Todellisia
tulevaisuustekoja
Kokoomuksen vaihtoehto:
Lisää työpaikkoja, lisää osaamista,
lisää liikennettä raiteille
Kokoomuksen vaihtoehto valtion budjetiksi 2020 Kokoomuksen eduskuntaryhmä
19.11.2019 Työryhmä:
pj. Timo Heinonen Petteri Orpo Kai Mykkänen Elina Lepomäki Juhana Vartiainen Sanni Grahn-Laasonen
Sari Sarkomaa Markku Eestilä Kalle Jokinen
Jukka Kopra Janne Sankelo
Arto Satonen Matias Marttinen Sihteeri: Sakari Rokkanen
Taitto: Eelis Loikkanen ja Kristian Tervo 2. painos
Paino: Sokkeli Oy
Sisällys
Alkusanat 4
Lisää työtä: Yli 60 000 työpaikkaa 5
Enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä 10
Kokonaisvaikutukset kotitalouksiin 12
Todellisia tulevaisuustekoja ja pysyviä panostuksia 14
Lisää osaamista: euroja koulutukseen ja tutkimukseen 15
Huolehditaan ikäihmisten toimeentulosta ja palveluista 18
Nopeasti parempaan hoitoon 21
Lisää turvallisuutta, lisää poliiseja 24
Päästöt vähenevät teoilla, eivät aikeilla 26
Koko Suomen yhteydet kuntoon 29
Muutokset 2020 suhteessa hallituksen esitykseen 31
4
Alkusanat
Suomi on monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista. Turvallinen, tasa-ar- voinen ja hyvinvoiva Suomi ei kuitenkaan ole itsestään- selvyys.
Tulevaisuutta ei pysty ennustamaan kukaan. Pystymme kuitenkin vaikutta- maan siihen, minkälaista reittiä sinne kul- jetaan. Siksi tämän päivän päätökset ovat tekoja tulevaisuuden eteen.
Maailma ympärillämme on nopeassa muutoksessa. Hyvinvointiamme haaste- taan useasta suunnasta. On huolestutta- vaa, että nuorten työttömyys on kääntynyt syksyn aikana kasvuun. Hoitoon ja terapi- aan pääsyä joutuu odottamaan aivan liian pitkään. Uusia turvallisuusuhkia nousee samaan aikaan, kun perinteiset uhat ovat palanneet maailman politiikan näyttämöl- le. Ilmastonmuutoksen kiihtymisen seu- raukset näkyvät meillä ja maailmalla jo nyt.
On positiivinen ongelma, että suoma- laiset elävät yhä pidempään. Kasvavaan hoidon ja hoivan tarpeeseen on kuitenkin löydettävä kestävät ratkaisut.
Valitettavasti Suomella on tässä ti- lanteessa hallitus, joka ei tartu toimeen.
Hallitusohjelma on täynnä sinänsä kanna- tettavia tavoitteita. Tavoitteet eivät valitet- tavasti itsekseen muutu toimiksi. Vanhus ei tule hoidetuksi kirjauksilla ja mitoituksilla, vaan hoitajilla ja riittävillä resursseilla. Il- mastonmuutos ei pysähdy sillä, että tule- vaisuutemme keskeisin haaste kirjoitetaan hallitusohjelman ensimmäiseksi sanaksi.
Tarvitsemme konkreettisia, vaikuttavia ja oikeita tekoja.
Hallitus ei ole valinnut politiikalleen painopisteitä. Esimerkiksi kertaluonteiset panostukset on ripoteltu yli sataan eri koh- teeseen.
Suomesta on rakennettu maailman
paras paikka elää rohkeilla uudistuksilla ja myös vaikeilla päätöksillä. Niin pitää toimia nytkin. Kokoomuksen ratkaisu hyvinvoin- nin turvaamiseksi on lisää työtä, lisää osaa- mista ja lisää ilmastotekoja.
Kokoomus esittää keinot, joilla Suo- meen saadaan hallituksenkin tavoittele- mat vähintään 60 000 uutta työpaikkaa.
Tarvitsemme nämä työpaikat, jotta suo- malaisilla on jatkossakin laadukasta kou- lutusta, palveluita perheille, hyvää hoivaa vanhuksille ja turvallisuutta.
Suomalaiset tarvitsevat työtä, jotta voivat rakentaa itselleen ja perheelleen omannäköistään elämää.
Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä ihmiselle sen verran käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättö- mään. Siksi esitämme työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla, koti- talousvähennyksen leikkauksen perumista ja yli 75-vuotiaille korotusta kotitalousvä- hennykseen.
Vahvistamme osaamista ja koulutus- ta varhaiskasvatuksesta läpi elämän kul- kevaan jatkuvaan oppimiseen. Jokaisella pitää olla parhaat mahdollisuudet pärjätä.
Tarjoamme korkeakouluille mahdollisuu- den parantaa koulutuksen laatua pitkä- jänteisesti siirtämällä valtion omaisuutta niiden käyttöön.
Torjumme ilmastonmuutosta kaventa- matta suomalaisten liikkumisen vapautta.
Lisäämme liikennettä raiteille. Esitämme konkreettiset keinot, joilla pääradan paran- nus ja Turun tunnin junan ykkösvaihe eli Espoon kaupunkiradan parannus, voidaan käynnistää. Leikkaamme ympäristölle hai- tallisia yritystukia ja kiristämme fossiilisten lämmityspolttoaineiden verotusta.
Kokoomuksen vaihtoehto luo toivoa tulevaisuuteen. Voimme investoida tule- vaisuuteen syömättä suomalaisilta huomi- sen eväitä.
Haluamme, että Suomessa vastuulli- suus voittaa vastuuttomuuden, innostus lannistuneisuuden ja luottamus tulevai- suuteen epävarmuuden. Tämä budjetti an- taa ensimmäiset askelmerkit siihen.
Petteri Orpo
Kokoomuksen puheenjohtaja
Lisää työtä:
Yli 60 000 uutta työpaikkaa
Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että työllisyytemme on noustava pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin. Korkea työlli- syys on edellytys laaduk- kaiden julkisten palveluiden kestävälle rahoitukselle.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden menojen ja tulojen ta- sapainon vuonna 2023. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää työllisyysasteen nousua 75 prosenttiin. Työllisiä pitäisi olla neljän vuoden päästä 60 000 ennustettua enemmän. Jos työllisyys ei nouse, hallituk- sen tekemät menolisäykset ovat leikkausu- han alla.
Työllisyystavoitteen saavuttaminen on edellytys hallituksen onnistumiselle ja suomalaisille annettujen lupausten lunas- tamiselle. Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun laskelmien perusteella halli- tuksen ensi vuoden budjetti laskee työl- lisyyttä 5000 hengellä. Työllisyys olisi siis ensi vuonna parempi, jos hallitus ei tekisi mitään. On perusteltu kysymys, aikooko hallitus edes tosissaan yrittää nostaa työl- lisyyttä ja pitää kansalaisille antamansa lupaukset.
Kokoomus ei voi seurata hallituksen
toimettomuutta hiljaa sivusta. Emme hy- väksy sitä, että hallitus synnyttää lisää työt- tömyyttä, kun sen pitäisi vähentää työttö- myyttä. Hallitus ottaa lisää velkaa, mutta työllisyystekojen etumerkki on miinus.
Kokoomus julkaisi jo elokuussa ehdo- tuksensa toimista, joilla Suomeen saataisiin vähintään tarvittavat 60 000 uutta työllistä.
Eduskunnan riippumaton tietopalvelu on laskenut arvion kokoomuksen esittämien toimenpiteiden työllisyysvaikutuksesta.
Laskelma sisältää toimet, joita tietopalve- lun asiantuntijat ovat käytettävissä olevilla välineillään ehtineet ja pystyneet arvioi- maan. Eduskunnan tietopalvelun arvi- oimat kokoomuksen työllisyystoimet lisäävät työllisyyttä 26 000 hengellä ver- rattuna hallituksen budjettiesitykseen.
Tämän lisäksi kokoomuksen vaihtoeh- tobudjetissa on ministeriöiden tai muiden asiantuntijoiden vaikutusarvioimia työl- lisyystoimia noin 35 000 työllisen verran, mutta niistä ei ole eduskunnan tietopal- velun laskelmaa. Kokonaisuutena ko- koomuksen kaikkien työllisyystoimien voidaan arvioida tuovan yli 60 000 työl- listä.
Kokoomuksen lista osoittaa, ettei Suomessa ole pulaa tepsivistä työllisyys- keinoista, vaan rohkeudesta ja kyvystä toteuttaa niitä. Kunnianhimoista työllisyys- tavoitetta ei saavuteta ilman kunnianhi- moisia keinoja. Työn tekemisen ja teettä-
misen on oltava nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille. Työ ja tekijät on saatava kohtaamaan paremmin.
Tarvitsemme myös lisää työntekijöitä Suo- meen rajojemme ulkopuolelta.
Suomessa liian moni on työelämän ulkopuolella. Liian moni on jäänyt pitkäksi aikaa sosiaaliturvan varaan loukkuun, jossa saatavilla oleviin töihin tarttuminen ei tu- kijärjestelmän ominaisuuksista ja työnteon kuluista johtuen juurikaan lisäisi nettotu- loja. Yhteiskuntamme hyvää tarkoittavista rakenteista onkin muodostunut esteitä työllistymiselle ja työllistämiselle. Liian jäykkien työelämäsäädösten vuoksi yrittä- jiltä jää työtä teettämättä. Korkea sosiaali- turva luo suojaa, mutta nykymuodossaan laskee myös kannustimia hakeutua aktiivi- sesti takaisin työelämään. Kun työllisyyttä halutaan ylös ja työttömyyttä alas, on ra- kenteita uudistettava rohkeasti.
Haluamme vastedeskin pitää kiinni työelämän reiluista pelisäännöistä sekä hyvästä sosiaaliturvasta. Kokoomus haluaa ottaa mallia muista Pohjoismaista ja uudis- taa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita niin, että työn tarjoamisesta ja tekemisestä tulee nykyistä kannattavampaa.
Tärkeintä on minimoida ne tilanteet, joissa ihmiset joutuvat henkilökohtaiseen tragediaan pitkittyvän työttömyyden ta- kia. Korkean rakenteellisen työttömyyden hyväksyvä yhteiskunta on julma, vaikka se
6
tapahtuisi ylläpitämällä hyvää tarkoittavia rakenteita.
Uudistuskokonaisuutemme koviakin keinoja tarvitaan tukemaan pehmeää pää- määrää – nykyistä useamman suomalaisen pääsemistä kiinni työhön. Tämä on välttä- mättömyys, jos haluamme turvata lastem- me ja vanhempiemme laadukkaat palvelut sekä tänään että huomenna. Jos oikoteitä korkeaan työllisyyteen olisi, olisi ne jo löy- detty.
Tietopalveluiden arvion mukaan ko- koomuksen vaihtoehtobudjettiin sisälty- vät sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset laskevat tulonjakoa mittaavaa gini-kerroin- ta -0,2 prosenttiyksikköä, kun huomioidaan uudistusten myötä parantuneen työllisyy- den vaikutus. Kokoomuksen vaihtoeh- dossa tuloerot pienenevät työttömien saadessa töitä.
Eduskunnan tietopalveluiden arvioimat työllisyystoimet, joiden yhteisvaikutus on +26 000
työllistä verrattuna hallituksen budjettiesitykseen:
1) Porrastetaan ansiosidonnainen
työttömyysturva
Uudistetaan ansiosidonnaista työt- tömyysturvaa niin, että turva on työttö- myyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskee portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ansiosidonnai- nen olisi kolme ensimmäistä kuukautta 5 prosenttia nykytasoa korkeampi. Kolmen kuukauden jälkeen taso olisi 5 prosenttia ja kuuden kuukauden jälkeen 10 prosenttia nykytasoa pienempi.
Tuen kestoon ei esitetä muutoksia muuten kuin palauttamalla työttömyyden alkuun kaksi omavastuupäivää. Täyden työttömyysetuuden saamisen ehtona on jatkossakin aktiivinen työnhaku ja osallis- tuminen työllistymistä edistäviin palvelui- hin henkilökohtaisen työllistymissuunni- telman mukaisesti.
2) Parannetaan sosiaaliturvaa, mutta
hillitään työttömyys- turvamenojen kasvua
Hallitus esittää ensi vuodeksi perus- turvaetuuksiin 20 euron korotusta. Ko- koomus pitää perusteltuna korotuksia vähimmäismääräisiin päivärahaetuuksiin eli sairauspäivärahaan, vanhempainpäivä- rahaan, erityishoitorahaan ja kuntoutusra- haan. Myös muut lapsilisiin ja elatustukeen esitetyt korotukset ovat kannatettavia.
Työttömyysturvan korotus heikentäisi kan- nusteita ottaa työtä vastaan, mikä taas hei- kentäisi työllisyyttä.
Tulonsiirtojen, verotuksen ja palvelui- den kokonaisuuden on tärkeää kannustaa ottamaan työtä vastaan. Kokoomus esittää työttömien palvelujen kehittämistä tuke- maan työllistymistä. Erityishuomiota on kiinnitettävä varsinkin nuorten ja maahan- muuttajien työllisyyden parantamiseen.
Myös työmarkkinoiden ikäsyrjintään on puututtava.
3) Kevennetään ansiotulojen vero-
tusta miljardilla
Kokoomus esittää, että ensi vuonna ansiotuloverotusta kevennetään tähän vuoteen verrattuna yhteensä miljardilla.
Työn verotusta keventämällä parannetaan työnteon kannusteita ja tuetaan työllisyy- den kasvua. Ansiotuloverotuksen keven- nyksestä kerrotaan tarkemmin vaihtoehto- budjetin vero-osuudessa.
4) Jatketaan varhaiskasvatusmak-
sujen alentamista
Alennetaan edelleen 50 miljoonal- la eurolla varhaiskasvatusmaksuja, mikä helpottaa pienten lasten vanhempien kannustinloukkuja. Alennuksen myötä varhaiskasvatusmaksu nousisi nykyistä vä- hemmän vanhemman työllistyessä. Lisäksi lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen todennäköisesti lisääntyisi. Sillä on positii- visia vaikutuksia lasten kehitykseen.
5) Toimeentulotuen asumiskustannusten
omavastuun (7 %) palauttaminen
Toimeentulotukeen palautetaan pie- ni omavastuu, joka kannustaa asumaan edullisemmassa asunnossa ja purkaa kan- nustinloukkuja. Asumistuessa on jo oma- vastuu, mutta monella toimeentulotuki korvaa asumistuen jälkeiset asumismenot kokonaan. Tämä heikentää työnteon kan- nusteita, koska toisin kuin asumistuessa, pienikin lisätyö leikkaa nopeasti toimeen- tulotukea. Pieni omavastuu kannustaa etsimään kohtuuhintaisempaa asuntoa.
Edullisemman asunnon löytämistä tuetaan kohdentamalla tuetut vuokra-asunnot pa- remmin kaikkein pienituloisimmille.
6) Hillitään asumistuki- menoja ja helpotetaan
kannustinloukkuja
Yleinen asumistuki on reilumpi tapa tukea yhdenvertaisesti kaikkien pienitu- loisten asumista kuin yhteiskunnan tuke- minen kohtuuhintaisten asuntojen tar- joaminen vain harvoille onnekkaille. Tästä huolimatta yleinen asumistuki muodostaa kannustinloukkuja ottaa vastaan kokopäi- väistä työtä. Siksi kokoomus esittää yleisen asumistuen indeksikorotuksen jäädyttä- mistä. Muutoksella tavoitellaan kannus- tinongelman helpottamista. Kokoomus myös käynnistäisi laajemman yleisen asu- mistuen uudistuksen, jolla purettaisiin kan- nustinloukkuja.
7
Seuraavassa toimet, joiden työllisyys- vaikutus perustuu muihin
asiantuntija-arvioihin.
Yhteisvaikutus +35 000 työllistä:
7) Luovutaan työttömyysputkesta
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäisajan lisäksi työttömällä on mah- dollisuus saada työttömyysturvan lisäpäi- viä eläkeikään asti. Työttömyysputkella on haluttu tukea ikääntyneitä työttömiä, mut- ta malli toimii alkuperäistä tavoitettaan vastaan nostamalla työttömyyttä. Työt- tömyysputken vaikutuksia tarkastelleet tutkimukset ovat osoittaneet, että työttö- myysputki nostaa ikääntyneiden työttö- myyttä ja laskee työllisyyttä (mm. Kyyrä ja Pesola 2017). Työttömyysputkesta on luo- vuttava heti vuoden 2020 alussa. Nykyisten putkessa olevien asema turvataan.
Työllisyysvaikutus n. 10 000 (Työllisyyspaketti työryhmän esitykset - TEM 33/2016)
8) Ulosoton suojaosuuden korotus
Korottamalla ulosoton suojaosuutta nykyisestä 672,30 eurosta noin 900 euroon parannetaan ulosotossa olevien kannus- timia työn vastaanottamiseen. Suojaosan korotus olisi nopeavaikutteinen toimen- pide, joka olisi tehtävissä valtioneuvoston päätöksellä. TEM:n työllisyyspakettityöryh- mä arvioi toimen kustannusneutraaliksi.
Työllisyysvaikutus n. 2000 (Työllisyyspaketti työryhmän esitykset - TEM 33/2016)
9) Toteutetaan työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava
perhevapaauudistus
Perhevapaauudistus on toteutetta- va siten, että se huomioi lapsen edun, helpottaa vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittamista, lisää perheiden valin-
nanvapautta ja joustoja, vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa, sekä lisää lasten osallistumista varhaiskasvatuk- seen. Kokoomuksen mallissa kotihoidon- tuki korvataan joustavammalla hoitorahal- la. Tuet riittävät täysimääräisinä siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina kolmevuotiaaksi asti. Tämä kannustaa pa- laamaan töihin nykyistä aiemmin.
Työllisyysvaikutus n. 3000 (Arvio perustuu työllisyyspaket- tityöryhmän laskelmaan kotihoi- dontuen muutoksen vaikutuksis- ta - TEM 33/2016)
10) Mahdollistetaan paikallinen sopiminen
kaikissa yrityksissä
Kokoomus haluaa mahdollistaa aidon ja reilun paikallisen sopimisen kaikilla työ- paikoilla. Työehtosopimukset määrittelisi- vät jatkossakin työsuhteen minimiehdot.
Muilta osin asioista voidaan sopia paikalli- sesti, jos työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on kunnossa. Jos yhteistä ym- märrystä ei löydy, noudatettaisiin työehto- sopimusta.
Paikallisen sopimisen edistämisen yhteydessä minimiehtojen toteutumisen valvontaa tehostettaisiin ja henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työ- paikoilla parannettaisiin lainsäädäntöuu- distuksin, jotta neuvotteluasetelma olisi tasapainoinen. Sopiminen tulee mahdol- listaa myös liittoon kuulumattoman luot- tamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi.
Työpaikkakohtainen sopiminen lisäisi yri- tysten halukkuutta palkata rohkeammin lisää työvoimaa.
Työllisyysvaikutus n. 15 000 (Suomen Yrittäjät - 15.8.2019)
11) Työttömien henkilö- kohtaisen palvelun lisää-
minen ja vahvistaminen
Hallitus esittää hallitusohjelmassa pysyviä lisäresursseja TE-toimistojen mää- räaikaishaastatteluihin ja nuorisotakuun edistämiseen vuosittain 9 miljoonaa eu- roa. Kokoomus esittää summaa tuplatta-
vaksi. Esimerkiksi Tanskassa on havaittu, että osana aktiivista työvoimapolitiikkaa henkilökohtaisen työvoimaneuvojan ta- paaminen on vaikuttava tapa lyhentää työllisyysjaksoja. Uutta panostusta koh- dennetaan erityisesti työttömien nuorten tukeen. Työllisyyspalveluita voidaan myös vahvistaa nykyisestä selvittämällä työt- tömyyskassojen mahdollisuudet tuottaa Tanskan esimerkin mukaisesti jäsenilleen työllistymistä edistäviä palveluita.
Työllisyysvaikutus n. 5 000 (Arvio perustuu työllisyyspaketti- työryhmän laskelmaan palvelui- den kehittämisestä TEM 33/2016)
Muut toimet, jotka ovat vaikuttavia, mutta joille on
vaikea antaa täsmällistä työllisyysvaikutusta:
12) Palkkatuen kehittäminen ja kohdentaminen
Kokoomus tukee hallituksen pyrki- myksiä jatkaa edellisen hallituksen aloit- tamaa palkkatuen käytön sujuvoittamista.
Palkkatuki on kuitenkin hyvin kallis akti- vointitoimi työllisyyden kasvattamiseksi.
Siksi tuki on kohdennettava ensisijaisesti yksityiselle sektorille, jossa tuen vaikutta- vuus on suurin. Kolmatta sektoriakaan ei unohdeta: sillä on merkitystä erityisesti osatyökykyisten ja vaikeimmin työllisty- vien tukemisessa.
13) Sosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturva on uudistettava siten, että työnteko on nykyistä kannattavam- paa. Kokoomus on esittänyt ratkaisuksi yleistukea. Yleistuki yhdistää toimeen- tulotuen, yleisen asumistuen sekä Kelan maksamat työttömyysetuudet yhdeksi yksinkertaiseksi tueksi, joka vähenee ta- saisesti ja ennakoidusti tulojen kasvaessa tasoittaen näin kannustinloukkuja. Lyhy- taikaisenkin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, kun tuki ei katkeaisi yllättäen tai maksatus ei viivästyisi keikkatyön vuok-
8
si. Jokainen työllä tienattu euro parantaisi henkilön toimeentuloa. Malli olisi vastik- keellinen, yksilöperusteinen ja syyperustei- nen, mutta maksatus olisi mahdollisimman pitkälle automatisoitu tulorekisterin avulla.
14) Jatkuvan oppimisen malli ja osaamistason nosto
Muuttuvassa työelämässä mukana pysy- mistä tuetaan luomalla kattava jatkuvan oppimisen malli. Jokaisella on oltava mah- dollisuus ylläpitää ja päivittää osaamistaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeisiin. Hyvät perusvalmiudet ja vahva peruskoulutus mahdollistavat myös jatkuvan oppimisen ja osaamistason nousun. Tällä luodaan edellytykset tulevaisuuden kasvulle ja työl- lisyydelle. Oman osaamisen päivittämisen on oltava joustavammin mahdollista elä- mäntilanteesta tai pohjakoulutuksesta riip- pumatta. Tarvitsemme jatkuvan oppimisen mallin, jossa vastuuta on sekä työntekijällä, työnantajalla että julkisella vallalla. Jatku- van oppimisen mallin luomiseksi on löydet- tävä parlamentaarisessa valmistelussa kes- tävät ratkaisut. Kokoomus tukisi jatkuvan oppimisen edistämistä 5 miljoonan euron pysyvällä rahoituksella.
15) Työperäisen maahanmuu- ton lisääminen
Suomi tarvitsee työperäistä maahan- muuttoa. Työperäisen maahanmuuton kasvu vahvistaa talouskasvua ja julkista ta- loutta. Viime vuonna työperäisen oleskelu- luvan jonotusaika saatiin puolitettua noin 4 kuukauteen. Sekin on liikaa. Tänä vuonna lupahakemusten käsittelyajat ovat käänty- neet jälleen kasvuun. Kokoomus esittää lu- pasuman purkuun heti 10 miljoonan euron lisävaroja.
Vielä tärkeämpää on sujuvoittaa ja automatisoida menettelyt koko ketjussa suurlähetystöistä Maahanmuuttoviras- toon ja TE-toimistoon asti. Lupavaiheessa tulee siirtyä pääsääntöisesti koneelliseen käsittelyyn ja automaattisiin rekisteritar-
kistuksiin saatavuusharkintaa myöten. Pai- nopistettä on siirrettävä jälkivalvontaan esimerkiksi valvomalla tulorekisterin avulla automaattisesti, että työehtosopimuksen mukainen palkka aidosti maksetaan. Ulko- maisille tutkinto-opiskelijoille tulee valmis- tumisen jälkeen automaattisesti myöntää vähintään kahden vuoden oleskelulupa työnhakua varten. Suomen on myös aktii- visesti houkuteltava osaajia tänne töihin.
Tarvitsemme koulutetun ja osaavan työ- voiman rekrytointiohjelman.
16) Helpotetaan työn perässä muuttavien tilannetta
Suomessa on samaan aikaan toisella paikkakunnalla työttömyyttä ja toisella pulaa tekijöistä. Työvoima on saatava liik- keelle. Asuntotuotantoa voidaan edistää keventämällä rakentamisen sääntelyä ja huolehtimalla kaupunkien riittävistä kas- vun resursseista ja kannusteista. Hankeyh- tiöillä voidaan vauhdittaa kaupunkien välisten nopeiden yhteyksien toteutusta.
Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan merkittävää lisärahoitusta nopeisiin raide- yhteyksiin.
17) Osatyökykyisille polkuja työelämään
Noin 1,9 miljoonalla työikäisellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä noin kolmannes arvioi tämän vaikuttavan heidän työhönsä tai työnsaantimahdolli- suuksiinsa. Osatyökykyisten henkilöiden auttamiseksi työelämään on käytettävä yhtäaikaisesti ja yksilöllisesti räätälöiden erilaisia keinoja, kuten kuntoutusta, koulu- tusta ja lisätukea työpaikalle. Osatyökykyis- ten työllistymiseksi tarvitaan enemmän eri tahojen yhteistyötä ja koulutusta, sähköi- siä palveluja sekä parempaa tiedonkulkua.
Näitä toimia on kehitetty edellisten halli- tusten aikana OSKU- ja OTE -hankkeissa.
Kokoomus suuntaa hankkeiden toimien vakinaistamiseen ja osatyökykyisten palve- luiden parantamiseen 5 miljoonaa pysyvää rahoitusta.
18) Yrittämisen edellytyksistä huoleh- dittava - Suomi tarvit- see lisää investointeja
Työpaikkoja syntyy vain yrityksiin, jotka menestyvät ja pärjäävät. Kokoomus keräsi viime syksynä yrittäjiltä ajatuksia yrittämisen edistämisestä. Yksittäisten temppujen sijaan yrittäjät toivoivat kan- nustavaa ja vakaata toimintaympäristöä.
Norminpurkutyötä pitää pitkäjänteisesti jatkaa. Esimerkiksi tulorekisteriä on edel- leen kehitettävä niin, että pienyrittäjien hallinnollinen taakka vähenee.
Kokoomus julkaisi alkusyksystä myös ehdotuksia investointien vauhdittami- seen. Uutena keinona nostimme keskus- teluun yritysten poisto-oikeuksien va- pauttamisen. Tuoreet tutkimustulokset antavat lupaavia viitteitä siitä, että jousta- voittamalla yritysten poistojen tekemistä parannettaisiin kohdennetusti yritysten investointikannustimia. Poisto-oikeuksien vapauttamisen vaikutuksista Suomessa on käynnissä tutkimushanke. Hallituksen tuli- si selvityksen valmistuttua ottaa keskeiset suositukset käyttöön.
kokoomus.fi/
yrittajyystavoitteet
kokoomus.fi/ehdotuksia- investointien-vauhdittamiseen/
9
”Kokoomuksen toimilla
yli 60 000 työpaikkaa”
Enemmän käteen
palkasta ja eläkkeestä
Hallitusohjelman mukaan verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitii- kalle asetettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailuky- kyä ja koko Suomen elin- voimaisuutta. Tavoitteiden ja tekojen välillä vallitsee valtava ristiriita.
Ensi vuonna työn verotuksen anne- taan kiristyä ja kotitalousvähennystä leika- taan. Hallituksen veropolitiikka pikemmin laskee kuin nostaa työllisyyttä. On vaikea myös nähdä, miten polttoaineen raju ve- ronkorotus tukee koko Suomen elinvoi- maisuutta.
Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetis- saan veroratkaisut, joilla aidosti tuettaisiin työllisyyttä ja toimeentuloa. Keventäisim- me työn ja eläkkeiden verotusta ensi vuon- na yhteensä miljardilla eurolla. Lisäksi pe- ruisimme polttoaineveron korotuksen sekä kotitalousvähennyksen heikennyksen.
Esitämme yli 75-vuotiaille uutta ny- kyistä parempaa kotitalousvähennystä tu- kemaan arjen askareissa. Rahoittaisimme veromuutoksemme vastuullisesti kiristä- mällä kasvun ja työllisyyden kannalta vä- hemmän haitallisia veroja.
Miljardin kevennys ansiotuloverotukseen
Työn verotus on kiristymässä ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla, koska hal- litus ei ole kompensoimassa palkansaajille veroluonteisten maksujen kiristymistä. Ve- ronmaksajien keskusliiton arvion mukaan tämä tarkoittaa keskituloiselle kahden pal- kansaajan perheelle 320 euron menetystä vuosittain. Edellisellä kaudella kokoomus piti tiukasti kiinni siitä, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristynyt. Rinteen hallitus muuttaa suunnan heti ensimmäi- sessä budjetissaan. Ahkerille keskituloisille on hallituksen suunnitelmissa vain maksa- jan rooli.
Kireä työn verotus vähentää haluk- kuutta työn tekemiseen, teettämiseen ja itsensä kehittämiseen. Suomalaiselle kes- kituloiselle palkansaajalle jää vuodessa käteen yli 2 000 euroa vähemmän kuin vastaavalla palkalla Ruotsissa. Suomes- sa verokarhu vie keskituloisen 100 euron palkankorotuksesta lähes puolet, kun taas Ruotsissa lempeämpi verokarhu antaa kes- kituloisen pitää 2/3 lisäansiosta itsellään.
STTK:n kyselyn mukaan jopa 34 prosenttia toimihenkilöistä on rajoittanut työntekoa lisätulojen kireämmän verotuksen vuoksi.
Hyvinvointi syntyy vain työstä. Tarvit- semme lisää työtä, emme vähemmän työ-
tä kireämmällä verotuksella. Tämän vuoksi kokoomus esittää ansiotuloverotuksen keventämistä miljardilla. Hallitus esittää budjetissaan ensi vuodelle 200 miljoonan kevennystä. Tämä on hallitukselta oikean- suuntainen, mutta täysin riittämätön toimi.
Kevennys ei riitä estämään työn verotuk- sen kiristymistä ensi vuonna pienipalk- kaisilla työntekijöillä tai kompensoimaan haitta- ja päästöverojen kiristyksiä. Tämän vuoksi kokoomus esittää hallituksen 200 miljoonan kevennyksen päälle 800 mil- joonan lisäkevennystä, joka kohdistetaan kaikille palkansaajille ja eläkeläisille. Näin ansiotuloverotusta kevennettäisiin ensi vuonna yhteensä miljardilla eurolla pieni- ja keskituloisia painottaen. Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan kevennys li- sää työllisyyttä noin 6000 henkilöllä.
Korkea työn verotus on haitallista kaikissa tuloluokissa. Siksi veronkevennys kohdistetaan jokaiselle palkansaajalle. Pie- nillä tuloilla työn kireä verotus vähentää kannustimia ottaa työtä vastaan ja pahen- taa kannustinloukkuja. Keskituloisilla kor- kea ja nopeasti kiristyvä verotus vähentää kannustimia kehittää omaa osaamista, tavoitella vastuullisempia työtehtäviä tai tehdä satunnaisia ylitöitä. Suomi verottaa poikkeuksellisen tiukasti myös tärkeintä kilpailutekijäänsä, eli osaamista. Vero- tamme kansainvälisesti vertaillen kireästi huippuosaajia ja asiantuntijoita. Esimer-
11
kiksi Ruotsissa demarien johdolla myös huippuasiantuntijoiden verotusta ollaan viemässä Suomea kilpailukykyisempään suuntaan. Ruotsin valtiovarainministeriö arvioi, ettei verotuksen huojennus pitkällä aikavälillä vähennä verotuloja.
On tärkeää, että jokaisen eläkeläisen riittävä toimeentulo turvataan. Rinteen hallitus on kuitenkin tyystin unohtanut eläkeläisten enemmistön. He ovat ahkeral- la työnteolla kerryttäneet itselleen työeläk- keen. Koska kiristyvät haitta- ja päästöverot kohdistuvat myös ikäihmisiin, kokoomus pitää reiluna ulottaa ansiotuloverotuksen kevennyksen myös kaikille eläkeläisille.
Kotitalousvähennyksen heikennys perutaan – Yli
75-vuotiaille parannus
Kotitalousvähennyksellä tuetaan työl- lisyyttä ja torjutaan harmaata taloutta.
Vähennys on myös tärkeä tuki erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille arkea helpot- tavien palveluiden hankintaan. Vähennys alentaa kynnystä teettää kotitöitä ja kor- jauksia ulkopuolisella ammattilaisella sekä ehkäisee harmaata taloutta.
Hallitus tavoittelee korkeampaa työl- lisyyttä ja harmaan talouden tehokasta torjuntaa. Hallituksen päätös heikentää kotitalousvähennystä on vastoin kumpaa- kin päämäärää. Kotitalousvähennyksen heikennys nostaa remontti- ja kotipalvelui- den hintaa ja laskee palveluiden kysyntää.
Tämä vähentää palvelualojen työllisyyttä ja kasvattaa riskiä harmaan talouden lisään- tymiseen.
Kotitalousvähennyksen heikennys on huonoa työllisyys-, perhe- ja senioripoli- tiikkaa. Kokoomus peruu vaihtoehtobud- jetissaan kotitalousvähennykseen suunni- tellun leikkauksen ja esittää yli 75-vuotialle tukeen tuntuvaa parannusta. Uutta ikäih- misten korotettua tukimallia esitellään tarkemmin ikäihmisten toimeentuloa ja palveluita koskevassa kohdassa.
Polttoaineveron korotus perutaan
Hallitus on korottamassa polttoaine- veroa ensi vuonna. Esimerkiksi perheelle, jossa molemmat vanhemmat tarvitsevat työssäkäyntiin autoa, korotus muodostaa noin 150-250 euron loven talouteen. Hal-
lituksen ensisijaisena tavoitteena ei ole vähentää liikenteen päästöjä, vaan kerätä autoa arjessaan tarvitsevilta työmatkalai- silta ja kuljetusyrittäjiltä lisää rahaa budje- tin tilkkeeksi. Hallitus ei kohdista veronko- rotusta vain polttoaineen päästöihin, vaan myös energiasisältöön. Tämän myötä myös uusiutuvien polttoaineiden hinta nousee.
Vuodelle 2021 suunniteltu parafiinisen di- eselin veronkorotus tulee entisestään kiris- tämään uusiutuvan dieselin verotusta.
Kokoomus esittää polttoaineveron korotuksen sijaan lämmityspolttoaineiden veronkorotusta, joka on sekä ilmaston että talouden kannalta järkevämpää. Liiken- teen päästöjen vähentämiseksi kokoomus esittää autoverotuksen kevennystä, joka tekisi uusien pienipäästöisten autojen hankinnasta edullisempaa. Autoveron ke- vennys on tarkemmin esitelty liikennettä koskevassa osiossa.
Kuinka rahoitamme veromuutokset?
Kokoomus kompensoi ansiotulovero- tuksen kevennyksen sekä hallituksen esit- tämien veronkorotusten perumisen vai- kutukset julkiselle taloudelle. Korotukset kohdistuvat erityisesti haitta- ja päästöve- roihin. Myös nykyisten verojen veropohjaa pyritään laajentamaan. Kokonaisuutena kiristykset on pyritty kohdistamaan niin, että negatiiviset vaikutukset työllisyyden ja talouden kasvulle ovat mahdollisimman pienet.
Kokoomus kiristäisi ensi vuonna tu- pakkaveroa hallitusta enemmän niin, että verotuotto olisi yhteensä 100 miljoonaa.
Virvoitusjuomaveron veropohjaa laajen- nettaisiin uusiin tuotteisiin ja arpajaisveroa kiristettäisiin niin, että molemmista kertyisi valtiolle ensi vuonna 50 miljoonaa nykyistä enemmän.
Kokoomus vapauttaisi myös viinien myynnin ruokakauppoihin ja kioskeille.
Samalla viinin vahvuisten alkoholijuomien verotusta kiristettäisiin niin, että valtion ve- rotulot samalla kasvaisivat 100 miljoonalla eurolla. Saatavuuden ja kilpailun vahvis- tuessa viinien kuluttajahintojen ei uskota nousevan suhteessa nykyisiin monopoli- hintoihin. Viinin myynnin vapauttaminen tukisi myös pienten kauppojen ja kioskien toimintaedellytyksiä. Rohkaisevat tulokset nelosoluen vapauttamisen osalta osoitta- vat, että haitat tuskin lisääntyisivät viinien- kään vapauttamisen myötä.
Fossiilisten lämmityspolttoaineiden, kuten polttoöljyn, kivihiilen, maakaasun ja turpeen veroja korotetaan hiilidioksi- diveroa painottaen niin, että verotuotto kasvaa 150 miljoonalla eurolla. Lisäksi EU:n ulkopuolelta tuotujen vähäarvoisten tuot- teiden verottomuus poistetaan. Kaivok- sille asetettaisiin kaivosvero. Veropohjaa laajennettaisiin lakkauttamalla kaikkien työmarkkinajärjestöjen sijoitustuottojen verovapaus päivittämällä lainsäädäntöä yleishyödyllisyyden määritelmän osalta.
Nykykäytäntö on johtanut vinoumaan, jos- sa miljardeja veronmaksajien rahaa valuu asumistuen muodossa työmarkkinajärjes- töjen hallitsemille vuokra-asuntoyhtiöille, joiden osingoista ei edes makseta valtiolle veroja. Työmarkkinajärjestöjen sijoitus- tuottojen verovapauden purun arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 40 miljoonalla vuodessa.
Kokoomus rahoittaisi merkittävän osan ansiotuloverotuksen miljardin ke- vennyksestä lopettamalla eläkkeen ker- tymisen ansiosidonnaisesta työttömyys- turvasta. Ansiosidonnaista saavalle kertyy nykyisin eläkettä työttömyysajalta, mutta huomattavasti pienempää työmarkkina- tukea saavalle taas ei. Kun jatkossa miltään työttömyysajalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työllisyysrahastosta tarvitsisi siirtää ra- haa eläkejärjestelmään. Siirron suuruus on vaihdellut työllisyystilanteen mukaan vajaan 600 miljoonan ja reilun 800 mil- joonan välillä vuodessa. Kun siirto loppui- si, voidaan rahaston saama säästö ohjata ansiotuloverotuksen keventämiseen työt- tömyysvakuutusmaksujen alentumisen kautta. Varovaisesti arvioiden muutos toi- si verotukseen kevennysvaraa noin 500 miljoonaa euroa. Muutos ei vaikuttaisi nykyisiin eläkkeisiin. Työn verotuksen ke- ventäminen nostaisi työllisyyttä ja vahvis- taisi tätä kautta myös suomalaisten tulevia eläkkeitä ja eläkejärjestelmän rahoitusta.
Veromuutokset on esitelty kokonai- suudessaan vaihtoehtobudjetin lopussa.
€/vuosi/kotitalous Palkansaajat Eläkeläiset Lapsiperheet** Yrittäjät Kaikki
Rinteen hallituksen
budjetti -95 +184 -212 -124 +16
Kokoomuksen
vaihtoehtobudjetti +352 +381 +444 +325 +286
Kokoomus vs.
Rinteen hallitus +446 +197 +656 +449 +270
Kokonaisvaikutukset kotitalouksiin
Kokoomuksen ja hallituksen budjettien vaikutusten vertailu esimerkkikotitalouksien*
käytettävissä oleviin keskimääräisiin tuloihin (€/vuosi/kotitalous).
*kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen mukaan
**vaikutukset elinvaiheen mukaan, Taulukko 5.3
Lähde: Tietopalvelun laskelma Kokoomuksen vaihtoehtobudjetista, Taulukko 5.2
Kokoomuksen vaihtoehdossa kaikkien esimerkkikotitalouksien
käytettävissä olevat tulot kasvavat hallituksen talousarvioon
verrattuna.
ESIMERKKI:
Virtasen perhe
Virtasen perheeseen kuuluvat vanhemmat ja kaksi päivähoitoikäistä lasta. Molemmat van- hemmat saavat suomalaista mediaanipalkkaa eli 3079 euroa kuussa. Virtasen perhe asuu vuokralla.
Virtasen perheelle jää kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa palkasta 450 euroa vuodessa enemmän käteen verrattuna Rinteen hallituksen budjettiin.
Perheen varhaiskasvatusmaksut laskisivat 104 eurolla kuukaudessa. Tämä tarkoittaa 11 kuukauden osalta 1144 euron säästöä perheelle vuodessa.
Virtasen perhe hankkii tutulta siivousyrittäjältä helpotusta arkeen. Siivous pari kertaa kuukau- dessa maksaa 200 euroa. Kotitalousvähennyksen ansiosta maksettavaa kertyy kuukaudessa lopulta vain 108 euroa. Rinteen hallitus kuitenkin leikkaisi Virtasen perheen kotitalousvähen- nystä. Kuukausisiivouksen hinta nousisi kuussa 20 eurolla. Kokoomus ei heikentäisi kotitalo- usvähennystä. Näin ollen Virtasen perhe säästäisi kokoomuksen vaihtoehdossa siivouslaskus- sa vuodessa 240 euroa.
Perhe tarvitsee kahden pienen lapsen arjen pyörittämiseen ja työssäkäyntiin autoa. Rinteen hallituksen polttoaineveronkorotus nostaisi noin 75 eurolla vuodessa perheen polttoaine- kustannuksia. Kokoomus ei korottaisi polttoaineveroa, vaan vähentäisi päästöjä vähemmän Virtasen perheen taloutta rasittavalla tavalla.
Kokoomuksen vaihtoehdossa Virtasen perheellä olisi ensi vuonna 1909 euroa enemmän käytössä.
Lähteet:
Eduskunnan tietopalveluiden laskelma kokoomuksen vaihtoehtobudjetista.
Veronmaksajien keskusliiton laskelmat hallituksen budjetin vaikutuksista.
Todellisia
tulevaisuustekoja ja pysyviä panostuksia
Rinteen hallitus tekee lyhyt- näköistä politiikka. Hallitus- puolueet antoivat vaaleissa suomalaisille lupauksia, joita ne eivät vaalien jälkeen pystyneet pitämään.
Tilannetta yritetään korjata lisävelal- la ja kertapanostuksilla. Hallitus myy ensi vuonna suomalaisten yhteistä omaisuutta 750 miljoonalla ja käyttää rahat yli sataan kohteeseen kertaluonteisesti.
Hallitus kutsuu silmänkääntötemp- pujaan tulevaisuusinvestoinneiksi. Osa hallituksen valitsemista kohteista on ai- dosti kertaluonteisia hankkeita, mutta osa taas vaatisi kiistattomasti pitkäjänteistä ja pysyvää rahoitusta. Esimerkiksi: millaista koulutus- ja henkilöstöpolitiikkaa on an- taa kouluille ja päiväkodeille rahaa uusien opettajien palkkaukseen vain vuodeksi
kerrallaan? Miten käy opettajille ja oppilail- le sen jälkeen, kun Rinteen hallitus on käyt- tänyt suomalaisten yhteisen omaisuuden myynnistä saadut tulot?
Kokoomus tarjoaa vaihtoehdon halli- tuksen lyhytnäköiselle politiikalle. Esitäm- me vaihtoehtobudjetissamme pysyvän ra- hoituksen puolelle hallituksen esittämistä kertaluonteisista panostuksista. Emme jätä oppilaita ja opettajia pulaan, vaan teemme esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusope- tuksen ja toisen asteen lisärahoitukses- ta pysyvää. Toimimme vastaavasti myös esimerkiksi tutkimus- ja kehitysrahojen, osatyökykyisten tuen ja lasten harrastusta- kuun osalta. Harrastustakuu tarkoittaa, että jokaisella lapsella on oikeus vähintään yh- teen harrastukseen. Tästä takuusta kokoo- mus haluaa pysyvän, hallituksella panostus oli kertaluonteinen.
Sen lisäksi, että rahoitamme suoma- laisten palvelut ja julkisen sektorin ammat- tilaisten työpaikat kestävästi, säästämme
valtion omaisuutta käytettäväksi muihin aidosti kertaluonteisiin käyttökohteisiin.
Kokoomus tekisi todelliset tulevaisuuste- ot käyttämällä valtion omaisuutta korkea- koulujen pääomitukseen sekä nopeiden raideyhteyksien toteutukseen.
Kokoomus turvaisi kaikkien korkea- kouluopiskelijoiden siirtymisen YTHS:n palveluiden piiriin paikkaamalla hallituk- sen jättämän vajeen 1,4 miljoonan kerta- luonteisena lisärahoituksena. Vähentäisim- me myös hallituksen kehitysyhteistyöhön esittämistä lisämäärärahoista 20 miljoonaa, ja siirtäisimme lupaavia tuloksia tuottanee- seen sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyö- hön 20 miljoonan lisäyksen vuodelle 2020.
Osaaminen on pienen kan- sakunnan vahvuus. Suoma- lainen osaaminen perustuu koulutuksen korkeaan laatuun, mahdollisuuksien tasa-arvoon ja maailman parhaisiin opettajiin.
Koulutus on paras keino pitää kaikki mukana. Kokoomus haluaa turvata tasa-ar- voiset mahdollisuudet kouluttautua ja op- pia läpi elämän kaikille aina varhaiskasva- tuksesta korkea-asteelle saakka.
Hallitus puhuu koulutuksen kunnian- palautuksesta, mutta tässäkin teot ovat ristiriidassa puheiden kanssa. Hallituksen koulutuspanostukset ovat määräaikaisia, eivät pysyviä. Tempoileva koulutuspoli- tiikka johtaa määräaikaisten opettajien palkkaamiseen, tutkimusrahoituksen leik- kaamiseen ja koulutuksen laadun heiken- tymiseen.
Tilanteessa, jossa on mahdollista teh- dä lisäpanostuksia, tulee ne kohdistaa si- vistykseen ja osaamiseen. Kokoomus tekisi merkittävät panostukset koulutukseen ja osaamiseen. Lisäämme 140 miljoonaa eu- roa pysyviä määrärahoja tutkimukseen, alennamme 50 miljoonalla varhaiskasva- tusmaksuja sekä varaamme 10 miljoonaa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämi-
seen. Hallituksen kertaluonteisista panos- tuksista tehdään pysyviä
Vahvistetaan varhais- kasvatuksen laatua
Koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa on varhaisissa vuosissa. Tarvitsemme tasa-arvoa ja oppimisen mahdollisuuksia vahvistavia toimia heti koulupolun alku- päähän. Panostamalla varhaiskasvatuk- seen, esiopetukseen ja peruskoulun ensi- askeliin, turvaamme nykyistä vahvemman, kannustavamman ja tasa-arvoisemman koulutien kaikille lapsille.
Kokoomus esittää, että varhaiskasva- tuksen ja esiopetuksen laadun ja tasa-ar- von vahvistamiseen esitetty 25 miljoonaa toteutetaan pysyvänä rahoitustason nos- tona. Osana lisäystä liikkuvan varhaiskas- vatuksen panostus nostetaan kolmeen mil- joonaan, sillä varhaislapsuudella on suuri merkitys liikuntatottumusten muotoutu- miseen. Lisärahoitus varhaiskasvatukseen tulee subjektiivisen varhaiskasvatusoikeu- den rajauksen purkamisen sekä ryhmäko- kojen pienentämisen päälle.
Kokoomuksen aloitteesta varhaiskas- vatusmaksuja ryhdyttiin viime vaalikaudel- la alentamaan. Ensi vuonna alentaisimme varhaiskasvatusmaksuja 50 miljoonalla
eurolla lisää. Kokoomus haluaa rakentaa asteittain Suomeen kaksivuotisen esiope- tuksen, jotta kaikki yli 5-vuotiaat pääsevät osallistumaan varhaiskasvatukseen. Ko- koomuksen tavoitteena on pitkällä aikavä- lillä koko ikäluokan maksuton varhaiskas- vatus (20h/vko).
Tuetaan peruskou- lujen tehtäviä
Kaikille yhteinen peruskoulu on koulu- tusjärjestelmämme kulmakivi. Hyvä luku-, kirjoitus- ja laskutaito on omaksuttava perusasteella, sillä vahvat perusvalmiudet ovat edellytys pärjäämiselle jatkossa.
Kokoomus esittää hallituksen kerta- luonteisten lisäysten sijaan pysyvää 60 miljoonan lisäpanostusta perusopetuksen vahvistamiseen. Rahoitusta on tarkoitus kohdistaa erityisesti oppimisen ja koulun- käynnin tukeen. Lisäresursseilla voidaan li- sätä pienryhmäopetusta ja vahvistaa myös opettajien tukea sekä täydennyskoulutus- ta. Lisäresurssit mahdollistavat myös Suo- mi-koulujen rahoitustason vahvistamisen.
Esitämme asiantuntijavalmistelun ja -arvioinnin käynnistämistä kasvatuksen ja oppimisen tuen sekä inkluusion toimi- vuudesta ja sen käytännöistä. Kasvatuksen ja oppimisen tukea on uudistettava siten, että se takaa kaikille riittävän tuen ja siihen
Lisää osaamista:
euroja koulutukseen
ja tutkimukseen
16
riittävät resurssit. Jokaisella tukea tarvitse- valla lapsella ja nuorella on oltava tarpei- den mukaan mahdollisuus myös pienryh- mäopetukseen.
Yksi suurimmista vahvuuksistamme ovat maailman parhaat opettajat, joiden ammattitaitoon voi aina luottaa. Opettajil- la pitää olla enemmän aikaa opettamiseen.
Lakisääteisiä suunnitelmia, raportointia ja muuta paperityötä pitää vähentää. Opet- tajien oikeus osaamisen päivittämiseen on turvattava.
Pysyviä panostuksia toiselle asteelle: tu- hat uutta opettajaa
Koulutus on tutkitusti tehokas keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tällä het- kellä liian moni jää pelkän peruskoulun varaan. Ilman toisen asteen koulutusta asema työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on heikko.
Jaamme tavoitteen siitä, että jokaisen tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tut- kinto. Koulutuksen ja työelämän ulkopuo- lella olevien nuorten määrää on pyrittävä määrätietoisesti vähentämään. Tämä edel- lyttää myös hallinnon rajat ylittävää yhteis- työtä. Vanhempien taloudellinen tilanne ei saa olla kenenkään koulupolun esteenä.
Viime vaalikaudella toteutettua oppimate- riaalilisää on jatkettava ja sen vaikutuksia arvioitava. Oppimateriaalilisä parantaa eri- tyisesti pienituloisten perheiden lukio- tai ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden taloudellista asemaa.
Asiantuntijanäkemysten mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ole vaikuttava tapa puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen.
Oppivelvollisuusiän pidentäminen on me- kaaninen toimenpide, jolla ei itsessään varmisteta sitä, että opiskelijat saavuttavat koulutuksen aikana riittävän osaamisen myöhempää koulutuspolkua ja työelämää varten.
Kokoomuksen mielestä oppivelvolli- suuden korottamisen sijaan tarvitsemme oikea-aikaista tukea koko koulupolulle varhaisista vuosista toiselle asteelle. Oppi- velvollisuusiän nostamiseen varatut mää- rärahat kohdistaisimme mahdollisimman vaikuttaviin toimiin, kuten oppimisen tu- keen, opinto-ohjauksen vahvistamiseen ja jälkiohjausvelvoitteeseen. Oppilaalla on oltava oikeus tukeen ja opinto-ohjaukseen opinnot keskeytettyään. Tukea on kohdis-
tettava erityisesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä.
Kokoomus esittää 80 miljoonan euron pysyvää lisäystä ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen. Määrärahalla saadaan 1000 uutta opettajaa, lisätään ohjauksen tukitoimia sekä varmistetaan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon saat- taminen loppuun.
Lukiokoulutuksen rahoituksen yksik- köhinnan vahvistaminen on askel oikeaan suuntaan. Lukiokoulutuksen rahoitusjär- jestelmää tulisi uudistaa kokonaisuutena, jotta rahoitusjärjestelmä toimii tarkoituk- senmukaisella tavalla ja pystyy kattamaan paremmin kustannustason noususta joh- tuvia kuluja.
Korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoi- tusta vahvistetaan
Kokoomus on sitoutunut edistämään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visios- sa asetettua tavoitetta suomalaisten kou- lutustason nostosta. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkin- non ja puolet myös korkeakoulututkinnon.
Hallitus kaavailee 8000 uutta korkea- koulujen aloituspaikkaa. Se vastaa yhtä uutta korkeakoulua. Tavoitteen saavut- tamiseksi ei ole varattu lisäpanostuksia.
Mikäli hallitus aikoo toteuttaa suunnitte- lemansa aloituspaikkojen merkittävän kas- vattamisen ilman lisärahoitusta, on kyse leikkauksesta. Tämä heikentää niin koulu- tuksen kuin tutkimuksenkin laatua. Enem- män pitäisi tehdä vähemmällä.
Kokoomus varaisi aloituspaikkojen lisäämiseen ja tutkintotavoitteiden nos- tamiseen 10 miljoonaa euroa. Osa tästä lisärahoituksesta kohdennetaan erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien saatavuutta parantavaan täydennys- ja muuntokoulu- tukseen.
Kokoomus esittää, että suomalai- sia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitetaan lahjoittamalla niille valtion osakeomistuksia miljardin euron arvosta.
Tämä on todellinen tulevaisuusteko, joka vahvistaa suomalaista osaamista ja korkea- koulujen omaa rahoitusasemaa pitkälle tu- levaisuuteen. Hyvin hoidettuna pääomasta saadut tuotot vapautuvat korkeakoulujen itsensä päätettäviin kohteisiin. Pääomitta- minen vahvistaa korkeakoulujen autono- miaa ja tukee korkeakoulujen omia uusia
tutkimuksellisia avauksia.
Olemme sitoutuneet nostamaan tut- kimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason neljään prosenttiin bk- t:sta. Hallituksen esityksillä tätä päämäärää ei olla saavuttamassa. Rahoitustason kas- vattaminen edellyttää määrätietoista po- litiikkaa, jolla neljään prosenttiin voidaan päästä. Julkinen tutkimusrahoitus ei yksin riitä, vaan yrityksille on tarjottava vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö, jotta myös yksityiset TKI-investoinnit saadaan kasvuun.
Hallitus puhuu sivistyksen kunnian- palautuksesta, mutta leikkaa tutkimusra- hoituksesta. Hallituksen talousarvioesityk- sessä ensi vuodelle laatuun pohjautuva tutkimusrahoitus kääntyy laskuun. Puheet ja teot ovat ristiriidassa.
Esitämme suomalaiseen huipputut- kimukseen yhteensä 140 miljoonan pa- nostusta, jonka rahoitamme leikkaamalla yritystukia. Lisäyksellä on tarkoitus paikata hallituksen tekemän 45 miljoonan aukko Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen.
Lisäksi summasta 13 miljoonaa kohdenne- taan suomalaisten terveyttä edistäviin tut- kimushankkeisiin ja 6 miljoonaa pienten ydinvoimaloiden tutkimuksen ja tuoteke- hittelyyn.
Yli vaalikausien kestävän jatkuvan op- pimisen mallin luomiseksi on löydettävä ratkaisut parlamentaarisessa valmistelus- sa. Jokaisella on oltava mahdollisuus yllä- pitää ja päivittää osaamistaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaksi. Tällä luodaan edellytykset tulevaisuuden kas- vulle ja työllisyydelle. Jatkuva oppiminen vaatii myös jatkuvan rahoituksen. Kokoo- mus esittää hallituksen kertaluonteisen li- säyksen sijaan pysyvää 5 miljoonan panos- tusta jatkuvan oppimisen edistämiseen.
Helpotusta opiskelijoiden arkeen
Kokoomus esittää, että opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla nykyisiä opintotuen tulorajoja 50 prosentilla. Tällöin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja kasvaisi 6000 eurolla 18 000 euroon. Opintotuki- järjestelmän nykyiset tulorajat haittaavat opiskelijaa hankkimasta lisätuloa. Liiasta ahkeruudesta sakotetaan nopeasti.
Kela on perinyt opintotukea takaisin tänä vuonna lähes 40 000 opiskelijalta tu- lorajojen vuoksi. Palkansaajien tutkimus-
17
laitoksen raportin mukaan tulorajojen 50 prosentin nosto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta noin 6 miljoonaa euroa vuodessa.
Kulttuuri ja liikun- ta: Harrastustakuu
jokaiselle lapselle
Jokaiselle lapselle ja nuorelle on an- nettava mahdollisuus osallistua taiteen pe- rusopetukseen asuinpaikasta riippumatta.
Turvataan riittävä taito- ja taideaineiden valinnaisten tuntien määrä perusopetuk- sessa tukemaan kulttuurikasvatusta ja -harrastuksia.
Lukutaito muodostaa perustan kaikel- le myöhemmälle oppimiselle. Lukutaidon edistämistä on jatkettava ja viime kaudella käynnistetyn Lukutaitofoorumin toiminta on vakiinnutettava.
Edellinen hallitus toteutti audiovi- suaalisen alan tuotantokannustimen. Sen tarkoituksena on nostaa Suomen kilpailu- kykyä audiovisuaalisen alan tuotantojen toteuttamispaikkana. Maksuhyvitysmalliin perustuvalla kannustimella on luovien alo- jen työllisyyttä tukeva vaikutus. Toiminnan pitkäjänteisyyden turvaamiseksi kokoo- mus siirtää pysyviin menoihin hallituksen osoittaman kertaluontoisen panostuksen AV-tuotantokannustimeen.
Suomalaisten yhdenvertaisesta mah- dollisuudesta lukea ja sivistää itseään on huolehdittava pitkäjänteisesti. Siksi kokoo- mus esittää myös kirjastoautoille miljoo- nan euron pysyvää määrärahaa hallituksen esittämän kertaluontoisen panostuksen sijaan.
Harrastaminen on tutkitusti tehokas tapa ehkäistä syrjäytymistä. Mielekkäällä vapaa-ajantoiminnalla on myös oppimistu- loksia parantavia vaikutuksia. Pilotoidaan valtakunnallinen harrastustakuu-malli, jossa lapsi tai nuori voi itse valita mieleisen harrastuksensa. Harrastustakuun toteutu- miseen käytetään 5 miljoonaa pysyvästi.
Kansalaisyhteiskunnan toimintaedel- lytykset on turvattava. Esitämme vakavan huolen veikkausvoittovarojen alenemises- ta, joka jo nyt vaikuttaa kansalaisjärjestö- jen rahoitukseen ja jatkuessaan vaikeuttaa merkittävästi liikunnan, kulttuurin ja nuo- risotyön rahoitusta. Esitämme rahoituk- seen 2,4 miljoonan kompensointia budjet- tivaroista.
Esitämme:
» 25 milj. pysyvää panostusta var- haiskasvatukseen
» 60 milj. pysyvää panostusta perus- opetukseen
» 80 milj. pysyvää panostusta toisen asteen ammatilliseen koulutuk- seen
» 5 milj. pysyvää panostusta Harras- tustakuun toteuttamiseen
» 1 milj. pysyvää panostusta kirjas- toautotoimintaan
» 5 milj. pysyvää panostusta jatku- vaan oppimiseen
» 2,4 milj. pysyvää panostusta liikuntajärjestöjen rahoitustason korjaamiseen
» 140 milj. pysyvää panostusta tut- kimukseen, joista 45 milj. kohden- nusta Suomen Akatemialle
» 10 milj. pysyvää panostusta korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen
» 12,35 milj. AV-tuotantotukeen
» 6 milj. lisätuloa opintotuen tulora- jojen korotuksesta 50 prosentilla
» Lisäksi: Korkeakoulujen pääomi- tukseen 1 mrd. ja Varhaiskasvatus- maksujen alennukseen 50 milj.
Huolehditaan ikäihmisten toimeentulosta ja
palveluista
Kokoomus parantaa ikäih- misten toimeentuloa ja palveluita. Eläkkeiden verotusta kevennetään, yli 75-vuotiaiden kotitalousvä- hennystä parannetaan ja tuhansia hoitajia lisätään.
Eläkeläisten toimeentu- lon ja kotitalousvähen-
nyksen parantaminen
Eläkejärjestelmää on jatkossakin ke- hitettävä vastuullisesti ja yhdessä työ- markkinajärjestöjen kanssa. Nykyisin työeläkkeiden ostovoiman kehitys seuraa käytännössä elinkustannusten kehitystä.
Kokoomus haluaa selvittää, miten hyvin elinkustannusindeksin perusteena oleva kulutuskori vastaa eläkkeellä olevien henkilöiden todellista keskimääräistä ku- lutuksen rakennetta. Kokoomus esittääkin parlamentaarista ryhmää pohtimaan elä- kejärjestelmän kestävyyttä ja eläkeläisten ostovoimaa. Työryhmän tulisi tehdä selvi- tys siitä, vastaako taustalla oleva kulutus- kori todellista elinkustannusten kehitystä.
Kokoomus kannattaa pienimpien
eläkkeiden korottamista. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan ensi vuonna noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Korotuk- set vaikuttavat alle 1300 euron eläkkeisiin.
Hallitus rahoittaa korotukset velkarahalla.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa koro- tukset turvattaisiin nostamalla tuntuvasti työllisyyttä.
Kokoomus keventäisi ensi vuonna sekä palkkojen että eläkkeiden verotusta yhteensä miljardilla. Tämä tarkoittaa Rin- teen hallituksen unohtamille työeläkettä saaville eläkeläisille kevyempää verotusta ja lisää eläkkeestä käteen jäävää osuutta.
Hallituksen suunnittelema kotitalous- vähennyksen leikkaus hankaloittaa sekä ikäihmisten arkea että toimeentuloa. Van- husväestön osuus suomalaisista kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Ikääntynei- den asumista omassa kodissaan on tärkeä tukea niin pitkään, kun kotona asuminen on turvallista ja ikäihmisen omien toivei- den mukaista. Kotiin onkin tärkeä saada hoivan lisäksi myös muu tarvittava tuki ja palvelut, kuten esimerkiksi ruokaa, siivous- ta ja muuta kodinhoitoa.
Kokoomus vaatii Rinteen hallituksen esittämän kotitalousvähennyksen heiken- nyksen perumista ja Sitran esittämän mal- lin mukaista parannusta yli 75 vuotiaiden kotitalousvähennykseen.
Malli hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiai-
ta eläkeläisiä. Vähennystä voisi hyödyntää nykyistä paremmin myös pienituloinen eläkeläinen, jonka eläkkeestä maksamat verot eivät ole riittäneet vähennyksen te- kemiseen. Kotitalousvähennyksen uudis- taminen oikeudenmukaisempaan ja ikäih- misten tarpeet paremmin huomioivaan malliin toisi lukuisia hyötyjä.
Yli 75-vuotiaiden parem- pi kotitalousvähennys:
» Kotitalouspalvelutyön verovähenny- soikeutta kasvatettaisiin 70 prosent- tiin
» 100 euron omavastuu poistuisi
» Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen- nyksen tekemiseen. Kotitalousvähen- nys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä.
Mallista hyötyisivät:
» palvelun ostajat, jotka saisivat tukea nykyjärjestelmään verrattuna enem- män ja juuri niihin vähennyksen piiriin kuuluviin palveluihin, joilla he haluavat parantaa hyvinvointiaan
19
» vanhusten omaiset ja lähipiiri, joiden apua voidaan tuen avulla ulkoistaa markkinoille vähentämättä tai kes- keyttämättä omaa työtä
» kunnat, kun kotitalouspalvelujen lisääntynyt käyttö vähentäisi kuntien vanhuspalvelujen kysyntää ja siirtää tai vähentää laitoshoidon tarvetta.
Sitra esittää raportissaan esimerkin, että jos 14 000 ikäihmisen tehoste- tun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa.
» valtio ja muut veronsaajat, jotka saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituoteky- synnän kasvaessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät. Mallin nettokustannuk- seksi julkiselle taloudelle arvioidaan sitran raportissa 7 miljoonaa euroa ilman, että laskelmassa huomioidaan laitoshoidon säästöjä.
» palveluja myyvät yritykset ja am- mattilaiset, jotka saavat enemmän työtilaisuuksia ja pystyvät myös työllistämään lisää työvoimaa.
Sitran raportti:
Ikääntyneiden parem- paan hoivaan ja hoi-
toon 150 miljoonaa
Tarvitsemme lisää hoitajia ja muuta henkilöstöä turvaamaan ikäihmisten laa- dukkaat palvelut. Hoitohenkilökuntaa on lisättävä sekä kotihoitoon että ympärivuo- rokautiseen hoivaan. Henkilöstöresurssien kohdennukset ikäihmisten palveluissa on tehtävä tasapuolisesti ja tarpeen mukaan.
Henkilöstömitoituksen arviointia pa- rannetaan ottamalla käyttöön valtakunnal- linen, yhtenäinen hoitoisuusmittari ympä- rivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa.
Myös omaishoidossa olevien ikäihmisten hoitoisuutta voidaan arvioida hoitoisuus- mittarin avulla.
Ikäihmisten määrän kasvaessa, hoivan ja tukipalveluiden tarve tulee kasvamaan erityisesti kotihoidossa. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilökunnan määrä ja tu- kipalveluiden riittävyys kotihoidossa on
varmistettava, jotta mahdollisimman moni ikäihminen voi asua tuetusti omassa ko- dissaan niin kauan kuin se on juuri hänelle paras ja turvallinen ratkaisu.
Palveluseteliä ja henkilökohtaista budjettia hyödynnetään ikäihmisten ja esimerkiksi myös vammaisten tarpeisiin parhaiten sopivan palvelumuodon turvaa- miseksi.
Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö te-
kee palveluiden laadun.
Hoivapalveluiden henkilöstön lisäämi- seksi tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma, jossa huomioidaan mm. koulutustarpeet ja työperäisen maahanmuuton lisääminen.
Henkilöstön määrän lisäksi on tarkastelta- va työnjakoa, sekä henkilöstön osaamista.
Henkilöstölle tulee varmistaa riittävä ja säännöllinen täydennyskoulutus.
Hoito- ja hoivatyön ammattilaisille on turvattava mahdollisuus keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön hyödyntä- mällä tukipalveluita. Uusia teknologisia rat- kaisuja on otettava käyttöön vanhustyön tukena. Työn johtamisen toimivuuteen eri tasoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Mahdollisuudet yhteistyöhön järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa on tärkeä huomioi- da.
Ikäihmisten palveluiden tulee olla terveyttä ja toimintakykyä ylläpi- täviä, ennaltaehkäise- viä ja kuntouttavia.
Edellisen hallituskaudella toteutettu
”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vah- vistetaan kaikenikäisten omaishoitoa” -kär- kihankkeen (I&O-kärkihanke) hyviä toimin- tamalleja, kuten kotikuntoutus, asiakas- ja palveluohjaus sekä kotihoidon johtami- nen, on hyödynnettävä kotihoidon kehittä- misessä. Kansallista muistiohjelmaa tulee jatkaa ja jalkauttamista alueille tehostaa.
Väestön ikääntyessä omaishoito li- sääntyy ja sillä on yhä tärkeämpi rooli van- huspalveluiden kokonaisuuden kannalta.
Mahdollisuus asua omassa kodissaan ja saada hoivaa läheiseltään on arvokasta.
Kannustimia ja mahdollisuuksia omais- ja perhehoitoon tulee lisätä. Omaishoitajien
lakisääteisten vapaapäivien mahdollista- miseksi lisätään palvelusetelin käyttöä.
Pilotoidaan tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan ja esi- merkiksi saattohoidon mahdollistamiseksi.
Työssäkäyvällä pitää olla mahdollisuus jää- dä hoitamaan sairastunutta läheistään tue- tusti, kun kyseessä on lyhytaikainen hoivan tarve.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ase- maa osana ikäihmisten oikeuksien valvon- taa tulee edelleen vahvistaa. Oikeusasia- miehellä on laajat toimivaltuudet valvoa ikäihmisten oikeuksien ja edun toteutu- mista. Myös aluehallintavirastojen ja Valvi- ran suorittaman valvonnan asianmukaisis- ta resursseista on huolehdittava.
Palveluita tilaavan kunnan vastuulla on huolehtia valvonnasta ja, että kilpailu- tuksen kriteerit ja sopimukseen kirjattavat ehdot luovat edellytykset vanhuspalve- lulain mukaisille laadukkaille palveluille.
Kuntien hankintaosaamista on edelleen vahvistettava.
Esitämme
Yhteensä 150 milj. euroa ikäihmisten hoivan pysyvään parantamiseen:
» 50 milj. ympärivuorokautisen hoi- van henkilöstön lisääminen 1000 hoitajalla*
» 50 milj. kotihoidon henkilöstön lisäämiseen 1000 hoitajalla*
» 50 milj. muuhun palveluiden kehittämiseen
(*lähihoitajat ja tiimien vaatimat sairaanhoitajat)
media.sitra.fi/2017/02/
27174820/Selvityksia95-2.pdf
ESIMERKKI:
Aila, 75 vuotta
Aila on 75-vuotias eläkeläinen. Hän saa keskimääräistä työeläkettä 1537 €/kk.
Ailalla jää eläkkeestä ensi vuonna käteen 1294 €/kk. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa Ai- lalle jäisi vuodessa 108 euroa enemmän käteen kuin Rinteen hallituksen budjetissa.
Aila haluaa asua omassa kodissaan. Kotitaloustöiden tekeminen on kuitenkin alkanut käy- dä ikääntyvälle Ailalle raskaaksi. Arjen helpottamiseksi Aila tilaa itselleen kotiapua kerran kuukaudessa. Ulkopuolinen apu ilman kotitalousvähennystä maksaisi Ailalle 1200 euroa vuo- dessa (2,5h x 40€ x 12). Alle on laskettu paljonko Aila saa kotitalousvähennystä eri malleilla.
Nykymalli:
Kotitalousvähennys 500 €. Maksettavaa jää 700 € (tuntihinta 23,3 €) Rinteen hallituksen malli:
Kotitalousvähennys 380 €. Maksettavaa jää 820 € (tuntihinta 27,3 €) Kokoomuksen malli:
Kotitalousvähennys 840 €. Maksettavaa jää 360 € (tuntihinta 12 €)
Aila maksaa kotiavusta 460 euroa vähemmän kokoomuksen kotitalousvähennysmallilla, jossa yli 75-vuotiaiden vähennysprosentti on 70 prosenttia palvelun hinnasta ilman omavas- tuuta.
Aila säästäisi kokoomuksen vaihtoehdossa kevyemmän verotuksen
ja paremman kotitalousvähennyksen seurauksena vuodessa 568
euroa verrattuna Rinteen hallituksen budjettiin.
Nopeasti parempaan
hoitoon
Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudes- sa on ongelmia eri puolilla Suomea. Ihmiset eivät ole palveluiden suhteen yhden- vertaisessa asemassa ja esimerkiksi monisairaiden, sekä paljon palveluita tar- vitsevien palvelukokonai- suudet ovat pirstoutuneet.
Palveluiden järjestämiseen tarvitaan vahvempia vastuutahoja. Sote-palvelui- den tulee rakentua kaupunkien ja kuntien yhteistyön pohjalle. Tarvitsemme riittä- vän vahvoja kuntien yhteistyöalueita tai kuntayhtymiä laadukkaiden palveluiden järjestämiseksi ympäri maata. Hyvinvoin- tipalvelujen kehittäminen ei saa jäädä so- te-hallinnon uudistamisyritysten jalkoihin, vaan palvelujen uudistamisen on lähdettä- vä ihminen ja palvelut edellä.
Kokoomus kohdentaa uudelleen halli- tuksen kuntien perustason sosiaali- ja ter- veyspalveluiden kehittämiseen varaamat määrärahat toimiin, joilla kehitetään palve- luita ja helpotetaan hoitoon pääsyä.
Toimivat sosiaali- ja terveyskeskukset
Sosiaali- ja terveyskeskuksissa on tarjottava laadukkaita ja vaikuttavia pal- veluita kaikille vauvasta vanhuusikään, yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti. Ihmis- ten terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava ja terveysteknologiaa hyö- dynnettävä nykyistä laajemmin. Otetaan palveluiden käyttäjät mukaan palvelui- den kehittämiseen ja suunnitteluun, sekä annetaan heille mahdollisuus valita myös palvelutapa tai -paikka siltä osin kuin se on mahdollista.
Kokoomus haluaa, että palvelut vas- taavat nykyistä paremmin ihmisten tarpei- siin. Terveyskeskukseen on päästävä no- peammin ja sujuvammin. Hoitotakuuta on tiukennettava, jotta voidaan turvata nopea hoitoon pääsy. Kiireellisissä vaivoissa hoi- toon on päästävä tarvittaessa samana päi- vänä, kiireettömissä 7 vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arviosta. Lisäksi laajenta- malla perusterveydenhuollon aukioloai- koja voimme helpottaa ihmisten arkea ja vähentää päivystyksen käyttöä. Hoitota- kuuta tiukennettaessa on varmistettava, että suun terveydenhuollon palveluihin tai
päihdepalveluihin pääsy ei vaarannu. Mie- lenterveyspalveluihin pääsy turvataan Te- rapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti.
Parempien palveluiden toteutta- miseksi tarvitsemme lisää lääkäreitä ja hoitajia. Henkilöstön lisäämisen ohella työnjakoa eri ammattiryhmien välillä on kehitettävä ja moniammatillista yhteistyö- tä lisättävä. Lähtökohtana on oltava asiak- kaan tarpeiden huomioiminen ja hoitoket- jun sujuvuus.
Hoitotakuun toteutuminen varmis- tetaan palvelusetelillä. Palvelusetelin sisällössä on huomioitava asiakkaan ko- konaishoidon toimivuus. Erityisryhmien, kuten vammaisten ja vanhusten, palveluis- sa parannetaan asiakaslähtöisyyttä otta- malla käyttöön henkilökohtainen budjetti.
Digitaalisia palveluita ja mm. etävas- taanottoja hyödyntämällä voidaan pa- rantaa asiakastyytyväisyyttä, sujuvoittaa palveluja, ja kohdentaa perinteisiä vas- taanottopalveluita niitä tarvitseville.
Paljon palveluita tarvitseville ja moni- sairaille on nimettävä oma vastuuhenkilö, joka ottaa vastuun ihmisen palvelukoko- naisuuden yhteensovittamisesta. Terve- ydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhteis- työtä on vahvistettava. Ennaltaehkäisyn ja kuntouttavan työotteen on oltava mukana kaikissa palveluissa jo varhaisessa vaihees- sa.
