BALTICCONNECTOR NARURGASLEDNINGSPROSEKTET AV GASUM Oy.

‘.fl’ua

ELY-centralen i Nyland

Till Närings-, traflk- och miljöcentralen

i

Nyland. 2015

UUDELY2

&.ov/c’,*

ÅSIKTER OCH ANMARKNINGAR RORÄNDE MKB-BES

BALTICCONNECTOR NARURGASLEDNINGSPROSEKTET AV GASUM Oy.

1. YRKANDEN.

Undertecknad yrkar att MKB-utredningcn ffir ovannämnda projekt kompletteras och omarbetus i cnlighet mcd det som anfbrs i det följande.

2. KONSULTEN

PÖYRY

FINLAND Ab:s VAL AV MEDARBETANDE KONSULT.

Den finska MKB-beskrivningen har gjorts som konsulmppdrag av Pöyry Finland Ab, hänid har konsulten som sa]dcunnig anlitat även bl.a. Ramboll Finland Ab. Denna konsuit har bl.a. bidragit mcd

undersökningar av bottensediment och -fauna, halter av tungmetaller 1 sedimentens ytmaterial, utffirt fiskedekonomiska utredningar och fiskyngelundersökningar samt kartläggning av Mgelbeståndet pä projektområdet.

Som konsult i MKB-bedömningcn för havsvindparken utanrör Raseborg och Ingä avfdrdade Ramboll Finland Ab nollaltemativet, dvs att ingen park byggs, mcd aLI detta” kwz n:edfdra omfattande giobala iniljökoizsek-venser. En konsuit som uppvisar sådan bdst på omdöme och sinne för proportioner har fårvcrkat sin trovärdighet. Pöyiy Finland Ah skulle van

föiljänt

av scdösare medarbetare.

3. ALTERNATIVEN TILL DRAGNING AV RÖRLEDNINGEN GENOM SKÄRGÅRDEN.

Av dessa är ALT FIN 1, dvs dragning norr om Stora Fagerö avgjort det bättre. 1 ALT FIN 2-allemativet leder ingrcppen

till

betydligt stöne uppgmmling av vattnet och spridning av skadliga ämnen, framrörallt giftiga teanföreningar. Fartygstrafikcn till djuphamncn i Joddböle har pågått i övcr 50 år och har senare fortiöpande utökats gcnom anläggningen av kraftverkshamnen, oljehamnen och fiskehamnen. Overallt har i bottensedimenten under farleder konstaterats avsvärd ffirhäjning av TBT. Oberoende av valet av

rörledningsrutt och Iandrödngsplats, bör muddringsmassoma Ins iland och där deponeras pä ett säkcrt sätt, och under inga omständigheter dumpas tiflbaka 1 havet.

4. LANDFÖRINGSALTERNATIVEN.

Förutom altemativen RK 1 och RK 2, dvs ilandtagning av röret vid Fjusö, bör också ett tredje, där röret lcds till Joddböle, undersökas. Ingå kommun anser att den påtänlcta Finngulf LNG-temiinalen, om den förläggs till lngå, bör placeras i Joddböle. Avsiktcn är, att därigenom skona den värdeftilla miljän pA Fjusö. (Kst 18.08.2014

§

130). Av denna anledning bär ockå gasrörct ledas till Joddböle. Fjusön utgör en historisk inkörspoft frän väster till Bastubacka och Kyrkfjärden och dess naftu-värden

rar

under inga omständighetcr ffirstäras. Nägot pä nordsidan av den fordom fagra viken bör oviilkorligen bevaras för efiervärlden.

5. ÖVRIGT.

För att en MKB-utrcdning skall vara relevant, bör den omfatta de totala konsekvensema av samiliga inom området redan existerande och kommande miljöbelastningar från andra under nästan samtidig beredning befintiiga projekt. (Rudus, Finngulf, Avena Nordic Grains, Fiskehamnen o.s.v). Det är befiingt att granska vaije projekts verkningar enskilt som bas för enskilda beslutsprocesser och tillståndsprövningar, dA det endast är dc sammanlagda konsekvensema från dc olika projekten, som kari ge korekt grund för dessa processer och prövningar. Många bäckar små göra en stor å, heter det i ett gammal, beprövat ordspråk.

Dä det för ett antal år sedan var aktuelit att granska olika placedngsaltemativ för Finngrids

reservkraftverk, ansågs Joddböle i Ingå vara den lämpiigaste orten, efiersom “man ddr vid byggandet (;ue

behöver ta 1 beaktande pianerade bostadsornråden, kzdlurlandskap och natun’örden”, (Utredning 1 FNB-notis i Hufvudstadsbladet 08.07.2009.) Det behöver knappast påpekas att det är ansvarslöst att lägga sädana bevekelsegrunder i dagen.

Mcd vänlig hälsning.

Berösund, den 06.07.2015.

Suomen

^O’

luonnonsuojeluliitto

Uudenmaan piiri

7.7.2014

Uudenmaan ELY-keskus ELY-centralen 1Nyland

07 -07- 2015

Uudenmaan ELY-keskukselle OQt%LY// /07.o’//t

Viitaten verkkosivuillanne olevaan kuulutukseen Lausunto Ballicconnectorin yva-selostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaanpiiri (Jatkossa piiri) toteaa asiasta seuraavaa.

Yleisestihankkeen yya, hankekokonaisuus ja seurantasuunnitelma ovat vastaavaa Nord Streamia suppeammat. Esimerkiksi merenpohjan muokkauksen yksityiskohdat^--mistä aurataan, kaivetaan ja mopataan, missä räjäytellään ja louhitaan, minne lasketaan kiviä yms. —jäävät yhä paljolti

lupavaiheen varaan. Niistä olisi pitänyt esittää selkeä kartta, ei vain luetteloa tarvittavien töiden määrien arviosta 3.2 -luvun taulukossa. (Huomattakoon myös meristrategiadirektiivin vaatimus merenpohjan koskemattomuudesta.)

Hankekokonaisuuden kannaltaon ongelmallista, että esimerkiksi kalliokiviainesten ottopaikat ovat yhä selvittämättä vaikka se on tärkeä asia Länsi-Uudenmaan kaHioluonnon kannalta.

Eri hankkeiden yhteisvaikutuksia ei ole aidosti vertailtu, neon vaintodettu luettelemallamuita samanaikaisiahankkeita alueella. Tämä sama puute on niiden muidenkin hankkeiden yvissa.

Keskeinen yhteisvaikutuskysymys on LNG-terrninaalin rakennuspaikka. Se vaikuttaa ratkaisevasti Fjusön niemen eri toimintojen sijoitteluun ja aikataulutukseen.

Vaihtoehtoienailun ohjelmalausunnoissa sekä piiri että yhteysviranomainen vaativat useampia reittivaihtoehtoja. Tässä suhteessa tapahtui edistystä Suomen rantautumiskohtien osalta (myös Fjusön uudet luontoselvitykset) mutta ei merellä. Esimerkiksi Inkoon saariston Natura-rajauksen ohitus jäi selvittämättä.

Natura-alueiden osalta Inkoon saariston rajauksen sisällä on vesialueita, jotka eivät vielä kuulu verkostoon. Niidenkin vedenalaiset luontotyypit olisi pitänyt ehdottomasti selvittää. Selostuksessa todetaan vain, että niitä ei ole tiedossa, eivätkä ne ole mukana ympäristöministeriön

luontotyyppitäydennyksen suunnitelmissa. Tämä on kuitenkin pelkkä asian selvittämättömyyteen perustuva kehäpäätelmä. Vedenalaiset Natura-luontotyypit olisi pitänyt ilman muuta selvittää siksikin, että reittiä voitaisiin tarvittaessa optimoida niiden ohi niin, että niillä ei tan’ittaisi räjäytyksiä, louhintoja yms. Lisäksi Natura-alueen vesilinnuista ei selviä laskettiinko niitä myös myöhäissyksyllä ja talvella, jolloin allejaja haahkoja levähtääja ruokailla sinisimpukkakentillä (ei siis vain keväällä ja kesällä). Alueen vesilintukysymys on tärkeä myös töiden ajoituksen kannalta.

Oxhagenin metsäalue tulee turvata sijoittamalla voimajohto läjitysalueen puolelle (s. 224). Myös

Suomen luonnonsuajelulilton Uudenmaan piiri ry— Nylands dlstrikt vid Finlands naturskyddsförbund M Kotkankatu 9, Fl-00510 Helsinki, Finland puh.Itel. +35844 258 0598taifor +358 400 6155301 faz +3589 226 08200

www.sllrt/uuslmaa Y-tunnus 04716014 1 uuslmaa@sll.fi

suomen’iuonnonsuoieiui1 itto

Uudenmaan piiri

Fjusön lisäselvityksessä löytyneet Svartbäekin lammen direktiivilajit tulee turvata tarkemmassa suunnittelussa (s. 224).

Epävannuuksissa kannattaa ottaa huomioon, että Itämereen nyt tullut happipulssi voi lähivuosina parantaa syvienkin pohjien happitilannettaja eliöstöä. Se lisää niiden suojeluarvoa.

Piiri yhtyy yvanpäärtdoksiin että laivaväylää seuraava reittivaihtoehto VE FIN2 on parempi kuin VE FENI sekä että rantautumispaikkana RK2 on parempi kuin RKl. Jatkotyössä on tärkeää selvittää vielä mm. Natura-rajauksen sisällä vedenalaiset luontotyypit. Hankkeen luvituksessa on säädettävä myös muun muassa melun toijunnasta (esimerkiksi varmistua, että hylkeitä ei ole kohteella ennen räjäytyksiä^- vertaa myös meristrategiadirektiivin melukuvaaja). Kemiallisia riskejä tulee hallita muun muassa säätämällä putken huuhteluvesien ohjaamisesta, jos siinä käytetään biosidejä.

Hankkeenjatkotyössäja seurantaohjelmassa tulee hyödyntää Nord Stream -hankkeen oppeja ja kokemuksia. Esimedksi anodien toimivuuden vamijstamiseksi niiden määrä kannattaa varmuudeksi vähän ylimitoittaa, kuten Nord Stream teki ja mikä oli sen viime vuoden seurantatulosten mukaan viisas ratkaisu.

Lisäksi Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys tulee lausumaan yksityiskohdista piidä tarkemminkin.

Lisätietoja

-luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistolasll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Sirkku Manninen Tapani Veistola

puheenjohtaja luonnonsuojeluasiantuntija

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry— Nylands disirikt vid Finlands naturskyddsförbund ri Katkankatu 9, Fi-00510 Helsinki, Finland ) puh.Itol. +35844258 0598 Isi 1 or +358 400615530) fax +3589 228 08200

www.sll.fUuusimaa 1 Y-tunnus 0471601-4 j uusimaa@sll.fi

Uudenmaan ELVTL ELY-cen(rajen l Nyk. J

07 -07- 2015

t.)frbEtY//o7.o’J&c,

Pro Ingä rf, Pro Inkoo ry

Inkooj prolngainkoo@gmaiLcom

6. heinäkuuta 201.5 Uudenmaan eLy-keskus Gasum

Inkoon kunta

Balticconnector-prcjektln ympäristövalkutusten arviolntlprosessi

Pro Ingä rf, Pro Inkoo ry kommentoi Gasumin Baltlcconnector WA-ohjelmaan seuraavat huomautuksetjakehitysehdotukset, jotka yhdistys toivoo Gasumin ottavan huomioon. Yhdistys toimii Inkoossa edlstääkseen Inkoon mereilistä ominaispiirrettä, Inkoolle tyypiflislä olosuhteita kunnioittaen, sekä sen elinolosuhteita vaalien. Yhdistyksemme toiminta-alue on koko Inkoo.

Yhdistys tekee yhteistyötä asukkaiden, yrittäjien, kunnan sekä muiden tolmijoiden kanssa.

Tavoitteena on puhdas, terveellinen ja turvallinen asuinkunta kaikille Inkoolaislile ja Inkoon kesäasukkalile, kunnassa, jsa on hyvä asua, elää ja tehdä työtä. Luontoarvoihin on ottanut kantaa tohtori Seppo Kolehmainen, joka on tunnettu arvokkaasta työstään ympäri maailmaa.

Kaasuputken rakentaminen

Rakentamisessa tulisi hyödyntää jo olemassa olevia käyttöön otettuja alueita ja siten sitä kautta säästää ympäristöä ylimäärälseftä rasftukselta.

Kaasuputken reItti kulkee avomereliä monen laivareitin poikki, joten

pohjanmuokkaustoimenplteiden ja putkenlaskun aikana alueella lalvat joutuvat muuttamaan normaaleja kurssejaan klertäessään putkitybalueen. Häiriöt ovat kuitenkin tflapäisiä ja vähäisiä.

Kalastusalukset voivat joutua keskeyttämään kala-apajoitten hyödyntämisen rajoitetuksi ajaksi.

Putkilinjan auraus, ruoppaus, räjäytykset ja putken lasku aiheuttavat vedenalaisla ääniä ja tärinää, jotka kärkottavat pelaglsla ja pohjakaloja lyhytailelsesti. Ruoppaus ja räjäytykset aiheuttavat veden samentumlsta. Siltä seuraa paikallista haittaa kalastolle ja pohjaeliöille, mutta vaikutukset eliöstöön ja biotooppeihin ovat pienet ja lyhytalkaiset.

111< 1jaRX 2 vertallua

likosaaristo: ulkosaariston alueilla putken reItti kulkee VE FTNI vaihtDehdossa medväyian poikki n, 2 lan Stora Fagerön eteläpuolella. Vaihtoehdossa VE RNZ puUd kulkee n, 2 km saaren länslpuolella meriväylän poikki. Stora Fagerön eteläpuolella putld kulkee INIBA- llntualueen läpI Ja paIkoin 0,5^— 1 km:n etälswdellä SYKE -luonnonsuojelueesta, PuddreftiDä tehtävät toimenpiteet saattavat häiritä läpikulkavien muuttolintujen lentoreittiä ja palkalNsten saarten maa- ja vesllintujen pesintää.

Työskentely alueella muutto- ja peslntäaikojen ulkopuolella minlmoi linnuille alheutuvla haIttoja, Väli- la sisäsaaristo Stora Paoerön ltotaisauolelia: Slsempänä saarlstos5a putken reitti kulkee aivan meriväylän koillispuolella Skämmön ja JaktbsramsJön välissä, Täällä merMrtaukset ovat heikompia ja niinpä kaasuputken vedosta aiheutuu paikallisesti tuntivampia ympädstövalkutuksla kuin ulkosaaristossa ja avomerellä. ToimenpIteistä aiheutuva sameus, vedenalaiset äänet ja räjäytyksien aiheuttama tänä kaitttavat lintujaja kaloja alueelta. Putkilinjan auraus, räjäytyksetja ruoppaus tuhoaa pienalaisesti pohjaelälmiä ja vesikasvilflsuutta. Reitin lähellä kalat pakoilevat toimInnasta

____________________

:ziT Nna.--

___________________

1

aiheutuvia häiriöitä. Mytis veden samentuminen saa kalat kantamaan aluetta. Em. häirIöt ovat lyhytkestoisia eivätkä muodosta pysyvää vahinkoa Norrärdenin alueella.

Sen sijaan RKL-reitin varrella halttavaikutukset ympäristölle ovat tuntuvampia salmien kapeuden ja mataluuden vuolah Putkilinjan Rkl n idhe’sydesJ Skämmön saaressa on paon kesLixkk.iiu ja mantereeda sastubackantien varressa on runsaasti vakitulsia asukkaita. Näille asukkaille aiheutuu työskentelyn aikana kulku-ja meluhaitoja Merieliösmlle aiheutuisi kaasuputken vetämisestä Rk1-reitlilä huomattavasti suurempia haittoja kuin reltillä RK2, joka kulkee

Norrtjärdeniä pitkin Fjusöhön. Bastubackaniahden läntinen ranta on tärkeä kalojen polkastuotantoalue, joka kärsisl tuntuvasti ruoppauksesta ja pohjahetehiukkasten suspendoitumisesta seka veden samentumisesta. Kalojen hutupalkatkin voivat tuhoutua liettymisestä ja räjäytysten paIne ja tädnbaalloista Räjäytysten aiheuttamat äänet, tärinä ja paineaaito attistalsivat erikoisesti nuoria, hauralta kalanpoikasla, joiden keskuudessa aiheutuisi nomiaalia suurempaa poikaskuolleisuutta Vaikka avovedessä puti<en vetämtsestä aiheutuu vain vähän ja hetkellisiä haittoja eilostäfle, mataHlla vesialueilla ja kapeikoissa ympärtstsivalkutukset ovat huomattavasti avomenaluetta ja esim. syvää Fagervikinlahtea suuremmat. Mm. liettymisen ja räjäytystan aiheuttama pohjaelälnten kuolleisuus rajoittaisi kalanpoikastenja aikuisten kalojen ravinnonsaantia.

Vaikutuksia maa-alueella: 4. Rkl hnjauksen rantautum.skohdan ja kompressoriaseman välinen etäisyys on lyhyempi, kuin RK2 vaihtoehdussa. kummankin linjan reitiliä on paikalilsest arvokkaita lehtoalueita 5ckä vhkinklalkais:a muinaismuistoja Muinaismuistokohteiden maanpäälliset osat koostuvat kiviroykkiblsta, joista osa on hajonnut luonnonlimiöitten sekä kiviaineksen otan takia.

Osa on levitetty Museoviraston toimesta tutkimusten yhteydessä.

Maa-alueen poikkI kulkeva putken linjaus on sijoitettava siten, että se tuhoaa tai vaurioittaa mahdollisimman vahiin lehtoalueita. Sen ei myoskään plda kulkea tunnettujen

muinaismuistoroykkiöitten vähttömassä läheisyydessä siten1 etta putkihnja tuhaaisl tai häiritsisi muinaismuiswja, joista osa on mulnalshautoja.

Vaihtoehto Rkl aiheuttaa rantautumsalueen lähistoila Bastubackanlahdefla merkittäviä haittoja meriellostölle Vaihtoehdosta RK2 llnnusta ja kasvillisuus kärsivät enemmän Fjusön saarella kun RKl:n rantautumiskohdan alueella Ympänstöhaltat maalia ovat kummassakin valhtoehdossa vähäisempia ja lyhytaikaisempia kuin mahdolliset haitat Bastubackanlahden veslelid5tolle ja lählalueen asukkaille.

Kompressoriaseman lähistöllä Svaftbäckissä esiintyy viisi uhanalaista lintulajia, joiden peslmisrauha olisi turvattava sekä putkenlaskun ja kompressoriaseman rakentamisen aikana.

Näistä BalUcconnectorln kahdesta vaihtoehdosta RK2 aiheuttaa vähemmän haittoja asukkaille ja ympäristolle

Suoslteltavln rantautumlsvalhtoehto kaasuputk&le

Fortumin voimalaitosalue on ympänstonja asukkaiden kannata paras vaihtoehto kaasuputken rantautumiseen ja mahdollisen tulevan tentinaalin sjoltuspalkaksl Valitettavasti aluetta uhkaava Rudus Finland Oy:n laajennusbanke on hairinnyt kaasuputken sijolttamisen vahnnanvapauffa. Kun suun osa Inkoon kuntalaisista vastustaa Ruduksen laajennusaikeita Joddbölessä, kaasuputken rantautumispaikka saattaa vielä olla mahdollista sijoittaa Fortumin entisen voimalaitoksen alueelle.

Gasumia pyydetäan huomioimaantämämahdollisuus Etwa Fortumin alueesta verrattuna RKPeen ja RI<2;een;

1. Alue on jo ollut tealhsuuskaytossä, joten ei tarvitsIsi tuhota arvokasta luontoa putkilinjan tielta.

2. Terminaahlle anja valmis maapohja.

Sitj 2

3. Terminaalin vaatimat sälilöt ja rakennukset sulautuvat hyvin Fortumin teolliseen miljööseen, jolloin Fjusön malma säilyisi iuonnonrnukaisena.

4. AJue voidaan helposti suojata turva-aidalla.

S Fortumin alue on kauempana asutuksesta kuin Fjusä ja Bastubatkaniahden rannat.

6. Putken maalle tuonti ei vaadi pitkiä kaivauksia eikä louhintoja maalia läpi arvokkaiden luontoalueiden ja muinaismuistojen.

7. Bastubackalahden kaislikossa pesii harmaahalkara ja joutsenla Päästikja melu

Kompressoriaseman suhteen typpi- ja metaan sekä okskiipääszöjen (savukaasut) vähentämiseksi vhuLsws sucttelee edelleen säh 3R2yttb flsiköit& jolle:n savuIasuja ei muodostu.

Selostuksessa mainitaan, että mikäli käytehäisiir. maakaasukäyttöistä konipressoriasemaa, syntyisi savukaasupäästöjä, joista typen oks3dlen osuus olisi 15tonniavuodessa, ja hi!hdloks$d,päästö)en osuus 20 000 tonnia vuodessa, Tämä toki tarkoittaa vofrnajohdon ja muuntaja-aseman rakentamista alueelle, mutta olisi p 5töjen kannalta vähenltvä tekijä ja tuldsl Inkoon ilmasto ohjelmaa.

YVA selostuksessa sivulla 209 todetaan, että laskentatulosten mukaan lähmmän asuinrakennuIen kohdalla melutaso olisi 38 desibellä. Raportissa ei mainita, onko kyse vakitulsesta

asuinrakennuksesta vai kesäasunnosta. Desbellrajat ovat kesäasunnoilla paljon pienemmät (45) kun vakituisilla asunnoflla. Helun suhteen kompressoriaseman sijoittaminen Joddbäleen olisi naenipl vaihtoehto, Jolloin sen kokoaika.nen melu ei kuuluisl lählmmäile asutukselle.

LDpuksi

Kiltämme saamastamme Infannaatiosla Gasumia ja hyvästä yhteistyölialusta asukkaiden kanssa.

Toivomme, että tämä yhteistyö jatkuu ja asukkaat ja Inkoon luonto ja herkkä saarl5toalue otetaan jatkossakin huomioon hanketta vietäessä eteenpäin.

Ystäväliisin tervelsin

Pro Ingå .1,ProInkoo ry

Puheenjohtaja, Mikko Lehto Varapuheenjohtaja, Petri Stenberg

Sivu3

Inkoon —Siuntion Ynpärlstöyhdlsty Ry Lausunto 1 Ingä^—Sjundeå Miljöförenlng Rf

27.2015

Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY ^-keskus

PL 36 ELY^-cenlralen i Nyland

00521 Helsinki

09 -07- 2015

py/(ero fcs

uUD€&//

/o7 .oq/ao/

Gasum Oy:n Balticconnector^—maakaasuputkihankkeenn WA —selostus

Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys ry^—lngå-Sjundeå Miljöförening rf on tutustunut Gasum Oy:n Balticconnector —maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman selostukseen ja haluaa tuoda esiin seuraavia asioita ja näkökantoja:

Tarkastelemme seuraavassa hankkeen vaikutuksia annettujen eri vaihtoehtojen pohjalta perusajatuksenamme se, että kaasuputki on

periaatteessa hyvä asia. YyA:ssa esitetty näkemys, että maakaasun käyttö on ilmaston kannalta yksinomaan hyvä asia, on liian yksioikoinen. Toki maakaasun ilmastovalkutukset ovat muita fosslilisia polttoaineita pienemmät, mutta se on kuitenkin uusiutumaton, hiilipitoinen polttoaine, joista pitäisi pyrkiä kokonaan luopumaan. Toisaalta haluamme ajatella hankkeen tukevan

osaltaan myös jätteistä tuotettavan biokaasun käyttöä.

Selvitettyjen linjausten lisäksi tulisi vielä selvittää, olisiko mahdollista löytää reitti, joka säästälsi luontoa ja uhanalaisia lajeja räjäytyksiltä paremmin.

Tietolähteet Hankkeen ympäristövalkutusten aMolnnln selvitys on rakenteeltaan selkeä ja monipuolInen. Selvitykset vaikuttavat tietolähdeluettelon mukaan

ajankohtaisilta, mutta ulkopuollslln, tieteellisiin tutkimuksiin viitataan aika vähän. Neutraaleilta tahoilta, kuten yliopistot, on vielä pwdettävä mm.

meriluonnon, uhanalaisten lajien, jne. kohdalta tutkimustietoa.

Vaikutukset muihin alueen hankkeisiin

Baltlcconnector-hankkeen vaikutuksia muihin Joddbölen alueen ajankohtaisiin hankkeisiin sekä niiden vaikutuksia Baltlcconnectorlln on esitelty, mutta ei arvioitu riittävästi, jotta haitat ja mahdolliset hyödyt tulisivat esiin. Eri

vaihtoehtoja ja niiden yhteisvaikutuksia on edelleen tutkittava ja haettava niitä ratkaisuja, joissa kuormitus luonnolle on vähäisin.

Vaihtoehtaiset linjaukset Laivaväylää seuraava reittivaihtoehto, VE FIN2, on parempi, sillä vaikutukset merenpohjaan ja veden samentumiseen ovat tällä linjauksella vähäisemmät kuin pohjoisemmalla reitillä (VE FIN1), jossa pohjasedimentti on pehmeää.

Pewsajatuksena on myös se, että suora, lyhyt putkireitti tuottaa vähemmän rakentamisen aikaista kuormitusta meren eliöstölle ja kasvillisuudelle kuin polveileva, pitempi reitti. Kaasuputki voisi seurata laivaväylää niin, että se kulkisi mahdollisimman lyhyen matkan Inkoon saariston Natum —alueella.

Rantautumisvaihtoehdoissa erot tulevat esiin sekä merenalaisen putken pituudessa että louhinnan tarpeessa.

Inkoon^—Siuntion Ympäristöyhdisty Ry Lausunto 2 Ingä^—Sjundeå Miljöföreniny Rf

2.7.2015

Jos LNG-temlnaali rakennetaan Fjusön niemelle, mikä tarkoittaa käytännössä sen louhimista +3 -tasoon ja ehkä allekin säiliöiden osalta, on parasta jättää wovlkko rauhaan ja rakentaa maihinnousu kallianlemelle sen rakentamisen yhteydessä. Sopivatko nämä hankkeet aikataulullisesti yhteen?

Jos LNG -temiinaalia ei rakenneta tai jos se rakennetaan jo louhitulle alueelle Fjusön niemen länsipuolelle, kannattanee Baltlcconnector -putki rantauttaa mavikosta suurta varovaisuutta noudattaen, jotta haitta kutualueelle jäisi mahdolhslmman pieneksi ja lyhytaikaiseksi.

Saariston alueella on varmistettava, että rakentamisen aikana työmaan turvavyähyke, 1500 m säilyy ja samoin etäisyys Natura-kohteislin, linnuston pesimä-ja kokoontumissaariln ja —luotoihin,, jne. vähintään yhtä leveänä.

Maa-alueella rakentamisen vaikutukset on arvioitu vähäisiksi,

yhteisvaikutukset muun Joddbölessä tapahtuvan louhinnan kanssa samoin.

Huomiolla on jäänyt, kuinka paljon Balticconnector —hankkeen sora- ja mursketarve lisäisi luontoa tuhoavaa louhintaa Joddbölessä. Onko putki larkoitus peittää täältä murskattavflla kallioilla?

Kalaslo ja kalastus lngarskilajoen ja Siuntionjoen uhanalaiset taimenkannat vaeltavat juuri rannikon saaristoalueella (mm. selvitys vuodelta 2002).

On aikatauluteifava rakennustyöt nOn, elleivät ne estä vaelluskalojen, mm.

lngarskajoen taimenenpoikasten, reittejä ja paluuta kotijokeen. Putken rakennustöitä ei myöskään tulisi tehdä kalojen kutuaikaan.

Suunnitelma ja toimenpiteet vaelluskalakantojen suojeleniiseksi

On tehtävä uusi, tarkempi ja puolueeton selvitys em. uhanalaisten taimenkantojen vaellusreiteistä ja rakennushankkeen vaikutuksista taimenkantoihin. On tehtävä suunnitelma, miten rakentamisen

halttavaikutukset taimenkantoihin voidaan mhimoida ja miten suojella niiden vaellus.

Myrkylliset ja vaarallisel aineet

Menin kertyy erilaisista muoveista ja kemikaaleista kaikNle eliöille vaarallisia plenhiukkasia, jotkasiirtyvätja nikastuvat ravktoketjussa. siksi tällaisten aineiden ja materiaalien käyttöä tulee välttää.

Balticconnector-pulken pituus on 81 km; niinpä käytettävien kemikaalien ja materiaalien määrät ovat luonnon kannalta asiaa tarkasteltaessa merkittäviä, Onko polyeteeniä ja polyuretaanivaahtoa välttämätöntä käyttää putken rakenteessa? Kestääkö polyuretaanlvaahto putken liitoksissa meressä?

Paonko pienhiukkasiaja kemikaaleja liukenee? Onko tutkimustietoa? Onko kokemustietoa NordStream —kaasuputkihankkeesta?

Mitä betonipinnoilleesta liukenee mereen? Onko tutkimustietoa? Onko kokemustietoa NordStream aasuputWhankkeesta?

Ovatko anodit putken ulko- vai sisäpuolella? Miten ne vaikuttavat ympäristöön? Mihin liukeneva kupari ja alumiini vaikuttavat?

Inkoon^—Siuntion Ympäristöyhdisty Ry Lausunto 3 Ingi^—Sjundeä Miljöförening Rf

27.2015

Putken puhdislamisessa käytettäviä menetelmiä ja kemikaaleja on selvitetty melko kattavasti. Avoimeksi jäävät kuitenkin mm. seuraavat seikat: Mitä aineita sisältävät mahdollisesti käytettävät geelit? Miten esimerkiksi

syövyttävä, hengitettynä ja nieltynä myrkyllinen glutaraldehydi, joka on erittäin myrkyllistä vesieliöille, on tarkoitus hävittää? Miten kemikaaleja käsittelevät henkilöt suojataan? Mitä tekniikkaa ja kemikaaleja tullaan esitetyistä eri vaihtoehdoista käyttämään?

Kokonaan selvittämättä ja esittämäifä on kunkin käyttöönoton

menetelmävalhtoehdon kohdalla vaarallisten ja myrkyllisten aineiden hävlttämlnen Ja se tapa, millä estetään niiden joutuminen luontoon, mereen, ympäristöön.

Pesu- ja paineistusvedet, geelit ja kaikki käytetyt kemikaalit on johdettava maalla olevaan puhdistamoon ja vasta sieltä puhdistettuna mereen.

Typpioksidien kuormituksen lisäystä ilmastoon ei ole huomioitu. Entä muut päästöt ilmakehään?

Myrkyliisiä ja eliöstölle vaarallisia aineita vapautuu mereen ja maalle myös räjäytyksissä. Näiden aineiden käyttö on minimoitava mm. valitsemalla putken reitti niin, ettei tarvitse räjäyttää kalliolta, keräämällä jäännökset ja jätteet huolellisesti pois sekä estämällä niiden pääsy mereen ja pohjaveteen.

Poikkeus- ja onnettomuustilanteissa, tunnistetuissa vaaratilanteissa tai hankkeessa syntyvien jälleiden käsittelyn kohdalla ei ole huomioitu eikä käsitelty rakentamisen ja käyttöön oton aikana käytelläviä kemikaaleja ja vaaraflisla aineita. Miten on varauduttu esim. onnettomuuteen, jossa nämä aineet joutuisivat mereen?

Riskeistä Voiko kompressoriaseman jättää vain sähkön varaan? Mikäli joka

tapauksessa on rakennettava myös kaasukäyttöinen varajärjestelmä, olisi voimavirtakaapelien kaivaminen ja vetäminen turhaa.

Ympäristövaikutusten seuranta

On hyvä, että hankkeen vaikutuksia ympäristöön seurataan ja niiden toteuttamiselle jo ennakolta laaditaan suunnitelma.

Ehdotamme, että nämä seurantatiedot ovat julkisia ja niiden saatavuudesta tiedotetaan kuntalaisille.

Suojelusuunnitelmat ja toimenpiteet onnettomuustitanteissa

Pelkkä seuranta eiriitä. On laadittava suunnitelmat haittojen minimoimiseksl ja toteutettavista käytännön toimenpiteistä kasvillisuuden, lintujen, kalojen, ym. eläimistön suojelun ja tulevaisuuden turvaamiseksi, mikäli tapahtuisi onnettomuus tai niiden elämä tai tulevaisuus muutoin vaarantuisi.

Ehdotamme, että nämä suunnitelmat ja sitoumukset julkistetaan.

Esim.

c Miten varmistetaan kutualueiden säilyminen?

c Miten varmistetaan lintujen pesimäluotojen rauha?

o Miten rakentamisen halttavaikutukset taimenkantoihin voidaan minimoida ja miten turvata niiden vaellus.

Inkoon^—Siuntion Ympäristöyhdisty Ry Lausunlo 4 Ingå^—Sjundeå MilJöförening Rf

27.2015

o Barkarsundetin ja Sundvlkenin ruovikon suojeleminen myös RK2 ^- maihinnousuvaihtoehtoa rakennettaessa.

o Suunnitelma, miten lähteiden suojelu ja yhdysputken rakentaminen Siuntioon sovitetaan yhteen. Lähteet on huomioitava myös kaikkien räjäytystöiden yhteydessä.

Vaikutusten arviointi Asiakirjassa on käytetty visuaalisesti vaikuttavaa väritellyä ruudukkoa osoittamaan kaasuputken rakentamishankkeen vaikutuksia eri luonto-, ympäristö-ja muihin kohteisiin. Rakennushanke on valtava mm. siksi, että Suomen puolella, Inkoon saaristossa, jouduifaisiin räjäyttämään merenpohjan kallioita kymmenien kilometrien matkalta kaasuputken reitiltä. Vaikutukset on kuitenkin arvioitu vähäisiksi luontoon, kaloihin, eläimiin, lintuihin,

kasvillisuuteen, vesistöön, jne..

Tämä on ristiriitaista, sKIä vaikutukset ovat todellisuudessa hyvin merkittäviä niille yksilöilleja lajeille, joiden elinpiiri tuhoutuu, vaarantuu tai häirhntyy.

Koko saaristoalueen ja rannikon rehevöitymistä ja sen seurauksena veden laadun heikkenemistä ei ole arvioitu. On vain todettu useiden työvaiheiden samentavan vettä ja heikentävän sen laatua väliaikaisesti, mutta

rehevöitymsvaikutus on todennäköisesti laajaa ja pitkävaikutteista. Silloin vaarassa ovat myös erityissuojeltavat saariston Natura-kohteet.

Mielestämme on tarkasti aMoitava ja harkittava hankkeen vaikutuksia ja järkevyyttä, mikäli se rakennetaan vain 50 vuodeksi.

Inkoon^—Siuntion Ympäristöyhdistys ry

Vappu Heikkinen puheenjohtaja

Laine Leila

Lähettäjä: ELY Kirjaamo Uusimaa

Lähetetty; 10. heinäkuuta 2015 7:48 Vastaanottaja: Laine Leila

Aihe: VL: Asikiochullätande on MKB för Balhcconnector naturgaslednlngsprojekt av Gasum Oy

Luokat: Keltainen luokka

ROY-Cefllralep 1 Nyianj

(y/0•O7 2015

Lähetetty: 10. heinäkuuta 2015 1:22 Vastaanottaja: EtY KirjaamD Uusimaa

Aihe: Åsikt och utlåtande oni MK6 för Batticconnector naturgasledningsprojekt av Gasum Oy

Till NTM-centralen i Nyland,

Undertecknad äger en fastighet pä Skämmö, mittemot Fjusä och tillbringar med min familj stärsta delen av året dä r.

Enligt min mening bör man inte göra inträng på den fina miljön pä Fjusö. Som bekant Iigger Fjusö mycket centralt, vid de olika farledema, 1 lngå skärgård. Fjusö är fortfarande till störsia delen i ursprungligt naturtillstånd pä grund av stt det räder landstigningsförbud pä Fjusö. Fjusös nuvarande naturtillstånd bör bevaras och anser därför att

planerna pä att naturgasledningen nk (and på Fjusö är mindre Iyckade. Ett bättre alternativ vore att naturgasledningen

nk land längre västerut 1 ioddböle. Den planerade kompressorstationen bör också, vad beträifar läge och konstruktion,

byggas sä att den inte stör omgivningen med buller.

Skämmö, 7.7.2015

[Sivu#J