Vaihtoehdot 1–2 Kaikki toiminnot Suomessa
Vaihtoehto 1 Toi-minnot Soklissa
Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 1 sekä
niobin tuotanto
Soklissa
• kaivostoiminta
• murskaus
• jauhaminen
• rikastaminen - fosfaatit - magnetiitti
• tuotteiden veden-poisto
• tuotteiden kuljetus
Soklissa
• vaihtoehto 1
• niobin tuotanto 0-vaihtoehto
Ei toimenpiteitä
Ei toimenpiteitä
• kaikki rakennukset puretaan
• alue maisemoidaan
• näytteet varastoi-daan muualle
Soklissa
• tiloja maan alleja maan päälle
• rikastushiekka-alueiden sijoittamisen vaihtoehdot ja vesienkäsittelyn optimointi
• rikastamon sijoittamisen vaihtoehdot
Soklissa
• kaivostoiminta
• mahdollinen murskaus
• mahdollinen jau-haminen,
malmin kuljetus Kov-doriin
Vaihtoehto 3 Yhteistyö venäläisten
kanssa
että jäätymistä pitkien kuljetusten aikana ei tapahdu ja tuotteet voidaan purkaa kuljetusvälineestä häiriöttä.
Rikasteet toimitetaan asiakkaille rautateitse. Rautatien suunnittelu ja sen YVA-prosessi ovat käyn-nissä samanaikaisesti kaivos-YVA:n kanssa omana menettelynään. Lopullinen rautatien linjausva-linta tehdään näiden selvitysten perusteella.
Toimintojen keskittäminen Soklin alueelle edellyttää 220 kV voimajohdon rakentamista. Voima-johdon suunnittelu ja sen YVA-prosessi ovat käynnissä samanaikaisesti kaivos-YVA:n kanssa omana menettelynään. Lopullinen voimajohdon linjausvalinta tehdään näiden selvitysten perusteel-la.
Malmin kaivualueen kuivatusvedet pyritään johtamaan kaivostoiminnan ohi puhtaina vesinä vesis-töön tai käyttämään prosessivesinä. Muu tarvittava puhdas vesi on tarkoitus ottaa Nuorttijoen ve-sistöstä.
Rikastushiekan käsittely- ja varastointialtaalle sekä siihen liittyville selkeytysaltaille on suunniteltu kolme vaihtoehtoa, jotka esitellään kohdassa 6.2.
Sokliin rakennetaan myös tarvittavat apurakennukset ja -tilat, autotallit, korjaamot, huolto- ja sosi-aalitilat sekä tarvittava kunnallistekniikka. Kaavoitus ohjaa rakentamista. Asuntojen rakentaminen, niiden määrä, taso ja paikka ratkeavat lopullisesti kaavoituksen jälkeen ja erityisesti Savukosken kunnan laatiman Soklin valmistautumishankkeen valmistuttua.
Vaihtoehto 1:n vaatimat päärakenteet ja -toiminnot on esitetty kaaviomaisesti kuvassa 5.2 ja kart-tapohjalla liitteessä 2.1.
Kuva 5.2. Kaaviokuva kaivoshankkeen vaatimista päärakenteista ja tärkeimmistä toiminnoista vaihtoehto 1:ssä ja vaihtoehto 2:ssa. Vaihtoehto 2:n vaatimat lisärakenteet merkitty sinisellä.
Maanläjitysalueet
Mursk aamo Voimajohto
Rautatie Rik astamo
Rik astushiek an läjitysalue
Niob imalmin rik astushiek an läjitysalue Niob imalmin
rik astamo Kaivosalue
5.1.2 Vaihtoehto 2: Toiminnot Soklissa sekä niobin tuotanto
Tässä vaihtoehdossa toteutetaan vaihtoehto 1 ja lisätään tuotantoon niobituotanto. Niobin tuotanto perustuu Soklin karbonatiittimassiiviin sisältyvän niobimineraalin, pyrokloorin rikastamiseen ja edelleen jalostamiseen. Pyrokloori ainoana niobia sisältävänä mineraalina sisältää myös vähäisiä määriä uraania, tantaalia ja toriumia. Niobia on sekä pienehköinä esiintyminä erillään fosforimal-meista että myös osaan fosforimalmeihin liittyvinä siten, että esiintymät sijaitsevat suurimman fos-forimalmion ja Pierkulin alueen välisellä alueella (liite 2.1).
Erityisesti niobimalmit sisältävät luonnon radioaktiivisia aineita. Käsiteltäessä malmeja, joissa Nb-pitoisuus on riittävä Nb-tuotantoon ja säteilytaso ylittää annettavat raja-arvot, noudatetaan suunni-telmia, jotka säteilysuojelusta tullaan esittämään radiologisen perustilaselvityksen valmistuttua. Sä-teilylain mukaisen perustilaselvityksen väliraportti (Solatie ym. 2008) liittyy tähän YVA-selostukseen erillisraporttina.
5.1.3 Vaihtoehto 3: Yhteistyö venäläisten kanssa
Tässä vaihtoehdossa Soklin esiintymän fosfaatti- ja muut edellä mainitut malmit hyödynnetään yh-teistyössä venäläisten kanssa. Tarkoituksen on, että Soklin malmi rikastetaan Kovdorissa olevissa valmiissa rikastuslaitoksissa ja tuotteet toimitetaan asiakkaille Murmanskin sataman kautta.
Malmin käsittelytapa Soklissa riippuu täysin malmin kuljetustavasta Venäjän puolelle. Mahdollisia tapoja on neljä, malmin siirto rautateitse, maanteitse, kuljettimella tai pumppaamalla (kuva 5.3 se-kä liitteet 2.2 ja 2.3).
Kuljetus rautateitse/maanteitse: Malmi lastataan suoraan kaivuualueilta vaunuihin/kuorma-autoihin ja kuljetetaan Venäjälle Kovdorin laitoksille, jossa on jo lähes kaikki tarvittavat laitteistot malmin käsittelyä ja rikastamista varten. Vaihtoehto edellyttää rautatien/maantien rakentamista Soklista Kovdoriin. Rautatien vaikutusten arviointi esitetään tässä selostuksessa. Vaihemaakunta-kaavassa osoitettava yhteystarve koskee kaikkia kuljetusvaihtoehtoja.
Kuljetus kuljettimella: Sokliin rakennetaan malmin murskauslaitokset. Malmi siirretään kuljetti-mella esimurskattuna Venäjälle Kovdorin laitoksille edelleen jalostettavaksi. Kuljetin voidaan ra-kentaa esim. jollekin edellä rautatievaihtoehdossa esitetylle reitille, sillä vaihemaakuntakaavassa osoitetaan yhteystarve malminkuljetukselle. Kuljetin voidaan rakentaa maan pinnan yläpuolelle si-ten, että sen ali pääsee kulkemaan.
Kuljetus pumppaamalla: Sokliin tulee rakentaa myös jauhatuslaitos, josta tuote pumpataan lietteenä Venäjälle Kovdorin laitoksille edelleen jalostettavaksi. Malmin pumppaus tapahtuu vesi-lietteenä, minkä vuoksi toiminnassa tarvitaan vettä.
Kaikissa kuljetustavoissa tarvitaan liikkuvan kaluston huolto- ja korjaustilat, muut aputilat, infra ja energian hankintaan liittyvät rakenteet. Vesistörakentaminen ei juuri poikkea vaihtoehto 1:stä, koska suurin osa vesien käsittelystä perustuu itse kaivuualueella olevien vesien käsittelyyn sekä kaivuualueen kuivatuksesta ja vesien puhdistuksesta tuleviin vesiin. Rikastushiekka-allasta ei tarvi-ta, mutta tätä huomattavasti pienempi raakaveden hankintaa varten rakennettava allas tarvitaan.
Tässä vaihtoehdossa myös laitosten (murskaus ja jauhatuslaitokset sekä raakavesiallas) sijoittelu tehdään vaihtoehdoista 1–2 poikkeavalla tavalla, koska toiminta voidaan keskittää esiintymän itä-puolelle. Keskittäminen itäpuolelle on myös toiminnallisesti järkevää ja taloudellista. Riippuen kansainvälisen YVA-prosessin tuloksista vesien käsittely ja poistevesien johtaminen ja niiden suunta voi olla myös itään. Prosessi etenee tässä vaihtoehdossa myös Venäjän ympäristö- ym. laki-en mukaan.
Tarvittava energia saadaan 220 kV:n linjastolla joko Suomen puolelta Kokkosnivan voimalaitok-selta tai siirtojohtoa pitkin Venäjän puolelta.
Sokliin rakennetaan myös tarvittavat apurakennukset ja -tilat, autotallit, korjaamot, huolto- ja sosi-aalitilat, asuntoja sekä tarvittava kunnallistekniikka.
Tässä vaihtoehdossa voi myös niobimalmien hyödyntäminen tulla kyseeseen.
Kohdassa 6.4 on eritelty tarkemmin rakennettavat tilat eri vaihtoehdoissa.
Kuva 5.3. Kaaviokuva kaivoshankkeen vaatimista päärakenteista ja tärkeimmistä toimin-noista vaihtoehto 3:ssa.
5.2 Rakenteiden sijoittamisen vaihtoehdot
YVA-menettelyn aikana hankesuunnitelmiin tuli mukaan lisävaihtoehtoja rikastushiekka-altaan si-joittamiselle ja ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kolmea rikastushiekka-altaan sijoi-tusvaihtoehtoa. Sijoitusvaihtoehdot on esitelty tarkemmin kohdassa 6.2 ja liitteessä 2.1. Rikastus-hiekka-altaan sijoitusvaihtoehto VE1.1 on ”vanha” YVA-ohjelman mukainen sijoitusvaihtoehto.
VE2 on uusi vaihtoehto, jossa rikastushiekka-allas sijaitsee kaivosalueen koillispuolella, Sokliojan laaksossa. VE 1.2 on muunnos VE1.1:stä siten, että vesien selkeytys ja jälkikäsittely sijoitettaisiin Sotajokilaakson sijaan Vouhtusjoen ja Sotajoen vedenjakaja-alueelle. Käsitellyt vedet johdetaan Kemijokeen Vouhtusjoen kautta tai pumppaamalla. Myös Nuorttijokeen johtaminen on mahdollis-ta. Niobimalmin rikastushiekalle on vaihtoehdoissa varattu erillinen alue.
5.3 Hylätyt vaihtoehdot
Soklin kaivoshankkeen YVA-ohjelmassa esitetty vaihtoehto 2 eli toiminnot Soklissa ja muualla Suomessa hylättiin YVA-menettelyn aikana. Perusajatuksena oli löytää valmiiksi rakennettua tilaa ja infraa, jossa malmin jalostus voisi tapahtua. Soveltuvia tiloja ei kuitenkaan löytynyt, joten ko.
vaihtoehto todettiin toteutuskelvottomaksi taloudellisista ja käytännöllisistä syistä. Rikastamon ra-kentaminen muualle Suomessa hylättiin myös mm. seuraavista syistä:
jouduttaisiin kaksinkertaiseen YVA- ja lupaprosessiin kuljetuskustannukset olisivat selkeästi korkeammat käytön aikainen ohjaus olisi ollut vaikeaa
Näin ollen YVA-ohjelmassa esitetty vaihtoehto 2 ei ole mukana tässä arviointiselostuksessa.
Soklin kaivostoimintaan liittyen on rikastushiekka-altaiden mahdollisia sijaintipaikkoja selvitetty aiemmin. Seuraavassa taulukossa 5.1 on tietoja selvitetyistä vaihtoehdoista, joista arvioinnissa tar-kempaan suunnitteluun on otettu kohdassa 6.2 kuvatut kaksi aluetta. Kartta selvitetyistä alueista on kuvassa 5.4. Läjitystilavuuden riittävyys on arvioitu vuotuisella rikastushiekkamäärällä 2,1 Mm3/a.
Kaivosalue Maanläjitysalueet
Kuljetin-tai pumppauslinja Rauta/maantie
Voimajohto
TAI
Etäisyys Rikastushiekan Läjitys- Tilavuuden Patorunko- Läjitys- Patotarve malmiosta pumppausmatka tilavuus riittävyys massat tehokkuus
nro ja nimi [km] [km] [milj. m2] [milj. m3] [a] [m3] [m3/allaspinta-ala]
1. Uuraoja 18 19 18,5 240 112 3 800 000 13,0 0,016
2. Sokliojan yläosa A 10 11 14,0 120 56 1 800 000 8,6 0,015
3. Sotajoen laakso 13 10 32,0 220 103 800 000 6,9 0,004
4. Nuorttiaapa 14 14 13,0 110 51 1 000 000 8,5 0,009
5. Siurujoen yläosa 21 21 16,5 180 84 1 400 000 10,9 0,008
6. Luuhaara 27 27 20,0 240 112 3 500 000 12,0 0,015
7. Sokliojan yläosa B1 11 11 11,0 95 44 770 000 8,6 0,008
8. Sokliojan yläosa B2 11 11 9,0 90 42 770 000 10,0 0,009
9. Sokliojan yläosa BK 11 11 20,0 185 87 1 540 000 9,3 0,008
Sijoitusvaihtoehto
[m3 patoa/m3 rikastushiekkaa]
Pinta-ala
Taulukko 5.1. Rikastushiekan läjitysaluevaihtoehdot ja tunnusluvut.
Taulukossa 5.1 mainituista vaihtoehdoista hylättiin muut kuin vaihtoehto 3. ”Sotajoen laakso” ja vaihtoehdot 7, 8 ja 9 Sokliojan yläosalla seuraavista syistä:
1. Uuraoja Lähellä UK-puistoa ja osittain sen alueella hylätty.
2. Sokliojan yläosa A Törmäojan Natura-alueella (muutettu versio tehty tästä, vaih-toehdot B1 ja B2 alempana taulukossa). Läjitystehokkuus varsin hyvä ja teknisesti toimiva ratkaisu. Rikastamon tekni-nen sijoitus hyvä (Maskaselkä) mutta logistiikka vaikea hylätty.
3. Sotajoen laakso Ohjelman mukainen vaihtoehto, jota myös paranneltu, mah-dollinen vaihtoehto
4. Nuorttiaapa Värriön luonnonpuiston alueella hylätty
5. Siurujoen yläosa Liian kaukana ja osittain sivuaa Värriön luonnonpuistoa ja Tuntsan erämaa-aluetta. Läjitystehokkuus ja tilavuus kuiten-kin hyvä hylätty
6. Luuhaara Kuten edellä kohta 5 hylätty 7. Sokliojan yläosa B1 Mahdollinen vaihtoehto 8. Sokliojan yläosa B2 Mahdollinen vaihtoehto
9. Sokliojan yläosa BK Edellisten (B1 ja B2) yhdistelmä
Kuva 5.4. Selvitetyt sijoituspaikkavaihtoehdot rikastushiekka-altaan rakentamiseksi.