Suomen kartanot ja suurtilat : Mäntsälän kartanot · DIGI

(1)

-39 ja tämän leski María Gustava; Erik Gabriel Bergström --187o; August Eklöf, kauppaneuvos,

1390-1910.

Nykyinen omistaja (vzsta 1910) Aug. EklöfAB.

TOPppia oli v. 1900 6. Tilasta on v:n 1918 maanvuokralain nojalla ja myöhemmin harjoitettua

asutustoimintaa varten erotettu 3 torppaa, 2 muuta lol

ıkotilaa ja 6 mäkitupaa, käsittäen yhteensä 68

ha maata. Nykyinen kokonaispinta-ala on 984. ha, mistä peltoa 228 ha ja viljeltyä laidunta 22 ha.

Hevosia on 18, lehmiä 56, karja Ay-rotua (kaikki B-eläimiä), keskilypsy v. 1935 --36 4116 kg, rasva- prosentti 4,1. Oma metsänvartija. Mylly, sähkölaitos. Vzeen 1911 asti oli kartanossa raamisaha.

Kukkulan huipulla sijaitseva itä-länsi-suuntainen päärakennus on pitkä, yksikerroksinen, man- sarclikattoinen hirsirakennus. Valitettavasti ei ntitään rakennuksen ikää koskevia vuosilukuja tun- neta, mutta sen puhtaasti ktıstavilaineıı luonne, joka ilmenee -- pohjasuunnitelmanja kattomuodon ohella - pystysuorassa, sileässä vtıorilaudoituksessa ja nurkkien rustiikkapilastereissa, Sisäänkäynti- ovissa uurrettuine ovipeileineen sekäikkunankelıyrksien hammasleikkauksissa, yksinkertaisissa mean- deriornamenteissa, köynnöskoristeissa ja »Loviisanpisaroissa», viittaa siihen, että 1700-luvun loppua on pidettävä rakentamisaikana. Asuntopihaa reunustaa idässä kaksi samassa linjassa peräkkäin

olevaa siipirakennusta, kuten karoliinilaisessa pihatyypissä. Ne ovat molemmat satulakattoisia,

punaisiksi maalattuja hirsirakennuksia, joissa on kaksipuoliset ristipäädyt. Pohjoisenpuoleista näistä rakennuksista, joka on rakennettu melko myöhään entisen, aivan samanlaisen siipirakennuksen

paikalle, käytetään työväenasuntona, kun taas etelänpuoleista, joka on säilynjrt alkuperäisessä asus-

saan ja ulottuu aina sisäänajotielıen asti, käytetään viljamakasiinina. Että rakennusryhmä vaikut- taisi symmetriseltä, ja todennäköisesti tnyöskin sitä varten, että ohiktılkija saisi hyvän käsityksen

kartanon varallisuudesta, on viljamakasiinin julkisivuun sijoitettu valeikkunoita.

N

;« tuı 1650-luvulla yhdeksästä

4.

C* l M Ä N T S Ä L Ä x I, I T Ä J

L M M I S. T E N K Y L

nautti säteris-'apautta vzsta 1654., peruutettiin v. 1681 ja muodostettiin säteriratstıtílaksi. Ostettiin perinnöksi v. 1767. Päätilaan liitettiin 1860-luvulla Arolan rälssitila ja 1910-luvulla puolet Saharin rälssitilasta. Molemmat tilat oli v. 1606 lahjoitettu Gertrud von Ungernilleja senjälkeen ne olivat olleet kartanon lampuotitiloina. Tilasta erotettiin vv. 1780 -85

Ulriksdalin (nykyinen Nordbo) sekä Andersbergin (nykyinen Ylikartano) kartanot, minkä jälkeen

kantatila sai joskus aikaisemmin koko tilastakin käyrtetyfn nimen Frugärd (nykyinen Alikartaııo).

Omistajat vzsta 1606 lähtien: 1606-1708 katso Sälinkää; johan Nordberg, tilanhoitaja, 1709-- 12; hänen poikansa Karl Fredrik Nordenberg, aateloituna Nordenskiöld, eversti, 1721-79; Adolf Gustav Nordenskiöld, eversti, 1780-1821 ja tämän leski Hedvig Eleonora -1833; Nils Gustav

Nordenskiöld, vwaltioneuvos, 1834-66; Nils Otto Nordenskiöld, hovioikeudennotaari, 1867-1912.

Nykyinen omistaja (v:sta 1912) August Eklöf AB.

Torppia oli v. 1694. 9, v. 1800 13 ja v. 1900 9. Tilasta on vm 1918 maanttt

ıokralain nojalla erotettu

8 torppaa ja 2 mäkitupaa, käsittäen yhteensä 388 ha maata. Nykyinen kokonaispinta-ala on

ıoıe

n.. M99 t

....-.»---L‹-i--

--

Kirjasta:

Suomen kartanot ja suurtilat 1.

Toimittaneet:

Eino Jutikkala ja Bagriel Nikander

Kustannusosakeyhtio Kivi 1939

(2)

Pfitiraíatraıtııt. frlfrtnlfasrrrfr' ja fmftjoispıilrilit' keitfitiıtarirıettfı.

lta, mistä peltoa 25o lta. Hevosia on 25, lehmiä 55, karja Ajf-rottıa, keskilypsj-f v. ıggfj-gﬁ autoa

kg, rass-'aprosetttti 3,9. T.

ıjaﬁ

perustettiin tilalle saha, tnaamme ensimmäinen ltieıtoteräineıı t-'esisaltttn Se rakennettiin sltollantilaisett mallina

ınıtıkatııt, jonka oli hankkinut omistajan veli M. Nordenberg, sai prisilegiot v. M35, mutta t-'älıitelltfn kotitztrt-'ekäj-'ttööıı Kalkkilotıltoksesta katso Ntjırdlıo.

Ptlikartanotı poltjasuttnniteltnart laati tıversti :Xdolíi Gustav Nordenskiöld ISoo-ltttrtıtı altıssa, ja hän teki siitä symrnetrisen ihmeen, joka pohjautuu oikeastaan karoliittisett arkkitehtuurin ideoiltiıt.

Niitä sot-'ellettiiıt näet siellä têíällât kartanoissaıttnte käs-'tåíııtoöıı vielä zılkat-'alla ıg. t-'uosisatlallakiın

vaikka silloin. englaıttilaisett

ınaisentajıuutarhatt ensimmäiset tienrais-'aajat olit-'atkirı

jo alkaneet herättää huonıiota. Säilsfnjft, tässä julkaistu aseınakaavapiirros everstin ajoilta antaa selvän kuvan

kokonaistıudesta. l-'laantieltä tuleva ajotie joluaa, kuten tavallista, kohtistıorasti pääot-'ea kohti, mutta se kulkee ensin neljän puutarhaneljänneksen sekä kahden ss-'rnmetrisett t-'eräj ätut-'aıı tfälitse,

joita viiıneksiıttainitttıja ei piirıroksessa näy-f. Sen jälkeen tie päättyy melkein rıeliöııntııotııiseen. piha-

maalıan, jolla on kaksi stıurentpaa, astıttat--zız-ı siipirakennusta ja kaksi pieneıtıpää siipipzıt-'iljoııkitin joista säilynjrttä, vasemmanptıtıleista, vielä kät-'tetääıt viljaınakasiiııiııa. Kaikissa siipirakennttksissa on korkea nelilapfckattet, mikä paviljoııgissa lähe-

nee pywıırıidinttıotoa. ijgﬂtzm-'T 'min-m

sillisalaatti satelliitin. pıisssıi Isiıisııaifııı rajat- i

t-'iit-'asta on pâiiirztkeıııttıs. joka on rakennettu v. § -

IBofj. Sekä polıjasutınııitelınaıısa että kattonıtıe-

tonsa suhteen rakennus on ainoalaatuirıeıt ntaas- samme. Katto tnuistuttaa niitäıtsäterikattojaıt, joiden katsotaan olleen tnaalaismtıtıttttoksia Tttkltel-

rnarı Ritarihtıotteett konıeasta taitekatosta laiıteen- “"'“”“"“““

ntuoloisitte, kaareuttıt-'itte alalttjıiiıeiııeeıı. IR-'ltıtta

näillä katoilla, joita rıiıttitettiiıı mjfüskitt italialai» L_i

siksi tai lylttj-katoiksi, oli säännönıtttıkaisesti pel-

'iillli' llilıik

kästään koristeellinerı tarkoitus, silléi katon ps-'stfr- f*

sutırassa osassa olet-tien ikkunoiden ainrıaıızt ttflttåi- ; i _"-

ıi-i-í. g;

t-'tiıtä tuli valaista tıllakkozt. Valoaukotolit-*at tännäıt (Jstt errirslt sl. fi. J» uırrfıfıttåtflfrftrı_ . . ._ :yaffa jısramri üft-'rart :Islann- 's-'Llülífil Itltšllšü Ifıitjlltií. 'Ttfliãitt (JH .*'-l'l.lll{Et1`l_Etl`ıt`JSSEt. firmt'rzj:iirzts'f:t5!rt lflcttfftﬂ telisfftiífı. fﬁrıiltjuirtrrz t:inrı.tt'i_'ı'flt.f1ill'.

) 500

(3)

i--r*_ ..ı._. - _ . __ I

b ,-- _..ı w _ ' '

'L' . .- l -

1 -ı.- -. - . '- '

ı ' -" i" -' ıı- .-ıı'--i.'ıll. -lzi ..- r l'

:Lniritfijiifzfr jıaiíralcrriririliifri lueta `Jfl ffllﬂlfijüfliflfılf jﬂfı' ‹ laraffn tielle tlcrifsoftmiri, rifmrrifiaria oik. jiríclirfilcerıiziit._

iıltalialaiseııı i osan ikkuıı fit oi.

_pal. 'i l.,

'

l I

-

ı -ı f» I

ı_, .,,. l'

h _ '_ '_ _' r L '_ " s. I s. t.

‹ i s a: sın suuret, ja in. t alaısesat tılas aaja ko: lteata salıa, joka kasıttaiı lljljjü liallfllllllllıscll kcäkmäall- Pülllfllfüfrokseiı palkiston korkeudella kiertää salia lehterirıkaltaineıı killdc-llallvckifi Jülllia Suufmlpflllflfíllllla on tietenkin yläs-'alaisttıs 'liämiijärjestels' rnuisttıttaajoissakiiı

*itlılilll-flfifiıﬂ ffíıvüﬁlíllaıstfıi talon peristjfs-'liıi t-'alaistustapaa,joten Alikartaıioii rakennusta saattaisi riiınit- tata ıtiılıalaııseksi piırenınıalla sj-fyllåi kuin Inünia Hıuim Norclenskiolcl-susuıiı s-faıilıeıtiiiiat. jäsenet eilnxiit tunnettuja in'igiiıelleista, ettenırnt: sanoisi'eriskuniınallisista icleoistaan, jtıiliiıı nis-'oskirı Ali- kartantnı salin saaittaa lukea.. Ei ole vaırınazınkaaıı olltıt helppoa rneitläıi ilnıastosszııııiiie lärrırnittää näin korkeata huonetta, jonka ikkunat olivat toisessa kerroksessa. Ik-Itıttiı eversti oli nnuissııkiıı suh- teissaı kokeilujen ınies. Niinpä lıäıı ISoo-ltis-'tıııalussa harrasti yksinkertaista s-'tıorosiljelystä stsllai- silla sinä aikana melko tunteniattoıiıilla kasveilla kuin 'cikkerillii ja rapsattinatıriilla ja s-'iljeli splzıii-

taasliillitaıı ii sellaisiakin kauppakasiseja kuin tupakkaa, htunalaa ja haınpptıa *siirsin suuret nuiäriit.

Päärakennuksen sali asetti s'altat-'ine, ainoastaan ovien katkaiseıniıie seinineen rakentajan uusien prolıleentieıı eteen. Seinieiı [Iieittäniiiıeıi rnaalattıilla kangzistztpeteilla olisi tullut kalliiksi, ja paperi- rerlıot olivat injroskiııhankalia, koska ne oli liinnattas-'a kokoon nelikuliiiaisistiıarkeista. Niin korkean lıirsiseinäıı piıinuitıisen oli mjt-'os oclotettaviı ıntıoclosttıiraiı sangetı lıtıoniattasfaksi. Es-'ersti tarttui silloin erääseen keinoon, jota toisinaan käs-'tettiiii eteisten ja muiden vaatimattornarnpıieıi ltuonei-

. ~ .- . rs

_ . _.

___... -_:ıf.ı|.r,,r_.ı.ı.

.

ı' I»

Riu-_.- -ı-ı ı

_ _.. -_

.i_-.| ___, --'.ı

m l.

ı.' 'll-u- ' l l L

*Ltd-I- L .

._;_lli_l__ﬁl_. 1

r "

*Hill-

.-f_i , Siilin' :eli r. I_r,ı.rf ja: i. ıfjfgf.

)5oı(

(4)

tien seinien silottamiseen. Sammalsaumat peitettiin liimaamalla niiden päälle palttinakaistaleita

ja siten tasoitetut pinnat siveltiin miellyttävällä, vaaleansinisellä jauhomaalilla, jota saatiin sekoit-

tamalla berliininsinistä ja vaikeata. Näinä seinät ovat vieläkin tallella ja tekevät salin sfaloisaksi.

Joukko pieııernpiä huoneita, kaikkiaan kvtnmetıkunta, muodostaa salin 'ympärille keliän. Alkuaaıı

oli piiärakeııııtıksessa itäsivtilla olevan pääoveıı lisäksi pohjoispäädvssä oleva keittiönovi, mutta myöhemmin on

ınvöskin lännerıptıoleiselle pitkällesiv-tılle tehty ovi. Kaikki rakennukset ovat maalatut

lummanpunaisella värillä, joka varmasti on alkuperäinen. Nykyisin, kun matalalla kiirijalalla oleva päärakennus on runsaan pensaskasvillisuuden ympäröimä, se kohoaa suoraan maasta,

tavalliset muodot soveltuvat hyvin ympäristöön.

Frugärd oli yli kaksisataa vuotta erittäin lahj akkaan Norclenskiölcl-stıvun kantakartarıona, suvun,

joka on jättänjv-'t jälkensä sekä sota- että kulttuurihistoriaamme. Frugärdissa svntjti v. 1747 Otto

Henrik Nordenskiöld, josta sittemmin tuli amiraali ja sfapaalıerra, eräs Ruotsin lais-'astoıı taitatrinı- pia päälliköitä. Nils Gustav Nordenskiöldistä tuli Suomen vuoriviraston vli-intendentti

sanottu Suomen minerologiaııisäksi. Hänen pojastaan Nils Ptdolf Erik Nordenskiöldistä tuli kuului-

sin lt

ıorıııoııttı

tkija, minkä Suomi on kasvattanut, vaikkakin hän venäläisten painostuksen vuoksi jo aj-vuotiaatıa jätti isänmaansa ja asettui asumaan Ruotsiin.

LI K bergiiıt, johtasfa tie erkanee

M A h T S A L A

N U M M I S T E x K Y L Ä tıesta. be kulkee kartanon suu-

rien talotısrakennusteıi sisru ja

päättyy' tasaisesti kohoten pää-

rakennusta vmpäröiifäıt ptıistoaltıeen portille. Sisäänajotieıı molemmin puolin kohoavat mahtavat

puut, ja päärakennuksen edessä olesfaa terassia vartioivat leijonia esittäs-'ät iaeistokwvat samoin kuin vanhojen liıınojeınnie portteja ennen vartioivat ilmieläs-'ät karhut.

Kartano on osa entisestä Numnıisteıı säteritilasta, erotettujsiitä v. 1785. Piiätilaaıi liitettiin 1850-

. l 'L- r L l. -. .ı ` _ _ _ ..

I I.

'. _ı.- _,‹

ıı»

Ptftiraícrrirtttılfssrt ffírıszjfizıttrfí.

(5)

i

.,_,,_" I' gﬂh Lil

1. te_ni:

-_ I

Porrasfıııfifıeerı crzíriıffı. j-jäk,.,,,,,,, ,,,j,-_

luv'ulla puolet Ntırnmisteıı kvläıt Saharin rälssitilasta ja Jussilan rälssitila, jotka v. 1505 oli lah-

joitettu Gertrud von Ungerıfiille ja jotka siitä läıhtieıı oliv-at olleet aluksi Nuınınisteıı kartanon ja

sitten 'ıilikartanoıi larnptıotitiloiıta, sekä vv. 1900-10 osa Pornaisten. pitäjässä sijaitsevasta Hal- kian Nikulan perintütilasta, joka vısta 1850 alkaen oli ollut kartanon laınpuotitilana.

Omistajat *vista 1606 lälitien: 1506-1779 katso Alikartatıo; Karl Fredrik Nordenskiöldiıı poika

Panders johan Nordenskiöld, rnaj uri, 1780-95 ja tämäııleski Anna Kristina -1814; hänen xfävjﬁrnsii

Anders Erik Boije, majuri, 1815-34; Herman August Boije, luutııantti, 1835-51 ja tämän leski Fıclolfiıia skllııertirıa -1854; Karl Viljarn von Qvanten, postimestari, 1854-51; Fredrik Vilhelm

Hiıgo von Qvanteıı 1852-1902; Jost Vilhelın Hugo von Qvanten, varatuomari, 1903 15.

Nykyinen omistaja [tosta 1917) kauppaneuvos Emil Aaltonen.

Torppia oli v. 1800 8 ja v. 1900 22. Tilasto on vın 1918 maanvwıokralain nojalla ja

ıiivölıenırıiiıı harjoitettua asutustoimirıtaa varten erotettu 25 torppaa, a muuta lohkotilaa ja 18 inäkitııpaa, käsit-

täen vlıteensä 687 ha

ınaata.

Ny-'ki-*iı-'ıeıi kokonaispinta-ala on 2400 lla, mistä peltoa 760 ha ja viljeltgfä laidunta 20 ha. Hei-osia

l-'nırho .=ır1t.=^ıofı1.1!zz.fnnf.

(6)

ffeilarirakefıızrts. Vfffﬂfflffkfff 'him'-

on 65, lehmiä 250, karja Ayf-rottıa, keskilypsyf v. 1935-35 päätilalla 3494 kg, Mattilan sivutilalla

348g kg, rast-'aprosentti vast.. 3,8 4,0. Sikoja 850. Orna ınetsäıivartija. 7 traktoria. Raamisaha, meijeri, tiilitehclas, sähkölaitos, rny-'llyx V. 186g perustettiin kartanon maalle viinapolttirno, joka oli käy-'nnissä vielä I89o-lut-'tılla, mutta sittemmin. lakkautettiin.

Valkea, kaksikerroksinen päärakennus on totleıinäköisesti peräisin Iöoo-luvuri alulta. Rakennus- rungossa esiintyfy' -tyfy-'lıillisiä ernpirepiirteitä tavanomaisine listoituksineen

akseleineen. Talo oli alkuaan rakennettu puusta, mutta 26 vuotta sitten alkoi pitkällinen korjaus, joka aste asteelta on muuttanttt alakerran rakennusaineeıı tiileksi. Voimakkaasti tilkoıieva keski-

risaliitti pyroristettyine kulmineen ja kapeine, korkean palkiston päällä olevine kolıniopääty-'ineeri on

lisätty* rakennukseen myñhetnınin. Sisäänkäjfntiä reunustavat pylväät ja sen yläpuolella on piiäty

korkeine alushirsirıeeıı,joihin von Qvanteıı-stıvtııi vaakuna on kiinnitetty. Alakerrassa on gja yläker-

rassa 12 huonetta, jotka väliseiıiärnät jakavat kahteen yhclenstıtıritaiseeıi huoneriviiıi. Alkuperäi- sestä kiinteästä sisustuksesta on säily-'ngxtjoukko ernpiretyylisiä ox-'ianjoissz-ıon veistetyft kehykset, sekä

nitıutaınia litteätä tyyppiä olevia uuneja, joissa on matalajalustaja yläosassa runsaasti profiloittı listoitns. Huonekalut ot-'at osaksi klassillisten tyylilajieıı jäljittelyä. Niinpä esirn. ruokasalkjotıka kallisarvoisirı huonekalu on stıııri, leikkauksin kaunistettu tanımikaappi, on barokkityfy-'liä, knn

taas yläsali on tfalkeata ernpirea. Salin vieressä on ns. aktımrnitushuones, pieni kabitietti, jossa von Qvanteıiieıi aikana oli sukurnuotoktıx-'ia käsittävä kokoelma. Suureen tztulukokoelmazıti kutıltıtı

etupäässä. suomalaisteıija venäläisten maalareicleıı töitä.

Laajasta talousrakenrıusryflımästä on ennen muuta tnaiıiittava uusi, swf. 1927-28 rakennettu

iraltava sikalarakennus n. tooo sialle. Talli ja navetta

ınuodostat-'at yhdessä suuren tiilisen kulma-

rakennuksen. X-ianlioja rakennuksia edustavat päärakennuksen lisäksi puinen meijeri, entisen pää-

rakennuksen pihalle rakennettu ty-'öt-'äeıiraketııitıs sekä vanha puurakeıinus, joka on alkuaan ollut keilarata,

kellotapuleissa. Kartanon puisto on 16 hehtaarin laajuinen. Se on peräisin Woo-luvultaja käsittää useita jalopuulaj eja. Maasto on iiyviııkurnpuista. Päärakennuksen edessä on luonnollinen laınpkja

eräälle kukkulalle on rakennettu ympy-'ränintıotoineti kiviterassi, jolle johtaa neljä kaltevaa tietä.

Tämä rakennelma on ilmeisesti Iyoo-ltıt-'tıtı liarr-astzııinarı ratınioroınziıntiikan tuotetta. li-'tıtıtarhaaıı piiirı viettävällä rinteellä on uusi ja konnea, kaksikerroksinen, terasseilla varustettu kellarirakenntıs.

jonkinınatkaıi liıäässii siitä sijaitsee kookkaiclen mäntyjeıi suojıaarna vonQxfaıiteti-stıiftııi perhehatıta.

MGM

ı-ıl'

'b-ı-

(7)

0 R D B 0 Nordbqjonka nimi aikaisemmin oli Ulriksdal, on osa tmtisestä Nummisteıısäteriratstıtilasta, erotettu M jä, N 'y 591, Ly; N P [Tii J Ä siitä v. 1785. Korkeidenja kanniiclerıkuusten ympä-

sa lältellä ivläııtsáílänjokea ja _ kuten ruotsinkieli-

_ _ nen nimikin ilmaisee - kantatilan pohjoispuolella.

Qmliilalal VIHR IÖOG lähtien: 1606-1779 katso Alikartano; Karl Fredrik Nordenskitãlcliıı poika

Uii_i_iiii_i\i3iidiin5k1iijld= llüvi-lulikkafh 1?30-I8oı; 1802 ---33 katso Aliltartano; AdolfGtıstav Nordeıi- Sıíiüldliil liitä? Hf-'dvig 8133515110110 Nordenskiöld 1834-48; johan Fredrik Akates Frisen, tukku-

kauppias* I8*'l-8'“'l9U0š 1900 jälkeen katso Alikartaıio.

NYkYillﬁll Umlåtãıja (vzsta 1912) flttıg. EklöfAB.

l Tli-"iPPl

ﬁ

Oli '~"› 1800 itja v. Igoo g. Tilasta on vzn 1918 maamftıokralaiırı nojalla erotettu 8 torppaa

Ja 9 Inãkill1Pi1fl› käfillliäflflyhteensä :'87 ha maata. Nvks-'iııerıkokonaispinta-altıon 963 ha,ıtiistä peltoa 153 hfljãt 'triljeltvä laidunta to ha. Hevosia on 21, lehmiä 57, karja :Xsf-rottıa, keskilvpss' v. 1935-36 4047 kg: fflslfiflpffitfififllli 4,1. Kartanon maalla on ollut kalkkiloulıiıno, jota Nordbo ja rkliktırtantı

kiivttivät yhteisesti, joskin etupäässä vain omiksi tarpeikseeıı. Kerrostuına sijaitsee rnelko syft-'ällä

tnaanpinııaıı alapuolella, ja siitä saatu kaikki oli laadultaan hifi-tää. Perimätieto kertoo tuntuvasti

liiotelleıı , että täältä vietiin kaikkia Häıneeıılinııaaıt asti linnaa rakennettaessa.

Nortiborı asuntopilta muodostaa säännöllisen nelikulmion, jonka pohjoissisf-tılla sijaitsee pää-

rakennus ja jonka itä-

pihaan stı oraan eteläpuolella olevasta portista. Päärakennuksen kerrotaan oles-'aıı peräisin tjfoo-

ltıvun loppupuolelta. jos tämä pitää paikkansa, niin on ainakin ilrneistä, että rakennusta sen sjv-'ın-

Itıetrisesti sijoitetttıjen kuistien trıuodosta ja sgoottilaistnallisista» ikkunoista päätellen on korjattu 18oo-lus-'tıtı tíıuolivälissä. Empiresävy-'iset ikkunankehs-'kseg tfaakasuora vuorilatıdtlıitus

kertainen ulkoasu aikaanstııtvat rauhallisen kokonaisisaiktıttıksen. Kattomtıoto, puoli-nelilapekatto, on meillä hartfinainen. Pohjaıntıotoa on muutettu siten, että alakerros käsittää nvks-'isiri 8 huonetta ja ullakkokerros 2. Toinen siipirakenııtıs, pitkäja

ınatala talo, jossa on verraten vähän ikkunoita, on

väenasuntona,

maatalousrakenntıksiıteeıt. Talli ja navetta muotlostaicat kulmarakenntıksen käsittäen kumpikin oman siiperısä. Nykyisessä asussaan. ne ovat vzlta 1918. Koko aluetta vtrıpäröi vanha luonnonptıisto.

ihšii'

ii'i#á,-,-,"i?.i'ii i! i

'. ' ' r i 'l _' .

"- ffirii- a; si-, " .`.iii`

t I

_

l ıı'

f

ı r

' f; Jäi.. 0,1

ılı_f'

I*äf`1`ı'nkt'111111k.1:fH sí5fi'fi'11›liti_`;f11ltisiH!

`geaıttiftıisfrie" etsii- kııirfrıinrrrt.

-ı.

_ _ .ı|_ i' ii i 'i l-r

:.___.ı -

___k1ı' in; f'

ıiııi

_. _. - - _

33

"

..i,i,l_'Ãıif'íii'i-ii'ı;1:\'f,ı".§~_«›i Ei: :i-f-l' ,. ' “I 1-, -, - '- < _- . ' - - a J-ıw... üı-'iå fFA-

1 . . . _

(8)

altfíftätlffl karfrzrteon lännestä' päin, etualalla joki (ıvrl. Isfístftfjı.

ÄNTSÄLÄN KARTANO

s.ı.1safrs.ısı..s:‹Pıfrajs

ıs-ı s. a' fr s a ı. a s- a v 1. :s

lvliíntsälän kirkonkvlästä, joka ksfkjfnsä mukaan on seurannut kaikkia nıuotiarkkitelıtuurirı vaih- teluita, lähtee maaııtie Järvelän asenıalle, kohti koillista, seuraten ls-'Iäııtsäläısjoeıt stnırirrıınıtıs lähde- haaran juoksua. Mäntsälän kartano, joka sijaitsee jonkin matkan päässä kylästä, on siinä mítäriıı

rehevän kasvillisuuden peittämä, ettei kesäınatkailijaıı ole helppo huomata sitä. ln

ıolimatta sen korkeasta, harjun rinteellä olevasta paikasta joentörnıätıyläpuolella.

Kartano muodostui vv. 1550-80 striiclestä v. 1505 Peter Nasaekinille lahjoitettısta tilasta. Se nautti säterivapatıttrı vzsta 1550 ja peruutettiiıs v. 1583, mutta ltıos-*utettiiıs v. 1585 elinaikaräls- siksi rouva ränna von Henninghatıseııille. Hänen kuoltuaan (1595) kartanosta muotltfıst.et.tiiıs säteri-

ratsutila, jonka nimenä oli ms-'älıemıniıı lvíöllerhof l. Karlslıerg.

Omistajat susta 1505 lähtien: Peter Nasackin (Nassokiıı), majuri, 1505-, 'I' n. 15410; Peter Kassua.-

kin, ratsumestari, j' 1579 ja tärnän leski :Xnna von l-lennighausen, 71595; hänen tjrttiirensíi. [niika

Karl Henrik h-'Iolleıg ratsunıestari, 1597-1714 ja tärnäıı leski Maria Thesvita, 'i' 1747; Islarl johan lvIüller, kapteeni, 1729-55; hänen poikansa Karl Adolf lvlöllerss-'ärch ntaalıerra, 1757-1828; häntrıs sisareıtpoikansa Erik Baho von Rohr, ınajtıri, 1829-33; jakoi) Engelbreeht von Rancken 1834-55

ja tämän perilliset -1854; GtıstafAclolf Winqs-'ist 1855-95.

Nykyinen omistaja (vzsta 1897) talousnetıs-fos Leander l-lerles-'i ja härıeıt vaiınonsa Sjrlvizı tos ls-'Vi nqvist).

Torppia oli v. 1594 7, v. 1800 23 ja v. 1900 20. Tilasta on v:n 1918 maans-'ttokralaiıi nojallaı tai nts-'ülteınmits harjoitettua etsuttıstoittıitstazı sfarterı erotettu 15 torppzta, 50 mäkittıpaa ja 1 lisätnaı-"ı-

alue, käsittäen sfhtet-:ıssä 317 ha maata, sekä perinnorıjaossa v. 1995 1058 ha (Norrkullan tılkotila, Kotkasaarija lsfalkezısaari). Nvkjrineti kokonaispinta-ala on 524 ha, mistä peltoa 255 ha. l-leveısiat on

17, lehmiä 52, karja rﬂsfsrottıa. rkikaiseınınin on tilalla ollut tiilitehdas ja meijeri.

fltsuntopiha on, kuten monissa muissakin joen varrella sijaitsevissa kartanoissa, rannan ja sitä pitkin ktılkevzfırt nsaatıtieıs sttuıttaiııeıt. Huolitnatta s-'oitnakkaasti nouses-'asta ınaaıstostaı alkuperän- nen rakerınuttaja --- lähinnä tulee ajatelleeksi maaherra l\-“lälle1'ss-*ärtliii hänen erısittsntiiisiısíl tnnis-

)s@fi(

,ı...ı.ı-l-ll - 'ﬂ-l-ı-

_ ri .,...______,_,..._._-___..ı...ıı_-_ - -ı.

_ ____,_,_,__,___.,_ - -ı- -_._.iı_..._....ı~ıı---I-- - -*-ıı--_*-'-'-'“"-"- _""'-'

fi..-

bli

(9)

ftttrmııﬂ etelästä' päin fietsntttıııa, mu. ..tti`iıf_}~nrf! eteliírzjıtıofeíset' sfijıiırzkcıırrzıfcset.

tusaikoinaan 1770- tai 1780-luvulla - loi symmetriseıı kartanorsfhnıäıı päärakenntıksineen

soissiipineeıı. Päärakennuksen pohjaınuoto on saman säännöllisen kaavan mukainen keskellä olevine

saleineen

mtı otoisuutta tehostettiin vielä sillä, että päärakennus ja lähinnä oles-'at siipirakennukset katettiin kaikki mansarclikatolla, kun sitä vfastoiıı siipipawsiljongeissa on säils-'ııj-'t karoliininen piirre, joka tavataan myöskin Alikartaıiossa, nimittäin pyramidikatto. Ainoastaan eteläsit-'tın siipirakeıinukset

ovatjäljellä. Pohjoissis-'tın siipirakerıııtıksiiıı kutıltıi ennen kartanon talli, ınutta kun tämä myöhem-

min rakennettiin uutlelleeıi, niin se siirrettiin jonkin irerran taaksepäin pihamaasta. Tällä puolella

ollut siipipasfiljoiıki oli liät-'iıiny-'t jo aikaisemmin. Barokin rakennussääıınot vaatis-'at vleensä tasaistat

rakennuspolıjaa. Sutırin nousu, joka sallittiiıı ilman tasoitusta, oli

ı

z 15. Täällä ollaarı ınelko lähellä tätä maksimia, ellei sitä ole vlitettykiıi.

Viisihuorierakenıiukset ovat lukemattomissa suuremmissa

neet liian ahtaiksi, ja sen vuoksi niihin onkin usein tehty lisärakerırıtıksia joko toiseen tai molempiin päätvihin. Niin on tapahtuntıt ınvöskiıı Mãintsälän kartanossa, missä päärakennuksen pohjois-

pääty-'vn on lisätty satulakattoiııeıi jatko. On

ınyöskiıi aloitettu keskiosan korotus, vaikkakaan sen kautta ei ole ajateltu lisätä asuinhtıoneiclen lukumäärää. Tarkoitamme korkeata, kaksikerroksista ristipääty-'àu joka nvt antaa sfanhalle rakennukselle niin ornalaıatuisen leiman. Tällä rakennushank-

keella on romanttinen pohjasäirelensä. Tilanon

ıistaja G. .›'\. Wirıcpt-'istiıi poika hoiti vastanaineena kartanoa,

Rotıva lf

ﬁiincjs-'ist harrasti nimittäin laulua hänen oli määrä jatkaa musikaalisia opintojaan.

Hänen miehensä kuolema keskeytti kuitenkin rakennustjvöt, jotka jäisfät loppuunst

ıorittamatta.

Alakerran stturi sali on osittain seinälinjan ulkopuolella. Sikäli kuin näin on ollut alunperin laita, mihin viittaavfat sisäseinille sijoitetut ikkunat, voimme tässäkin todeta karoliinisen tsfy-'lin jälkikai- kua. Tämäjärjesteljf saa aikaan sen, että interiööri vaikuttaa hywfi

ıi valoisaltajzı

ilmavalta, Kiinteän sisustuksen arvellaan olevan osittain peräisin talon raker

ıtamisajalta. sValkeassa liuoneessas on si tii- km-išteincn, valkea kaakeliuuni, joka lukuunottamatta jalustaosaa ja luukkuja on vanhaa tekoa.

Uuni on näyte rokokoonja kustavilaisen tyrvlin siirtvmäty'}-'listä. Se kuuluu rokokoo

ıi yleiseen ti-'jfppiin

tasaisiııe pintoineen, porrastuksineen tai rinnan korkeudella olevine ulkonesrine osinee

ıı

ja korkeine vläosineen, jossa kohokuva

ııa on näkinkenkä. Tämä kaikki on rokokoota, mutta kaakelien sjfınıiietri»

hen koristelu sitä vastoin viittaa alkavaan kustavilaiseen vaikutukseeıi. Tällaisia kaakeliutıneja ei ästi valmistettu Suomessa, joten vaikean huoneen uuni on tocleııtiäköisesti tilattu joltakin tiettäv'

)507(

(10)

Ptfriiratireiziiiiir siijiiipfltrifjairgitt katoin: ılftıtsattıiiin. Piiiifaııliaii jiaeiefiri riista tifkoiieiiiiı triipoirıirterrr.

tukholnialaiselta kaakeliuunien tekijältä. Sen valmistusaika on asetettava vzn 1780 vailieille. 'Tässä htı oneessa olevien ovien matalauurteiset xfuorilaudat, jotka saattavat olla peräisin samalta ajalta,

ovat totleıııiäkäisernmirı kuitenkin ISoo-ltıvtın alulta. Osa huoıtekaltıista on invöskiıi vaıilıaa alku- perää, vaikkakin on tietvsti aina vaikea ratkaista, mitä eri omistajapolvet ot-'at tuoneet. mukanaan.

Puisto on ennen käsittåínjft suuren alueen pitkine käytävineeıi ja lukuisine hus-'irnajoiıieen Polt-

joispuolella oleva komea kuusirisi, jota nimitetään iiPorilaisten marssiksiii, on suojana pitkin joen

laaksoa puhaltavia pohjoistuulizı vastaan. Ikilvölıenutiiı i on osa alueesta saanut muuttuajälleeıi luon- nonptıistoksi, mikä täällä kuten mutıallakiıı kuvastaa ihmistyön arvon nousua: on osoittautunut

välttämättomäksi kohdistaa työ tuottasfaınpiiıi toiıniin. l

iviaalı erra Iviüllerstfärd oli suuri kirjallisuuden ystävä ja esiintyi erikoisestirunoilijaBerıgt Licinerin

suojelijana. Tämä oleskelikin hänen luonaan pitkän ajan. Mäntsälän kartatnoıi stttıriıi muisto on kuitenkin keisari sltleksatıterin vierailu siellä liuhtiktıtıssa ti. 180g. Puistossa oleva iikeisatririkät-'täsfäii on saanut ninıensä hänen inukaansa, ja samoin näjtitetäätt muistona liänestä vaikeata skeisz-triıi-

serviisitiı i, jossa on mustat koristeet, ja antiikkisıntı otoista viinilasia. Keisarin nimimerkki on ollut

kiiıınitettt-'nä puistossa oltfvaaii niuistopilariin,

Keiszıri Aleksanterin lufı nteessa on ollut jokin piirre,joka muistutti njvkt-'aikaista:seutltılta triiselle traelteletiaa, luonnon :iiilitävyj-'ksiä metsãisteleiträä turistia. Saatarnme ajatella, että ä-'läıitsälän puisto

ıniellvtti ltıontoa rakastavazı liallitsijaa, *tiailtkakin suurimpana vetovoimaria oli nuori kartanonneiti

Iiris: keksi Iiicfılrnriiisert'iiffittfi iatifasfit, tiiceisariizifrsi» ja :lieiüftirieriiı ititiiiıirtfrififci. fiiestir: rakoictioii ja iraslfiriifiiftrr: fjjjpiiii tıfifiisiii' .,tiir.ti-iiiiíf`{,ı1;rli'‹`ı` aleta itftakeiitiiiiii. Uiic: sali, jossa tikcirrrriiijıiiiiai pidettiin.

)508(

ı-ı-ı- -h-q-á-

(11)

Lfliﬂ Müllersvärcl. Porvoon seu-:ltıilla säilyfııjt-'t perimätieto. kertoo näet, että keisari valtiopäivätarıs- 5131515521 23 tieltäıruıalisktıuta v. t8og oli ltyvin huomaavaiıieri neiti ls-'Iüllersvärclille

kﬂllääﬂ an leikkisisarien ktıteucleksi venäläıisert katrillin. Paltıtımatkallaaıi Pietariin viikkoa rnvo-

ltemmitı teki keisari tnainittıtt vierailun llvläııtsiiliiıt kartanoon. Täällä pitlettiiti kertoman mukaarı mlPfUVi-*šoidut juhlat, totlettrtäküisesti suuressa salissa. Ulla Ivliillersväıtl nimitettiin rrrjfohetnmirt

liﬂiätlrintıan hovineicliksi.

Nllkkiãitı on lvläntsilläıı kartano paikka, jossa

ıtieıirieisy-"y-'den muistoja vaalitaan huolella. Lehti- PUNICII t-farjostama kartano on rauhallisenja vakaan elämäııvietoııvertauskus-a, elämän,jolla silti on

auta annettavanaaı t valpas ja vaikuttava osuutensa uudenkin ajan henkiseen ja taloudelliseen toi- mintaan.

.~.

0 R R K U L L G Norrkullan nimi viittaa sen kukku-

13] lalla olevaan sijaitsemispaikkaan

pohjoiseen ivíäntsälän kartanosta,

luita' r s a L ä ts' PIT .lt_J;.lt

. ›- _ .. .. .. I

t: 'l i t H

i. ... . S l

M A N T S A L A N K Y L A josfittaeıote tıınt ıgﬂlš Luırın osa sen viljelvksistä on muodos- tettu kahdeksan entisen päit-'äts-'ö-

torpan maista. Rakennusalue, jota *ympäröi lutvunıetsä, on sijoitettu kukkulttn etelärinteelle, niistä atrautuu laaja rıäküala kirkolla päin oleville peltomaille. Kartanoon johtaa kaunis lehtikuja.

Omistajat: 1506-1926 katso i Iäntsälä. - Ny-'ky-'ine

ıı

omistaja (sesta 19:26) Karl Henrik Herlevi ja ltärıen tfairnonsa Kerttu Kvllikki (o.s. Leinonen).

Njt-'kjfiııen kokonaispinta-ala on 362 ha, mistä peltoa 62 ha. Hevosia on g, lehmiä go, karja fkjv-

rotua. h-'Iaatalotıcleıı erikoisalana on sianhoito. Oma metsänvartija.

Päärakennus on 'vlinnä rinteen laella. ISGo-luvulta peräisin oleva runko on alkuaan ollut tavallista paritupatvvppiä, sillä sen toisessa päädj-'ssä on ollut keittiö toisessa sali. Rakennus korjattiin sisustettiin tıudelleeııv. 1927 rıy-'kt-'isen omistajan suunnitelman mukaan. Pihajulkisis-'tııi länsipäälıän lisättiin ulkoneva risaliitti ja talon keskiosaan satulakattoirıeıt porras sekä sen *vläptıolelle ristipäätv.

Etelänptıoleisella jtılkisisfulla on pulpettikattoiııeıi, altaania kannattas-a airoı-'ilpola ja sen yläpuolella

'h Älﬁı-Hıiı-ıı

ı-ı

. TH

'. 'krm-r'

. T "...i

-ı .

v. *'“-' I: ,.ı,-ı_li'ıi-:ııl n'

-ı-*r I. ı

'f _ ..

ı:af=_i--'

Ptíftlkakeıırarfí Ja tsrassit. f-ffffiffffflf* ıﬁfiffifiiíf-'flff-*tfftﬂ-

(12)

tornisoıntnitelnta. Rakennus on väriltään harmaa, ja sen ikkunankeltvkset, nurkkalaudzıt ja listoituk-

set ovat vaikeat. Huoneita on pohjakerroksessa 4

asiallisesti on uutta, mainittakoon jäljiteltv rnyföhäiseınpiretsfvlineıı salinkalusto sekit

ıttuutaınsıt erilliset tvylihttottekalttt. - Vajassa sãiilvtetääıt kaunista, tnaalatttilla koristeilla soırıistettua rekeä.

Se on peräisin Ivíäıitsäläıt kartanosta ja sen kerrotaan olet-'an vli 300 vuotta tfanltatı.

Ptsttnttıpıihaıt vieressä, vastapäätä päärakennusta, oın vanha luhtiaittarivi ja vähän sy-'rjeınniässä

toinen, pienempi luhtiaitta, jossa on päätvsola. Päärakennuksen eteläpuolella olevalla rinteellä on nykyisen omistajan sttunnitteletna 2 hehtaarin suuruinen puutarha. Alue on osittain pengerrettjf,

ja sitä kattnistatfat puu~ sekä pensasisttıtttkset. Talousrakertnukset

ınttodtistat-'ztt asuntopihan ulko-

puolella oletfan ryhmän. Saunassa on truosiluku 1858.

I samannimisen joen länsiran-

M Ali N T S Ä L Ä N P I T Ä i] Ä nalla. Maasto on melko lakeata,

. , -- 'a k c li cl. l "‹. ti.. Z

H 1 R V I H A A R :X Ä K Y L A ja un *tu efı u ottuvtt nnı tonttialtteelle asti, näkee pohjoispuolella olevaa maantietä

pitkin kulket-'a matkailija kartanon esteettöınästi. Puiston vehrevs

ınuoclostaa kauniin taustan val- kealle päärakennukselle, jota nuori lehmuskuja ei vielä kykene varjostamaan. Kartano on osa enti- Jsestä Lassilan perintötilasta, joka v. 1759 jaettiin kahteen ms-'ölieııırniıi neljään osaan. Yksi osista

sai nimen Hirvihaara.

Keskiaikaisista ınaanoınistajista kgflàissä tunnetaan lautamies Heınminki (1471). Ontistajat vzsta

1556 lähtien: Pietari Olatfinpoika 1556 --; Yrjänä Pietarinpoika 1557-1608; Esko Erkiıipoikzı 1610

--7; h-'Iatti :Xntiıtjıoika 1630-46; KlemettiiSipinpoika 1647-49; Sipi Tuoınaaııptıika 1650 -62;

Lauri Sipinpoika. 1663 -93; Antti Laurinpoika 1694-1711; Akseli Antinpoikı-t 1724-34; hänen

vät-'y-'ıtsä Jaakko» jaakonpoika 1736 -äitja tärnäııleski Aııııa -- -ı759; Iisakki jaakonpoika 1761-85;

EX-'Iatti 1786-96; Erkki Matinpoika 1797-183ojatämänleskLånria -1831; Antti Lassila 1832-63;

Antti Valerian Lassila 1864-1902; Juhani Valerian Lassila 1903 -o4; Frans Herman Holmberg,

insinööri, 1905 -26; Ivläntsälän kunta 1927-28; Pentti Iklikatäl Sakkitteıt 1929-32; IX-'Iäntsiíläıi kunta 1932-34.

Tii ._

l.

Ptififrrzıkrrırtttt- __jnt're jo fulofirn jiztmlrftr: knfsultttırrt.

lslﬂí

-ı-ı- -_-“""

. _ _., _. ı._ı.ı.

(13)

Nykyinen oınistıljﬂ (Visia 1934) Hirvihaaran kartano OY.

Türppla Ei ESliT-'HY V' 1594: V- 1300 Eikä V. 1900. Nykyinen kokonaispinta-ala on 377 lta,

ınistä pel-

iüﬂ 12€' lla- HﬁVDSi-Ei 0n 7, lehmiä 30, karja Ay-rottıa keskilvpsy v. :935-37 3060 kg, rasvaprosentti

Szıg. TTﬂl-Cllüfl.

ıKüttteä, valkeaksi rapattu päärakennus on rakennettu tiilestä v. 1918. Se on sitä vanhoista tyo;-

lülstä yhdiãtiittYä Säkit-tyyliä, joka *vallitsi meillä funkikseti tuloon asti jajoka tfieläkin on monin pai-

km" kiiYl-ilHHÖSSi-i- Eniten on luonnollisesti lainattu uusklassillisesta ailtet-'arastosta, jonka joonilais- Iniiliisﬂi Piqlfäillls fllﬁtiikkapilaristot, friisit, hammasleikkattkset, kaiteet sekä muut cletaljiosat ovat vaivattomasti käytettäviä koristeita, koska ne sellaisinaan eivat kaikki sitä, mitä taivallisesti sanots

ıan Siitnänruoaksi. Talo on vksikerroksinen, ja siinä on verraten korkea nelilapekatto. Epäkeskeistä pää- Eiﬁäänkilliﬂl-'iii korostaa torni, joka on eitemmäıi monimutkaisesti kuin muotokauniisti porrastettti;

YIÖSPälU- Still t-fﬂ-Stäpainona on toisella puolella satulakattoinen ulkonema, jossa on altaania kannat-

tävä ävovilpola. Kummallista kvllä on rävstään ja varsinaisett kattolistan välille sovitettu erään- lainen friisi, pvstvsuora väliosa, jossa on kaarevia ullakkokotneroita. Tämä stvylis on luotu Helsin- gissä samoihin aikoihin rakennettuja ifuokrataloja varten. Kaupungin silloinen rakennusjärjestvs määräsi nimittäin korkeusırajan, joka mitattiin ainoastaan kattolistaan asti. Sota-ajan keinnttelijat kiersivät kuitenkin tätä tnäärävstä siten, että kattolistan yläpuolelle sovitettiin ullakkokerrokseksi naamioitu asuinkerros. Kun tällaisen, alkuaan hätäkeinona syfntv

ıieen muodon tapaa ınaatalossa

tvvlikeinoıt ominaisuudessa, niin vaikuttaa se ällistyttäsfältä. ivlt

ıtta oman aikansa ilmiönä se on

tnieleıikiintoineıt.

Sälinkäätıi kartano, jonka muodostaa

fJ-f

M *ä N T S lä L Ä N P I T *li l] Ä te Salınkaatt kylaıt ralssıtılaa, sj-ıttyfı

sfv. ISOT-og Atittilaq Aapolaq Pent-

tilä-, Bertils-, Isoklaas-'o-, Nikkilii- (osa), Ollila- (osa), LN-Iikkolm, *vältä- klaavo- ja Knuutila-nimisistä tiloista. ivlvtiltenirıiiit liitettiin vhclj-'ssfiljely-'jtrıt päätilan kanssa loppu-

séttırckitštrcks-'Lit

osa Ollilaa

1508 lahjoitetttı Gertrtıcl von Ungerııille.

ıkla-ı.ı._.-_:."_l ___ .,-__

_. __ " _ _ ,_*_:F'_. .__ .___'j',- _.= __._;`."_. _

j.. , s- -f.ı_ I T:^_ ^.

'I '-

_- r ı

ııı' g-ı___ 'i'

Päartıktvneas' jnttitttrirttre _-

Putelsltn kertatilaus. f .

(14)

Omistajat vzsta 1608 lähtien: Gertrud von Ungern 16o8-, '|' 1649; hänen poikansa vph Kasper Wrede, everstiluutnantti, 1667 ja tämän veli vph Karl Henrik Wretle, maaherra, 1' 1654;

jälk°mmäisen poika vph Fabian Vifredc, everstiluutnantti, 'j' 1709 ja edellisen poika kr Fabian 't/Vrede, karnari- ja kauppakollegion presidentti, 1684-1712; viimeksimainitun tytär Agneta, everstiluut- nantti kr Axel Johan Lillicn leski, 'j' 1730; hänen vävynsä kr Magnus Julius De la Gardie, kauppa- kollegion presidentti, 'j' 1741, ja tämän perilliset --1806; Hans Henrik Stjernvall, luutnantti, 1807- 10; Henrik johan Sohlberg, sihteeri, 181 1-31 ja tämän perilliset -1838; johan Henrik Sohlberg, kopisti, 1839-62 ja tämän leski Antoinette Sofia -1875; Knut Edvard Sohlberg 1876-91; Emil Ferdinand Pentzin 1891-1903; Teodor Terichoff 1904-10.

Nykyinen omistaja (vzsta 1910) Aug. Eklöf AB.

Torppia oli v. 1694. 4, v. 1800 8 ja v. 1900 68. Tilasta on vzn 1918 maanvuokralain nojalla ja rnyö- hemmin harjoitettua asutustoimintaa varten erotettu n. 100 torppaa, 1 muu lohkotila ja :to mäki- tupaa, käsittäen yhteensä n. 2000 ha maata. Nykyinen kokonaispinta-ala on 2240 ha, mistä peltoa 400 ha (osa Kaanan ulkotilalla). Hevosia on 35, lehmiä 145, karja Ay-rotua, keskilypsy v. 1935-36 4.204. kg, rasvaprosentti 3,7. Oma metsänhoitaja ja metsänvartija. Meijeri.

V. 1816 annettujen privilegioiden nojalla perustettiin tilalle lasitehdas, joka oli toiminnassa vzeen 1891. Tehtaalla oli ainoastaan yksi sulatusuuni. Se valmisti pulloja

ıoooo à 20000 mkzn edestä

vuodessa. Ajoittain valmistettiin myöskin hienompia lasitavaroita, kuten laboratoriotarpeita ym.

Useimmat Sälinkään kartanon rakennukset tai rakennusosat ovat peräisin 1800-luvun alkupuo- lelta, siis siltä ajalta, jolloin kartano muodostettiin. Puiston keskellä sijaitseva päärakennus on Henrik johan Sohlbergin rakennuttama ja näyttää alun perin olleen matalalla nelilapekatolla katettu empirerakennus. V. 1900 suoritetussa korjauksessa se sai nykyisen huvilatyylisen asunsa listoituksineen ja trilpoloineen. Kaksipuolincn ristipääty ulottuu talon poikki. Alakerrassa on nykyään g huonetta ja yläkerrassa 4. Rakennus on valkeaksi maalattu siinä on nelilappeinen pelti- katto. Vanhin kartanon rakennuksista on pieni, punaiseksi maalattu siipirakennus, joka käsittää 6 huonetta lienee peräisin 170o-luvulta. - Puutarha on parin hehtaarin laajuinen, ja puisto, joka on pääasiassa luonnonpuistoa, käsittää n. 5 hehtaaria.

Sulkavanjärtfi, jonka ympäristö on

., M N T S Ä L Ä

S L, L K A N. A N K Y L Ä seuduılleluonteenomaısta ktımpuı- levaa peltomaastoa. Linnaisten kartano on jonkin matkan päässä

tämän järven pohjoisrannasta. Pitkä ja suora lehmtıskuja johtaa avoimelle pihamaalle, jota reunus-

tavat muutamat korkeat, vakavannäköiset kuuset. Kartanon muodostavaa neljä Sulkavan kylän räls- sitilaa, jotka olivat olleet rälssiä vzsta 1569. Vuosina 1 779 --80 liitettiin näistä yhdyfsxfiljeljtfyfn Mik-

kola, Ylöstalo sekä Uotila ja v. 1806 näiden lisäksi Rekola. Kartanosta erotettiin v. 1922 Sulkavan,

Kassilan ja Mikkolan (osa aikaisemmin mainitusta Mikkolasta) tilat.

Omistajat v:sta 1569 lähtien: Hans Björnsson (Lepaan-suku, katso Lepaa), Liivinmaan kuver-

nööri, 1569 -›, 'I' n 1572; Karin Hansdotter, naimisissa käskynlıaltija Exfalcl Freitagin kanssa,

)s12(

(15)

.'

.- v-rı

_ _ 1.... I. ..'_,ı_'-

11 _`ı_.l`.ırjrı,,ıııL j* '.`-__-"_ täfiLPhzfjx. I' __'.'._ I liegk; '_' “_ J lr

.-. _ l 1

:voi11,1

Iıırrrrtåiızrrzrs. 111301361! frltﬂftffftl olet-u j11!f.'1.111'11j‹1 erefafıaatı' ıfhzıfım. jıurtffıııfrııa jıaefeu'lu :aleta 11lkr›11err1a__ı.

1572-1530; hänen s-'âís-'sfıisâi Gert von Sclıüta, rıattıralisoituııtıSky-ite, majuri, 1631 - -; lıiineıi pojan- poikansa Es-'altl Skytte, ratsuınestari, -168-4; Henrik I-Ientlerssrçııı, Helsingin raatimies, 1585 (iljg

Erik Tigersteclt, kihlakunnantııoniari, 1708 -36, Kzırl Fredrik "Figerstedn ltıutnantti, 1737; Borje

Lintlnıan, s-'íínrikki, 1738-(51) ja tämän leski Hecls-'ig -1754.; háinen *iräs-'gsnsä Nils johan Ns-'eo1Jp,

varasotatuomari, 1755-75; hänen lankonsa Otto Birger Lindman, kersantti, 1 775-79; Lars Petter

Ekhlatl, sflijahtimestari, 17811-91; hitıieıı s-'àis-"ynsa Hans l-Ieıırik Stjernicall, lınıtnatti, 1792 -182o ja

tämän leski Fredrika 'k-'lillıelıiiiıia -1857; s-'plı Knut .f-\cloll` Ltıtlvig Stjernsfall, salanetn-'os, 187,8 -89;

srph Henrik Lucls-'ig :Xlfretl Stjerıvfall 1889-1928; vph liıitıt Otto Stjerııs-'all 1928-31.

Ns-'kj-'ineıı omistaja (sesta 1931] sfapaaherrataı' Bertha Stjernssıll 1fo.s. Rııtıpej ja lapset.

'forppia ei esiinny v. 1594, mutta v. 18oo niitä oli 31 ja v. 19t1t1 16. Tilasta 0111-1211 1918 nıaansfuokrıı- lain nojalla erotettu 11 tofrppıaajzı 1 ınäkittıpıı, käsittäeııs-'liteeıısä 440 ha maata. Ns-'kfyiııtfıi kokonais- piiııta-alıi on 797 ha, mistä peltoa ıgo ha. Hevosia on 11, lehmiä 28, karja ibf-rotııa., keskilypsjtf s:

1937-38 3535 kg, rass-'aprtjısentti 4,0. Aikaisettniiitıon tilalla ollut meijeri ja tiilitelidas.

Eräs 14,. päit-'äııií tannniktıtıttıv. 1785 pítis'ätt*_»-', Linnaisteııtıtıclisrakeıfırıtısta s-"aruzıılaadittu aserna- k,1;__,~,_.›3 mrjtiiaa oivallisen liihtokolıtlaıı sille, joka haluaa perehts-'ií kartanon raıkennuslıistoriaan.

Lehtikujaıi kautta, joka oli olemassa jo silloin, saas-'tııiime pihalle, joka --- kunirnallista kyllä, kun ottaa lnıoıiiiotııı_{_} _r nis-'öliäiseıı_{.. -} ajankohdan - on järjestetty karolii_'- ııisetsn tapaan. Poikkitie leikkaa

\.'|."1ı›äl".'ii -i _

. _ . _;

. - I'-'-'...- .ıı- '_

-

'

m__,_,_Ä-,,,ı~__j|1aå__,5_“ __ _. __å__.v_..s.ıs.ı:zl"t'.

. _ _ _ _. b l l

,,...__-.:-1:..r.:...._. l' ' . -ı -' -. ı _ '. '_ ' "- '- -' - -ı 4 -_.._'I-I' f' ,.'__ _ '._ı_,'ıl-_~ı- 1:' ıi 'ı l1-

qiiıi-'Tilílf-ish' '_ I 12 - ' - '

aııifı; -

ı-' |

f..-.~ıııı-ıl 2'

-f,,7',.,7,',› ,-,_~j,_I'f;r11"-r1.1!f1 Ff111._1o.'f111111-

_-›"='~'‹

(16)

fo-o g j

-ofo :

-ﬂ *u

i, /EH____X g

fü _

a ..Et. "mii t t o ..

-o-e f.. -o 1 l

j _! ruma alfrcıcıasema-

ı-Cl .~ __ T laıat-'apıırraslvı-H f

:lä 7 pàlzírrzkearizıs. L' jf?

HE, 5 ﬁ 3 Jiijiirfrılcarıırttilcstfl.

Li, .,c Ieiairzlzljıa. 5 hflfff-

-oo ` ıi ti tıirtajlfz. 7 ja 3

fiihirallfcrirtırlísft.

lehtikujaıi kohtistıorasti, kulkien vasemmalla olevan navetan luo,joka sijaitsee samalla paikalla kuin

nvkjrirıenkin. Poikkitieıi- päinvastaisen osan varrella sijaitsevat leis-'ititupa

malla

:asuntopilıan länsipäåiliäıi. Pihaa ympäröivät kaikilla tahoilla aiclat, jotka pihamaan pitkillä sivuilla

sijoitetut kaksi siipirakenntısta katkaiseivat. Näiden rakennusten takasivut ovat samassa linjassa

erısiksimtiiıiitttıjeıı siipirakerıntısten ulommaisten pâiäty-'jen kanssa. Vaseınrtianptıoleiıien taleı on 5-

huoneinen asuinrakennus ja oikeanpuoleinen on aitta. Tässä vilja-aitassa on

ıikâıksiıikertaiiıezi italia-

lainen latıtakattos, siis toisin sanoen säterikatto. Pitkä välimatka siipirakenntıksesta pihaıııaart taus- tana olevaan päärakennukseetı aiheuttaa sen, ettâí kaipaa toista siipiraketınusparia, joka ktuıltıi

säåínnüıiıııtıkaiseeıi karoliiniseeıı piharakennussutııinitelıiiaarı. Tuntuu kumnıalliselta, että juuri päärakennuksesttı katıiınparıa oleva siipirakenntıspari on täällä otettu käytäntöön. lt-'Iutta tätä voi- claaıı pitää. osoituksena siitä, kuinka. kauas tyjrlittırıne olijo vieraanttıriut tsfjflin oleellisesta luonteesta.

:Hstnitopiha kapenee itään päin, niin että säleaita tulee sarnaan linjaan päärakennuksen pätätvjeıi

kanssa. Tämä jtı v. 1781 rsıkennıetttı talo _ vwıosiluktı on tuulit-*iirissä - on saına kuin se matala, ' purıaiseksi rnaalatttı, ıiiaıısarclikattoiııeıı puurakeııntıs, joka vieläkitı otıjäljellä, vaikkakin viihåiıi ınuutettıssa asussa. Aseniakaatfaaıı liitetty cletaljipiirtıstııs esittää IQ-huoıieista rakennusta, jonka

pıolijıinıtıtgıtti on liihiııııii sjt-'ıiiıtietristä tjryrppiä. Sali sijaitsee eteiseıı vieressä rakennuksen keskikoh-

~. ı-

' Wu. ”l 'f-:ı

' _ ıl-ıpı-ı ' l'_"' I' l

'. . I_,. - .

. "I j' ..

Sšrfi, jfısfft on: eri jitiafttrfrtırz jızıfnleıllt: olfzwssr: lıfılirirrvrrlttıs-rl. ﬁlftfıirrtifti ja sttfılfıfirilrnltitrri Äc-rtctjrjliﬂ.

)s1‹1~(

(17)

tilalla ja UIOUUU taka SiVUU SeiflälifljaflYli pulpettíkattoisen ulkoneman muodossa. Etusivun pulpet-

tı kattoinen, koko talon pituinen avovílpola rakennettiin vzn 1865 vaiheilla. jonkin verran myöhem-

min jatkettiin taloa pohjoiseen päin, ja v. 1895 lisättiin samaan päähän lyhyt, kaksikerroksinen,

puutarhan puolella oleva siipi. Piírustuksista näemme edelleen, että kapeampi asuntopihan osa

ranskalaiseen tapaan jatkuu aina toisella puolella olevalle terassille asti. Tämän juurelta alkaa pit- känomainen puutarha, jonka leveys on suunnilleen viisi kertaa niin suuri kuin terassin pituus. Keski-

'käytävä kulkee neljän neliönmuotoísen puutarhanosan välistä, minkä jälkeen sitä reunustaa kaksi suorakaiteenmuotoista osaa. Mutta symmetrisyys ei lopu vielä tähänkään, sillä puutarhan takana on lisäksi kaksi toistensa kanssa samassa linjassa olevaa mansardikattoista siipirakennusta. Eräässä vzlta 1830 peräisin olevassa kartassa on asemakaava vielä suurin piirtein samanlainen, lukuunot- tamatta sitä, että sisimmät puutarhaneljännekset on hävitetty ja että uloimmat siipirakennukset on muutettu pois poikkitien varrelta ja asetettu samaan linjaan sisempien siipirakennusten kanssa.

Nykyisin on kaikesta tästä jäljellä vain päärakennus ja verraten komea jäännös puutarhasta. Suu- rin osa vanhasta sisustuksesta on viety pois perinnönjakojen yhteydessä, mutta sekä salissa että ruokasalissa on silti vielä kauniita rokokoo- ja kustavilaistyylisiä huonekaluryhmiä. - Alhaalla järven rannassa on korkea, kuusia kasvava hautasaari, joka v. 1927 erotettiin kartanosta. Sitä hoitaa vapaaherrallisen Stjernvall-suvun perhehautasäätiö. Alue järjestettiin uudelleen v. 1898, jolloin

sinne sijoitettiin marmorinen pietà-ryhmä, pankkiiri Ludvig Kupfferin valmistama jäljennös Ernst

Rietschelin Potsdamin Friedenskirchessä olevasta alkuperäisteoksesta. Perimätíeto, tietenkin epä-

varma, kuten lukemattomissa muissakin tapauksissa, kertoo, että tämä hautapaikka valmistettiin

alun perin Aleksanteri Izn ja Mäntsälän kartanon kauniin Ulla Möllersvärdin pikku tytärtä varten.

U L K

9 t (katso Linnaínen). Rakennusalue sijait-

see lähellä Sulkavanjärven rantaa. järvi MANTSÄLÄN Pıräjjä

S U L K A V A x K Y L Ä on kahteen otteeseen laskettu ja siten on

saatu runsaasti viljelyskelpoista ranta- aluetta. Asuntopihaa ympäröi hoidettu luonnonpuisto, upea mäntymetsä, joka talouspihalle päin mentäessä muuttuu sekametsäksi. Laaja tontti on pohjois-etelä-suuntainen.

Omistajat vzsta 1569 lähtien: 1569-1776 katso Linnainen; Hedvig Nykopp, Nils johan Nykeppin leski, 1777-86; Nils Fredrik Nykopp, Vänrikki, 1787-91 ja tämän leski Agata Maria -17991

tämän toinen mies Karl johan Boucht, luutnantti, 1800-06; 1807-1922 katso Linnainen; Henrik

Stjernvallin vävy Bertil Gustav Adolf Maunula, agronoomi, 1922-31.

Omistaja vzsta 1932 rakennusmestari Albert Koivisto ja hänen vaimonsa Hilja (o.s. Peltola).

Torppia ei esiinny v. 1694.; v. 1800 niitä oli 3, mutta v. 1900 ei taas mainita ainoatakaan. Nykyi- nen kgkonaispinta-ala on 500 ha, mistä peltoa 53 ha ja viljeltyä laidunta 7 ha. Hevosia on 5, lehmiä 36, kaı-ja Ay-rotua, keskilypsy v. 1935 -36 3073 kg, rasvaprosentti 4,1. V. 1816 perustettiin Sulka- van kylään verkatehdas, jonka toiminta lakkasi v. 1848.

Rakennusryhmä edustaa modernia arkkitehtuuria sekä rakennusten sijoitteluun että niiden som- miueluun katsoen Tontin pohjoispäässä on päärakennus, itäsivulla ovat karjarakennukset ja länsi-

)sI5(

66

(18)

fﬁfciifaictiririıxs.

sivulla tfäenrakenıitıkset. skrkkitelıti CIı-ıjaııin suunnittelemia päärakennus on vılta 1922. Rakennus on katettu niansartlikzıtolla, jossa on suorztt päädyt. Kummallekiıı puolelle on katon alalappeeseen

sijoitettu ullakkokonieroita. Etelänptıoleisellzt pääjulkisisfullıt on avoin, pulpettikattoiıieritfilpola.

Huolimatta talon modernista muodosta saattaa sen hat-'aita ınonissa suhteissa nıiuisttıttas-'aıı Lin- naisten t-'aıihaa :Woo-luvun rakennusta, mikä onkin 'yniniärrettäs'ää, kun ajattelee näiden kartanoi- tlen aikaisempia läheisiä suhteita. Onpa osa rakennusaineestakin saatu siitä t-'ieraslıtıoııesiitfestä, jonka salanetwtçıs Stjernx-'ttll aikoinaan rakennutti Linnaisiirı.

à S S I L naisten kartanosta ja sai nis-'ülıeııiıriiıı

Ä 3. T 5 Ä L Ä Ä. P I T Ä J Ä nimen :Ångsjöliolııı ja sitten Kassilsı.

U L K A Y. A X K Y I' Ä N". 1922 Lınnaısısta uudelleen erotettu

Kassilırın kartano, joka käsittää pääosan

aikaisernıiiasta Kassiltisttı, sijaitsee jein-

kin

ınatkan päässtt Ik-'Iíiııtsäläıı

-I-íatısjärt-'eıı ınaaııtiestä. Sisäänajtıtie kulkee kapeaın.Vatteınjãirtftfıı ja Sulkavaııjãíıw-'eıı irälisen kannıtkseıi yli rakennusalueelle, joka on t-'iiıneksiniainittııı jiirveıı kaak-

koisrannalla. llvlaasto on rnelko lakeata.

I I P . ' l_ '

-_ -. '

+ -"* _ -ıı.141.1-F _. -.'._ - ,

"If-I 'H

...ssí-'ša

(19)

Oınistff-*JM sastaı5 9 ilmi-n- '069-1801 katso Lınnaı13 111 - - --- - - .nen; Atlant Blıclltıerg, johtaja, 1802 ---25;_ . _

Jüjm tujjjıclmıiﬁﬂíırcl? lchjmflñírf

Spüüf [chtﬂf' anüsjlkqs 1187)'° ° 1 -75, Aslak Holmsen, kauppias, 1878 -78; Alexander Dahl 1878-90:

“935 1393 -4922 katso Linnainen; vph Islntıt Otto Stjerns-'all 1922 31.

å _ 1931:? Vﬂ paalterra Knut Otto Stjernsrallin perilliset.

1 millpm Ull V. 15100 IQ. 'liilasta on vm :Exel Engelbrekt Boijtfr 18Qo

N Ylíjflfltšfl Otítlifšlfljtt (151513

i _ 1918 maam-'uokralaiıt nojalla ja mjt-'oltemtniıı ltarjoitetttıtt

aiittttıstoırrııntaa varten erotettu 15 torppaaja 10 muuta lohkotilaa, käsittšiert vltteensä 770 ha

ıtiaata.

Ni-klililim kükmlalsllllltﬂﬂ lil 011 150g ha, mistä peltoa 187 ha jat viljeltvii laitltınta 4.0 ha. Hes-'osia

m] ig' jiilisiíiiiıã lcliiniii 531 kcsklllillålt' V- 1937-38 35110 kg, rass-'aprosentti 3,8. Orna 1netsänt-'artija.

-illütltfjakaa rakennusalueen kahteen osaan. Puiston ympäräimä päärakenttus sijaitsee tien länsi-

Pllüllfllﬂ,

Illllllil 111111140 hajallaan suurella alueella olevat rnaatalotısrttkettnuksı et ovat tien itäpuolella.

a .

ı-i

1,.. ı__ı.ı-.

'1

(Jfofzftorte ja sen 1111211111: rzrokasrtfti.

Päärakennus on lähellä rantaa, vaikkakaan ei aivan sen partaalla. Sen lännenptıoleisesta avo- viljıoltısta avautuu kaunis näköalajärirelle. I-Iirsirıtfıı, korkealla satulakatolla katettu rakeı1ntıs,jossa on kapea ristipäätv

t-Lıgrgıaııiatoıt. Talon piirustukset on tehnyt arkkitehti Matti Firıell. Pohjantuottı on säännüllinerı 5ugmkaiçle, jorıka iclänptıoleisen pitkänsiwrun keskiosassa on sisäänkäj-'nti Rakennuksen 1.1 htıto- nflesffl m1 5 ullakkokerroksessa. Sisustus, johon kuuluu useita arvokkaita kalustojaja erillisiä taitle- Eäínfiítä, m1 pääasiassa saksalaista tai saksalaisten esikuvien mukaan telttvä. Sen on tuonut kartanoon rıjtfks-'itıeri omistaja.

Ti1,,n],0i1ajan asunto on peräisin 1880-luvun alulta, mutta sitä on ntjt-'oltetttntittjatketttı. ifas-'etta ja talli ınuotlosttısftıt kulntarakennukserı. Tämä tiilipilareillzt tuettu hirsirakenntts, jossa on tiili- vlﬁınraus: on mkünnetttı v. 1895, tuutta *Jaısttt ãiskettäiıt uusittu ıtjckviselleeıı. --- liuutarhat on n. heh-

. . 1:- ' - sfıksi istutettua. mutta suurin osa 1111 litıitletttıa lunnnoıi 31111111

_- . 11511) 011 U 1 . . 1 1 _. Ja.

tataıırt laajuinen. 11

)s17(

(20)

L K I N E N

LiihelläHämeenlääninrajaasijaitsevan Ol- kisteıı kartanon tonttialue on sijoitettu

M Ä N T S Ä L Ä

O L K I S T E N K Y L Ä Kartanon muodostaa pääosa Olkisterıy-'ksı- näisestä rälssitilasta (vanhaa rälssii-í), joka

1740-luvulla jaettiin kahteen osaan.

Omistajat sesta 1559 lähtien: 1559-88 Lepaan kartanon lampuotitilana; 1589-1808 Harvialan kartanon lampuotitilarıa; Karl Fredrik Toilette, luutnantti, 1809-10; Hans Henrik Stjernvall, luut-

nantti, 1810-20 ja tämän leski Fredrika Vilhelınina -1859 sekä` perilliset --1863; Erik Karlsteclt

1864-67; Arnaııda Nordgrén 1868-69ja tämän mies Karl Viktor Lund -19o7; Karl Valdemar

Lund, agronoomi, 1908-27ja tämän perikunta -1935.

Nykyinen omistaja (vzsta 1936) Viking Lund ja hänen vaimonsa Laila (0.s. Tiilolaj.

Torppia ei esiinny v. 1694,

ınutta v. 1800 niitä oli j; ja v. 1900 6. Tilasta on vzn 1918 maanvuokra-

lairı nojalla ja

ınj-'ölıernmin harjoitettua asutustoimintaa varten erotettu 1 torppa

tila, käsittäen yhteensä 60 ha maata. Nivkyiııen kokorıaispinta-ala on 381 ha, mistä peltoa 125 ha.

Hevosia on 13, lehmiä 53, karja Ajf-rotua, keskilvpsv v. 1935-36 3062 kg, rast-'aprosentti 4,4.

Raamisaha.

Olkisten päärakennus sijaitsee puisto- ja puutarha-alueen keskellä, erilläâíıı talouspihasta, jonka

vınpärille kaikki karja-

puusta entisen, v. 1899 palaneen päärakennuksen paikalle. Tämä arkkitehti Albert Nvbergiıısuun- nittelema rakennus on viisikulıiıaisine

katonlappeineen tyypillinen vuosisatamme alun tuote. Ulkoasun romaııttisutıteen vivahtas-'a luonne ilmenee vielä selvernmin iııteriüörissä: huoneet on suunniteltu niin muodoltaan kuin sisustuksel- taankin erikoisiksi. Ne on yleensä kalustettu moclerneilla huonekaluilla, lukuunottamatta niitä,

joiden sisustuksen arkkitehti on suunnitellut vanhaan talonpoikaisty-'vliin. Huoneita on kaik-

kiaan 9,jotka ovat kaikki samassa kerroksessa, vaikka myöskin ullakolla olisi tilaa. - Sis-'urakennus, entinen sauna, joka v. 1899 tzıpalıttıııeerıtulipalonjälkeen tehtiin 5 huonetta käsittäväksi asuinraken- nukseksi, on vieläkin kävtãiıınossä. Sitä somistaa julkisivulla olesfa pvlv'äss-'ilpola. Karjar-akennuk- sista nıaiıiittakoon v. 1932 rakennettu ajanmukainen navetta.

'ti' '(517

:din.'.

l.

. .

_ ı.

,__ i,.l

. _., e._

-j . -_

_._*

ı . -_

..

.

1ı|

ı_ı‹ı _ ı __.

_ h.

_

've'- - -

|-fl.

f'

'

."

'.

iı-

_»

ı

ı-'l _

` _ I'

ı

ı I _ _ .

_

ı I _

. -

rı._ ,ı ı

...ı>

'' '4ﬁ- ' ıåı- f

-- .--‹,.~~ı. 1» -^ı ^_ ıı I_I

.'-'."-'-.›..'f' f. ı--' -~^JL»fl_`1_ J.-^ı,.ı^-'-"-^{-'l-' 'Hı}^I'^,'

iiiı'iii`i`llilili'fiı`lí`..'iﬂb . k-'"".

.,'-_ _,",,.f§`h'.ı'ıı 11,. tftﬁnıcﬁnm -fs . '

__ ._ I

l 'll ._

'

å , _

|

:fr-'gıv' - ' .ı

*ne å_”s

ı ., _flv -.

lı-

'_ ıfj: l:

.- 1' " _.” -fíff ' ` 1' ' , 24,331 Q-“ıi-'ﬁrl 'ıkıllaı-ıJ-Q .'-‹l' m, '_ I'

' ' _miåiifiﬁif‹lıiäaifiıli'låıškåriitàlååüılıfıiíﬁnıtiiiaeiäíl:Ei:. 8: vi: Il

ﬁtftrrﬂkeıırıırs, entirıeı: Jfztrrm.

Iiıilriäwrfçcrııırıs jıuırtarfznsfa fftılsortzrııfı.

-I-ı.

(21)

\ _ .',4.ıı

' -aı--ıﬂ-Huduó ,-›-...ı-

Pätírıikcrırizxksen tiili-asiaa.

rf'

5. 5515,; NT S Ä

i* :myös ivíäkeläksi, sijaitsee aivan maantien vie-

ressä, sen länsipuolella. Tontti, joka isojaon

vlitejt-'dessä siirrettiin nykyiselle paikalleen, sijaitsi alkuaan vanhalla ky-'läıtaltıeella puolentoista kilo-

metrin päässä etelään päin. Kartano on entinen ivíäkelän rälssitila, joka 172o-ltıvtılta 18go-luvıılle

oli jakaantuneetia kahteen osaan. Klaus Fleming oli saanut tilan rälssiksi ennen vuotta 1571.

Keskiaikaisista maanoniistajista kylässä tunnetaan Lauri (1486). - Omistajat vtsta 1571 lähtien:

Klaus Fleniitıg, valtakunnanınarski j-fın, 1571 -g7ja tämän perilliset-ı614; hänen väifvnsä vph Peder

Banér, valtanetıtfos, 1515-44 ja tämän perilliset -1662, Kasper Reinholcl von Vietingl

ıoff, kapteeni, 1663 -8gja täınäıi perilliset -1724, Fredrik I-Iildebraıtdt, kapteeni, n. 1725-57, tännän leski Gertriıcl Sofia -1785 ja perilliset -17g3; Äclolf Benjam Sitfóıt, nimismies, 1794; Karl Fredrik Brunou, kersantti, -17g7;

saari, 18otı--1ífı; tfph Karl Fredrik Toll, naturalisoituna Toll,ınajtıri, 181 7-32

tämän anoppi Kristina Katarina Aminoff 1 820-214; Johan Xfilltelıti Ltıcander, apteekkari, 1833 -3g;

Lars Peter Johan Stjernifall, komissionimaanmittari, 1840 -47 ja tämän leski Anna Arrıalia -1868;

Karl Julius Stjerntfall, everstiluutnantti, 1868-95; Alfred Johansson. 1895-1928 Hilda -1934.

Njfkyinen omistaja (x-'zsta 19311,) JXIfred Harald Johansson ja hänen vaimonsa iviargareta Sophia

(o.s. Carlberg). .

Türppi.,

,

Ei Csiinmf o 1694, mutta v. 1800 niitä oli 8ja v. Igoo 3. Tilasta on vin 1918 tnaatit-'t

.

ıokra-

. . _ ~ .'

151,, ımjalla erotettu 21 inakıttıpaa, kasıttaeıijhteen 7 ‹ ‹ 7 _ 1 p ‹ t t on

395 ha mistä Peltoa 142 ha. Het-'osia on 19-, lfillmlå Gfh kafja -\`1"'f0wﬂ› kC5ki1lf"P5l" V- 1935“"36

1:

323,1, kg, rasvapresentti 3,9-

P"" k inus jonka jtılkisit-'u on maantielle päin, on matala, pitkänomainen, ruskeankeltaiıieıı

HHTH Cl 1

. . - . ' - “lemättä eräisin troo-ltıt-'ıilta Rakentarnis-

- " rnansaıdıkatto. Se on epal f. P f ‹ - ‹ . ‹ _

17110, jﬂgga on t

ıılıpeıtteınen

' k i m, qqııottu vuotta 1787, mutta ei tiedetä tfttrmt

ıutlıalla, onko talo todella rakennettu silloin.

aja 's . -c

äiti-l mainittuna Vlıorlnﬂvain engimmäıseıt kerran korjattu. Poltjamtıotrıon vıısılttıtirıetjrt-'p-

. E

vai onko

lislsí

(22)

I Antinpoika 1573 -85; Heikki Xfrjäıiäıipoika 1586-1631; Yrjänä Heikiıipoika 163

Plã: lüSSa eteise11 vieressä on rakennuksen keskellä oleva sali. lvítıtta talon toisessa päiissii on sitä paitsi kaksi ylimääräistä kamaria, joilla toisessa pääclyssä ei ole vastinetta, joten pohjan säännäti- mukaista svmmetriaa on horjutettu. Näyttää siltä, että kuusiruutuisia ikkunoita, joissa on empire-

kehykset, on suurennettu. Kookas lasivilpola on lisätty rakennukseen mvühemınin, kuten heti voi

huomata, mutta ne pienet tıllakkokotnerot, joissa on neliruutuiset ikkunat

edustavat sitä vastoin vanhoja, tvvliiıi kuuluvitt muotoja.

Korkealla kulckulalla oleva Saaren kartano

sijaitsee pitäjän koilliskulnıassa, Pvläntsälän-

joen laakson låinsiptıolella, missä myös maan- tie kulkee. Olemme voineet havaita, että pitä- jän neljä vanhaa kartanoa - oikearnmiiı sa- nottuna kartanorylımää - muoclostat-'at täl1-

tlenrnuotoisen kuvion. hiäntsäläıı rvhmä o11 keskustassa, Nummen tilat etelärajalla, Linnaisten tilat

luoteessa

läheisesti jonkin tunnetun suvun historiaan lukuuııottanıatta Saarta, jonka nimi kuitenkin on vuo- rostaan uuclempina aikoina levinnyt laajempieıı piirien tietoisuuteen kuin toisten. Kuvaavaa kvllıfí perustuu tämä maine tehtaanmerkkiitı. Kartano, alkuaan Rautasaareıı raıtsutila entisessä Saaren

(nvk. Saarentauksen) kvlässä, ostettiin perinnöksi v. 1816. Päätilaan liitettiin n. v. 1690 sen augmentti Mattila, n. v. 1739 sen augmentti Yllvläja 1890-luvulla Jerusalem, entinen kruunun utıclis- tila, joka v:sta 1788 alkaen oli ollut kartanon lampuotitilanaja ostettu perinniöksi v. 1816.

Omistajat vısta 1549 lähtien: Niilo Olavinpoika 1549-52; Antti Niilonpoika 1555-72; Yrjänä-i.

2-54; Pvíarkktı

lıfrjänänpoika 1663 -7o; Juhani Ivlarkunpoika 1676; Israel “l-llillaıiclt, nirnisıriies, 1678-; Saınuel

Utlclrıie -169o; johan Diclrik von Essen, rvkmentinmajoitustnestari, 1691 -, 'I' 17oo; Petter Fischer, rvkmeritinmajoittısınestari, 1693 -, 1' 1712,

1728-49; Otto Willıelni Fischer, katıjıpias, 1750-67; hänen sisarensa :kiina 1768-72 ja äitinsä Ivíaria -1791; Karl Fischer, kauppıizıs, 1788-94; johan Fischer, sotakoııiisaari, 1795-96; Karl

kájfettt' f1t1'f`1`rr11l'f'1111111l:.1'e1111.

.i_iiıı_ııı-íl_' '-