäksi tavoitteena on tiedonkulun paran- taminen. Tarkoitus on, että hankkeesta vastaa-
va (Salvor Oy) ja lupia myöntävät viranomai- set sekä kansalaiset ovat selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) ei tehdä päätöstä käsittelykeskuksen to- teuttamisesta tai sen perustamiseen tarvitta- vien lupien hakemisesta. Jos hanketta pääte- tään YVA-menettelyn jälkeen jatkaa, toteutta- miseen tarvittavat luvat haetaan erikseen jo- kaiselle toiminnolle. Mahdollisesta lupapäätök- sestä tai siihen rinnastettavasta muusta pää- töksestä käy myöhemmin ilmi, miten YVA-ar- viointi on otettu päätöksenteossa huomioon.
YVA:sta saadut tulokset ja palautteet vaikutta- vat käsittelykeskuksen jatkosuunnitteluun.
3 Käsittelykeskuksen toiminta
3.1 Käsittelykeskuksen tarve
3.1.1 Stormossenin käsittelykeskuksentarkoitus
Stormossenin käsittelykeskuksen valintape- rusteena on ensisijaisesti sen hyvä liikenteelli- nen sijainti ja sijainti lähellä jätehuoltoyhtiön toi- mintoja. Lisäksi Salvor Oy on teettänyt mark- kinaselvityksiä teollisuuden sivutuotteiden ja pi- laantuneiden maiden määrästä ja kunnostus- tarpeesta. Käsittelykeskukseen teollisuuden si- vutuotteita kuljetetaan lähinnä Vaasasta ja pi- laantuneita maita läntisen Suomen teollisuus- paikkakunnilta ja kasvukeskuksista.
Käsittelykeskuksen tarkoituksena on:
• Edistää pilaantuneiden maiden kunnostus- hankkeiden käynnistymistä.
• Nykyiset pilaantuneiden maiden ja teollisuu- den sivutuotteiden käsittelypalvelut eivät rii- tä kattamaan tarpeita.
• Materiaalit esikäsitellään ja käsitellään käyt- täen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT).
• Materiaalien jatkokäsittelyedellytyksiä paran- netaan keskittämällä käsittely ja välivaras- tointi yhteen paikkaan.
• Materiaalien välivarastointi, esikäsittely, kä- sittely ja loppusijoittaminen sekä hyödyntä- minen tehdään siten, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle.
Kuva 3. Suunnittelukohde sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla pilaantuneisiin kohteisiin ja teollisuuslaitoksiin nähden. Kuljetusyhteydet Stormosseniin ovat hyvät.
Kunnostettavia pilaantuneita kohteita ovat tyy- pillisesti huolto- ja jakeluasemat, autokorjaamot ja romuttamot, sahat ja kyllästämöt, ampuma- radat, erilaiset varastoalueet ja teollisuuskiinteis- töt sekä vanhat kaatopaikat. Yleisimmät pilaan- tuneiden alueiden kunnostussyyt ovat maankäy- tön muuttumisessa, kiinteistö- tai yrityskaupois- sa, yritysten toiminnan loppumisessa tai ympä- ristöonnettomuuksissa. Kunnostuksen kiireelli- syyden ja tarpeen määrittelyssä selvitetään pi- laantuneiden maiden aiheuttamat riskit tervey- delle, ympäristölle tai taloudelliset ja psykologi- set riskit.
3.1.2 Pilaantuneiden maiden puhdistami- sen nykytilanne Länsi-Suomessa Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistuksessa (2002) todetaan, että Länsi- Suomen ympäristökeskuksen alueella on pi- laantuneiksi epäiltyjä alueita noin 2000 kappa- letta. Kiireellisimmin kunnostettavat kohteet sijaitsevat pohjavesialueilla.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on laatinut valtakunnallisen pilaantuneiden maiden kun- nostusohjelman, jossa ovat mukana vuosina 2000 - 2004 kunnostettaviksi suunnitellut koh- teet, joiden kustannuksiin valtion tulisi osallis- tua. Näistä valtion kohteista Länsi-Suomen ympäristökeskus on ollut mukana 50 kohteen kunnostuksessa vuosina 1995 - 2002. Lisäksi valtakunnallisen SOILI-ohjelman (öljypilaantu- neet maat) mukaisia vanhoja huoltoasemakiin- teistöjä on puhdistettu noin 20. Kunnostettujen kohteiden kunnostuskustannukset ovat jakau- tuneet pääosin tasan kuntien ja valtion kesken.
Kaatopaikkojen kunnostukset ovat olleet laa- juudeltaan 20 000 - 30 000 m³. Muut kohteet ovat olleet laajuudeltaan 500 - 6000 m³ (läh- teenä Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitel- man seuranta- ja tarkistusraportti 2002).
Läntisessä Suomessa on myös muita pilaan- tuneiden maiden käsittelytoimintaa harjoittavia yrityksiä. Ekokem Palvelut Oy toimii Porissa, Lakeuden Etappi Oy toimii Ilmajoella ja Joki- laaksojen Jäte Oy Ylivieskassa sekä Ekorosk Oy Kokkolassa. AB Stormossen Jätehuolto Oy:n käsittely on rajoittunut pääosin öljypitoi- siin maihin.
3.1.3 Teollisuuden sivutuotteiden käsitte- lyn nykytilanne Vaasan seudulla Teollisuuden sivutuotteita Stormossenin käsit- telykeskukseen kuljetettaisiin pääasiassa läheltä Vaasan teollisuusyrityksistä. Esimerkiksi ener- giantuotannon voimalaitostuhkia syntyy päivittäin ja niiden kierrättämiseen ja loppusijoittamiseen tarvitaan Vaasan seudulla sovelias alue.
Teollisuuden sivutuotteiden osalta Länsi-Suo- men alueellisen jätesuunnitelman tarkistukses- sa (2002) on asetettu tavoitteeksi, että jätelai- toksiin ja välivarastoihin sijoitettavien teollisuu- den jätteiden määrää vähennetään. Esimerkik- si energianhuollon jätteen määrä on vähentynyt vuoden 1996 noin 200 000 tonnista noin 140 000 tonniin vuonna 1998. Tämä johtui pääasiallisesti siitä, että lentotuhkan määrä supistui noin 50 %.
Kaatopaikalle sijoitettu jäte oli pääosin hyöty- käyttöön kelpaamatonta kipsiä. Huomattava osa sivutuotteista on päätynyt hyötykäyttöön.
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella energianhuollon jätteen hyödyntämisaste oli vuonna 2000 noin 99 %. Valtakunnallisesti hyö- tykäyttötavoitteeksi on asetettu 50 % vuoteen 2005 mennessä.
Yhdyskuntajätehuolto on kuntien järjestettävä, mutta niillä ei ole velvoitetta pilaantuneiden maiden tai teollisuuden sivutuotteiden vastaan- ottoon tai käsittelyyn.
Vaasan seudulla myös teollisuudella on omia kaatopaikkoja ja suunnitelmia uusien teollisuus- kaatopaikkojen rakentamisesta.
3.2 Pilaantuneiden maiden käsittely
3.2.1 KäsittelymenetelmätPilaantuneita maamassoja voidaan käsitellä joko in situ (paikan päällä, kaivamatta pilaantu- neita maita pois), on site (paikan päällä, mas- sat kaivetaan) tai off site (massat kaivetaan pois ja kuljetetaan muualle käsiteltäviksi). Suu- rin osa pilaantuneista massoista Suomessa käsitellään tällä hetkellä off site, johtuen lievästi pilaantuneiden massojen käyttämisestä sellai- senaan mm. jätetäyttöjen peittomateriaalina.
Käsittelyprosessi ei saa aiheuttaa haittaa ym- päristölle, mikä tarkoittaa sitä että:
• Haitta-aineiden leviäminen on estetty
• Päästöt ilmaan ja prosessivedet sekä kier- rätysalueelle muodostuneet vedet käsitel- lään
• Työntekijöiden terveys on suojattu
• Toimenpiteet ovat ns. pitkäaikaiskestäviä ja eivät merkitse ongelmien siirtoa tuleville su- kupolville
• Käsittelyprosessin energiankulutusta ja kä- sittelyn vaatimien lisäaineiden kulutusta seu- rataan
Salvor Oy käyttää seuraavia Suomessa vakiin- tuneita ja tunnettuja käsittelymenetelmiä pilaan- tuneiden maiden puhdistamiseen:
• Sementti- tai bitumistabiloinnissa pilaantu- nut maa-aines sekoitetaan sementin tai bi- tumin, veden ja lisäaineiden kanssa mas- saksi, joka kovettuessaan estää haitta-ainei- den liukenemisen. Maa-aineksesta poiste- taan ennen käsittelyä suuret kappaleet tai muu ylimääräinen materiaali. Salvorilla on käytössään kaksi pilaantuneeseen kohtee- seen tai käsittelykeskukseen helposti siirret- tävää Aran-stabilointiasemaa. Aran-asemil- la pilaantunut maa ja sideaineet voidaan se- koittaa stabiloiduksi massaksi.
• Pesutekniikassa pilaantuneeseen maahan sitoutuneet haitta-aineet irrotetaan veden tai pesuliuosten avulla. Veden kierto laitteistos- sa on suljettu ja vettä voidaan kierrättää jär- jestelmän sisällä.
Pesun aluksi suurimmat kivet poistetaan seulomalla tai välpällä, jonka jälkeen erotel- tu maa-aines lietetään veden kanssa. Tä- män jälkeen maa-ainesta hierretään erilai- sissa sekoittajissa, jolloin hienoaines saa- daan eroon karkeammasta lajitteesta. Pe- sussa käytettävää vettä voidaan kierrättää.
Pesuprosessissa voidaan käyttää kemikaa- leja lisänä hienoaineksen sakkauttamiseen ja lietteen käsiteltävyyden parantamiseen.
Kemikaaleilla voidaan säätää myös pH:ta ja tarvittaessa irrottaa epäpuhtauksia.
Pesusta saadaan tuotteena pestyjä puhtai- ta kiviaineksia ja hiekkaa. Pesussa muodos- tuva lietekakku sisältää rikastuneet epäpuh- taudet ja se voidaan käyttää esimerkiksi sta- biloinnin raaka-aineena tai käsitellä ongelma- jätteenä. Salvorin pesulaitteisto on siirrettä-
vissä puhdistuskohteeseen tai käytettävis- sä Salvorin käsittelykeskuksissa.
• Alipainekäsittelyssä (huokoskaasukäsittely) puhdistettavasta kohteesta tuotu maa läjite- tään ilmatiiviiseen halliin imuputkiston päälle.
Putkistoon pumppaamalla järjestetty alipaine poistaa maaperän huokoskaasun mukana haitalliset aineet. Kaasut johdetaan putkistoa pitkin käsittely-yksikköön, joka voi olla suoda- tin tai katalyyttinen poltto. Haihtuvia yhdisteitä (VOC) sisältävät massat käsitellään välittö- mästi käsittelyalueelle tuomisen jälkeen.
• Käsittelykeskukseen rakennetaan ongel- majätteen kaatopaikan tasoiset loppusijoi- tusalueet pilaantuneille maille.
Tiiviit vettä läpäisemättömät rakenteet ehkäi- sevät haitallisten aineiden joutumista maape- rään ja vesiin. Ongelmajätteen kaatopaikan rakennevaatimukset on esitetty valtioneuvos- ton päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) ja sen muutoksessa (1048/1999).
Esimerkiksi Salvorin Varkauden ja Iisalmen käsittelykeskuksessa on ongelmajätteen kaatopaikan tasoiset loppusijoitusalueet pi- laantuneille maille ja teollisuuden sivutuot- teille. Tiiviit vettä läpäisemättömät rakenteet ehkäisevät haitallisten aineiden joutumista maaperään ja vesiin. Loppusijoitusalueen rakenteet tehdään käsittelyalueella valtioneu- voston kaatopaikkoja koskevan päätöksen mukaisesti joko tavanomaisen jätteen tai on- gelmajätteen kaatopaikaksi. Epäorgaaniset ja orgaaniset haitta-aineet on erotettu toisis- taan luvan mukaisilla rakenteilla. Lisäksi lop- pusijoitettavat materiaalit tiivistetään ja pei- tetään välittömästi alueelle tuomisen jälkeen.
Loppusijoitusalueelta tulevat suotovedet kä- sitellään käsittelykeskuksessa omassa ve- sienkäsittelyjärjestelmässä ja vesien laatua tarkkaillaan puhdistustuloksen varmistami- seksi. Loppusijoitusalueelle ei tarvita kaasun- keräysjärjestelmiä.
Valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa päätöksessä (861/1997) ja sen muutokses- sa (1049/1999) on määritelty, että kaatopaik- ka ei mm. saa sijoittaa pohjavesialueelle, ve- denjakajalle, luonnonsuojelualueelle, suolle tai pehmeikköalueelle. Loppusijoitusalueen valinnassa on otettava huomioon, ettei siitä aiheudu maisemallista haittaa, ja alueelle on hyvät kulkuyhteydet, ja että se sijaitsee riit- tävän etäällä asutuksesta. Lisäksi koroste- taan vesien käsittelyn järjestämistä ja tark-
kailua. Päätöksen pohjalla on EU:n direktiivi (1999/31/EY) kaatopaikoista.
• Öljypilaantuneiden maiden aumakompos- tointi kuuluu Stormossenilla edelleen jäte- huoltoyhtiölle.
• Käsittelymenetelmiä voidaan yhdistellä, jos on kyse ns. monipilaantuneesta maasta.
Kohteet voidaan puhdistaa myös kunnostet- tavassa kohteessa (in situ tai on site), paitsi jos massojen suuren määrän, ympäristö- haittojen tai kunnostuskustannusten kannalta massat on järkevämpää kuljettaa käsiteltä- väksi käsittelylaitokseen.
Käsittelymenetelmät soveltuvat erityyppisten pilaantumien puhdistamiseen:
• Sementtistabilointi soveltuu erityisesti ras- kasmetalleilla pilaantuneille maille, joita voi tulla esimerkiksi vanhoilta sahoilta ja auto- hajottamoilta. Bitumistabilointi puolestaan soveltuu raskaiden öljyjakeiden, matalien metallipitoisuuksien ja rajoitetusti PAH-yhdis- teiden käsittelyyn. Stabilointi ei sovellu haih- tuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) sisältävälle maa-ainekselle.
• Pesumenetelmä soveltuu parhaiten epäor- gaanisilla tai orgaanisilla haitta-aineilla pi- laantuneille maille, kuten raskasmetallit, syanidit, PAH, pestisidit, PCB, kloorifenolit ja mineraaliöljy. Maa-aineksen tulee sisältää pääosin hiekkaa ja vähän humusta.
• Alipainekäsittely soveltuu helposti haihtuvi- en yhdisteiden (VOC), kuten liuottimien ja bensiinien käsittelyyn. Massoja tulee tyypilli- sesti mm. huoltoasemilta.
• Loppusijoitus soveltuu epäorgaanisille tai or- gaanisille haitta-aineille. Menetelmää käytet- täessä varmistetaan pohjarakenteen päälle läjitettävien maa-ainesten sisältämien haitta- aineiden ominaisuudet, haitta-aineiden vaiku- tukset toisiinsa ja pohjarakenteiden kestävyys tarvittaessa ennakkokokeilla mm. liukoisuus- testauksella. Loppusijoitus ei sovellu haihtu- via yhdisteitä (VOC) sisältäville maille. Lop- pusijoitukseen tulevat massat ovat pääsään- töisesti voimakkaasti pilaantuneita maita tai maita, joita ei ole saatu käsiteltyä riittävän puhtaaksi.
• Pilaantuneiden maiden kompostointia käy- tetään kohtuullisen helposti hajoavien tai vesiliukoisten orgaanisten maiden puhdista-
miseen. Menetelmää ei käytetä haihtuville VOC-yhdisteille.
3.2.2 Pilaantuneiden maiden luokittelu Salvor Oy:n käsittelykeskukseen tuodaan maa- perän kunnostustöiden yhteydessä poistetta- via epäorgaanisilla tai orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maita. Massoja tuodaan käsitte- lyalueelle enintään 50 000 tonnia vuodessa.
Pilaantuneiden maiden kunnostuksessa pyri- tään tiettyyn laatutasoon ja pitoisuuksiin, jotka määritellään ympäristökeskusten antamissa kunnostuspäätöksissä ja sopimuksissa sekä käsittelykeskuksen lupaehdoissa. Lisäksi kä- siteltyjen maiden tulee täyttää niiden hyötykäyt- tökohteen vaatimukset.
Tällä hetkellä kunnostuspäätöksissä esitetyt kunnostustavoitteet perustuvat pääosin ympä- ristöministeriön SAMASE -raportin liitteissä 1a ja 1b esitettyihin lukuihin. SAMASE on vuonna 1994 valmistunut projekti, jossa selvitettiin pi- laantumisongelman laajuutta Suomessa. Pro- jektin yhteydessä laadittiin ensimmäiset ohjeel- liset haitta-aineiden pitoisuuksien raja-arvot maaperän pilaantumisen toteamiseksi.
SAMASE ohje- ja raja-arvot on ensisijaisesti tar- koitettu käytettäväksi maaperän pilaantuneisuu- den arviointiin ja kunnostustarpeen määrittelyyn.
Pilaantunut maa-aines muuttuu maasta kaivet- taessa jätteeksi, jolloin sitä käsitellään jätteitä koskevien määräysten mukaisesti.
Valmisteilla olevassa valtioneuvoston asetuk- sessa ohje- ja raja-arvot tullaan esittämään tarkennettuina. Lisäksi asetus antaa mahdolli- suuden tarkastella maaperän kunnostustarvet- ta erillisen riskinarvioinnin avulla. Maaperän kunnostustarpeesta päätöksen tekee lopulta alueellinen ympäristöviranomainen. Ohjeita on tulossa lisäksi pilaantuneiden maiden hyöty- käyttö- ja sijoituskriteereihin. Esimerkiksi lie- västi pilaantuneita maita on käytetty tähän mennessä kaatopaikoilla jätetäyttöjen peitto- maina varsin yleisesti. Lisäksi niukkaliukoisik- si stabiloimalla käsiteltyjä pilaantuneita maita on käytetty teiden rakenteissa, kaatopaikkojen pinta- ja pohjarakenteissa sekä meluvalleissa.
Stabiloitujen massojen hyötykäytölle on asetet- tu rajoituksia esimerkiksi pohjavesialueilla.
Pilaantuneen maa-aineksen haitallisuutta on pyrittävä jätelain (1072/1993) mukaan ensisi-
jaisesti vähentämään kunnostusmenetelmillä.
Hyötykäyttökelpoiset käsitellyt massat ja lievästi pilaantuneet maat pyritään ensisijaisesti hyö- dyntämään maarakenteissa. Jos käsittely ja hyötykäyttö eivät ole mahdollisia, materiaalit läjitetään vaatimukset täyttäville kaatopaikoille.
ennakkoon tutkittujen reseptien mukaisesti tar- vittavia sideaineita.
Salvor Oy on käyttänyt esimerkiksi kuitusavea, lentotuhkia ja terästeollisuuden sivutuotteita kaatopaikkojen pintaeristyksissä ja teiden ra- kenteissa. Sivutuotteiden käyttö edellyttää var- muutta materiaalin haitattomuudesta, jotka selvitetään laboratoriokokeissa mm. liukoi- suustestein.
EU:n neuvoston päätöksen (2003/33/EY) pe- rusteella voidaan arvioida tuhkien kelpoisuutta tiettyyn kaatopaikkaluokkaan, esim. tavanomai- sen jätteen kaatopaikalle. Yleisesti voidaan to- deta, että pääosa tuhkista täyttää kaatopaikal- le asetetut vaatimukset. Loppusijoittaminen edellyttää kuitenkin aina voimalaitosten tuhkien ja muiden sivutuotteiden laadun määrittelyä ja laadunvalvontaa sekä saattaa edellyttää riskin- arviointia ja tuhkan esikäsittelyä.
3.3 Teollisuuden sivutuotteiden käsittely
Teollisuus tuottaa joka vuosi miljoonia tonneja teollisuuden sivutuotteita, kuten erilaisia kuo- nia, lentotuhkaa ja kuitusavea. Oikein käsitel- tynä suurin osa sivutuotteista on käyttökelpoista materiaalia.
Stormosseniin tulevien rakenteiden osalta tul- laan selvittämään tuhka- ja kuitumassojen käyttö kenttä- ja kaatopaikkarakenteissa siten, että mahdollisimman paljon alueelle vastaan- otettavista massoista voidaan hyödyntää muu- ten kuin läjittämällä ne käsittelyn jälkeen lop- pusijoitusalueella. Salvor Oy varautuu käsitte- lemään massoja tuotteistamalla niistä maara- kennustuotteita, joita markkinoidaan soveltuviin kohteisiin. Ominaisuuksia parannetaan esi- merkiksi sekoittamalla, kiinteyttämällä tai sta- biloimalla massoja ja lisäämällä materiaaleihin
Kuva 4. Pilaantuneisiin maihin sovellettavat ohjeet ja määräykset. Lähde pilaantuneiden maiden kunnostushank- keiden hallinta, osa 9, sijoittaminen kaatopaikalle, 2004.
Vuositasolla teollisuuden sivutuotteita käsitellään tai loppusijoitetaan Stormossenilla noin 75 000 tonnia. Sivutuotteet ovat pääosin Vaasan seu- dulta tuotavia energiantuotannon tuhkia. Tuhkat voidaan lajitella niiden tyypin (suodattimen len- totuhka, pohjatuhka tai -kuona) sekä niiden tuot- tamisessa käytetyn polttoaineen (hiili, puuperäi- set aineet kuten kuori, turve, sekatuhkat) mu- kaan. Arviointiselostuksessa esitetään tarkem- min teollisuuden sivutuotteiden ympäristöomi- naisuudet ja laatu sekä käsittelymenetelmien vaatimukset. Salvor on teettänyt mm. selvityk- set tuhkien loppusijoittamisen vaatimuksista sekä tuhkan pölyämisen estämisestä, jotka esi- tetään tarkemmin ympäristövaikutusten arvioin- tiselostuksessa.
Valtioneuvosto on valmistelemassa asetusta
"eräiden jätteiden hyödyntämisestä maaraken- tamisessa". Asetuksen perusteella eräiden jät- teiden käyttö maarakentamisessa on asetuk- sessa määritellyin edellytyksin lupamenettelyn sijasta mahdollista lupamenettelyä keveäm- mällä ilmoitusmenettelyllä. Ensimmäisessä vaiheessa on määritetty kokonaispitoisuuden ja liukoisuuden raja-arvot mm. betonimurskeel- le, masuunikuonahiekalle ja murskeelle, kivi- hiilen polton pohjatuhkalle sekä kivihiilen, puun ja turpeen polton lentotuhkille. Asetusluonnos- ta tarkistettiin vuoden 2004 aikana ja se pyri- tään saamaan Valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuoden 2005 aikana.
3.4 Arvioitavat vaihtoehdot
Vaihtoehtojen muodostamiseen vaikuttivat tar- kastelualueen sopivuus toimintaan, hankkeen rakentamis- ja investointikustannukset, tekni- nen toteutettavuus, asiantuntijoiden näkemyk- set käyttökelpoisista ja kustannustehokkaista käsittelymenetelmistä. Lisäksi päätöksente- koon on vaikuttanut toiminta-alueelta laadittu markkinaselvitys pilaantuneiden maiden ja teol- lisuuden sivutuotteiden määrästä ja toiminta- kapasiteetista.
Hankkeen eri sijoituspaikkavaihtoehtoja pohdit- taessa Stormossenin eduiksi katsottiin alueen sijainti jätehuoltoon varatulla ja kaavoitetulla alu- eella, hyvä liikenteellinen sijainti ja hyvät perus- tamisolosuhteet. Lisäksi alue ei sijaitse lähellä taajamarakennetta tai ole ympäristöltään ja maisemaltaan erityisen arvokasta. Myös teol- lisuusyritysten läheisyys tukee toimintaa. Myös
muita sijoitusvaihtoehtoja pohdittiin ja näistä tehtiin esiselvitystyötä, mutta niistä on sittem- min luovuttu.
Ohessa kerrotaan tulevista toiminnoista lyhy- esti. Suunnitteluratkaisut ja ympäristön tilan seurannan järjestäminen tarkentuvat YVA-se- lostuksessa. Käsittelykentän ja loppusijoitus- alueen tarkat rakennekerrokset, pinta-alat, ti- lavuudet ja täyttökorkeus sekä vesien käsitte- lyjärjestelmä esitetään suunnitteluratkaisujen tarkennuttua arviointiselostuksessa.
3.4.1 Vaihtoehto 0: pilaantuneiden maiden käsittely jatkuu nykyisellään
Vaihtoehdossa 0 (VE 0) jätehuoltoyhtiön pilaan- tuneiden maiden käsittely jatkuu nykyisellään ja Salvor Oy:n suunnittelemia uusia toimintoja ei toteuteta.
Stormossenin jätehuoltoyhtiö käsittelee kom- postoimalla öljyllä pilaantuneita maita noin 10 000 tonnia vuodessa. Lisäksi ongelmajät- teen kaatopaikalle voidaan ottaa vastaan noin 10 000 tonnia pilaantuneita maita vuodessa ja lievästi pilaantuneita maita käytetään jätteiden peittomateriaalina. Stormosseniin on rakennet- tu vuonna 2003 kaksi ongelmajätteen käsitte- lyallasta, joissa on tilaa noin 30 000 tonnille, joten tällä hetkellä kapasiteettia loppusijoittami- seen on rajoitetusti.
Vaihtoehdossa arvioidaan Salvorin Stormosse- nin käsittelykeskuksen toteuttamatta jättämisen ympäristövaikutuksia paikallisesti suunnittelu- alueen ympäristölle ja pilaantuneiden maiden käsittelypalveluiden riittävyyttä maakunnallises- ti, jos hanketta ei toteuteta.
3.4.2 Vaihtoehto 1: käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille ja teollisuuden sivutuotteille
Vaihtoehdossa 1 (VE1) pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 4,0 ha ja teollisuuden sivutuotteiden loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 8,3 ha. Käsittelykentän pinta- ala on noin 2,0 ha. Kentän päälle rakennetaan välivarastointialue massoille sekä alipainekä- sittelyhalli. Vedet kerätään kentältä käsittelyyn noin 0,2 ha vedenkäsittelyalueelle. Suoja-alu- eiden pinta-ala on noin 4,4 ha ja leveys noin 50 metriä.
Vuositasolla pilaantuneita maita otetaan käsit- telyalueella vastaan enimmillään noin 50 000 tonnia. Sivutuotteita, kuten lento- ja pohjatuh- kaa, tuodaan alueelle vuosittain enimmillään noin 75 000 tonnia. Öljypilaantuneita maita kompostoidaan jätehuoltoyhtiön toimesta noin 10 000 tonnia vuodessa ja lievästi pilaantunei- ta maita käytetään jätteiden peittomateriaalina.
Stormossenin kaksi nykyistä ongelmajätteen allasta, joissa on tilaa noin 8 000 - 15 000 m³:lle, hyödynnetään myös pilaantuneiden maiden käsittelyssä.
Pilaantuneet maat käsitellään haitattomiksi ja ohjataan hyötykäyttöön stabiloimalla, pesutek- niikalla, alipainekäsittelyllä tai loppusijoittamalla pilaantuneita maita ja teollisuuden sivutuottei- ta ympäristöluvan vaatimukset täyttävän kaa- topaikan rakenteisiin. Käsiteltyjä massoja voi- daan käyttää käsittelyalueen tai jätelaitoksen pohja- ja pintarakenteissa sekä kuljettaa mas- soja muualle hyötykäyttöön.
Erilaiset materiaalit varastoidaan erillään mer- kityissä peitetyissä aumoissa ja haihtuvia yh- disteitä sisältävät massat käsitellään välittö- mästi tiiviissä alipainekäsittelyhallissa. Väliva- rastot sijaitsevat tiiviin käsittelykentän päällä.
Käsittelytoiminta on ympärivuotista ja pilaan- tuneita massoja kerätään varastohalleihin tai peitettyihin aumoihin odottamaan käsittelyä, jolloin voidaan kerralla käsitellä suurempiakin eriä. Pilaantuneita maita käsitellään noin ker- ran vuodessa siirrettävillä käsittelylaitteilla.
Käsittely kestää pilaantumatyypistä riippuen noin 2-10 viikkoa, jonka jälkeen käsittelylaitteisto siirtyy seuraavaan käsittelykeskukseen. Run- saasti kiviainesta tai rakennusjätettä sisältävät pilaantuneet maat pyritään seulomaan pilaan- tuneesta maasta kunnostettavassa kohtees- sa.
Pilaantuneiden maiden käsittelyä tehdään noin kahden hehtaarin suuruisella asfalttipintaisella kentällä, jolta vedet kerätään käsittelyyn. Vesi- en laatua tarkkaillaan koko käsittelytoiminnan ajan noin 15 - 20 vuotta ja toiminnan loppumi- sen jälkeen noin 30 vuotta.
Loppusijoitusalueet rakennetaan joko tavan- omaisen jätteen tai ongelmajätteen kaatopai- kan tasoisilla rakenteilla ympäristölupien mu- kaisesti. Erityyppiset maamassat erotetaan toisistaan ja rakenteissa on erillinen suotove-
sien keräysjärjestelmänsä, josta vedet johde- taan käsittelyyn. Loppusijoitusalueelle ei raken- neta kaasunkeräysjärjestelmiä. Loppusijoitus- menetelmää käytetään, jos ei ole mahdollista kustannustehokkaasti käyttää mitään muuta kunnostusmenetelmää. Loppusijoitusalueesta ja käsittelystä mahdollisesti aiheutuvat ympä- ristövahingot ovat Salvor Oy:n vastuulla. Kä- sittelykeskuksen toiminnan järjestäminen ku- vataan tarkemmin arviointiselostuksessa, kun yleissuunnitteluratkaisut ovat tarkentuneet.
3.4.3 Vaihtoehto 2: käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille Vaihtoehdossa 2 (VE 2) pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 7,0 ha.
Käsittelykentän pinta-ala on noin 7,3 ha. Ken- tän päälle rakennetaan välivarastointialue mas- soille sekä alipainekäsittelyhalli. Vedet kerätään kentältä käsittelyyn noin 0,2 ha vedenkäsittely- alueelle. Suoja-alueiden pinta-ala on noin 4,4 ha ja leveys noin 50 metriä.
Vaihtoehdossa 2 pilaantuneiden maiden käsit- telyalueelle tuodaan pilaantuneita maita käsi- teltäväksi ja välivarastoivaksi noin 50 000 ton- nia vuodessa. Jätehuoltoyhtiö kompostoi öljy- pilaantuneita maita noin 10 000 tonnia vuodes- sa ja lievästi pilaantuneita maita käytetään jät- teiden peittomateriaalina. Stormossenin kaksi nykyistä ongelmajätteen allasta, joissa on tilaa noin 8 000 - 15 000 m³:lle, hyödynnetään myös pilaantuneiden maiden käsittelyssä.
Pilaantuneet maat käsitellään haitattomiksi ja ohjataan hyötykäyttöön stabiloimalla, pesutek- niikalla, alipainekäsittelyllä tai loppusijoittamal- la. Käsiteltyjä massoja voidaan käyttää käsit- telykeskuksen tai jätelaitoksen pohja- ja pinta- rakenteissa sekä kuljettaa massoja muualle hyötykäyttöön.
Käsittelykeskuksen toiminta on vaihtoehdon 1 kanssa samanlaista, lukuun ottamatta teolli- suuden sivutuotteiden käsittelyn poisjättämis- tä vaihtoehdosta. Käsittelykeskuksen toimin- nan järjestäminen kuvataan tarkemmin arvioin- tiselostuksessa, kun yleissuunnitteluratkaisut ovat tarkentuneet.
Kuva 5. Vaihtoehto 0: Pilaantuneiden maiden käsittely jatkuu nykyisellään.
Kuva 6. Vaihtoehto 1: Käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille ja teollisuuden sivutuotteille.
Kuva 7. Vaihtoehto 2: Käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille.
3.5 Käsittelytoimintaa ohjaavat suunnitelmat, selvitykset ja luvat
Voimassa olevat luvatLänsi-Suomen ympäristökeskus myönsi AB Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 § mukai- sen luvan Stormossenin jätehuoltoalueen laa- jentamiselle 13.6.2001. Myönnetty ympäristö- lupa koskee tavanomaisen jätteen loppusijoi- tusta, pilaantuneiden maiden käsittelyä ja on- gelmajätteen loppusijoittamista.
Käsittelykeskuksen edellyttämät selvitykset ja luvat
Käsittelykeskuksen perustamiseen tarvitaan seuraavia selvityksiä ja lupia:
• YVA-laki edellyttää, että kierrätysalueen ym- päristövaikutukset on selvitetty ennen kuin ympäristön kannalta ryhdytään olennaisiin toimiin. YVA-arvioinnin tulokset otetaan huo- mioon ympäristöluvassa tai siihen rinnastet- tavassa päätöksessä.
• YVA-selvityksen yhteydessä laaditaan luon- nonsuojelulaissa (1096/96) edellytetty Natu- ra-arvioinnin täydennys.
• Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivu- tuotteiden laitos- ja ammattimainen käsitte- ly ja hyödyntäminen edellyttää ympäristön- suojelulain (86/2000) mukaisen ympäristö- luvan.
• Rakentamista varten tarvitaan maakäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiset rakennus- luvat tai toimenpideluvat. Nämä luvat käsit- telee Mustasaaren rakennus- ja valvontalau- takunta.
Suunnitelmien riittävyydestä ja tarkentavista ympäristöselvityksistä sekä lupahakemuksista ehtoineen päättää ympäristölupaviranomainen Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta. Lupa- päätöksestä käy ilmi, miten YVA:n arviointise- lostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lau- sunto on otettu huomioon. Ympäristöluvassa annetaan määräykset, joilla ehkäistään ja vä- hennetään pilaantumista ja sen vaaraa sekä pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lisäksi lu- vassa määritellään ehdot toiminnalle, jota vi- ranomaiset valvovat.
Toiminnan aikainen seuranta ja hankkeen jäl- kiseuranta hoidetaan Salvor Oy:n laatu- ja
ympäristöjärjestelmän mukaisesti ja luvissa määriteltyjen ehtojen mukaan.
Valtakunnallisen jätesuunnitelmat tavoitteet Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuo- teen 2005 on esitetty ohjauskeinoja pilaantu- neiden maiden käsittelyyn
• Tavoitteena on poistaa ympäristölle ja ter- veydelle aiheutuva haitta kunnostamalla, kä- sittelemällä ja loppusijoittamalla pilaantuneet maat asianmukaisesti.
• Suomessa tulee olla noin 10 - 20 pilaantu- neiden maiden vastaanotto- ja käsittelyaluet- ta.
• Pilaantuneiden maiden jatkokäsittelyedelly- tyksiä parannetaan yhteisellä välivarastoin- nilla ja käsittelyllä.
• Jätesuunnitelmassa on painotettu alueelli- sen pilaantuneiden maiden käsittelyn ja lop- pusijoittamisen järjestämistä.
• Pilaantuneiden maiden kunnostusmenetel- mien tulee olla korkeatasoisia.
• Pilaantuneita maita käytetään mahdollisuuk- sien mukaan korvaamassa luonnon kiviai- neksen käyttöä maarakentamisessa.
• Lievästi pilaantuneet maat käytetään sellai- senaan tai esikäsiteltynä toissijaisissa koh- teissa, kuten suljettavien kaatopaikkojen peit- torakenteissa.
• Tavoitteena on, että pilaantuneet maat on kunnostettu seuraavien 10 - 20 vuoden ai- kana.
Teollisuuden jätteistä valtakunnallisessa jäte- suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2005 teollisuusjätteestä hyödynnetään keskimäärin 70 %. Tällä hetkellä energiantuo- tannon ja teollisuuden jätteistä hyödynnetään yli 60 %, joista kolmasosa raaka-aineena ja kaksi kolmasosaa energiantuotannossa. Ta- voitteena on, että luonnon maa-ainesten käyt- töä pyritään vähentämään ja korvaamaan käyt- tämällä jätemateriaaleja. Hyötykäytössä ote- taan huomioon jätteiden epäpuhtauksien aihe- uttamat riskit pinta- ja pohjavesille.
Salvor Oy:n hanke on jätesuunnitelman peri- aatteiden mukainen ja vahvistaa siten ympä- ristöhallinnon linjauksia pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden käsittelyn kehittämi- sestä.
Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuo- jelutavoitteista vuoteen 2005
Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) aset- tamat vaatimukset pohjaveden saastumisen estämiseksi voidaan täyttää ainoastaan osoit- tamalla sijoitusalueen tai muun laitoksen tur- vallisuus pitkällä aikavälillä. Direktiivissä kielle- tään pilaavien aineiden päästäminen suoraan veteen.
Ympäristöministeriö on laatinut toimenpideoh- jelman valtioneuvoston vesiensuojelupäätök- sen toteuttamiseksi 2000. Pintavesikuormituk- sen osalta päätöksessä on todettu, että jäte- laitokset suunnitellaan ja rakennetaan siten, että niiltä syntyy mahdollisimman vähän kaatopaik- kavesiä ja vesien laadun tulee säilyä mahdolli- simman puhtaana.
Vesien suojelun tavoiteohjelmassa esitettyjä keinoja ovat:
• Käytössä olevan täyttöalueen pitäminen mahdollisimman pienenä
• Käyttämättömien ja valmiiden osien peittämi- nen ja maisemointi
• Puhtaiden ja ulkopuolisten valumavesien pi- täminen erillään
• Lumen auraus käsittelyalueelta
• Vesien kierrättäminen kaatopaikka-alueella ja vesimäärän pienentäminen haihduttamalla
• Vedet puhdistetaan käyttäen parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa ennen niiden purkamista vesiin
Vesiensuojeluohjelmassa mainitut periaatteet ovat sovellettavissa pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden loppusijoittamiseen.
Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma on päivitetty 2002, kts. 4.1.2 ja 4.1.3 pilaantuneis- ta maista ja teollisuuden sivutuotteista Länsi- Suomessa. Alueellinen jätesuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen, mutta ei sitova. Se on tarkoitettu ohjaamaan alueellisen jätehuollon kehittämistä esim. jätteen käsittelypaikkojen perustamisessa ja sijoittamisessa.
Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa ja Län- si-Suomen ympäristökeskuksen alueellisessa jätesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden
asianmukaisen käsittelyn järjestäminen. Näi- den massojen käyttöön vaikuttavat tarvittavat luvat ja selvitykset materiaalien ympäristökel- poisuudesta.
Länsi-Suomen ympäristöohjelma vuoteen 2006
Ympäristöohjelmatyö on Länsi-Suomessa jaet- tu kahteen osaan: Länsi-Suomen ympäristö- strategiaan ja Länsi-Suomen ympäristöohjel- maan. Ympäristöstrategiassa määritellään ympäristön kehittämisen olennaiset painopis- teet. Ympäristöohjelmassa määritellään tar- kemmin tavoitteet, toimenpiteet, toimijat ja seu- rantatekijät kaikista ihmisen toimista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Ohjelman tavoitteena on määritellä lisäksi, miten havaittuja ongelmia voidaan poistaa ja miten vahvistetaan Länsi- Suomen ympäristön hyviä piirteitä.
Länsi-Suomen ympäristöohjelmassa todetaan, että Länsi-Suomessa edistetään keskitettyä lai- tosmaista jätehuoltoa sekä edistetään pilaan- tuneiden maiden tutkimusta ja kehitetään ris- kinarviointia. Ympäristöohjelmassa on myös todettu, että pohjavesialueilla sijaitsee Länsi- Suomessa useita kymmeniä pilaantuneiksi epäiltyjä alueita. Ympäristöohjelmassa on ase- tettu tavoitteeksi, että teollisuuden jätteet hyö- dynnetään mahdollisimman pitkälle raaka-ai- neena. Yhtenä jätehuoltoa koskevana toimen- pidesuosituksena on esitetty, että jätemääriä vähennetään hyödyntämällä lentotuhkaa ja ri- kinpoistojätettä sekä tehostamalla näiden käyt- töä.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alu- eidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneu- vosto päätti tavoitteista 2000. Tavoitteiden teh- tävänä on:
• Varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seik- kojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viran- omaisten toiminnassa
• Auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja raken- nuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoit- teet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympä- ristö ja kestävä kehitys
• Toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää en- nakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yh- tenäisyyttä
• Edistää kansainvälisten sopimusten täytän- töönpanoa Suomessa
• Luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valta- kunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa vuodelta 2001 todetaan, että "elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyö- dyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntaraken- netta ja eheyttämällä taajamia". Koska pilaan- tuneet kohteet sijaitsevat usein taajamaraken- teen sisällä, joten pilaantuneiden kohteiden puhdistaminen eheyttää yhdyskuntarakennet- ta sekä parantaa elinympäristön ja asumisen laatua tiivisti asutuissa kasvukeskuksissa.
Pohjanmaan maakuntasuunnitelma
Pohjanmaan maakunnan keskeiset suunnitte- luasiakirjat ovat maakuntasuunnitelma, maa- kuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakunta- suunnitelma on maakunnan ylin suunnittelu- asiakirja, joka toteutuu maakuntakaavan ja maakuntaohjelman kautta. Maakuntasuunnitel- ma on lakisääteinen, pitkän aikavälin strategi- nen suunnitelma, joka osoittaa maakunnan ta- voitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavat strategiset linjaukset. Pohjanmaan maakunta- suunnitelman yleisiä tavoitteita ovat taloudellinen kasvu ja hyvinvointi. Maakuntasuunnitelmasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/
1999).
Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa (Kaksi kieltä, yhtä mieltä) 2020 on todettu, että Pohjan- maalla panostetaan seudulliseen jätehuoltoyh- teistyöhön ja Ab Avfallsservice Stormossen Jä- tehuolto Oy on yksi kolmesta keskitetysti jäte- huoltoa harjoittavista yrityksestä Pohjanmaalla.
Pohjanmaan liitossa valmistellaan parhaillaan maakuntakaavaa, jonka lähtökohtana on nykyi- nen Vaasan rannikkoseudun seutukaava 11.4.1995. Seutukaavassa käsiteltiin luonnon- suojelua, virkistystä, asutusrakennetta, liiken- nettä, luonnonvaroja, kulttuurimaisemia ja ran- tojen käyttöä. Uutena osa-alueena maakunta- kaavassa käsitellään yhdyskuntateknistä huol- toa, joka sisältää energianhuollon, jätehuollon ja vesihuollon. Maakuntakaavaluonnos oli näh-
tävillä kesän 2004. Luonnoksessa Stormossen on kohdemerkinnällä jätteenkäsittelyalueena (ej).
4 YVA-menettely
4.1 YVA-menettelyn kulku
ArviointiohjelmaYVA-hankkeen ensimmäinen vaihe on arvioin- tiohjelman laadinta, joka sisältää:
• Ympäristön nykytilan kuvauksen
• Vaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin ra- jauksen
• Tarkasteltavat toteuttamisvaihtoehdot
• Suunnitelman tarvittavista ympäristöselvi- tyksistä
• Esityksen mahdollisista lisäselvityksistä
• Esityksen vaihtoehtojen vertailumenetelmäksi
• Suunnitelman tiedottamisen ja osallistumi- sen järjestämisestä
Arviointiselostus
YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan arviointiselostus arviointiohjelman ja siitä an- nettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta.
Arviointiselostus sisältää:
• Tietoa eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuk- sista ja niiden kohdentumisesta suunnitte- lualueella
• Ympäristövaikutusten merkittävyyden arvi- oinnin ja ympäristön reunaehtojen kuvauk- sen
• Eri vaihtoehtojen vertailun ja vertailumene- telmät
• Ehdotuksen ympäristövaikutusten seuranta- ohjelmaksi
• Alustavan suunnitelman haitallisten vaikutus- ten lieventämisestä ja riskeistä sekä tavoitteis- ta ympäristövaikutusten vähentämiseksi
• Ympäristöselvityksiä täydennetään arviointi- selostuksen yleisötilaisuudessa sekä ohjaus- ryhmän ja seurantaryhmän kokouksissa esiin tulleen palautteen ja yhteysviranomaisen oh- jelmasta antaman lausunnon mukaan
Kuva 8. YVA-menettely.
4.2 YVA-menettelyn aikataulu
Arviointimenettely käynnistyy, kun hankkeesta vastaava (Salvor Oy) toimittaa arviointiohjelma- raportin yhteysviranomaisena toimivalle Län- si-Suomen ympäristökeskukselle 26.4.2005.
Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelmas- ta sekä asettaa arviointiohjelman nähtäville ja pyytää kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lau- sunnot sekä varaa kansalaisille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Kuulemisaika on vähintään 30 päivää. Yhteysviranomainen an- taa lausuntonsa hankkeesta vastaavalle arvioin- tiohjelmasta kesällä 2005. Lausunto toimitetaan samalla tiedoksi hanketta käsitteleville viran- omaisille sekä kansalaisille, jotka ovat jättäneet mielipiteensä arviointiohjelmasta.
Ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset ja arviointi tehdään keväällä 2005. Arviointiselos- tus toimitetaan yhteysviranomaiselle lokakuus- sa 2005. Yhteysviranomainen pyytää arviointi- selostuksesta mielipiteet ja lausunnot. Kuule- misaika on vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää.
Arviointimenettely päättyy helmikuussa 2006, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä sekä toimittaa muut selostuksesta annetut lausun- not ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle (Sal- vor Oy). Lausunto toimitetaan samalla tiedok- si hanketta käsitteleville viranomaisille sekä kansalaisille, jotka ovat jättäneet mielipiteensä arviointiselostuksesta.
YVA-menettelyn päätyttyä Salvor Oy tekee pää- tökset mahdollisista jatkotoimista ja kohteen tarkemmasta suunnittelusta. Suunnitteluratkai- suissa esitetään mm. ehdotus käsittelykentän rakenteista, varastohalleista, alueen liikenne- järjestelyistä, vesienkäsittelystä sekä käytettä- vistä pilaantuneiden maiden käsittelymenetel- mistä. YVA:n, suunnitelmien ja tarkentavien ympäristöselvitysten pohjalta laaditaan ympä- ristölupahakemus, joka jätetään viranomaisil- le vuoden 2006 aikana, jos hankepäätös teh- dään. Hanke toteutuu vuosien 2006 - 2007 ai- kana, jos luvat hankkeelle myönnetään. Aika- tauluun vaikuttaa lupien käsittelyyn kuluva aika.
Käsittelykeskus toimii noin 15 - 20 vuoden ajan.
Loppusijoitusalueen ympäristövaikutuksia seu- rataan toiminnan päättymisen jälkeen vähintään
30 vuoden ajan tai siihen saakka kun voidaan luotettavasti todentaa, ettei ympäristövaikutuk- sia enää aiheudu.
YVA-menettelyn aikataulu on esitetty tarkem- min liitteessä 2.
4.3 Arviointimenettelyn osapuolet
YVA-organisaatiosta on säädetty YVA-laissa (267/1999) ja asetuksessa (268/1999). Orga- nisaatio ja arvioinnin tekevä projektiryhmä on esitetty tarkemmin liitteessä 1.Hankkeesta vastaava
Hankkeesta vastaava on Salvor Oy, joka huo- lehtii YVA-menettelyn järjestämisestä ja arvi- ointityöstä, tiedottamisesta, hankkeen valmis- telusta ja toteuttamisesta sekä tarvittavien lu- pien hakemisesta.
Yhteysviranomainen
Yhteysviranomaisena toimii Länsi-Suomen ympäristökeskus. Yhteysviranomaisen tehtä- viin kuuluvat mm. YVA-ohjelman ja selostuk- sen nähtävillepanot, julkiset kuulemiset, lausun- tojen ja mielipiteiden kerääminen sekä kokoa- vien lausuntojen antaminen arviointiohjelmas- ta ja selostuksesta.
Arviointityön tekevät asiantuntijat
Ympäristövaikutusten arviointityön (YVA) teke- vät Tieliikelaitoksen Konsultoinnin, Suomen Luontotieto Oy:n ja Ramboll Finlandin muodos- tama projektiryhmä. Projektiryhmän asiantun- tijat vastaavat oman erikoisalueensa ympäris- töselvityksistä.
Ohjausryhmä
Hankkeesta vastaava kokoaa arviointityötä var- ten ohjausryhmän, johon kuuluvat jätehuolto- yhtiön, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Mustasaaren teknisen keskuksen ja ympäris- tönsuojelun, Pohjanmaan liiton, Salvorin ja Tie- liikelaitoksen Konsultoinnin edustajat. Arvioin- tiselostusvaiheessa ohjausryhmä täydentyy kunnanhallituksen edustajalla. Ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa tiedonkulku hankevas- taavan, viranomaisten, selvitysten laatijoiden ja muiden hankkeeseen liittyvien tahojen välillä.
Arviointimenettelyn aikana järjestetään kolme ohjausryhmän kokousta. Ensimmäinen ko- kous on hankkeen aloituskokous, jossa käsi- tellään arviointiohjelman luonnosta. Toinen ko- kous järjestetään elokuussa, kun yhteysviran- omaisen antama lausunto arviointiohjelmasta on valmistunut. Kokouksessa esitellään lisäk- si alustavasti arviointiselostuksen luonnosta.
Kolmas ohjausryhmän kokous järjestetään lo- kakuussa ja kokouksessa käsitellään arviointi- selostusraporttiin tulleita korjauksia.
Sidosryhmäseminaari
Vuoropuhelun suunnittelua ja kohdentamista varten tehdään sidosryhmäkartoitus.
Sidosryhmien tehtävänä on kahdessa sidos- ryhmäseminaarissa tuoda esiin näkemyksen- sä hankkeesta vastaavan tiedoksi, siten että ympäristövaikutusten arvioinnissa ja suunnit- telussa voidaan ottaa huomioon mahdollisim- man hyvin eri osapuolten näkemykset. Sidos- ryhmiä ovat mm. maanomistajat, vaikutusalu- een asukkaat ja asukasyhdistykset ja kansa- laisjärjestöt, ympäristöjärjestöt ja luontoharras- tajat.
Sidosryhmäseminaarissa hankkeesta tiedotta- minen on avointa ja tilaisuuteen osallistuvilla on mahdollisuus antaa ja saada yksilöidympää palautetta. Seminaarin etuna on lisäksi, että suunnittelua varten saadaan tietoa, joita ei vi- rallisia kanavia pitkin ole saatavissa, esim. luon- tokohteista, virkistysreiteistä tai päivittäisestä liikkumistarpeista.
Sidosryhmäseminaarit I ja II järjestetään ennen arviointiohjelman- ja selostuksen yleisötilai- suuksia. Toisen seminaarin jälkeen arviointise- lostukseen voidaan vielä korjata tärkeimpien intressiryhmien painotuksia ja keskittyä arvioin- nissa heidän esiin ottamiinsa seikkoihin. Sidos- ryhmät saavat seminaarin kutsut noin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta.
Kuva 9. Organisaatio.
4.4 Tiedottaminen
YVA-menettelyn tavoitteena on vaikutusten ar- vioinnin lisäksi parantaa tiedonkulkua ja lisätä sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Tiedot- tamisen periaatteita ovat:
• Länsi-Suomen ympäristökeskus vastaa vi- rallisista kuulemisista ja arviointiraporttien nähtävilläolosta sekä mielipiteiden ja lausun- tojen kokoamisesta.
• Salvor Oy vastaa hankkeeseen liittyvästä muusta tiedottamisesta, kuten ohjaus- ja sidosryhmien kokouksista, yleisötilaisuuk- sista, asukaskyselyistä, lehdistötiedotteista ja sidosryhmäkutsuista.
• Avoin vuoropuhelu sidosryhmien kanssa li- sää tiedonsaantia ja osallistumismahdolli- suuksia ja siten edistää YVA-arvioinnin on- nistumista.
• YVA:ssa edistetään kansalaisten näkemys- ten huomioon ottamista käsittelykeskusta koskevassa suunnittelussa.
• YVA:n aikana annettua palautetta käytetään koettujen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa (sosiaaliset vaikutukset ja koe- tut terveysvaikutukset).
• Vuoropuhelun onnistuminen vaatii hankkees- ta kiinnostuneiden aktiivista osallistumista YVA- menettelyn tilaisuuksiin ja mielipiteiden ilmaisemista.
Virallinen kuuleminen ja nähtävillä olo Länsi-Suomen ympäristökeskus kuuluttaa ar- viointiohjelman ja -selostuksen vireilläolosta ja asettaa ne nähtäville. Kuulutukset julkaistaan alueellisissa sanomalehdissä. Kuulutuksessa kerrotaan nähtävilläoloaika ja nähtävilläolopai- kat sekä tiedotetaan yleisötilaisuudesta. Lisäksi kuulutuksessa kerrotaan YVA-hankkeen sisäl- löstä ja arvioitavista vaihtoehdoista.
Arviointiohjelmasta ja selostuksesta annetut viralliset lausunnot ja kansalaisten mielipiteet postitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskuk- seen tai toimitetaan yhteysviranomaiselle säh- köpostitse.
Mielipiteensä jättäneet tahot saavat ympäris- tökeskuksen lausunnon sekä arviointiohjel- masta että selostuksesta. YVA -menettelyyn voivat osallistua kaikki kansalaiset.
Yleisötilaisuudet
Vuoropuhelua varten järjestetään kaksi yleisö- tilaisuutta, joissa kansalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään ja kysymyksiä hankkees- ta:
• Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään arviointiohjelman valmistuttua huhtikuussa 2005. Yleisötilaisuudessa tiedotetaan käsit- telykeskuksesta ja sen vaihtoehdoista sekä osallistumismahdollisuuksista ja vuoropuhe- lun järjestämisestä. Lisäksi kerätään näke- myksiä ja mielipiteitä kansalaisilta vaikutus- ten arviointia varten.
• Toinen yleisötilaisuus järjestetään arviointi- selostuksen valmistuttua lokakuussa 2005, jossa esitellään ympäristövaikutusten arvi- oinnin tuloksia ja alueen alustavaa yleissuun- nitelmaa. Ympäristövaikutuksista käydään keskustelua hankkeen jatkosuunnittelun poh- jaksi.
Kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautet- ta yleisötilaisuuden jälkeen hankkeesta vastaa- valle (Salvor Oy) ja asiantuntijoille asukasky- selylomakkeella, sähköpostilla, puhelimella tai kirjeellä. Nimellä ja yhteystiedoilla jätetty palaute toimitetaan ympäristökeskukseen ja se käsi- tellään virallisena palautteena. Palautetta voi halutessaan antaa myös nimettömänä. Hank- keesta vastaavalle ja asiantuntijoille nimettö- mänä jätetty palaute on epävirallista ja sitä käy- tetään arviointityön tekemisessä.
Ryhmähaastattelu
Jätehuoltoyhtiön, Lohja Ruduksen ja Lemmin- käisen työntekijöille järjestetään ryhmähaastat- telu, jonka perusteella arvioidaan työntekijöiden kokemia työoloihin kohdistuvia vaikutuksia esim.
koetut vaikutukset, kuten huoli työterveydestä tai työolosuhteista.
Yleisötilaisuuskutsut ja esitteet
Salvor lähettää yleisötilaisuuskutsut sidosryh- mille ja lehdistölle sekä paikallisradioille. Kut- sut postitetaan noin viikkoa ennen yleisötilai- suutta.
Arviointiohjelman ja selostuksen tiivistelmät laa- ditaan jaettavaksi yleisötilaisuuksissa. Ensim- mäisessä yhteenvedossa käsitellään YVA:n läh-
