6 KAIVOSHANKKEEN TEKNINEN KUVAUS 6.1 Hankkeen elinkaari
VE 1.2 , pintavalutuksen vaikutus huomioitu
V [kg/d]
V [kg/d]
VI-VIII [kg/d]
IX-X [kg/d]
ka [kg/d]
Taulukko 6.13. VE 2; keskimääräiset kuormitukset ylitevesien purkujaksoittain (touko-, ke-sä-elo- ja syys-lokakuut) sekä vuosikeskiarvo. Lisäksi on huomioitu pintavalutuksen lisä-puhdistusteho.
Kuormituksia laskettaessa on oletettu, että selkeytysaltaan ylitevedet ovat laadultaan samanlaisia kussakin vaihtoehdossa ja kuormitusten erot johtuvat juoksutusmääristä.
6.17 Kuljetukset ja muu liikenne
Siilinjärven kaivokselta saatujen kokemusten perusteella Soklin kaivoksen aiheuttaman liikenteen välillä Savukoski – Sokli arvioidaan olevan rakennusvaiheessa 30–40 rekkaa/vrk ja n. 300 henkilö-autoa/vrk. Kaivoksen toiminnanaikaisen liikenteen arvioidaan olevan 15–30 rekkaa/vrk ja 350–300 henkilöautoa/vrk. Ohiajoina luvut ovat kaksinkertaiset.
Liikenteen ilmapäästöt
Soklin kaivoksella maantiekuljetuksiin käytettävistä ajoneuvoista ja henkilöliikenteestä, rakennus-vaiheen aikaisista maanrakennustöistä sekä kaivostoiminnan aikana kaivosalueella tapahtuvasta työliikenteestä (dumpperit, kaivinkoneet ym.) aiheutuu ilmaan pakokaasu- ja maantiepölypäästöjä.
Ilmapäästöt keskittyvät arkipäiviin klo 6.00–22.00 väliseen aikaan ja kuljetusreittien varrelle.
6.18 Jätteet
Jätteiden kuljetus ja käsittely liitetään kunnalliseen jätehuoltoon. Kaikki kierrätettävät materiaalit, kuten metalliromu, muovi, pahvi ja paperi toimitetaan hyötykäyttöön ja sekajätteelle on omat jä-tesäiliönsä. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet (jäteöljy, kiinteät öljyjätteet, akut ja paristot jne.) kerätään erilleen ja toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kun jätehuolto järjestetään edellä kuvatulla tavalla, ei Sokliin ole tarvetta rakentaa omaa kaatopaikkaa.
Tuotannon sivutuotteena syntyvä rikastushiekka varastoidaan erilliselle rikastushiekan läjitysalu-eelle.
6.19 Päästöt ilmaan, maaperään ja pohjaveteen
Kivipölyä voi levitä ympäristöön toiminnan eri vaiheissa: kuljetuksissa kaivosalueen sisällä, murs-kauksessa ja lastauksissa. Louhinnassa ei tapahdu merkittävää pölyämistä johtuen malmin kosteu-desta. Rikastusprosessit ovat märkäprosesseja, joten niistä ei aiheudu pölyämistä laitoksen ulko-puolelle. Kun rikaste on kuivattu, on pölyämisen vaara sen käsittelyssä ja siirtämisessä siiloon ja edelleen kuljetukseen.
Murskauksen ja siilon pölynpoistojärjestelmä tehdään niin erikseen päätettäessä.
Rakentamisesta, louhinnasta, kaivosalueen energiantuotannosta, kuljetuksista ja henkilöliikenteestä aiheutuu päästöjä ilmaan.
Normaalissa tuotantotoiminnassa maaperään tai pohjaveteen ei tule päästöjä. Kemikaalit ja poltto-aineet säilytetään allastetuissa säiliöissä. Vahinkotilanteisiin varaudutaan säädösten edellyttämällä tavalla.
Tuotannon sivutuotteena syntyvän rikastushiekan varastoinnista aiheutuu maaperä- ja pohja-vesikuormitusta, kun sadevesi imeytyy täyttöön ja suotautuu edelleen pohjaveteen liuottaen samal-la rikastushiekasta metalleja ja muita komponentteja, jotka nostavat pohjaveden konsentraatioita.
Osa liuenneista aineista pysyy liukoisessa muodossa ja osa pidättyy maaperään riippuen kunkin ai-neen geokemiallisista ominaisuuksista ja ympäristöolosuhteista.
Vastaavia päästöjä syntyy vähemmässä määrin prosessivesikierron selkeytysaltaiden alueella. Si-vukiven varastointitarvetta ei ole, eikä siten myöskään siitä johtuvia maaperä/ pohjavesipäästöjä.
6.20 Melu ja tärinä
Kaivostoiminnassa syntyy melua ja tärinää useissa toiminnoissa rakennus- ja tuotantovaiheissa.
Tuotantoaikana malmin louhinta, murskaus, jauhaminen, rikastamon prosessilaitteet, pumppaamot, työkoneet, rautatiekuljetukset ja muu liikenne aiheuttavat melua ja tärinää. Malmin louhinta Sok-lissa tapahtuu kaivamalla, eikä louhintaräjäytyksiä suoriteta, mikä vähentää melu- ja tärinävaiku-tuksia. Tuotantoaikana alueella ei enää suoriteta rikastushiekka-altaiden ja selkeytysaltaiden ra-kennustöitä, jolloin pää-äänilähteet suuntautuvat enemmän kaivosalueelle sekä rikastamon yhtey-teen. Avolouhoksilla suoritettava murskaustoiminta on suunniteltu sijoitettavaksi maan alle noin 100 m:n syvyyteen, jolloin siitä ei aiheutuisi maanpinnalle melua lainkaan.
Maantieliikenne aiheuttaa oman melu- ja tärinävaikutuksensa. Liikenne on suurimmillaan raken-tamisvaiheessa.
Alueella ei ole melua aiheuttavia toimintoja tällä hetkellä. Asutusta ja häiriytyviä kohteita alueella on vain vähän ja pysyvää asutusta on ainoastaan Ainijärven rajavartioasemalla ja Tulppion Majoil-la.
6.21 Paras käytettävissä oleva tekniikka, BAT
BAT-arvioinnissa on huomioitu soveltuvin osin EU:n IPPC-toimiston valmistelema kaivostoiminnan sivutuotteiden käsittelyä koskeva dokumentti ”Reference Document on Best Available Techniques for Management of Tailings and Waste-Rock in Mining Activities, July 2004”.
Kaivosalueelle sijoittuu malmin louhinta- ja rikastustoimintoja sekä sivutuotteiden varastointialueita. Alueelle ei kuitenkaan varastoida sivukiveä, koska sitä ei toiminnassa muodostu.
BAT-arviointi on tehty siltä osin kuin se Soklin toimintoja koskee. BAT:n yleisperiaatteiden (BAT-dokumentti 4.1) mukaisesti toiminnassa noudatetaan parhaiten soveltuvaa louhintamenetelmää rapamalmeille, jolloin samalla minimoidaan syntyvien sivutuotteiden määrä.
Myös rikastushiekan varastoinnissa pyritään minimoimaan syntyvät ympäristövaikutukset ja varastoinnin vaatima aluevaraus. Rikastushiekan varastoinnille on tutkittu useita eri vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat mahdollisimman haitattoman materiaalin varastoinnin. Rikastushiekan hyötykäyttömahdollisuudet ovat kaivosalueen sijainnista johtuen verrattain vähäiset. Hankkeen elinkaari on pyritty huomioimaan BAT-dokumentin kohdassa 4.2 esitetyn mukaisesti.
Ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi on YVA:n yhteydessä laadittu kattavia perustilaselvityksiä BAT-dokumentin kohdassa 4.2.1.1 mainituista aihealueista. Tuotannossa syntyvän rikastushiekan
ominaisuuksia on tutkittu kohdan 4.2.1.2 mukaisesti. Rikastushiekka-aluevaihtoehtojen suunnittelussa on pyritty huomioimaan kohdassa 4.2.1.3 mainitut tekijät sekä jälkihoidon osalta kohdan 4.2.4 vaatimukset. Seuraavissa kappaleissa on arvioitu hieman tarkemmin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa eri toiminta-alueiden osalta.
Louhinta
Malmin louhinta poikkeaa tavanomaisesti avolouhinnassa käytettävästä pengerlouhinta ja poraus-panostus-lastaus -menetelmästä. Malmin ominaisuuksien johdosta voidaan rapautunut kiviaines lastata suoraan kuljetuskalustoon kaivinkoneilla. Räjäytysaineiden käyttöä ei tulla louhinnassa normaalioloissa tarvitsemaan. Muutoin louhinta tehdään siten, että luiskastabiliteetti ja muut turvallisuusnäkökohdat vastaavat louhittavan materiaalin vaatimuksia. Käytettävä louhintamenetelmä ei nosta mm. louhosten kuivatusveden typpipitoisuuksia, mikä vähentää tältä osin toiminnan ympäristövaikutuksia. Louhittaessa fosforin suhteen rikastunutta rapamalmia on muodostuvan rikastushiekan määrä merkittävästi vähäisempi kuin köyhempää kovan kiven malmia louhittaessa.
Rikastusprosessi
Soklin rikastusprosessi vastaa hyvin pitkälle BAT-dokumentissa kuvattua Siilinjärven rikastusprosessia: murskaus-jauhatus-flotaatio-sakeutus-suodatus. Prosessi edustaa parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa Sokli-tyyppisen apatiittimalmin rikastuksessa.
Rikastushiekan varastointi
Rikastushiekka-alue sijoitetaan topografisesti ja hydrogeologisesti soveltuvalle alueelle ja rajataan moreenirakenteisella padolla (BAT 2.4.2.2).
YVA-prosessiin liittyvässä rikastushiekan varastointialueiden alustavassa suunnittelussa on pyritty huomioimaan BAT-dokumentin kohdassa 4.2.1.3 mainitut tekijät soveltuvin osin ja varastoinnin ympäristövaikutukset on arvioitu YVA:n yhteydessä BAT:n mukaisesti. BAT:ssa mainitut riskinarvioinnit ja turvallisuussuunnitelmat, toimintamanuaalit yms. tehdään hankkeen edistyessä lainsäädännön vaatimusten mukaisesti, kun hankkeen lopullinen toteutusvaihtoehto on selvillä.
Patojen suunnittelussa pyritään huomioimaan BAT:n kohdassa 4.4 esitetyt turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat.
Tarvittava rikastushiekan läjitysalue maisemoidaan peitto- ja kasvukerroksella erillisen jälkihoitosuunnitelman mukaisesti. Tässä YVA-selostuksessa on esitetty jälkihoidon yleiset periaatteet. Esitettyjen läjitysaluevaihtoehtojen suunnittelussa on pyritty huomioimaan jälkihoidon vaatimukset BAT:n mukaisesti.
Rikastushiekan ympäristökelpoisuus on pääasiallisen malmijakeen osalta selvitetty soveltuvin osin BAT:n mukaisesti (kohta 4.2.1.2 ja Annex 4): mm. mineraalikoostumus ja kemiallinen koostumus, ABA-testaus, liukoisuustutkimukset. Muiden mahdollisesti louhittavien malmityyppien osalta ei toistaiseksi ole käytettävissä kaikkia BAT:n mukaisia arviointiparametreja. Tutkitun fosforimalmin rikastushiekka ei omaa haponmuodostuspotentiaalia. Rikastushiekan ja syntyvien suotovesien laadun perusteella ei synteettisiä pohjarakenteita arvioida tarvittavan (BAT 4.3.10.1). Suotovesien hallinta pyritään järjestämään muilla keinoin, mm. sijoittamalla läjitysalue luonnostaan heikosti vettä läpäisevälle alueelle (suoalueet). Allasalueilta (rikastushiekka-alue, selkeytysaltaat) purkautuvia suotovesiä voidaan myös palauttaa takaisin altaille keräämällä suotovedet ojitusjärjestelyin ja pumppaamalla ne takaisin altaille (palautusvesipumppaamot), mikä on BAT:n mukaista tekniikkaa.
Vesimäärät ja vesien käsittely
Toiminnan vesitase on arvioitu BAT:n mukaisesti. Toiminnassa syntyvät vedet käsitellään prosessivesikierrossa ja ylimääräiset vedet poistetaan kierrosta purkuvesistöön. BAT:n kohdan 4.3.11.1 mukaisesti prosessivettä pyritään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti. Vesien allaskäsittely ja mahdollinen kemikalointi kiintoainespitoisuuden vähentämiseksi on BAT-dokumentin kohdan 4.3.11.4 mukainen. Mahdollinen kosteikko/pintavalutuskenttäkäsittely on BAT-dokumentin kohdan 4.3.11.5 mukaista tekniikkaa.
Raaka-aineiden laatu ja kulutus
Toiminnan raaka-aineena käytetään apatiittimalmia, joka rikastetaan kaivosalueella.
Teknistaloudellisen toiminnan kannalta pyritään louhimaan mahdollisimman korkealaatuista malmia.
Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen
Tuotantotoiminnassa syntyvien sivutuotteiden (lähinnä rikastushiekka) määrä pyritään minimoimaan mahdollisimman tehokkaalla rikastusprosessilla teknisten mahdollisuuksien rajoissa.
Muiden tuotannossa syntyvien jätteiden (mm. öljyjätteet) haitallisuus minimoidaan asianmukaisella jätteen keräyksellä ja jatkokäsittelyllä.
Käytettävien aineiden haitallisuus
Tuotannossa käytettävistä kemikaaleista on tietoja kohdassa 6.14. Tuotannossa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään ympäristön kannalta mahdollisimman haitattomia kemikaaleja.
Tuotannossa käytettyjen aineiden ja jätteiden uudelleenkäyttö
Tuotannossa ja kuljetuksissa käytettyjä kemikaaleja/polttoaineita ei voi kierrättää. Tuotannossa syntyvä rikastushiekka varastoidaan kaivosalueelle. Rikastushiekan hyödyntäminen on alueen sijainnista johtuen haastavaa.
Päästöt ja ympäristövaikutukset
Tuotannosta syntyvät päästöt ja niiden ympäristövaikutukset on kuvattu kappaleissa 9, 10 ja 11.
BAT-asiakirjassa ei ole määritelty päästö- tai pitoisuustasoja eri kaivostyypeille, vaan päästöjen osalta sovelletaan tapauskohtaista harkintaa.
Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista
Päästöjen vähentämistoimilla ei ole ristikkäisvaikutuksia, koska käytetyistä vedenkäsittelymenetelmistä ei synny haittoja toisaalle (esim. lietteenkäsittely).
6.22 Riskit
Toimet onnettomuuksien estämiseksi
Kaivokselle laaditaan turvallisuusselvitys ja -suunnitelma sekä tehdään toimintajärjestelmä, joka sisältää laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmän. Toimintajärjestelmän toimivuutta arvioidaan sisäisin ja ulkoisin auditoinnein. Kaivoksen eri toiminnoille ja työvaiheille laaditaan toimintaohjeet sisältäen työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun vaatimat toimenpiteet. Toiminnan riskitekijöistä tehdään riskianalyysi ennen toiminnan aloitusta. Sen pohjalta laaditaan suunnitelmat ja ohjeet ris-kien minimoimiseksi. Mm. polttoaineiden säilytykseen liittyviä riskejä vähennetään säiliöillä, jois-sa on suoja-altaat ja varohälyttimet. Mahdollisten vahinkojen vuoksi öljysäiliöiden varastoalue
päällystetään öljysoralla ja valumavedet ohjataan öljynerotuskaivoon. Paikalle varataan imeytystä varten turvesäkkejä.
Rikastushiekka-altaiden padot kuuluvat patoturvallisuuslain määräysten piiriin, joten niistä tehdään vahinkovaaraselvitys ja riskikartoitus. Patojen kuntoa tarkkaillaan patoturvallisuuskansion suunni-telman ja ohjeiden mukaisesti.
Käytettävistä kemikaaleista tehdään kemikaalilain mukaiset kartoitukset ja selvitykset ja noudate-taan REACH-ohjeistusta.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Kaivokselle laaditaan suunnitelma, joka kattaa kaikki onnettomuus- ja uhkatilanteet normaaliolois-ta poikkeusoloihin vastuiden ja viranomaismääräysten mukaisesti päämääränä työntekijöiden, asi-akkaiden ja ympäristön suojaaminen, omaisuuden suojelu ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.
Pelastusviranomaisille toimitetaan tarvittavat tiedot ja selvitykset ml. rikastushiekka-altaiden pato-onnettomuuden vahingonvaaraselvitys ulkoista pelastussuunnitelmaa varten.