• Ei tuloksia

"Mitä sosialismi ei voi?" : vaalivalheita vastaan

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Mitä sosialismi ei voi?" : vaalivalheita vastaan"

Copied!
16
0
0

Kokoteksti

(1)

© o fia u b en to fra tifiq U iaaítjuífatfuja N:o 1 1 .

Toimittanut sos. bem. ebnsl íentoíirjaíomitea.

¡Saabaan S uom äen tirja ta u p a s ic f Helsingissä © iríu sfa tu 3.

ä ö n n i t f c m i h e t t n m a o i a a u . Siirj. g)rjö © irola

© osialibem oiratian suuri leraene- minen tö p b älistö n tesfuuteen pelot- ta a io m asti porraarittifia, ta ittia niitä, joiben rjífitiólíifet ta i luotia- ebut joutuisiroat tärfim ään siitä, että toisten tpim riistäm inen tämifi m ab- bottomaffi, Slapitalistt, jo ta pan- iin, tebtaan, tauppatiitteen, metsän ta i suuren m aa-alueen osatfaan a ta i o m istajan a n au ttii plettöm iä tuloja (50 jopa 100 prosenttia ja plitiiy, on ¡suolissaan, tu n n ä itä u b a ta a n . Q u in ta moisi bän silloin asua suu- ressa iom eassa taupuntiasunnossa ja u lja a ssa bum ilassa, p itä ä ajope-

3Y 36

(2)

tejä, autom obiileja, purje- ja moot- toriroeneitä, p alm elu ttaa itseään joka askeleelta, is tu a teatterin laiteissa aitioissa, a n ta a maksamia jublia, käpbä ulkomaitta, lu n a s ta a smtrbin- täisiä taibeteoksia s. s. kuinka moifi bän ebetteen n a u ttia kaikkea sitä, m itä n p t n au ttii ja m istä bproin tietää, ettei ote sitä om atta tp ö h ään ansainnut eikä moikaan ansaita.

SXiäitä tällaisia, toisten tp ö stä bpötproiä on useita, kokonainen kan- santuokka. § e tuntem at bproin pb- teisen asiansa. Q a maikka be kuin- kakin an k arasti taistelem at keskenään, kukistamat toisiaan bpm ätuloisista roirka- ja tiikep aikoista tä ssä käpt- täen katatim pia keinoja, m itä aja- tetta m oibaan, niin om at be sään- nöllisesti „pksisiä puolin", milloin m aan on koko anastajatu o k an etuja puoltettam a.

t ä b ä n puoltamiseen käptetään m oninaisia keinosa. Cuokkatakeja tulkitsee tuokkaoikeustaitos. Vorroa- rittinen b attitu s mirkakuntineen mat- moo porm arislitokkain etuja. Volii- stt, sotamäki ja mankiiat tekemät teb- täraänsä. Akutta täm ä ei riitä.

ta is te le m a alaluokka m allottaa itsel- leen roaltaa, saa aikaan äänioikeu- ben, ubkaa m u u tta a luokkalait pleis- Ijpöbpllisiksb aikoo luopua p u äp itä- 2

(3)

m ä siä poliisi- ja sotalaitosta, tebot- ta a sortam ia m irfatu n tia menemään tiehensä, tutistelee batlituisia. © ilta m a ta lta om at a n a s ta ja t turm autu- neet

antmaititoalehieiijmhim

©ellaisia om at p ap u , jo tta setittä- mät, että töpbqqteen tpptpminen, m äärppben alle alistum inen om at j u m a l a n tabto, jo ta m a sta a n ei saa tapinoiba. k irja ilija t m qqm ät tq- tqnsä q lä lu o ta n riistäm isoiteuben puolustam iseen, tu sta n n e ta a n suuria sanom alebtiä sitä m arten; toulu ja qliopisto — jo n ia tulisi olla m a- p a a n t i e t e e n tqqssija — saam at tebtämätseen sen opin istuttam isen, että berra on berra ja orja on orja.

— A ä m ä t opettajat unohtam at bar- moin sanoa, että berran on oltam a bqmän — m aitia be eimät tartem m in selitä, m illainen „bqm ä" b erra on — , m u tta jo s joiin b erra ei ote bqmä

— sentin be jo s tu s m qöntäm ät — niin ei sille m itään moi, bän on berra sittenfin ja saa tebbä, m itä tabtoo. S ain ja poliisin on b äntä turm attam a. ibxbani Slbo moittii S au to n paro o n ia, m utta tatsoo ettei sille m itään moi. © tentin m aalien ebellä p a n n a a n la itti pim itqsm oi-

(4)

nm t liitteelle, jo tta „tansan tahto"

itmaififi orjain ebetteen sumaitseman herrain riistä m istä , © itiä orjia on enemmistö ja m uuan ivanhan ajan raallan p itäjä roapistutsella ajattelu Iin [itä hetteä, jonoin orjain p ääh än p is tä ä la ste a , paljoio on heitä ja p aljo io on herroja. t ä p t p p fiis lo ettaa fotCea tä tä o rjain p ritp stä ja fefottaa tosiasioita. tä lla is e n a raaalip im ittäjän ä esiintpp m. m.

fPtofeSfoti I , iH. .Petkel,

jolta n p t on p liopiston rehtorin tor=

lea arm o. SÖiime m uonna, juuri m aalien a ita n a — h iu tan mpöhäs=

tpen — jultasi hän tirjan , jossa hän teli selloa sosialism ista ja pritti

„ to ö ista a ", ettei sitä moiba toteut- taa. t u o t a iirja a on n p t muoben luluessa^ ru n sa a sti lemitettp, ilm an ra h a tta tin , ja pritettänee sillä jois=

salin p aito in h äm ätä löphälistöläis- m alitsijoita. (Sietänee hiufan tat=

seKa_ tuon lirja n jo italin m äitteitä,

— jo tla IpHä om at lum otut rurt- saassa sosialistisessa iirjallisuubessa, m u tta joita silti itsepintaisesti toe=

te ta a n spöttää eteniin sellaisissa pai=

tosn, m issä lu u llaan löphälistön m ielä oleman tietäm ättöm än.

(5)

istuisi pros. tefee settoa sosialis=

m istä ja taivalta, jo sta hänelle moi lausua tunnustuksen. ¿böroäestö, jolta on asiasta parem pia selostuksia, ei tosin tätä, joissakin lobbin ereb- bpttäm ää ja m ääristetem ää tirja a tarroitse, m utta niitte plätuoiialaisil*

Ie, joitte sosialismin atieetiin mietä om at hepreaa, ja jo tta tosisosiatis=

tis ta kirjallisuutta eimät tue, moi olta tjpötpä tä s tä setostutsesta. @aa=

b an siitä tietää a in atin sen, ettei so=

siatism i tabbo bäroittää u sto n to a, eitä perbettä, eitä p a n n a toimeen

kamaran tasattjakoa,

B ros. nim enom aan selittää, että sosialismi tahtoo ottaa pbteisiu n n an haltuun;; tuotannon roätineet ja sen ta u tia estää ritta u tsia jo u tu m asta taistu rien tuhlaam iin käsiin, m utta sittentin bän mietä io ettaa osottaa, m itä tuottoinen ^uneksittu ta m a ra n tasanjato merkitsisi. § ä n a n ta a tu=

Iijoilleen tiebotsi, että m eibän maas=

sa tutisi arm iotta 1,000 m in omai»

suus tuttetin, jo s jaettaisi. $ a n.

25 m uotia sitten ta ite ttiin , että qb=

täsuuritla tuloitta elettäessä tutisi tuttetin perbeelte 860 m l muobessa.

Atoiset tiebot, bpm ä prosessori, m ain tö p b ätistö ä rohkaisemat, © itiä tu n

5

(6)

ajatellaan, että la itti tu rh a n ja rva- hingollisen trjöntefijät setä ty ö ttä la is tottelem at y. m. toiset olisimat poissa ja tu lu tta m a iitp ailu bärni- tetty setä työ n y ty istä tuottam am pb n iin iäsittää sotainen, tu in ta lu n tin ty ö tä teteroän muosiositus tulisi mo=

nintertaisetfi nytyisestään. — A lutta, m itäp ä tä h ä n tasajato-juttuun sano- ja tu h lata, toiselta sam alta aitoo so=

sialism i liiat tu lo t tarsia ja pienet korottaa, tuten sen m a stu sta ja ttin hymin tietäm ät.

SUlateriaiisiinen historian- käsitys,

se on yhtenä m alttina m arxilaisuutta m assaan . B ros. m yöntää, tuten nyttem m in useimmat tutfijat, että tatoubetliset olot ja tuotantosuhteet ne om at p ääasiassa m ääränneet yb=

teisiunta= ja raattiom uobot ta ittin a aito in a ja m ä ä rä ä m ät ebelieentin.

A iu tta siitettiin p itä ä m aan m äittää, että A tarp tä ssä asiassa erehtyi. D n n iitä m u itatin m aitutteita, tuten

„perbe- ja isän m a a n ra ttau s, urhool»

lisuus ja seittailuhatu, usfonnoltiset mielipiteet, tansaltiset b a rrastu iset j, n. e.", tuetteteeprosessori, jo tta om at iatsantotapoihin ja yhteisiuntam uo*

toibin m aifuttaneet. tä y t y y tysyä,

(7)

miten pros. tällä moitteelta „ium oo"

sosialismin, tun ensitsitään sosialismi ei n o ib e n jm a itu ttim ie n m ertitp stä tiellä, ja tun toisetsi joiapäiraäiset tosiasiat osottaroat, iu in fa roätiän ne mertitsemät. „ isä n m a a llisu u s" ei estä perustuslaillisia tu o m a sta me- näläisiä lato n rittu reita, „lansaHiset b a rrastu tset" eiraät fiäiritse suomet- ta re la isia p ita listien a n a stu sin to a ja pros. itse sanoo suoraan, että tristin - u sio ei ptan ta im e n tubanteen muoteen ole o n n istu n u t saam aan m ailm assa m eljesraifau tta tä y ­ täntöön. B ros. vjrittää tö rm ää tä tä lausetta sosialismia m a sta a n , m utta se tum ooiin bänen om an roäitteensä m ateria listista b isto rian täsitp stä m as- ta a n . _ Stästä asiasta on meiUäiin jo iotonaisia teotsia, joten moimme m ennä ebeHeen.

selittäm ät sosialistit oleman tebittp- m ässä pbteistunnassam m e. g)yä jul=

team m atfi täp a n a sta ja in pieni leiri ja pljä laajentmiisi a n a stu tsista tär- simäin joutot. @beKisten ja llu ssa on m alta ja rittau b et tuotannon mälinesben om istutsen ta u tia . i ä t - timmäiset, tpöm äti, jo tta tuntem at olemansa rittautsien luojia ja oiteita

(8)

om istajia, pyrkiroät panem aan täm än om istusoikeutensa täytäntöön. (Siitä lu o tta ta iste lu . A lu tta sitä pettää- m iltä on kusiainen touhu „to b istaa", että on niitä ihmisiä siinä m ätittätin, te s titu o tta a , ja taiten m aitm an nu- m eroitta koettamat he osottaa, että täm ä te stitu o tta ei hbrojakään.

A lu tta tosiasiat kertomat surullista tiettä: käsityöläisiä menee kumoon (suutarit!), talo n p o jat m etkaantum at eikä prosessoritta olekaan luetetta- m an a m uita, muka itsenäisiä pien- eläjiä kuin kahm itanpitäjät, matoku- m a a ja t ja p artu rit, jotka muka eiroät m u u tu suurliikkeiksi! k y llä p ä on epätoirooista tobistetua, jonka muka pitäisi köyhälistöä tobbuttaa, että on sitä muka ihmisettä tilaisuus tapella kö y h älistö läisty m istään m asta a n ! ®i, setroää se on jokaisella palkkalaiselle, että korkeintaan yksi l,0 0 0 :s ta tai 10 ,0 0 0 :sta moi siitä sakista miksikään suuretäjäksi n o u sta ja pikkupomo ei ote m ikään kabetjbittu suuruus, iiy ttä ei ote työm äeltä m uuta neurooa p ä ä s tä

„itsenäiseksi" kuin y rittä ä joukotta isänniksi, yhteisen tuottam an omai- suuben omistajiksi. A lu tta sitä yh=

te ista lo u tta

ei kyetä hoitamaan

(9)

in ttä ä prof. § . muiben m utana.

Söaltio ei saa tiitelaitofsia tuotta- mitfi. © epä tum m a. 2;osin eiroät© uo- men roaltionrautatiet n p t m atsa tor- to jaan , m utta siiben moi ptsinfertai- sintin rau tatieläin en osottaa sppn:

epätäptännöH inen töiben teettäminen, tu rb o t tu tu t, roirtatoneisto p. m.

A lu tta £ a m in a n ra u ta tie tuo 20 prof.! © itä setään ote ptsitpisen m aan pbtiön ja jobtaa sitä tietpsti p a lta ttu mies. Q a onban n iitä osuus- tuntia, jo tta liifutteleraat m iljoonia ja oraat laajoissa iansainraälisissä sopimuisissa. © urbaan professori sai- roartetee tansainroätisestä ta u p a sta , jo ta m itta tetee m abbottom atsi ©uo- m en m uuttam isen sosialistiset]!. ©ie- tä ä b ä n tä ssä sotainen, että t a n*

s a i n r a ä t i n e n sosialibem oiratia tatsootin tarroittaraan useita m aita to teu ttam aan tä tä suurta m u llistu sta ja tä p ttä m ä ä n pbteiselannon suurta ioneistoa. A lu tta tansainraälinen liite ja tutem attom at sopimutset (tau p p a- sopimutset, posti, rau tatiet) tafaaraat että se on bprain mabboltinen. A lu tta ptsintin rooisi ©uom i toteuttaa ebes sellaisia reform eja, joita ebistpneem- m ät siroistpsm aat jo oraat panneet täptäntöön, m utta jo ta m eibän „ra- b ita a lit" ja „tpöraäelle pstäraälliset"

porraarim m e tam m ooraat.

(10)

i u i a a i n i o u s r t s i a s s a tä m ä tpUä näfpp jo filfi iSfifin prof.

$ . an ta ra S ti timeen e n i t e n miime m aaleja sanoessaan, että s o s i a- l i s t i e n s u u r i s u r u on se, etteiroät ne saa m aalaiS tan saa mu- taan sa. S u o © a isasta la in a ttu lause, jo ta sieltä ta rto tta a sitä, että m aa- a a te lish e rra t siellä törfeäCCä p ato tu t- seita ja jutfeilta m aalim äärennptsillä sallim at sosialistien ä ä n im ä ä rän m ain h ita a sti iaS m aa eräissä piireissä, ei meillä ta in ta a n pibä p a n ta a n sa , m aalaiStöpbäliStö tu n ju u ri meiltä tuntee sosialistien pisin toöeHa aja- m an sen asiaa (to rp p arit, tilattom at, paltoHiseth.

V äillepä se rnpöS m ab taa roebnä- seltä tu n tu a prosessorin mäite, että sosialistisessa pljteiSiutmaSsa

i u a s m u s k ä r s i i

A iiten b erran nimeSsä moi tansan- maltaiseSsa pbteiStunnaSsa m apaitS tärfiä enemmän tuin nptpiseSsä, joSsa jo ta aSteteelta on poliisi ta i pomo niSfaSsa? — V iin fuitentin uStotte- tee pliopiSton rebtori ja . to tta ontin, että eräänlaisia „m apautsia", joita anaStajapiireiSsä pibetään sangen suuressa armoSsa, tuten riiStämiS-

10

(11)

roapautta, teinotteturaapautta, rairta=

m iesraapautta — jota m pös mielb raottaisi sanotaan — on aitom us toto laitta ra jo tta a . A lu tta jo ta työläinen tietää, että m ain sitä mu- Jaa tu in tgöroäenliite on p äässg t raaitu ttam aan , on bän aito n u t aarois- ta a , m itä tobeliinen ra ap au s on. § ä n u s ta tta a jo ajatella ro ap aasti ,pu=

b u atin toto roapaasri, saa ro ap aata a ita a m ätiin, u s ta tta a tu u tu a mie- teiseensä pbbistqfseen, saa tutea led- teä, jo ta a ja a hänen asiaansa j. n. e.

A lita ta a s tulee sellaisiin tuin riftu- ritsim enom apauteen, juopottetu=ma- p auteen t r m., joiben rajoitutsia ber=

vastaiset niin tam m om at, niin hemnoo n iistä » a lis tu n u t tgöläinen toiselta luopua.

Siässätin asiassa — tuten m onessa m uussa — on prosessori itjastu tta- m an epäjobbonm ufainen. p u n o ita p u h u ttu a a n ,pvapauben" p u o lesta ja p a tto a m astaan , sanootin bän ä itiä, ettei o ite a sta a n tu ta a n ote raapaa, ptjteistunnaU inen eläm ä ra jo tta a tun=

tu m asti pfsilön raap au tta! A tertit- tis tä tieteettisppttä!

A lu tta ptsi p ääroattti sosialism ia rao sta a n on prosessoritta tuten muit=

tatin sosialismin rääpijöittä. ,,©osia=

tistisessa tjbteisiunnassa

ci tehdä thötä."

11

(12)

S a a s oraat ty ö lä islu rija t ritmmis- faan. A lu tta professori on iban m ataraa selittäessään ttct n y tlä ä n ei tehdä ty ö tä luin p a lo s ta . SSÖirla- rniebiälin la n n u s ta a erottamisen peilo ja ylenemisen toirao, m utta jos sosia- listisessa y hteistunnossa on sama p a llia lairilla, niin lu < j i r si y rittä ä ! — S o siaan lin ihana tun=

n u s tu s m eibän m irlam iehistösiäm - me!

S u o raäite, ettei m u la lansan- raaltaisessa työn y hteistunnossa teh- täisi ty ö tä m uuten lu in m anliia- p alo lla, raoi m ennä raain sellaisiin, joita työ pelottaa. Syöm äri, jota nytrin setee t o i s i l l e ab teraan työtä, tietää m onta raertaa suurem- m aila m ielihalulla teleinänsä o m ä a ty ö tään , yhteistä työtä, ©nsilsilm on tuo työ olema helpom paa ia tu o ttam am paa, sillä loneita tä y tetään m ahdollisimman paljon ja ty ö aila lyhenee, toiselsi ei tarmitse p elätä työn tuotteiden m enemän laislu reit- ten ylellisyyteen ja tolrnannelsi on ihm isluonnossa toimeliaisuuden halu, sola ei salli olla ihan la isia n a . $ a neljännetsi: „sola ei työtä tee, et hänen syöm änlään pidä." Q a työn tuloisia saa lu rin osaiseen paljon enemmän luin lö ybälistö nyt. ®yHä ty ö tä tehdään, h errat m u tan a!

12

(13)

A lutta, roäittää professori, jos mieli sosialistisen g b teistu n n an me- n estg ä, niin tägtgg m u ia

ihmisiuvuteeu muuttua.

A g t ollaan itsekkäitä, om an moi- on pggtäm iä. ©i m eistä ole sofia- tistigbteiskunnan jäfenilfi, niin apri- loi p r o f , m utta rakkaubeEisiksi roel- ilfi ja sisariksi ei m itään m atjti moi m eitä m uuttaa, — m itä a u tta a ? — sosialismi on masjboton! (Surullista kgEä, lisää tekopgtjästi prosessori.

— ©i yuolt surra, kgEä tä s tä set- m itään, ©i rau ta tie n tgöroäen eitä o su u stu n n an jäsenten tarm itse olta rah tu ak aan ibanteeEisempia tuin me m uutkaan iuolemaiset, prof. ja minä, m aitta be omatkin gbteiskunnaEisessa tgössä osallisia. A äbkääs, se on ju u ri i t s e k k g i) s, pgrintö roatrao- m aan om aa etuaan, joka pakottaa tgöroäkeä sosialistiseksi. ® un se buo- m aa, ettei moi p ä ä s tä toisten bar- tioilla eläm ään, sgntgg siinä käsitgs, että järjestetään sitten otot niin, ettei niitä — kateutta herättäm iä, turm ioEisia •— rikkauksia ole kettään gksilöEä. Q a kas, kun n äin on p ä ä stg ajattelem aan ja sen mukaiseen toi- m intaan, niin siEoin b erääkin roetjet- tisggs! -Tgömäenliike bäroittää am-

13

(14)

m attiptpepttä, tansatlisia ennaiiolitu- toja, Iqfyptnäiöistä betien moiton tara ottelua, se a n ta a jo nt)t aam is- ta a , iu tn ia sosialistinen iebitgs, roaiffei n p t ihm isluontoa enietimäi- selsi m uutakaan, iuiteniin ja lo sta a ja p u tjb istaa sitä, p e ria a po is pa=

beita, iebittää hproeitä j. n. e. Siapi- ta lism i ju u ri pltp ttää petom aisuutta ihmisissä, estäen m eljestnm istä, m utta sosialismi m a sta p ä ä s tä ä tjpraät m aisto t rooitotse. § p ro ä niin. ©nem- p ä ä emme p p p b äiään .

„ s J t e s b t m e j a "

taxjoo prosessori tgömäette, jotta bän tuulee — totuuben p a fo sta ! — riis=

täneensä u slo n sosialismin toteutu- mism abbottisuuteen, § ä n io e tta a us=

loteEa, iu in fa tpöm äen asema ain a m aan paranee ja iu in ia se refor- meiltä, porraatittisiila parannuksitta tebbään niin bpraäksi tuin raoibaan

— ilm an sosiatism iaiin. SBabinko m aan, että nplginen betft, jolloin mirfa= ja rasjam attainen ta a n tu m u s uhkaam at tebbä tpbjiisi iöpbätistötte turnatut, pienenin reform it, on niin erinomaisen sopim aton moiselle us=

fottelutte. A äteebän sen n q t sokea- iin, m ittaista bum puulia ne porma=

tiiliset reform itoubut om at — tpbjää

(15)

ort tpöroäettä fourassa. $ a fen Ry- m än lisäisi, m itä prosessoriini mqön- tä ä sosialistisen liilieert tuoneen: että Ruomio on fään tp n p t epäfoRtiin, m oibaan tägbeHä sqtstlä raäittää, että niin p ifiu p aran n u sten !ujn suuren uubistufsenfin ain o an a aiR euttajana ja toim eenpanijana — fa n is ta pro- fessorien lötpött) isistä Ruotim atta — on ju u ri se p a rja ttu

sosialidemokratia.

S osialibem ofratia ei fpllä m oi saa- ba p tä lu o ifa a , toisten tp ö stä Rpötri- miä, mapaaeRtoisesti luopum aan etu- o ifeuisistaan, m utta se moi p a f o t - t a a ne pRä suurempiin m ponnptpf- siin.

(Sosialibemofratia ei moi Reti pois- ta a riistäm isR atu a pfsilöistä, m u tta se moi tefem ättä riistäm isen maRbot- tom afsi estä ä iRmisiä tu lem asta riis- läjiisi .

15

Helfirtit, Sqoträen kirjapaino 1908.

H in ta 5 p.

(16)

S

os.-dem. eduskuntaryhmän lento- kirjakomitean kustannuksella on ilmestynyt:

S o sia lid e m o k r a tisia vaali- julk aisu ja

N:o 3. P alvelijat vaaliin. Kirj.

M iina Sillanpää.

N:o 4. S u om ettarelaisten van- h u u d en vak u u tu s hum - buu gia. Kirj. Josua Jä r­

vinen.

N:o 5. M inkälaisia v er o tu su u ­ d istuk sia p orvarilliset ajavat. Kirjoitti Väinö

Tanner.

N:o 6. E link einolak i ja u u d et orjakontrahdit. Kirj. M atti Paasivuori.

N:o 7. K öyh älistö m etsäolojen u u d istu sta ajam aan. Kirj.

Edvard Gylling. Hinta 5 p.

N:o 8. S e so sia listie n »hurja»

edu sku ntapäätös.

N:o 9. M iten porvarit lu pau k ­ sistaan v oivat perääntyä.

Kirjoitti —u.

N:o 10. S u o m en k öyh älistö lu ok ­ kataistelussa. Kirj. Yrjö Sirola.

Kunkin num eron hinta vaan 5 p.

Saatavana

Työväen Kirjakaupasta

Helsinki, Sirkuskatu 3.

1290606483

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Autovuokraamo B perii ainoastaan kilometrimaksua, joka on 2,50 mk/km. Puolen tunnin päästä nopeampi saavuttaa hitaamman. a) Valokuvausliike lupaa kuvat ilmaiseksi,

Tämä näkyvien keskittyminen yhden näkyvän ympärille, tämä ruumiin ryöpsähtäminen kohti asioita, joka saa ihoni värähtelyn muuttumaan sileydeksi ja karheudeksi, joka

kansa M aurin luokse, m utta on hän tilap äisesti asu­.. nut myös ty ttären sä M arketan

Ei siten ole lainkaan ihme, että prosessi oli paikallisen metsäpolitiikan kannalta ”vinoutunut”: keskustelun kohteena oli puuraaka-aineen tuotantomäärä eivät- kä

Sekä keskit- tynyt että jatkuva jakauma voivat olla suppeita tai laajoja.. Metsikön puuston rakenneluokitus

Viiden metrin pituisen männyn taimen rinnan- korkeusläpimitta eri etäisyydellä säästöpuusta taimikon tiheyden ollessa 2 500 kpl/ha tai 4 400 kpl/ha... teen keskimäärin 15

Turvemailla suon kuivatusaste vaikut- ti merkittävästi taudin yleisyyteen: luonnontilaisten soiden ja kivennäismaiden välillä ei ollut tilastolli- sesti merkittävää eroa

Kaikki tiedot viittasivat kuitenkin siihen, että Suomi on metsiensuojelussa kärkimaiden joukossa maailmassa, millä perusteella toimikunta saattoi todeta, että ”metsien suojelu