Elias Lönnrotin
iuhlavuosi K
"Se oli semmoinen kohokohta ja ainua huvi siihen aikaan, kun Elias kulki tästä sunnun
taisin kirkkoväkeä kulettaen. Se oli siinä aamulla vissiin vähän yli 8.00 Harmaanie- messä. ”
S iipiratasalus Elias Lönnrot putkahteli ruusunhohtoisin muisteloin vielä 1980- luvulla vanhempien keuruulaisten mie
lissä. Yksi näistä oli vuonna 1906 syntynyt Ville Valkeeniemi, joka näköisalukseksi ra
kennetun ”Ellun” lehdistöristeilyllä 18.6.1986 muisteli nuoruusvuosiensa laivakokemuksia.
Elias Lönnrot oli jo vuonna 1865 aloittanut maineikkaan liikennöintinsä Pyhäjärvellä.
Niiltä ajoilta on tallentunut laivasta ensim
mäinen runo. Vanha ”Ellu” oli m onien haus
kojen kommellusten takia päässyt kirjan si
vuille. Niistä toimittaja Jorma Tuomi-Nikula kirjoitti vuonna 1986 teoksen Elias Lönnrot Suomen viimeinen siipiratasalus.
"Sinnehän jo kokoonnuttiin hyvissä ajoin oottamaan sitä laivan tuloa. Se oli semmonen mahtava näky. Ja sitten seisotettiin ne siivet, että ne olivat kuhassa siinä noin vaan ja harasivat vettä. Se ajo aika jyrkästi laituriin.
Sitten tuo Saarinen, joka oli siinä perämie- henä, antoi komennon - hiljaa taakse päin!
Ja silloin kun se rupes vetämään siivillään
taaksepäin, niin silloin lähti niin kuin sivuttain tulemaan ja tuli siihen laituriin niin nätisti, että ei kolauksen kolausta ollut.
Siinä meillä pikkupojilla oli kiire, että kuka kerkes sen köyden, mikä heitettiin, pollariin viemään.”
Ville Valkeeniemen 20 vuoden takaisista muisteloista huokui vanhaa Elias Lönnro
tia kohtaan tuntemansa haikeus ja lämpö.
Suuret ihmismassat olivat aina seuraamassa laivan tuloa ja lähtöä, totesi hän tuolloin kir
joittajalle.
Juhlaristeilyllä mukana vanhaa "Ellua” ja sillä matkustamista muistelemassa Ville Valkeeniemi ja aluksen kapteeni Heikki Hokkanen
76
Elias Lönnrotin juhlapäivänä 18.6.1986 oli Ahtolan satamassa ennätysyleisö.
Hyvä yleisömenestys oli myös 20-vuotis- juhlien aikana.
Epäonnisesta vesillelaskusta kohti kuuluisuutta
Elias Lönnrotin rakentamisen eri vaiheis
ta lehdistö oli kiinnostunut. Olihan "Ellun”
esikuvan valmistumisesta kulunut 121 vuot
ta ja romuttamisestakin jo 60 vuotta. Varsi
naiseksi ensimmäiseksi mediatapahtumaksi m uuttui Turussa, Valmetin Laivateollisuuden 3.6.1986 vesillelaskuyritys. Yritykseksi se jäikin, sillä laivan pohjaluukun pultit olivat jääneet kiristämättä ja veden kohina pakot
ti keskeyttämään vesillelaskun, jota televisio kuvasi ja runsas mediaväki seurasi.
Suuren matkaili] ayleisön kiinnostus oli saatu syntymään, vaikkei alkuperäinen käsi
kirjoitus laivan markkinoimiseksi ollut tätä vaihtoehtoa osannut ennakoida.
Laivan maantiekuljetuksesta kehkeytyi to
dellinen yleisötapahtuma. 31 metriä pitkän ja
9 metriä leveän aluksen kuljetus alkoi 12.6 Turusta ja päättyi aamutunteina 14.6. Keu
ruulle, varuskunnan kalustorantaan. Radio Keski-Suomen toimittaja Markku Saarinen oli kirjoittajan kanssa seuraamassa ja ihas
telemassa pari vuorokautta ammattilaisten työskentelyä kuljetusoperaatiossa. M uuta
mat suorat alueelliset radioreportaasit pitivät m atkan varrella olevan yleisön hyvin perillä kuljetusaikataulusta. Sää suosi ja kansaa oli teiden varsilla kuin kuninkaallisia ihastelta
essa.
Ahtolan satama kansoitettuna uuden ”Ellun” vihkiäsjuhlassa
Junnu Vainio oli talvikautena 1986 saanut kootuksi "Keuruulle takaisin” musiikkikase
tin. Laivalaulussa muisteltiin siipirataspaatin reissuja ja mm. Keurusselän sineä, joista jäl
77
Kaunis kesäinen sää - amiraalivierailuja onnistunut risteilymatka Elias Lönnrotilla kimmäisestä laulusta on tullut kestomusiik-
kia muuallekin kuin Radio Keski-Suomen musiikkiohj elm istoon.
Elias Lönnrotin kastamis- ja luovutustilai
suutta 18.6. suosi hellesää. Keuruun Soittaja- pojat musisoivat, maaherran rouva Sirkka Ki
vistö kastoi laivan ja Valmetin Laivateollisuu
den johtaja Jyrki Lehtonen luovutti aluksen laivuri Heikki Hokkaselle. Juuri ennen viral
lista juhlaa auringon paisteessa kuum entunut ja kaste tarkoitukseen varattu shamppanja- pullo poksahti niin, että rannalla olijatkin sen kuulivat. Varapullo oli onneksi vartomassa auton takakontissa ja oli sieltä jouheasti toi
mitettavissa laivan keulaosaan.
Ahtolan satama oli juhlapäivänä pullollaan yleisöstä, m utta niin oli laiva 23.6. aloitta
essaan säännöllisen laivaliikenteen. Ensim
mäisen kesän säännöllinen reittiajo päättyi elokuun viimeinen päivä. Viimeinen ristei
ly ajoittui m arraskuun 29. päivään. Laivuri Heikki Hokkanen oli tehnyt perusteellista markkinointityötä jo liikennöintiä edeltävän talvikauden, m utta kyllä siipiratasaluksen uutuusarvolla oli oma kiinnostavuutta lisän
nyt osuutensa. 21 274 on huikea luku yhden
vajaaksijääneen risteilykesän matkustajamää
räksi. Niin mittava, että Helsingin sanomien toimittajakoulu päätti tehdä tutkimuksen
"Ellusta” ja sen suuresta mediasuosiosta. Keu
ruulainen toimittaja Jorma Tuomi-Nikula oli omassa selvityksessään päätynyt mediamai- nosten arvoksi neljä miljoonaa markkaa. Siis paljon enemmän kuin alus oli maksanut.
Falklandsaarien sotasankarista kenraalivieraisiin
Elias Lönnrotista m uodostui heti ensimmäi
senä purjehdusvuotenaan valtakunnan tason poliitikkojen tutustumiskohde. Mikä sopi- kaan paremmin kuin 1.10.1986 tapahtunut eduskunnan liikennevaliokunnan vierailu.
Samalla kaupungin johdolle avautui m ah
dollisuus kertoa mm. liikenneongelmista sekä Haapamäen Höyryveturipuistosuunni- telmista.
Kansainvälisesti ehkä kuuluisin vieras, Iso- Britannian laivastoamiraali Sir John Field- haus risteili yhdessä puolustusvoimien ko
mentajan, kenraali Jaakko Valtasen kanssa kesäkuussa 1988. Puolustusvoimien kom en
tajista merivoimissa ansioitunut amiraali Jan 78
‘ULEMME
jLÖNNROT
1UR«U
I ERIKOIS- ! j KULJETUS i
M a a n tie k u lje tu k se ssa k u lje tu s re k k a v a llo itti koko tien. L a iv a n p e r ä o s a s s a m ain in ta;
M EN EM M E KE U R U U LLE
J o u lu p u k k ik in v ie r a ili m a in o sm ie le ssä e n sim m ä isen p u rje h d u sk a u d e n p ä ä tte e k s i la iva ssa .
Klenberg sai nauttia Elias Lönnrotin ristei
lystä heinäkuun alussa 1993. Hieman h u o
nom pi onni oli puolustusministeri Elisabeth Rehnin ja kenraaliluutnantti Gustav Hägg- lundin (muutama vuosi myöhemmin hänkin puolustusvoimien komentaja) vieraillessa samaisen vuoden heinäkuun lopulla Keu
ruulla. Tarkoitus oli risteillä "Ellulla” mutta, kun siipirattaiden hydrauliikka oli pahaksi onneksi hiem an aikaisemmin rikkoutunut, aluksen katselmus jouduttiin suorittamaan satamassa.
Heikki Hokkasen laivurikauden m atkus
tajamäärät olivat ensimmäisinä vuosina ver
taansa vailla olevia. 20. vuosi oli sääolosuh
teiltaan hyvä. Juhlavuotta oli syytä juhlistaa Ahtolan satamassa 18.6. vietetyllä 20-vuoti- sohjelmalla sekä juhlaristeilyllä. Matkustajia
kin oli jälleen nousujohteisesti 6 200, totesi viimevuodet laivurina ollut Ossi Aho.
Olli Haapanen Kuvat: Olli Haapanen
79
