• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y09-084: Vähä-Kömin drumliini (Keuruu). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y09-084: Vähä-Kömin drumliini (Keuruu). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y09-084

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 2518000

2518000

2519000

2519000

2520000

2520000

2521000

2521000

6916000 6916000

6917000 6917000

6918000 6918000

6919000 6919000

6920000 6920000

(2)

VÄHÄ-KÖMIN DRUMLIINI KEURUU

Tietokantatunnus: MOR-Y09-084 Muodostumatyyppi: Drumliini

Arvoluokka: 3 Karttalehti:2232 06 Alueen pinta-ala: 14,0 ha

Korkeus: 148 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 7 m Muodon suhteellinen korkeus: 7 m

Moreenimuodostuman sijainti: Vähä-Kömin drumliini sijaitsee Köminjärvellä Pihlajaveden aseman luoteispuolella, 21 km Keuruulta luoteeseen.

Geologia

Vähä-Kömin drumliini sijoittuu Karstulan-Keuruun drumliinikentän keskiosaan. Köminjärveen pistävän niemen muodostava drumliini on erittäin hyvin suuntautunut, lähes symmetrinen sukkulamainen muodostuma. Sen pituus on noin 1300 metriä, leveys 150 metriä ja korkeus enimmillään 7 metriä. Drumliinin rinteet ovat hyvin loivat ja hieman alosastaan jyrkkenevät (pyöreähkö poikkiprofiili). Proksimaalipää on terävä ja loivasti nouseva, distaalipää puolestaan vaihettuva, ja sen rajaus voisi kenties olla jonkin verran pitempikin. Järvi peittää kylkien alimmat osat. Kohdealue on muodoltaan seudulle tyypillinen, mutta tavallista selväpiirteisempi ja paremmin kehittynyt drumliini. Drumliinin muotoa korostavat niemisijainti ja viljelty keskiosa.

Alueella ei ole moreeniin yltäviä leikkauksia, aines lienee ympäristön tavoin hiekkamoreenia. Pinta on hiekkainen, erityisesti matalan distaaliosan kyljillä ja kaakkoispuolella on hiekkaisia rantakerrostumia.

Lohkareisuus on raivaamattomilla alueilla kohtalainen (1-5 kpl aarilla), mutta lohkareet ovat pieniä, lähinnä kivifraktiota. Pelloilta kivet ja lohkareet on raivattu pois. Ylin ranta on seudulla noin 165 metrin tasolla, joten alue on subakvaattinen.

Biologia

Suurin osa alueesta on peltoa. Järven rannassa on kapealti nuorehkoa koivuvaltaista sekametsää. Vähä-Kömin talon ympärillä on rehevää kulttuurivaikutteista pensaikkoa. Niemen länsirannan lehtomaisessa koivikossa lähellä Vähä-Kömin taloa kasvaa koiranheittä. Peltojen reunamilla on mm. ahojäkkärää. Niemen kärjessä on melko varttunutta tuoreen kankaan mänty-koivu-kuusi-sekametsää, jossa alikasvoksena kasvaa lehtipuita, katajaa ja hiukan kuusta. Eri puolilla aluetta kasvaa melko runsaasti katajaa.

Maisema ja muut arvot

Alue rajautuu kartalla ja maastossa sijaintinsa takia erittäin selkeästi. Pitkä niemi näkyy hyvin järven rannoilta.

Rantapensaikon ja -metsän takia matalan selänteen laelta ei juuri ole näkymiä järvelle, kyljiltä avautuu kuitenkin rantamaisemia. Sisäinen maisema on loivapiirteisyyden takia melko yksitoikkoinen, maatila viljelyksineen sekä piha- ja rantapuusto tuovat hieman vaihtelua. Distaalipäässä rajauksen ulkopuolella on mökkejä. Alueen ympärillä on laaja ja hajanainen Pihlajaveden ja yläjuoksun pienvesien Natura-alue (FI0900123).

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Korkeuseroa laen ja alimpana olevan distaalikärjen välillä on jopa 85 metriä, selkeämmin hahmottuva korkeusero Karttuuvuoren laen ja Vuorijärven pinnan välillä on puolestaan

Muodostuman distaalipuolelta alkavien peltoaukeiden korkeustaso on noin 100 metriä, proksimaalipuolelle patoutuneet suoalueet ovat puolestaan 120-125 metrin tasolla..

komeaa varttunutta mäntyvaltaista metsää, nuorta koivikkoa, koivu- kuusitaimikkoa, varttunutta sekametsää, koivutaimikkoa, hakkuuta ja varttunutta männikköä.. Niininiemestä

Muodostumat ovat ryhmittyneet kolmeksi hajanaiseksi ketjuksi, jotka ovat 200-400 metrin etäisyydellä toisistaan.. Keskimmäinen, rinteiltään epäsymmetrinen 2200 metrin pituinen

Alueella ei ole soistumia, ja yleensä melko loivat taitteet ovat näkyvissä.. Alueen syntytapa on hieman epäselvä, mahdollisesti kyseessä on jopa ablaatiomoreenin

Ylin ranta on seudulla noin 155 metrin tasolla, joten drumliinin lakialue on supra-akvaattinen.. Ahvenpyhän huipulla onkin selkeähkö huuhtoutumaton moreenikalotti, jonka

Ylin ranta on seudulla noin 155 metrin tasolla, joten alue on subakvaattinen ja kerrostunut ilmeisesti jäätikön reunassa (tai reunavyöhykkeessä) noin 25 metrin syvyiseen

Itä-länsisuuntaiset selänteet ovat hieman radiaalimoreenityyppisiä (vertaa MOR-Y09-026), mutta yleisrakenne viittaa kuitenkin lähinnä juomumoreeniparveen.. Kohdealue onkin