• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y09-100: Huhtapurun drumliiniparvi (Joutsa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007.

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y09-100: Huhtapurun drumliiniparvi (Joutsa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007."

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y09-100

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

3460000

3460000

3461000

3461000

3462000

3462000

6875000 6875000

6876000 6876000

6877000 6877000

6878000 6878000

6879000 6879000

(2)

HUHTAPURUN DRUMLIINIPARVI LEIVONMÄKI

Tietokantatunnus: MOR-Y09-100 Muodostumatyyppi: Drumliini

Arvoluokka: 4 Karttalehti:3213 02 Alueen pinta-ala: 28,4 ha

Korkeus: 138 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 8 m

Moreenimuodostuman sijainti: Huhtapurun drumliiniparvi sijaitsee Havumäen kylän länsipuolella, 11 km Leivonmäeltä koilliseen.

Geologia

Huhtapurun drumliiniparvi sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän länsiosaan. Parvi koostuu kolmesta hyvin suuntautuneesta, seudulle tyypillisesti pohjois-eteläsuuntaisesta drumliinista. Kaikki drumliinit ovat suunnilleen samanmuotoisia virtaviivaisia selänteitä, joiden korkein kohta on proksimaaliosassa. Muodostumat kapenevat ja madaltuvat vähitellen distaalisuuntaan. Kaikkien selänteiden kyljet ovat melko loivat ja länsikyljet hieman itäisiä selkeämpiä. Distaalipäät ovat kaikilla selänteillä vaihettuvat. Suurin drumliini on 1100 x 200 metrin kokoinen ja 8 metriä korkea Honkasyrjä, jonka proksimaalipään juurella virtailee kapea Huhtapuru. Drumliinin kärki on jyrkähkö, pohjamuoto on mahdollisesti kalliota. Pohjoinen Kuusiston drumliini on 1000 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja 5 metriä korkea varsin loivapiirteinen muodostuma, jonka proksimaaliosa on loivempi kuin muilla ryhmän drumliineilla. Pienin drumliini on 400 x 100 metrin kokoinen ja 5 metriä korkea Jokisaari, joka hahmottuu kokonsa takia kohtalaisen helposti. Kohdealueen tyyppiset drumliiniparvet muodostavat lähiympäristöön pienen osakentän. Matalat ja virtaviivaiset moreenivaltaiset drumliinit ovat kuitenkin kallioperän muotojen hallitsemalla seudulla muuten melko harvinaisia.

Kalliosta ei ole selvää pintahavaintoa, mahdollisesti se on Honkasyrjän kärjessä lähellä pintaa. Tieleikkauksissa on hiekkaista hiekkamoreenia. Pintakerros on yleisesti varsin hiekkainen etenkin selänteiden distaaliosissa.

Honkasyrjän selänteen koillispuolella Huhtapurun varrella on hiekkainen kangas, ja alueen itäpuolitse kulkee katkonainen harjujakso. Ylin ranta on seudulla noin 140 metrin tasolla, joten alue on ilmeisesti kokonaan subakvaattinen.

Biologia

Huhtapurun drumliiniparven metsät ovat nuoria ja varttuneita kuivahkon kankaan (VT) mäntymetsiä.

Honkasyrjän selänteen proksimaalilaella on runsaslajinen, avarapuustoinen niitty. Lounaisimman, soiden ympäröimän, Jokisaaren metsä on tasaisen tiheää, varttunutta mäntytaimikkoa. Pensaskerroksessa on katajaa ja kuusentaimia. Kerrossammal on pohjakerroksessa paikoin hyvin vallitseva. Jokisaarella kasvaa runsaasti puolukkaa ja keltaliekoa. Honkasyrjän harvennettu mäntytaimikko on hyvin kuivaa kanervikkoa.

Sulkeutuneemmissa metsiköissä kasvaa puolukkaa ja variksenmarjaa. Itälaiteella on varttunutta tuoreen kankaan kuusisekametsää, jonka kangasmetsäsammalpeitteellä kasvaa runsaasti yövilkkaa. Honkasyrjän selänteen proksimaalilaen puustoisella niityllä kasvaa kookkaita raitoja, harmaaleppiä ja nuoria kuusia, mäntyjä sekä varttuneita koivuja. Tuoreella niityllä kasvavia putkilokasvilajeja ovat: ruusuruoho, pukinjuuri, kurjenkello, peurankello, nurmikaunokki, pikkutalvikki, suolaheinä, leinikit, ahomansikka, huopaohdake, nurmikohokki, tädykkeet, orvokit ym. niittylajit. Länsirinteen puolella on hakkuuaukea, jolla kasvaa maitohorsmaa, vadelmaa ja mesiangervoa. Kuusiston osa-alueella on harvennettuja, nuoria kasvatusmänniköitä. Pohjoisosassa on lisäksi tiheää taimikkoa. Valtavarvut ovat puolukka, variksenmarja ja kanerva kuten muillakin osa-alueilla. Jäkälikköä on paljon. Lakiosassa on kesän 2002 Unto-myrskyn jäljiltä avonainen alue. Harvennettu puusto on

tuulenkaatoalueella ympäröiviä taimikoita kookkaampaa.

Maisema ja muut arvot

Drumliinit erottuvat kartalla soiden rajaamina selkeästi, ja maastossa kulkiessakin ne hahmottuvat

mataluudestaan huolimatta hyvin. Honkasyrjän keskiosan hakkuulta on vaatimaton näköala itään, ja selänteiden reunoilta on joitain pelto- ja suonäkymiä. Pääosin alue on kuitenkin peitteinen. Sisäinen maisema on melko yksitoikkoinen. Kuusiston drumliinin distaalipäässä on Kuusiston tila, ja Honkasyrjän drumliinin pohjoispuolella on talo.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Leppäsenmäen sekä Koivulehdon talojen välillä on hakkuuta, jota jatkuu alueen itäreunalla kulkevan tien itäpuolella aina alueen pohjoisrajalle asti.. Leppäsenmäen ja

Alueen itäreuna poikkeaa myös varsin jyrkästi muusta maisemasta. Näkyvyys alueella on yleensä hyvä, ja maasto

ös keski- ja distaaliosissa. Lohkareiden jakauma on moreeniosassa melko sainen. Ylin ranta on seudulla noin 145 metrin tasolla, joten proksimaaliosan laki muodostaa pienen ja ohuen

Korkeuseroa laen ja alimpana olevan distaalikärjen välillä on jopa 85 metriä, selkeämmin hahmottuva korkeusero Karttuuvuoren laen ja Vuorijärven pinnan välillä on puolestaan

Muodostuman distaalipuolelta alkavien peltoaukeiden korkeustaso on noin 100 metriä, proksimaalipuolelle patoutuneet suoalueet ovat puolestaan 120-125 metrin tasolla..

Niemen kärjessä on melko varttunutta tuoreen kankaan mänty-koivu-kuusi-sekametsää, jossa alikasvoksena kasvaa lehtipuita, katajaa ja hiukan kuusta.. Eri puolilla aluetta kasvaa

komeaa varttunutta mäntyvaltaista metsää, nuorta koivikkoa, koivu- kuusitaimikkoa, varttunutta sekametsää, koivutaimikkoa, hakkuuta ja varttunutta männikköä.. Niininiemestä

Muodostumat ovat ryhmittyneet kolmeksi hajanaiseksi ketjuksi, jotka ovat 200-400 metrin etäisyydellä toisistaan.. Keskimmäinen, rinteiltään epäsymmetrinen 2200 metrin pituinen