© o fia u b en to fra tifiq U iaaítjuífatfuja N:o 1 1 .
Toimittanut sos. bem. ebnsl íentoíirjaíomitea.
¡Saabaan S uom äen tirja ta u p a s ic f Helsingissä © iríu sfa tu 3.
ä ö n n i t f c m i h e t t n m a o i a a u . Siirj. g)rjö © irola
© osialibem oiratian suuri leraene- minen tö p b älistö n tesfuuteen pelot- ta a io m asti porraarittifia, ta ittia niitä, joiben rjífitiólíifet ta i luotia- ebut joutuisiroat tärfim ään siitä, että toisten tpim riistäm inen tämifi m ab- bottomaffi, Slapitalistt, jo ta pan- iin, tebtaan, tauppatiitteen, metsän ta i suuren m aa-alueen osatfaan a ta i o m istajan a n au ttii plettöm iä tuloja (50 jopa 100 prosenttia ja plitiiy, on ¡suolissaan, tu n n ä itä u b a ta a n . Q u in ta moisi bän silloin asua suu- ressa iom eassa taupuntiasunnossa ja u lja a ssa bum ilassa, p itä ä ajope-
3Y 36
tejä, autom obiileja, purje- ja moot- toriroeneitä, p alm elu ttaa itseään joka askeleelta, is tu a teatterin laiteissa aitioissa, a n ta a maksamia jublia, käpbä ulkomaitta, lu n a s ta a smtrbin- täisiä taibeteoksia s. s. kuinka moifi bän ebetteen n a u ttia kaikkea sitä, m itä n p t n au ttii ja m istä bproin tietää, ettei ote sitä om atta tp ö h ään ansainnut eikä moikaan ansaita.
SXiäitä tällaisia, toisten tp ö stä bpötproiä on useita, kokonainen kan- santuokka. § e tuntem at bproin pb- teisen asiansa. Q a maikka be kuin- kakin an k arasti taistelem at keskenään, kukistamat toisiaan bpm ätuloisista roirka- ja tiikep aikoista tä ssä käpt- täen katatim pia keinoja, m itä aja- tetta m oibaan, niin om at be sään- nöllisesti „pksisiä puolin", milloin m aan on koko anastajatu o k an etuja puoltettam a.
t ä b ä n puoltamiseen käptetään m oninaisia keinosa. Cuokkatakeja tulkitsee tuokkaoikeustaitos. Vorroa- rittinen b attitu s mirkakuntineen mat- moo porm arislitokkain etuja. Volii- stt, sotamäki ja mankiiat tekemät teb- täraänsä. Akutta täm ä ei riitä.
ta is te le m a alaluokka m allottaa itsel- leen roaltaa, saa aikaan äänioikeu- ben, ubkaa m u u tta a luokkalait pleis- Ijpöbpllisiksb aikoo luopua p u äp itä- 2
m ä siä poliisi- ja sotalaitosta, tebot- ta a sortam ia m irfatu n tia menemään tiehensä, tutistelee batlituisia. © ilta m a ta lta om at a n a s ta ja t turm autu- neet
antmaititoalehieiijmhim
©ellaisia om at p ap u , jo tta setittä- mät, että töpbqqteen tpptpminen, m äärppben alle alistum inen om at j u m a l a n tabto, jo ta m a sta a n ei saa tapinoiba. k irja ilija t m qqm ät tq- tqnsä q lä lu o ta n riistäm isoiteuben puolustam iseen, tu sta n n e ta a n suuria sanom alebtiä sitä m arten; toulu ja qliopisto — jo n ia tulisi olla m a- p a a n t i e t e e n tqqssija — saam at tebtämätseen sen opin istuttam isen, että berra on berra ja orja on orja.
— A ä m ä t opettajat unohtam at bar- moin sanoa, että berran on oltam a bqmän — m aitia be eimät tartem m in selitä, m illainen „bqm ä" b erra on — , m u tta jo s joiin b erra ei ote bqmä
— sentin be jo s tu s m qöntäm ät — niin ei sille m itään moi, bän on berra sittenfin ja saa tebbä, m itä tabtoo. S ain ja poliisin on b äntä turm attam a. ibxbani Slbo moittii S au to n paro o n ia, m utta tatsoo ettei sille m itään moi. © tentin m aalien ebellä p a n n a a n la itti pim itqsm oi-
nm t liitteelle, jo tta „tansan tahto"
itmaififi orjain ebetteen sumaitseman herrain riistä m istä , © itiä orjia on enemmistö ja m uuan ivanhan ajan raallan p itäjä roapistutsella ajattelu Iin [itä hetteä, jonoin orjain p ääh än p is tä ä la ste a , paljoio on heitä ja p aljo io on herroja. t ä p t p p fiis lo ettaa fotCea tä tä o rjain p ritp stä ja fefottaa tosiasioita. tä lla is e n a raaalip im ittäjän ä esiintpp m. m.
fPtofeSfoti I , iH. .Petkel,
jolta n p t on p liopiston rehtorin tor=
lea arm o. SÖiime m uonna, juuri m aalien a ita n a — h iu tan mpöhäs=
tpen — jultasi hän tirjan , jossa hän teli selloa sosialism ista ja pritti
„ to ö ista a ", ettei sitä moiba toteut- taa. t u o t a iirja a on n p t muoben luluessa^ ru n sa a sti lemitettp, ilm an ra h a tta tin , ja pritettänee sillä jois=
salin p aito in h äm ätä löphälistöläis- m alitsijoita. (Sietänee hiufan tat=
seKa_ tuon lirja n jo italin m äitteitä,
— jo tla IpHä om at lum otut rurt- saassa sosialistisessa iirjallisuubessa, m u tta joita silti itsepintaisesti toe=
te ta a n spöttää eteniin sellaisissa pai=
tosn, m issä lu u llaan löphälistön m ielä oleman tietäm ättöm än.
istuisi pros. tefee settoa sosialis=
m istä ja taivalta, jo sta hänelle moi lausua tunnustuksen. ¿böroäestö, jolta on asiasta parem pia selostuksia, ei tosin tätä, joissakin lobbin ereb- bpttäm ää ja m ääristetem ää tirja a tarroitse, m utta niitte plätuoiialaisil*
Ie, joitte sosialismin atieetiin mietä om at hepreaa, ja jo tta tosisosiatis=
tis ta kirjallisuutta eimät tue, moi olta tjpötpä tä s tä setostutsesta. @aa=
b an siitä tietää a in atin sen, ettei so=
siatism i tabbo bäroittää u sto n to a, eitä perbettä, eitä p a n n a toimeen
kamaran tasattjakoa,
B ros. nim enom aan selittää, että sosialismi tahtoo ottaa pbteisiu n n an haltuun;; tuotannon roätineet ja sen ta u tia estää ritta u tsia jo u tu m asta taistu rien tuhlaam iin käsiin, m utta sittentin bän mietä io ettaa osottaa, m itä tuottoinen ^uneksittu ta m a ra n tasanjato merkitsisi. § ä n a n ta a tu=
Iijoilleen tiebotsi, että m eibän maas=
sa tutisi arm iotta 1,000 m in omai»
suus tuttetin, jo s jaettaisi. $ a n.
25 m uotia sitten ta ite ttiin , että qb=
täsuuritla tuloitta elettäessä tutisi tuttetin perbeelte 860 m l muobessa.
Atoiset tiebot, bpm ä prosessori, m ain tö p b ätistö ä rohkaisemat, © itiä tu n
5
ajatellaan, että la itti tu rh a n ja rva- hingollisen trjöntefijät setä ty ö ttä la is tottelem at y. m. toiset olisimat poissa ja tu lu tta m a iitp ailu bärni- tetty setä työ n y ty istä tuottam am pb n iin iäsittää sotainen, tu in ta lu n tin ty ö tä teteroän muosiositus tulisi mo=
nintertaisetfi nytyisestään. — A lutta, m itäp ä tä h ä n tasajato-juttuun sano- ja tu h lata, toiselta sam alta aitoo so=
sialism i liiat tu lo t tarsia ja pienet korottaa, tuten sen m a stu sta ja ttin hymin tietäm ät.
SUlateriaiisiinen historian- käsitys,
se on yhtenä m alttina m arxilaisuutta m assaan . B ros. m yöntää, tuten nyttem m in useimmat tutfijat, että tatoubetliset olot ja tuotantosuhteet ne om at p ääasiassa m ääränneet yb=
teisiunta= ja raattiom uobot ta ittin a aito in a ja m ä ä rä ä m ät ebelieentin.
A iu tta siitettiin p itä ä m aan m äittää, että A tarp tä ssä asiassa erehtyi. D n n iitä m u itatin m aitutteita, tuten
„perbe- ja isän m a a n ra ttau s, urhool»
lisuus ja seittailuhatu, usfonnoltiset mielipiteet, tansaltiset b a rrastu iset j, n. e.", tuetteteeprosessori, jo tta om at iatsantotapoihin ja yhteisiuntam uo*
toibin m aifuttaneet. tä y t y y tysyä,
miten pros. tällä moitteelta „ium oo"
sosialismin, tun ensitsitään sosialismi ei n o ib e n jm a itu ttim ie n m ertitp stä tiellä, ja tun toisetsi joiapäiraäiset tosiasiat osottaroat, iu in fa roätiän ne mertitsemät. „ isä n m a a llisu u s" ei estä perustuslaillisia tu o m a sta me- näläisiä lato n rittu reita, „lansaHiset b a rrastu tset" eiraät fiäiritse suomet- ta re la isia p ita listien a n a stu sin to a ja pros. itse sanoo suoraan, että tristin - u sio ei ptan ta im e n tubanteen muoteen ole o n n istu n u t saam aan m ailm assa m eljesraifau tta tä y täntöön. B ros. vjrittää tö rm ää tä tä lausetta sosialismia m a sta a n , m utta se tum ooiin bänen om an roäitteensä m ateria listista b isto rian täsitp stä m as- ta a n . _ Stästä asiasta on meiUäiin jo iotonaisia teotsia, joten moimme m ennä ebeHeen.
selittäm ät sosialistit oleman tebittp- m ässä pbteistunnassam m e. g)yä jul=
team m atfi täp a n a sta ja in pieni leiri ja pljä laajentmiisi a n a stu tsista tär- simäin joutot. @beKisten ja llu ssa on m alta ja rittau b et tuotannon mälinesben om istutsen ta u tia . i ä t - timmäiset, tpöm äti, jo tta tuntem at olemansa rittautsien luojia ja oiteita
om istajia, pyrkiroät panem aan täm än om istusoikeutensa täytäntöön. (Siitä lu o tta ta iste lu . A lu tta sitä pettää- m iltä on kusiainen touhu „to b istaa", että on niitä ihmisiä siinä m ätittätin, te s titu o tta a , ja taiten m aitm an nu- m eroitta koettamat he osottaa, että täm ä te stitu o tta ei hbrojakään.
A lu tta tosiasiat kertomat surullista tiettä: käsityöläisiä menee kumoon (suutarit!), talo n p o jat m etkaantum at eikä prosessoritta olekaan luetetta- m an a m uita, muka itsenäisiä pien- eläjiä kuin kahm itanpitäjät, matoku- m a a ja t ja p artu rit, jotka muka eiroät m u u tu suurliikkeiksi! k y llä p ä on epätoirooista tobistetua, jonka muka pitäisi köyhälistöä tobbuttaa, että on sitä muka ihmisettä tilaisuus tapella kö y h älistö läisty m istään m asta a n ! ®i, setroää se on jokaisella palkkalaiselle, että korkeintaan yksi l,0 0 0 :s ta tai 10 ,0 0 0 :sta moi siitä sakista miksikään suuretäjäksi n o u sta ja pikkupomo ei ote m ikään kabetjbittu suuruus, iiy ttä ei ote työm äeltä m uuta neurooa p ä ä s tä
„itsenäiseksi" kuin y rittä ä joukotta isänniksi, yhteisen tuottam an omai- suuben omistajiksi. A lu tta sitä yh=
te ista lo u tta
ei kyetä hoitamaan
in ttä ä prof. § . muiben m utana.
Söaltio ei saa tiitelaitofsia tuotta- mitfi. © epä tum m a. 2;osin eiroät© uo- men roaltionrautatiet n p t m atsa tor- to jaan , m utta siiben moi ptsinfertai- sintin rau tatieläin en osottaa sppn:
epätäptännöH inen töiben teettäminen, tu rb o t tu tu t, roirtatoneisto p. m.
A lu tta £ a m in a n ra u ta tie tuo 20 prof.! © itä setään ote ptsitpisen m aan pbtiön ja jobtaa sitä tietpsti p a lta ttu mies. Q a onban n iitä osuus- tuntia, jo tta liifutteleraat m iljoonia ja oraat laajoissa iansainraälisissä sopimuisissa. © urbaan professori sai- roartetee tansainroätisestä ta u p a sta , jo ta m itta tetee m abbottom atsi ©uo- m en m uuttam isen sosialistiset]!. ©ie- tä ä b ä n tä ssä sotainen, että t a n*
s a i n r a ä t i n e n sosialibem oiratia tatsootin tarroittaraan useita m aita to teu ttam aan tä tä suurta m u llistu sta ja tä p ttä m ä ä n pbteiselannon suurta ioneistoa. A lu tta tansainraälinen liite ja tutem attom at sopimutset (tau p p a- sopimutset, posti, rau tatiet) tafaaraat että se on bprain mabboltinen. A lu tta ptsintin rooisi ©uom i toteuttaa ebes sellaisia reform eja, joita ebistpneem- m ät siroistpsm aat jo oraat panneet täptäntöön, m utta jo ta m eibän „ra- b ita a lit" ja „tpöraäelle pstäraälliset"
porraarim m e tam m ooraat.
i u i a a i n i o u s r t s i a s s a tä m ä tpUä näfpp jo filfi iSfifin prof.
$ . an ta ra S ti timeen e n i t e n miime m aaleja sanoessaan, että s o s i a- l i s t i e n s u u r i s u r u on se, etteiroät ne saa m aalaiS tan saa mu- taan sa. S u o © a isasta la in a ttu lause, jo ta sieltä ta rto tta a sitä, että m aa- a a te lish e rra t siellä törfeäCCä p ato tu t- seita ja jutfeilta m aalim äärennptsillä sallim at sosialistien ä ä n im ä ä rän m ain h ita a sti iaS m aa eräissä piireissä, ei meillä ta in ta a n pibä p a n ta a n sa , m aalaiStöpbäliStö tu n ju u ri meiltä tuntee sosialistien pisin toöeHa aja- m an sen asiaa (to rp p arit, tilattom at, paltoHiseth.
V äillepä se rnpöS m ab taa roebnä- seltä tu n tu a prosessorin mäite, että sosialistisessa pljteiSiutmaSsa
i u a s m u s k ä r s i i
A iiten b erran nimeSsä moi tansan- maltaiseSsa pbteiStunnaSsa m apaitS tärfiä enemmän tuin nptpiseSsä, joSsa jo ta aSteteelta on poliisi ta i pomo niSfaSsa? — V iin fuitentin uStotte- tee pliopiSton rebtori ja . to tta ontin, että eräänlaisia „m apautsia", joita anaStajapiireiSsä pibetään sangen suuressa armoSsa, tuten riiStämiS-
10
roapautta, teinotteturaapautta, rairta=
m iesraapautta — jota m pös mielb raottaisi sanotaan — on aitom us toto laitta ra jo tta a . A lu tta jo ta työläinen tietää, että m ain sitä mu- Jaa tu in tgöroäenliite on p äässg t raaitu ttam aan , on bän aito n u t aarois- ta a , m itä tobeliinen ra ap au s on. § ä n u s ta tta a jo ajatella ro ap aasti ,pu=
b u atin toto roapaasri, saa ro ap aata a ita a m ätiin, u s ta tta a tu u tu a mie- teiseensä pbbistqfseen, saa tutea led- teä, jo ta a ja a hänen asiaansa j. n. e.
A lita ta a s tulee sellaisiin tuin riftu- ritsim enom apauteen, juopottetu=ma- p auteen t r m., joiben rajoitutsia ber=
vastaiset niin tam m om at, niin hemnoo n iistä » a lis tu n u t tgöläinen toiselta luopua.
Siässätin asiassa — tuten m onessa m uussa — on prosessori itjastu tta- m an epäjobbonm ufainen. p u n o ita p u h u ttu a a n ,pvapauben" p u o lesta ja p a tto a m astaan , sanootin bän ä itiä, ettei o ite a sta a n tu ta a n ote raapaa, ptjteistunnaU inen eläm ä ra jo tta a tun=
tu m asti pfsilön raap au tta! A tertit- tis tä tieteettisppttä!
A lu tta ptsi p ääroattti sosialism ia rao sta a n on prosessoritta tuten muit=
tatin sosialismin rääpijöittä. ,,©osia=
tistisessa tjbteisiunnassa
ci tehdä thötä."
11
S a a s oraat ty ö lä islu rija t ritmmis- faan. A lu tta professori on iban m ataraa selittäessään ttct n y tlä ä n ei tehdä ty ö tä luin p a lo s ta . SSÖirla- rniebiälin la n n u s ta a erottamisen peilo ja ylenemisen toirao, m utta jos sosia- listisessa y hteistunnossa on sama p a llia lairilla, niin lu < j i r si y rittä ä ! — S o siaan lin ihana tun=
n u s tu s m eibän m irlam iehistösiäm - me!
S u o raäite, ettei m u la lansan- raaltaisessa työn y hteistunnossa teh- täisi ty ö tä m uuten lu in m anliia- p alo lla, raoi m ennä raain sellaisiin, joita työ pelottaa. Syöm äri, jota nytrin setee t o i s i l l e ab teraan työtä, tietää m onta raertaa suurem- m aila m ielihalulla teleinänsä o m ä a ty ö tään , yhteistä työtä, ©nsilsilm on tuo työ olema helpom paa ia tu o ttam am paa, sillä loneita tä y tetään m ahdollisimman paljon ja ty ö aila lyhenee, toiselsi ei tarmitse p elätä työn tuotteiden m enemän laislu reit- ten ylellisyyteen ja tolrnannelsi on ihm isluonnossa toimeliaisuuden halu, sola ei salli olla ihan la isia n a . $ a neljännetsi: „sola ei työtä tee, et hänen syöm änlään pidä." Q a työn tuloisia saa lu rin osaiseen paljon enemmän luin lö ybälistö nyt. ®yHä ty ö tä tehdään, h errat m u tan a!
12
A lutta, roäittää professori, jos mieli sosialistisen g b teistu n n an me- n estg ä, niin tägtgg m u ia
ihmisiuvuteeu muuttua.
A g t ollaan itsekkäitä, om an moi- on pggtäm iä. ©i m eistä ole sofia- tistigbteiskunnan jäfenilfi, niin apri- loi p r o f , m utta rakkaubeEisiksi roel- ilfi ja sisariksi ei m itään m atjti moi m eitä m uuttaa, — m itä a u tta a ? — sosialismi on masjboton! (Surullista kgEä, lisää tekopgtjästi prosessori.
— ©i yuolt surra, kgEä tä s tä set- m itään, ©i rau ta tie n tgöroäen eitä o su u stu n n an jäsenten tarm itse olta rah tu ak aan ibanteeEisempia tuin me m uutkaan iuolemaiset, prof. ja minä, m aitta be omatkin gbteiskunnaEisessa tgössä osallisia. A äbkääs, se on ju u ri i t s e k k g i) s, pgrintö roatrao- m aan om aa etuaan, joka pakottaa tgöroäkeä sosialistiseksi. ® un se buo- m aa, ettei moi p ä ä s tä toisten bar- tioilla eläm ään, sgntgg siinä käsitgs, että järjestetään sitten otot niin, ettei niitä — kateutta herättäm iä, turm ioEisia •— rikkauksia ole kettään gksilöEä. Q a kas, kun n äin on p ä ä stg ajattelem aan ja sen mukaiseen toi- m intaan, niin siEoin b erääkin roetjet- tisggs! -Tgömäenliike bäroittää am-
13
m attiptpepttä, tansatlisia ennaiiolitu- toja, Iqfyptnäiöistä betien moiton tara ottelua, se a n ta a jo nt)t aam is- ta a , iu tn ia sosialistinen iebitgs, roaiffei n p t ihm isluontoa enietimäi- selsi m uutakaan, iuiteniin ja lo sta a ja p u tjb istaa sitä, p e ria a po is pa=
beita, iebittää hproeitä j. n. e. Siapi- ta lism i ju u ri pltp ttää petom aisuutta ihmisissä, estäen m eljestnm istä, m utta sosialismi m a sta p ä ä s tä ä tjpraät m aisto t rooitotse. § p ro ä niin. ©nem- p ä ä emme p p p b äiään .
„ s J t e s b t m e j a "
taxjoo prosessori tgömäette, jotta bän tuulee — totuuben p a fo sta ! — riis=
täneensä u slo n sosialismin toteutu- mism abbottisuuteen, § ä n io e tta a us=
loteEa, iu in fa tpöm äen asema ain a m aan paranee ja iu in ia se refor- meiltä, porraatittisiila parannuksitta tebbään niin bpraäksi tuin raoibaan
— ilm an sosiatism iaiin. SBabinko m aan, että nplginen betft, jolloin mirfa= ja rasjam attainen ta a n tu m u s uhkaam at tebbä tpbjiisi iöpbätistötte turnatut, pienenin reform it, on niin erinomaisen sopim aton moiselle us=
fottelutte. A äteebän sen n q t sokea- iin, m ittaista bum puulia ne porma=
tiiliset reform itoubut om at — tpbjää
ort tpöroäettä fourassa. $ a fen Ry- m än lisäisi, m itä prosessoriini mqön- tä ä sosialistisen liilieert tuoneen: että Ruomio on fään tp n p t epäfoRtiin, m oibaan tägbeHä sqtstlä raäittää, että niin p ifiu p aran n u sten !ujn suuren uubistufsenfin ain o an a aiR euttajana ja toim eenpanijana — fa n is ta pro- fessorien lötpött) isistä Ruotim atta — on ju u ri se p a rja ttu
sosialidemokratia.
S osialibem ofratia ei fpllä m oi saa- ba p tä lu o ifa a , toisten tp ö stä Rpötri- miä, mapaaeRtoisesti luopum aan etu- o ifeuisistaan, m utta se moi p a f o t - t a a ne pRä suurempiin m ponnptpf- siin.
(Sosialibemofratia ei moi Reti pois- ta a riistäm isR atu a pfsilöistä, m u tta se moi tefem ättä riistäm isen maRbot- tom afsi estä ä iRmisiä tu lem asta riis- läjiisi .
15
Helfirtit, Sqoträen kirjapaino 1908.
H in ta 5 p.
S
os.-dem. eduskuntaryhmän lento- kirjakomitean kustannuksella on ilmestynyt:S o sia lid e m o k r a tisia vaali- julk aisu ja
N:o 3. P alvelijat vaaliin. Kirj.
M iina Sillanpää.
N:o 4. S u om ettarelaisten van- h u u d en vak u u tu s hum - buu gia. Kirj. Josua Jä r
vinen.
N:o 5. M inkälaisia v er o tu su u d istuk sia p orvarilliset ajavat. Kirjoitti Väinö
Tanner.
N:o 6. E link einolak i ja u u d et orjakontrahdit. Kirj. M atti Paasivuori.
N:o 7. K öyh älistö m etsäolojen u u d istu sta ajam aan. Kirj.
Edvard Gylling. Hinta 5 p.
N:o 8. S e so sia listie n »hurja»
edu sku ntapäätös.
N:o 9. M iten porvarit lu pau k sistaan v oivat perääntyä.
Kirjoitti —u.
N:o 10. S u o m en k öyh älistö lu ok kataistelussa. Kirj. Yrjö Sirola.
Kunkin num eron hinta vaan 5 p.
Saatavana
Työväen Kirjakaupasta
Helsinki, Sirkuskatu 3.
1290606483