196 T y ö l ä i s n a i n e a
roctatt harjoittam at pitfirt pätroäö". — „ SJinttn etroätl)än ne nt)t atita root ilfilurijuuttafaan harjoittaa"? — „O i moi, tpll' m aar ne [il' tcteroät'", oli toaslaus. — 9tpt la i [anotaan, Infopa aina jou»
taifi lapjia tpöpön panem aan ja eimät ne Iapfetiaan aina jatfa tpösfä olla. S e on airoait to tta, että lapji ei jatfa aina, eitä ebes paljon olla toti[es[a tpösfci, m u tta lapji jatjaa aina olla erääs[ä tointesfa ja leitti on lapfen tpö. I e toanI)emmat, p itätää Ipiolta, että lap»
[enne leiltiroät, ja tatfofaa, cttcirocit I)e leili m itään huonoja leittejä, roaan opettataa I)eiIIe tyrniä, — jos itfe ojaattc [ellaifia. 9tpt te taas ajattelette, m iten me toanljat ifpnifet Ieiitiä o[aifimme, o!i[if)an [e mettein jp n tiä ! 2Bai jp n tiä ! Jtu n miehillä ei ole m uuta tetem istä, niin t)e istum at fängipt laiballc, ottam at piippuitfa cjille, täpttäroät [en ja rupeam at polttam aan. 3 a [e m aistuu heistä hpniälle, on hausta imeä, on Ipsti tatjella [aumpilroia, on Ipsti [aaba [auran lultem aan nenän tan tta. S uo la itti on txjötä, jota tel)bäärt [entäfp ben, että [e on niin hau staa ja [illoin [e ei ole m itään m uuta tuin leiliin. 'Uhitta täm ä on huonoa k ittiä , [illä [e pilaa ruum iin ja [ie*
Iun tenuepben, jonta S u u tala 011 meille a n ta n u t tartutettaxoatji, eitä pilattaroatfi, [e häroittää rahaa, jota xooi[imat fäp ttää parent»
piin tartoituijiin ja an taa huonoa ejimerttiä noufemalle nuorifolle.
Ocitö [cllaitten k itti o k ji)xttiä? nai[et, tu n heillä on aitaa, niin t)e hbPPääxoät tplällä ja istu m at tal)roipaixnujeit ääresfä, ja jnttele*
roat toifistaan juttuja, joista eimät phtään tiebä, onto niisjä perää ja heillä on niin tornin h aastaa. S e tin on k ittiä , eitä [elääit k itti o k aina roapaa [punista. 3 a nuoret jotta juotfenteleroat piltin m aantien raittia ja pim eäsjä lijeittlin harjoittam at teloja, joita ei»
roät tahtoiji päim änmaloort — [elin moi olla k ittiä , m u tta [e on jpntiä.
fiöptgp tuitentin [ellaijiaiin k ittejä, jotta eim ät o k jpntiä.
S illä eihän [itä moi Iut[ua [pnnitfi, jos Ipöbäärt palloa ta i heitetään [itä, ci [itä xooi tu tju a [pnnitfi, jos tatfi nuorta juotfee tilpaa, jos Hipoillaan töpbenmebosja, jos ollaan Ipmpfillä, jos leititään pui)»
basjatxaifia laululeittejä. fiaittea tällaista pitäifi lapfille opettaa ja manl)entmat omat tietpsti lähim m ät opettajat. S itä ainoastaan opettaa, m aan xoanl)cmpien täptpp m pöstin roalrooa ettei m itään huonoja taipumutfia, joubu hpmiin kitteihin, ettei leititä liian pal»
joit — [itiä lasten täptpp m pöstin oppia tojitpötä tetem ään — ja ettei leititä mpöt)ään illalla, [illä [e ei ole tcrroecllistä lapfille. (Ei»
roättä ainoastaan lapfet, xoaait nuorettin tarroitferoat k ittiä , m u tta heibäniirt leittejään täptpp roalrooa ufcin enentm änlin tu in lasten, [illä heibärt Ieitteil)in[ä tu k e helpommin [iroeettömiä taipum utfia.
S itä nuorifo moi totoontua Ieittintään oitcalla lam alla ennentuin nuoret itfe poistam at huonot tapanja, pöllä juotfentekm ifen piltin tplän raittia ja ro arfn tin tu o n turmiollifen pöjuotfun, jota on roie»
mäsfä toto tanfantme ruum iineen, fieiuineen peritatoon. Sellaifesja taroasfa ei to siaan moi fpntpä hproiä ajatutfia ja oiteita teloja, joita tu iten tin tarxoitaan jos mieli tulla tu n n o n ihmifetfi.
5tun lapfi on täp n p t läpi toulunfa, niin I)fitr joutuu ulos m ailinaan. §ciu on parhaimtnasfa nuoruuben ijäsfä, jolloin tunteet ja halut xualtamasti johtam at häntä, ja jolloin ijäit on herltä taiiilic roaitututfillc. O nto [illoin marina, että jam anifäifet tum ppaninfa roai«
tu ttaro at häneen jalostam asti? O nto marina, että xoanhemmat il)=
ntijet om at xoain hpuiäna efimerttinä hänelle? S ttä puhcenfa ja tgönfä eimät herätä häitesfä uinum ia pahoja taipum utfia. Oxoatto puhcenfa ja teioit[a aina puhtaat.
3 o s rupeamme xoastaamaan ta ittiin noihin tpfpmptfiin, niin täptpp m pöntää, ettei toulu n äteillään xooi olla m astuunalainen [iitä miutälaifetji elämä m uobostaa ihmifen. Ä ouluit täptpp aittaa pa=
rastanfa, m u tta elämän täptpp teljbä [itä m pöstin. 3>a elämällä on [itä [uurentpi teljtäroä ja roastuunalaifuus, tosia [illä on ufeampia muofia ja heiltä täptettäxuänään tu in toululla, ja to sta taittein ilj*
inisten täptpp täpbä eläm än louhta, jotaroastoin aittoastaait ntuu»
lam at iäproät tu o ta toista toulua. (3 a tt.)
fturt |t)i) poistetaan, ttttn poistum at feurautjet itsestään, on totuus, jota porroarillijet tasroattajat ja polititoitfijat ei»
roät näp to staan oppiman pm ntärtäm ään. Koto pormaril»
Iincn „m aaitm anparannus", Ipeibän toulu» ja foiitasroatut»
fenja perustum at [illc ebellptptfelle, että iljmimert on täpbel»
[esti h äntä pmpäröiroien olojuljteitten I)erra, että la itti fetö rooimat että tahtom at eli, että tjeibät ainatin moi [aaba tahtom aan tulla hpmitfi ja epä=itfettäitji aim an tuosfa pai»
tasfa; I)e unohtamat, että iljmijet omat jo rouojituhanfia jääneet tuulla mitä parhaim pia m oraalifaarnoja, joten niiben oliji }b pitänpt el)tiä m aituttaa Ijctöän iaI)toonfa ja tel)bä toto ihm isfunnan jetä heibärt tan ttaan i)hteistunta=oIot mitä parhaim m itji ja ihanteellijemmitji, jos ne terran jitä tietä omat parannettam isja. iöiutta tun niin ei tuitenfaan ole täpnpt, tun ihmisten tahto on npt jam an roerran tuin tuhat tai pari tuhatta muotia tataperintin taipuroainen hproään ja pahaan, niin pitäifi roiljbointin oppia näteittään, että ei
m aailm aa moi m oraalijaarnoilla p aran taa, pitäifi pmmörtää, että pahuus ja itjettpps jäilproät taitesta hnubosta ja tou»
husta huolimatta, jos m aan niiben j p i I) i n ei fajota.
iUtisfä jitten omat pahuuben, itfetfppben ja pleenjä ri=
tollisten ilmioiben jppt? Äristillis=jimeellifet janoroai: „ne om at iljmijen luonnosfa, jillä ihminen on taipumaifentpi pähaait tuin Ipiroään", ja rouojitul)anjien tulotfettoman puu»
I)an perästä he t)hä ustottelemat rooimanja jiihen faarnoil»
laart m aituttaa. Sofialism i fartoo ja mapaa»ajattelijat jano»
roat: „ihmifen luonto on ptjtä taipuroainen hpraäärt tuin p ah aan tin ja jiinä tehittpp fe puoli, jolle pm päröiroät olot antam at juotuijamman m aaperän."
iDtitji ihmijet efint. malel)telemat, pettäroät ja roarasta»
m at? Jieip sti jitfi, että l)e obottaroat fiitä itjelleen jotain hpöipä tai etu a: Iijää omaijuutta, parem paa qhteistunnallista ajem aa j. n. e., jotta ta a s lataam at heille enemmän elämän m utam uutjia ja nautintoja. 3 o s ei m aras toirooiji itjelleen m itään etua teostaan, niin ei hän jitä tetiji, jamoin tuin malhecn p. m. paheen herrjoittaja. S p p o n f i i s j i i n ä , e t t ä o l o t tetemät ihmifille m a h b o I I i j e f j i h D ö t p ä p a h e e n j a h a r j o i t t a m i j e s t a . S a a rn a t: Iuoputaa jiitä ja jiitä paheesta taifuroat lumoille törmille, futen omat rouojituhanfia faifunect, jollei pi)teistunta=oIoja muuteta jellaijitji, että ne eimät an n a telletään tilaifuutta h an ttia itjelleen perjortallijia etuja joutuu paheen halloitta»
mifen aroulla. Kun jojialismi jaa hämitetptji tuotannon mälineitten ptjitpis=omistufjen ja jen m utana töphppben ja turjuuben, niin om at jppt ujeimpiin ritollijiin ilmiöihin pois»
tuneet.
J ä m ä n ejitptjen tartoitus ei ole ollut rpl)tpä ebellä olemaa tirjoitusta pfjitpistohtaijesti arroostelemaan, olemme m aan tuoneet cjille Iäl)tötol)bat, joille jojialibemotraattijen tatjan to tan n an m u taan tasroatus on perusteitaroa ennentuin jiitä moi tulot jia obottaa.
S eu raam alla terralla tatfelemme ajiaa etupääsjä lasten
tasroatufjen tannalta. $>. tp.
Juomalakkoon kaikki.
K un tuli tunnetuksi kieltolain kohtalo, ruvettiin rait
tiutta harrastavoin piireissä hom m aam aan juom alakkoa, jonka piti alkaa 1 p. heinäkuuta, siis sam ana päivänä jolloin kieltolain piti astua voim aan. Yleisiä juom alakkokokouk- sia on pidetty ym päri m aan lakon voim aan astum ispäivänä.
Ju o m a la k k o h o m m a näkyy saaneen kannatusta laajoissa p ii
reissä ja voi se paisua m ahtavaksi kansan liikkeeksi joka kykenee voim akkaalla tavalla vaikuttam aan kieltolain koh ta
loon.
R yhtykääm m e jokainen itse kohdastam m e K alm arin lientä vastaan tappelem aan, ja tappelussa on kaikki keinot luvallisia. Yksi keino on liittyä juom alakkoon.
M .
Suom an n a isy h d isty s kirjaili- soudan kim pussa.’
J ä s f ä m aailm asja pleenjä ja m uutam isja piireisjä erit»
täintin on ihmeellinen halu annostella toifia ilpnijiä ja
