Sirolan talo Karstulan Pääjärven Heijostenmäellä : tuttuja ja tuntemattomia Sirosia sekä lähialueen muuta väkeä · DIGI

SIROLAN TALO

Karstulan Pääjärven Heijostenmäellä

Tuttuja ja tuntemattomia Sirosia sekä lähialueen muuta väkeä

Sanonta: "Sirosia on enemmän kilin m uita ihmisiä" lienee ensin lausahtanut A ugusti Suoranta.

"Aaku" keräili verorästejä taloista ja torpista. Sisään astuessaan kxjse- li: "O stetaanko täällä onnenlehtiä?"

Juuttui usein tiukkaan poliittiseen väittelyyn ja sanoi päätteeksi: "Se on nyt sillä keinon, että hyvästi!"

Siroset siroavat maailmalle

Lukuisat tähtiparvet kiertävät ava­

ruudessa ja ohittaessaan vuosittain planeettamme tuovat ne näkyviim­

me runsaasti "tähdenlentoja." Ne näyttävät lähtevän samasta pistees­

tä, sirontapisteestä, siis Sirolasta?

Saarijärven, Karstulan ja Pylkön­

mäen alueella Sirosia on vielä pal­

jon. Merkittävä osa lienee lähtöisin Karstulan Pääjärven Sirolasta. Siro­

sia on tietysti muuallakin mm. Evi- järvellä. Tarkoitus on vain raapaista Heijostenmäen lakea ja ympäristöä ja jättää tarkempi selvitys Sirolasta ja Sirosista "hiiljälkipolville".

Sirolassa, sen osataloissa ja muis­

sakin ympäristön taloissa oli alku­

vuosin lähes kaikissa Sironen nimi­

nen isäntä. Vävyt toivat mukanaan uusia nimiä, ja talokauppojen myötä alkoi uusia sukuja (Rämänen, Pek­

kanen) ja talokauppojen myötä uu­

sia sukuja (Mäkinen, Laitinen) alkoi levittäytyä Sirosten maille.

Perheiden siirtyminen varsinkin pienistä torpista ja mäkituvista toi­

siin näyttää olleen hyvin yleistä ja vilkasta väestömäärän kasvun aika­

na. Sota ja katovuodet ottivat oman­

sa niin kuin muuallakin.

Väestörekisterikeskuksen tilas­

ton v. 2010 mukaan nykyisenä nime­

nä Sirosia on 852 kpl, entisenä nime­

nä 336 kpl ja kuolleita 511, yhteensä 1699 (ulkomailla 107).

"Aakun" sanonta ei siis pidä paik­

kaansa. Korhosia on Suomessa eni­

ten, n. 10.000 enemmän kuin Sirosia.

Erämaihin syntyy kiinteää asutusta

Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan toimenpitein aloitettiin Keski-Suo- men eräalueiden asuttaminen. Alue oli ollut jaettuna eräalueisiin, joissa harrastettiin pääasiassa metsästystä ja kalastusta, eikä kiinteää asutusta ollut. Alueen omistus ja hallinta oli ollut enimmäkseen hämäläisten ta­

lonpoikien hallussa. Kruunu tarvitsi lisää verotuloja ja kuningas julisti asumattomat alueet kruunulle kuu­

luviksi. Erämaahan pysyvästi muut­

taminen ei etuoikeuden saaneita hi­

taita hämäläisiä kiinnostanut. Elin­

tilan puute ja väestön kasvu Savossa aiheutti paineita ja muuttoliike län­

teen alkoi. Jossain on mainittu, että savolaisten m enestym inen johtui kaskenpolttotaidosta sekä satoisasta ja hallankestävästä ohralajikkeesta.

Alueen asukkaiden perim ässä on 2/3 savolaista alkuperää.

Ns. suuri reduktio v. 1680 palaut­

ti kaikki Suur-Saarijärven läänityk- set kruunulle. Saarijärven läänityk- set olivat olleet Ruotsin kuningatta- ren Kaarina Maununtyttären vävyn kreivi Creutzin perheen hallussa.

Kehitys pysähtyi sotiin ja nälkä­

vuosiin. Vuonna 1720 Karstulassa oli 22 köyhää taloa. 1800-luvun lo­

pulla alkoi siirtolaisvirta A m erik­

kaan ja Kanadaan Se vei mukanaan suuren joukon karstusia. Erään luet­

telon m ukaan Sironen-nim isiä oli joukossa 90.

Sirolan talo

Sirola, perustettiin v. 1565. Samoihin aikoihin perustettiin suuri määrä ta­

loja, naapuristoon mm. Riekko, Kal­

mari ja Karstula. Sirolan talon alue kuului entisen Rautalammen hallin­

topitäjän ja sittemmin Suur-Saarijär­

ven pitäjän hallintaan ja nykyisin v.

1867 itsenäistyyneen Karstulan kun­

taan.

Talon maa-alue oli laaja. Käytän­

nössä koko Heijostenmäen, Härkä- mäen alueet ja Pääjärven eteläpääs­

tä Tuhmalampeen ulottuvat, Sirolan maille perustetun uudistilan, Hal- meniemen maat ja muu Tuhmalam- men ympäristö sekä Tuhmakosken ja Humalalammen seutuville sijoit­

tuvat Sirola 8:n maat. Todennäköise- si osia vielä Heijostenkosken vasta­

rannalta.

Heijostenmäen alueen korkeim­

mat paikat ovat Lammasvuori 207 m ja Härkämäki 205 m. Hepolam- peen laskeutuva länsirinne on jyr- kähkö ja osin louhikkoinen. Vaihte- levan levyinen rantakaistale pienine peltoalueineen reunustaa Hepolam­

men rantaa. Kolme kilometriä pitkä, urheilukalastajien ja veneretkeilijöi­

den suosima ja viimeaikoina kun­

nostettu Heijostenkoski laskee He- polammesta (143,9 m mp.)Tuhma- lampeen (131,7 m mp.) y lil2 metriä.

Paikoittain jyrkkä joenpenkka mata­

loituu kapeiksi ranta-alueiksi ja m yötäilee virtaukseltaan vaihtele- vaa kosken kulkua. Pilppus- ja Tuh- malammen rannalla avautuu jo le- veämmin peltoaukeita.

Sirolan talon ensim m äinen hal­

tija oli Lauri K arjalainen v. 1564-n.

1600, M atti K arjalain en v. 1600- 1626.

Ensim m äinen Sironen Sirolan haltijana oli Juho Sironen v. 1627- 1655. 2. isäntä oli Nuutti Juhonpoika 1634-1670 - pso Marketta, 3. Matti Nuutinpoika - 1675-1696 (kuoli ka­

tovuonna nälkään) pso 1. Anna, 2.

Maria, 4. Erkki Matinpoika 1697- 1713, 5. Juho Erkinpoika - 1722-1743 - pso Anna 1744, 6. Juho Juhonpoika 1745-1785 pso Sofia Juhontytär.

Ensim m äisen Juhon sukulinja jatkuu katkeamattomana niihin Si­

rosiin, joita tunnen ja joista jotain kerron.

Siroset lienevät lähtöisin vanhan Säämingin Rantasalmelta.

Viimeinen Sironen Sirolan talon

omistajana oli H eikki Juhonpoika Sironen (K oskenkorvan Eliaksen isoisä), joka möi Sirolan 2:4 v. 1901 Kalle ja Iida Lehtoselle 3200 Suomen kultamarkalla.

Viimeinen Sirolan talon nimeä kanta­

nut rakennus purettiin v. 1970 Mikko Lehtosen toimesta. Raunio on vielä nä­

kyvissä. Yläpuolella sijaitsee Ylätalo, alapuolella Alatalo ja lähistöllä Heikki­

lä, joissa kaikissa asukkaita. Etäämmäl­

lä sijaitsee Lammasahon talo, jossa on asunut viime vuosiin asti katkeamatta Sirosten sukua.

Jo pitkään asumattomana ollut, komea Puromäen talon päärakennus, on puret­

tu ja kuljetettu Längenmäelle. Talossa on asunut monenlaista väkeä ja sukua. Si­

rosten jälkeen ovat isäntinä hääränneet mm. Rämäset, Pekkaset ja joskus myöhäi­

semmässä vaiheessa mm. kauppias K.J.

Warvikko. Talon kirjoissa isäntäväen lisäk­

si runsaasti sukulaisia, renkiä, piikoja ym.

Uusia sukuja muuttaa Sirolan maille.

Ylätalon Mäkiset

Sirosten isännyys Ylätalon päätalon osalta päättyi Juho Sirosen kuole­

maan 1867. Hänen jälkeensä isäntä­

nä on Matti Konttien, joka möi Ylä­

talon Taavetti (Led) Mäkiselle. Talo on edelleen osataloineen M äkisen suvun omistuksessa.

Y lätalosta on erotettu torpat Hannula ja Isolehto v. 1926 ilman valtion väliintuloa.

Taavetti Mäkisen perhe, vaimo Miina, tyttäret Elsa, Lempi ja Hellä Ylätalon pihalla v. 1920. Kuva Erkki Mäkisen.

Härkämäen Mäkiset

Härkämäki n:r 9 on perintötalo, joka on perustettu uudistilaksi 1791. Al­

kuaan on merkitty Sirola 13 torpak­

si. Ensim m äinen talonhaltija on Tuomas Sipinpoika 1791-1794. Vä­

lillä on muita haltioita. Kyyjärven Iso-Nopolasta 1805 syntynyt Joseph Eliaksenpoika Noponen (myöhem­

min Mäkinen) muuttaa Härkämä- keen v. 1823, siirtyy välillä Riutalle ja takaisin Härkämäkeen. Hän on nykyisen suvun esi-isä. Härkämäes- sä on aikoinaan asunut paljon väkeä mm. Heikki Konttinen/Haapakoski ja vaimo Anna Kaisa. Isäntäperhei- nen lisäksi on ollut itsellisiä renkejä, piikoja loisia.

Härkämäestä kuoli isäntä ja Läh- deaholta emäntä. Lesket avioituivat ja Härkä-Taavetista tuli Härkämä­

keen isäntä.

Lyyti-vaim on pojasta, Valtteri Mäkisestä ja vaimo Venlasta tulee seuraava isäntäpari. Valtterilla oli raamisaha Kouheroisen sillanpieles- sä vuosina 1953-1955.

Suku jatkaa isännyyttä.

Riutta on halottu Härkämäestä

Omistaja ei useinkaan asunut talos­

sa. Kautto niminen isäntä harjoitti laivaliikennettä Pääjärvellä. Välillä omistajina Taavetti Kauppala (perhe muutti Amerikkaan v. 1890), Taavet­

ti Viinanen ja Heikki Jokinen/Kaup­

pala yhdessä pari vuotta.

Vuonna 1916 Santtu ja Emma Koskinen ostivat talon. Poika, Heik­

ki, sai talon. Jussi Koskinen jatkaa isännyyttä.

Sirolan jakautuminen ja ensimmäiset

haltijat

1600- 1800-luvulla

Sirolasta lohkottiin mm:

Heijostenmäki n:ro 12 eli Ylätalo (Matti Sironen v.

1644-1675), Sirola n:ro 8 (Sim o M uhonen 1 662- 1682), Purom äki (Erkki Juhonpoika Sironen 1785-

1795), Alatalo, (Juho Juhonpoika Si­

ronen 1785-1806) ja myöhemmin it­

senäistynyt Lammasaho (Taneli Ju ­ honpoika Sironen). Uudistiloja oli Halmeniemi Juho Erkinpoika Siro­

nen (1779- n. 1790,) Härkämäki Tuomas Sipinpoika (1791-1794).

Elias Sirosen ja Lempi Moision (keskellä) häät Härkämäessä v. 1920. Morsiamesta vas. Selma Moisio ja nahkuri Vihtori Moisio, sulhasesta oik. Elias Sironen (Keinonen) ja vaimo Maria os. Moisio.

Riutan vanha talo. Talossa on asustanut paljon väkeä mm. Tuomo Sironen ja mi­

nun isovanhemmat perheineen sekä pal­

jon muita. Isoisäni oli 10-vuotias v.

1880 kun he muuttivat Jokelan Sillan­

pään torpasta. Isäni, Vihtori, syntyi Riutalla 1896.

Lähdeahon torppa

Lähdeaho torppa on lohkottu Här- kämäen Riutan osuudesta v. 1921 ja merkitty Kalle Kantalaiselle. Se on ollut jo aikaisemmin monien perhei­

den asuttama. Mm. Mäkelän torpas­

ta sinne on muuttanut Josef Mäki­

nen, vaimo Lydia ja tämän vanhem­

mat Heikki ja M aria M akkonen.

Heidän muutettua edelleen Härkä- mäkeen, tulee tilalle David Lampi­

nen, vaimo Lena Sofia ja lapset. Taa­

vetin jäädessä leskeksi hän nai Här- kämäen leskeksi jääneen Lydian.

Isännyyden jälkeen Härkä-Taa- vetille oli talosta erotettu palsta ni­

mellä Mäkelä/Tolppa. Vuonna 1939 jo 91 vuoden ikäinen Taavetti alkoi rakentaa Tolpalle. Sota-ajan pula-ai- ka vaikeutti rakentamista ja voimat loppuivat. Rakennus ei valm istu­

nut. Viimeiset elinvuotensa Taavetti vietti läheisessä Männikön mökissä veljensä tyttären hoidossa. Hän kuo­

li vuonna 1941, kun ikää oli kertynyt 93 vuotta.

Kesinä 1939 tai 1940 kiersimme Härkämäen rinteitä kylän poikien kanssa ja minulle piti esitellä joku kummajainen mäen päällä. Muistan keskeneräisen rakennuksen, muuta ei näkynyt. Härkä-Taavetti jäi mi­

nulta näkemättä.

Tervarannan torppa

Härkämäen mailla lähellä Tervakor- ven kytöä Hepolammen rannalla on

sijain n u t Tervarannan torppa. Siellä on asunut torppari Elias Ihanainen ja vaimo Minä. Elias oli rihkam akauppias, joka itse valmisti ja myi leh- m änsarvista tekem iään kampoja ja muita tavaroi­

ta. Paikkakuntalaiset tun­

siv at h än et n im ellä

"Kam pa Ellu".

Tienhaara on lohkottu Riutasta

Ensimmäinen asukas Tienhaarassa oli Taneli Sironen perhe. Taneli on syntyisin Lam m asaholta ja hänen vaimonsa, Helga Elina Into, oli syn­

tynyt "Innon tuvassa" Kallioaholla.

Tanelilla oli kovia vatsavaivoja ja häntä oltiin viem ässä sairaalaan.

Jyrkässä Riutanmäessä suolet olivat asettuneet paikoilleen ja niin kään­

nyttiin takaisin kotia kohti.

Tanelin poika Niilo ja vaimo Aili perheineen olivat muuttaneet Rin­

teeseen v. 1831 ja palasivat takaisin Tienharaan v. 1934. Normaaliin päi- värytmiin kuuluivat lisäksi suutarin työt ja karjan teurastus.

Tienhaaran Sirosia Myllyniemen pihas­

sa. Ilmari ja Niilo Sironen sekä torpaji omaa väkeä Pirkko, Mirjam ja Martta Kauppala.

Juhola

Härkämäestä lohkotussa Juholassa isännöi Juho Laitinen jo vuodesta 1898. Hän oli syntyisin Kalmarin Korkeamäestä ja vaimo Tilta Maria Pekkanen Kalmarin Kierämäestä.

Juholan Jussi oli hoikka pitkähkö mies, jonka saappaanvarressa oli ti­

laa sanomalehdelle, jonka oli nouta­

nut "M yllyniem en postitoim istos­

ta." Pistäytyi pikaisesti työnlomassa kotosalla ja koppasi muuripadasta kouriinsa kuumia Tiitan keittämiä sianperunoita ja kiiruhti takaisin työhön.

Jussi säilytti "kretahinkkiään"

lähteessä mäen alla. "Jos tietäisin ketkä täällä ovat käyneet, noituisin kärmehiä heittin päälle", sanoo Jus­

si kun huomaa vajauksen.

Jussin ja Tiitan pojat olivat kyläl­

lä ensimmäisiä automiehiä.

Juholan kaivon kannella lyötiin joskus korttia. Pohjoisen savotoilla kierrellyt Otto lienee hallinnut "sa­

naston" parhaiten ja käytti sitä ha­

nakasti kaikkien riemuksi. "Ristillis- tä oli Tiina vainaan aikaan" jne. ja läjäyttää kortin pöytään"

Juholan kuudesta pojasta kaatui sodassa yksi, toinen menetti käden ja kolmas peukalon.

Rämäset Ähtäristä

Ähtärin Rämälästä tuli v. 1790 Puro- mäkeen rengiksi Tuomas Kallenpoi- ka Räm änen ja nai talon tyttären Marian. Kohta oli mäki täynnä Rä- mäsiä. (Toinen tytär Hedvig naitiin Luksanniemelle Juho Rot­

hin vaimoksi) ja Antti Tuo­

m aanpoika perheineen ja Maria mummu muuttuvat Pirttiniemeen.

Kierros Puromäki- Hautanen-Alatalo

Heikki Tuomaanpoika Rä­

mänen perheineen muutti v. 1866 Puromäestä Hauta­

selle. Perim ätiedon m u­

kaan he olisivat tulleet veneillä Tuh- malampea pitkin. Anna Greta mum­

mu oli sanonut, että rannan puut vain vilisivät silmissä. Lauri Hyyti­

äinen epäilee, että tuskinpa he sen­

tään ovat Rakinkoskea laskeneet.

Isä Heikki lienee ollut alkuaikoi­

na isäntänä Hautasissa ja loppuai­

koina poika Otto. Yhdentoista ikäi­

senä Puromäestä lähtenyt Otto oli nyt isäntänä Alatalossa. Pojat, Ver­

neri Alatalossa ja Kalle Vihtori Pölk- kilässä, jatkoivat isäntinä.

Pölkkilä oli alkuaan A latalon torppa ja siellä asui v. 1873 alkaen

Taavetti Juhonpoika Sironen ja vai­

mo Maria Heikintytär. Taavetti on ollut isäntänä vielä v. 1899. Seuraava isäntä oli Kalle Vihtori Rämänen.

Vihtori ja Ohrasen isäntä olivat tuki- najossa Pappilan mailla Riutanmä- ellä. Hakkuum iehinä olivat olleet Koskenkorvan Elias ja Tuomo. He auttoivat ajomiehiä suurien tukkien lastauksessa. Isäntä varoittaa: "ei saksella, kangella, kangella". Pääjär- venrantaan ajotie oli paikoin jyrkkä ja vauhtia pyrittiin jarruttam aan laittamalla muurahaispesiä ja havu­

ja ajouralle. Kovassa vauhdissa Pölkkilän Vihtori menetti hevosensa hallinnan. Se astui paksuhkon ka­

rahkan päälle, joka nousi pystyyn ja tunkeutui hevosen vatsaan. Pölkki­

län Rauha vahvisti asian ja muisti, että hevosen nimi oli Virkku ja ker­

toi lähteneensä isänsä kanssa motti- metsään velvoitteitaan toteuttaman.

Sahanterä katkesi ja tavoite 1 Vi mot­

tia jäi tekemättä. Virkavalta mätkäi- si 150 mk sakot.

Pekkaset Puromäkeen ja Heikkilään

Kalmarin talon aikoinaan ostaneen Petäjäveden Pekkasten suvun poika Johan Kasper Pekkanen nai Leena Räm äsen ja m uutti Purom äkeen, osti Heikkilän Heikki Siroselta ja tä­

män vaimolta Maria Heikintyttärel- tä. Hän omisti myös Heijostenkos- keen myllyn. M yllärinä oli Gustaf Heikinpoika Rein Karstulasta ja ai­

kanaan mm. Gabriel Pajunen syn­

tyisin Hietaniemen Pajukanasta. Jo­

han Kasperin yksi lapsista Emil Edvain s. 1882 on merkitty kansa­

koulun läpikäyneeksi.

Vävy Juho Juhonpoika Savonen, seppä, jolla oli m yöhem m in paja Karstulan kirkolla. Poika Eelis jatkoi sepän ammatissa. Hän oli syntynyt Puromäessä ja perhe oli muuttanut Ohrasen kautta Karstulaan. Työssä hän oli hyvin rauhallinen ja sanoi:

"M inussa ei ole kiireen vikkaa".

Pekkaset asettuivat sittem m in asum aan Purom äen Pitkäkankaan torppaan. Siellä oli aikaisem m in asunut Tuomas Tuomaanpoika Rä­

mänen ja Taavetti Hermanninpoika Kauppala perheineen.

Heikkilää on 1900-luvun puolel­

la isännöinyt Kalle Riihisen perhe

Soinista. Vilho Laitinen Juholasta avioitui talon tyttären Vieno Riihi­

sen kanssa. Suku jatkaa Heikkilässä.

Retentupa

Frenrik Pekkasen nimiin on v. 1923 m erkitty 3,57 ha Pilppunen n:ro 1:13. Joen törmään osittain maahan kaivettu Retentupa. Navettaan kul­

jettiin ainakin tulvan aikaan veneel­

lä. Poika Onni ja tämän poika Matti olivat kuuluja uittomiehiä Heijos- tenkoskella. Onni tiesi rentoutumi­

sen merkityksen ja valui tarvittaessa veltoksi veneen perätuhdolla käsi vedessä roikottaen.

Päivitteli joskus sitä, ettei tahto­

nut aamulla päästä vaateriekaleita irti, kun ne tuppasivat kiertyä sor­

miin ja varpaisiin.

Kalle Muhonen, joka asui Pelto­

lassa, sai tietää Sirolan m yyntiai­

keista. Hän riensi yöllä Pitkäkan­

kaalle sanaa viemään. Viljami osti lopun Sirolasta vuonna 1936 ja myö­

hem m in vielä Alatalon. Kalle sai palkkioksi 4 ha Pääkönniemestä.

Piippu-ukon ostojen kautta Pekkas­

ten suku on jälleen mäellä, nyt Ala­

talossa.

A latalon edellinen isäntäpari Heikki ja Irma Pehunen olivat istut­

taneet laajan omenapuutarhan. Kun Viljamin veli Otto Pekkanen pääs­

tettiin riehumaan, oli tämä leimikko kohta hakattu.

Halmeniemi

Sirolan maille v. 1770 perustettiin uudistila. Ensim m äinen isäntä oli Juho Erkinpoika Sironen, pso Su­

sanna. 6. isäntä Juho Henrik Juhon­

poika Piispanen s. 1847, isäntänä 1883-1897, jonka jälkeen siirtyvät Peltoniem en torppaan. 7. isäntä Emil Juhonpoika Kuivikko 1898-n.

1930 on tullut Saarijärven Linnanky- län Kuivikon talosta.

Poika Uuno jatkoi Halmeniemes- sä ja toinen poika Arvi rakensi vie­

reen Suvilan talon.

Vuonna 1826 päättyneessä Iso­

jaossa Halmeniemi jaettiin ja syntyi Kalliolahti. H eikki Sirosen perhe asui siellä ja poika Elias Sironen syn­

tyi 1905.

Halmeniemen torppia ja mäkitu­

pia olivat mm. Ruoppi, Ahola (Tuo- maantupa), Peltoaho (Selmantupa), Lamminaho, Riutanm äki...

H alm eniem en mailla, nykyistä sepelilouhosta vastapäätä tien vie­

ressä on sijainnut Riutanmäen mä­

kitupa. Eräs toinen Heikki Sironen on perheineen asunuti siellä. Kerro­

taan, että kun takka ei kunnolla ve­

tänyt laittoi Heikki piipun jatkoksi pohjattoman pärekopan. Konsti on­

nistui, mökki paloi.

Tässä osa hävinneitä torpista ja mä­

kituvista: Ahola (lähellä Heikkilää), Murronnotko, Sillanpää, Saunalah- ti, Salmenaho, Isonkivenaho, Pelto- aho, Isolehto ja Sirolan sotilastorp- pa, jossa asui ensin sotilas Lars Roth ja hänen jälkeensä sotilas Glad.

Sirosia Aholan pihassa: Vanhempi pariskunta Tuomas ja Kristiina Sironen os. Tar­

vainen, takana seisomassa Yrjöjä Elma Sironen os. Kauppala. Tuomas ja Yrjö ovat Sirola 8 :n sukuhaaraa, vaan eivät lähisukulaisia. Edessä on Kauppalan väkeä. Vil­

jo makaa ja Vihtori ja pojat Erkki ja Pentti.

Siros-klaanien esittely

Kalmarin taloon kuuluneissa Siroistenmäessä ja Pirttiniemessä oli ollut ensimmäisinä haltijoina Si­

rosia. Näiden yhteys Sirola 13:sta Sirosiin on ilmei­

nen, mutta ei varmistettu.

Piirttiniemen Klaani

Uudisasukas Pekka Sironen v. n. 1695-1696, Matti Pekanpoika n. 1700-1711, uudisas. Antti Sironn -1 7 2 6 -1 7 3 1 - M atti Antinpoika 1733-1752, Matti Matinpoika 1753-1777, Juho M atinpoika 1778-180 ja M atti Juonpoika 1809-.

Siroistenmäen kaani

Uudisasukas Juho Matinpoika Sironen 1601 n. 1696, Matti Juhonpoika 1707-1713, jonka jälkeen talo on autiona 1713-1722. Tässä yhteydessä näitä suku- haaroja ei ole selvitetty.

Joensuun klaani

Antti Matinpoika Sironen s 1675 Karstulan Pääjär­

ven Heijostenmäellä. Poika Matti Antinpoika s. v.

1711 Saarijärven Kalmarin Pirttiniemessä, jossa jat­

kaa v. 1735 syntynyt Matti Matinpoika. Juho Matin­

poika s. 1791. Heikki Juhonpoika s. 1827, Otto Hei- kinpoika s. 1867 Saarijärven Kuoppalan Vartenie- men Joensuussa. Sukuhaaraan kuuluu Pylkönmäen Antero Sironen.

Tähän klaaniin kuulunevat Kuoppalan/Lehtolan kylän Harjun talon Matti Sironen s. 1920 ja Antero Si­

ronen s. 1928, Kivipellon Esa Sironen, Hakalan Siro­

set ja Männikköahon Siroset.

Sirola 8 klaani

Pylkönmäen toinen haara "Santalan Siroset" ovat lähtöisin Sirola 8:sa, jossa Heikki Juhonpoika Siro­

nen on syntynyt v. 1798 Tuhmakosken ja Humala- lammen seutuilta. Matti Heikinpoika s. 1832 Kyy­

järven Ojalassa, jossa isä Heikki on ollut torpparina.

Heikki vihittiin Maria Matintyttären kanssa ja he asuivat Heikin kotona Kalavastingin Mustametsäs- sä, jossa Santalan Viljami Sironen syntyi v. 1875. Su­

kuhaaraan kuuluvat Mauno Sironen ja Anja Koivis­

to os. Sironen.

Sirolan klaani

Sirolan klaaniksi nimetään viimeisen Sirolan isän­

nän Heikki Juhonpoika Sirosen sukuhaara. Suku- linja jatkuu Elias Heikinpoika, Elias Eliaksenpoila s. 1905 ja sukuhaaraan kuuluu Tuomo Sironen s.

1930.

Heijosenmäki/Ylätalon klaani

Juho Juhonpoika Sironen s. 1779 Karstula Pääjärvi Heijostenmäki, pso Kaisa Heikintytär os. Muhonen

s. 1786 Karstula Vahanka Muhonen. Juho Juhonpoi­

ka Sironen s. 1798, Stina Juhontytär Sironen s. 1833, Aleksanteri Stinanpoika Sironen s.1857 Alatalossa, Toivo Sironen s. 1891 Varteniemessä ja poika Paavo Sironen s. 1940 kuuluu sukuhaaraan.

Polkka mollissa.

Varteniemen isännän Toivo Sirosen hevonen Polkka lähti sotaan. Sodan päätyttyä hevosia palautettiin kotiin.

Toivolle ilmoitettuiin, että hänen hevosensa on kuollut.

Tilalle tarjottiin kantakirja tammaa. Toivo vastaa: "En vaihda hevostani toiseen hevoseen, mutta korvausrahat minä otan. Jonkin ajan kuluttua hänelle tarjottiin taas korvaus menetetystä hevosta." Olen saanut korvauksen hevosestani ja nuo rahat kuuluvat Joensuun talon Toivo Siroselle".

Myöhemmin selvisi, että Polkka oli hengissä ja palveli edelleen upseerien ratsuna. Hyvästä hevosesta ei luovuttu.

Lammasahon klaani

1. Haltija Juho Sironen s. v. 1798, Taneli Juhonpoika Sironen.

Veljekset Taneli Tanelinpoika Sironen s. Lamma- saholla 1873 k. Karstula Tienhaarasta ja Elias Tane­

linpoika Sironen (Keinonen) s. Lammasaholla 1866 k. Pylkönmäen Anttilasta, sekä Lammasaholla ny­

kyisin asuvat Siroset.

Sukuhaaraan kuuluvat Väinö ja Maire Sironen Anttilasta.

Sirosia Anttilan pihassa vas. Maire, edessä pieni tyttö Aino, Aino, Lyyli, (tunnistamatta), (Elli Rantala), Kaler­

vo, Vieno, Veikko, edessä Raimo, oikealla (tunnistamatta) ja Taneli. Kaikki Sirosia.

Tässä on esitelty vain osa Vanhasta Sirola 13 ja sen ensimmäisestä Juho Sirosesta lähtevistä sukuhaa­

roista.

Mäellä oli paljon väkeä ja häitäkin tietysti tiheästi. Tässä on maininta muutamista.

Puromäki/Mietala.

Kaksoishäät, joissa pareina olivat Puromäen talon sisarukset ja Mieta- lan talon sisarukset. Ensin juhlittiin Mietalassa 15.10.1822 Heikki Rämä- sen ja Anna Geta Konttisen häitä ja sitten Juo Konttisen ja Maria Rämä- sen häitä Puromäessä 16.10.1822.

Heikkilässä vietettiin heti sodan jälkeen Vilho Laitisen ja Vienon häi­

tä. Silloin ihmettelimme häävalmis- teluihin varatun tavaran määrää.

Jauhoja ja kermaa runsaasti, useita kiloja voita ja 100 kananmunaa!

Alatalossa vietettiin Raimo Oika­

rin ja Liisaa Pekkasen häitä 15.7.1956.

Viljami sanoi hakevansa Myllynie­

meltä soittajan. Hanuristi oli veljeni Jaakko.

Kirjoittajan siivun yhteys Sirosiin

Olen Puromäen ensimmäisen halti­

jan Erkki Sirosen tyttärien (Maria Rämänen ja Hedvig Roth) kautta su­

kua Sirosille. Lähimpänä ovat ser­

kut Aholasta, tätini Elman kautta, ja pikkuserkut K oskenkorvasta ja Kuuselasta mummujen Hannan ja Siljan kautta.

Tiivistä arkista seurustelua on ol­

lut kautta aikain Tienhaaran Taneli Sirosen ja A nttilan Elias Sirosen (Keinonen) perheiden kanssa.

Kaikkien edellä mainittujen su- kuyhteys Sirolan haltijaan v. 1627- 1633 Juho Siroseen on ilmeinen.

Arvo ja Vappu Sironen. Vappu synnytti 23 lasta, joiden isä ensimmäistä lukuun ottamatta oli Arvo. Osa kuoli pienenä. Näin äiti oli kertonut pojalleen Mauno Si­

roselle. Elossa on vielä 10 lasta, jotka asuvat eri puolilla Suomea.

Aihe ja aineisto oli laaja eikä sitä ol­

lut tarkoitus perinpohjin selvittää.

Om ien tietojeni ja tuntem ukseni mukaan keskityin enemmän kirjoi­

tuksessa ja kuvien valinnassa lähi­

ympäristööni.

Tämän tarinan historiatiedot ovat Reino Kallion, Vanhan Saarijärven historiasta. Suuret kiitokset Tuomo Siroselle, joka on esiin kaivanut Jy­

väskylän Maakunta-arkistosta, kir­

konkirjoista ja omista sekä Eevan muistiinpanoista erittäin laajan ai­

neiston ja antanut ne käyttööni. Kii­

tokset esitän myös Raili Laaksoselle, sekä niille monille henkilöille, joita

olen vaivannut kysymyksilläni. Siro­

sia on haastateltu ja omaan muistiini on tallentunut vanhempieni kerto­

maa ja omat muistikuvat 75 vuoden takaan nykypäiviin asti.

Heikki Kauppala