Kunnostettava alue

13.9.2018 Annettu julkipanon jälkeen

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000

http://www.ely-keskus.fi/uusimaa

PL 36

00521 HELSINKI

Asia

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

Ilmoituksen tekijän nimi

Rudus Oy

Kunnostettava alue

Sijainti Vihdin kunta, Nummela

Hiidenmäentie 22 Kiinteistötunnus 927-454-4-1

Omistaja Medker Oy

Asian vireilletulo

Kiinteistöllä sijaitsee paalutehdas. Paalutehtaan piha-alueella sijaitsevan muottilinjaston alapuolisen maaperän on todettu pilaantuneen öljyhiilive- dyillä. Paalujen valmistus piha-alueella lopetetaan ja siirretään tehtaan sisätiloihin. Tässä yhteydessä pilaantunut alue kunnostetaan.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu- neen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 15.5.2018. Ilmoituksen liitteenä toimitettiin kiinteistön omistajan valtakirja kunnostussuunnitelman ja ilmoituksen tekemiseksi.

Kunnostettavan alueen kuvaus Toiminta kiinteistöllä

Betonituotetehtaalla on ollut toimintaa noin 50 vuoden ajan. Alueen koko on noin 4,3 ha. Tehdasalueella sijaitsee raudoitushalli, jossa on toimisto- ja sosiaalitiloja. Hallin koillispuolella, kiinteistön piha-alueella sijaitsevat paalumuotistot (2 kpl) ja niiden reunoilla valuvaunujen kiskot (4 kpl). Pi- ha-alueella sijaitsee myös paalumuottien nostoon ja siirtämiseen käy- tettävät pukkinosturit (2 kpl) ja niiden kiskot (4 kpl). Paalumuotistojen ym- pärillä olevat piha-alueet on asfaltoitu.

Pohjoisemman muottiradan pituus on noin 260 m ja eteläisemmän noin 290 m. Molempien muottiratojen leveys on noin 6 m. Muottialueen yh-

teispinta-ala on noin 3 300 m². Muottiratojen pohja on noin 30 cm syvyy- dellä piha-alueen maanpinnantasosta. Muottiradoilla sijaitsevat teräk- sestä valmistetut paalumuotistot. Muottien pohjassa on kolmen metrin välein reiät (halkaisija 11 mm), joiden kautta vesi ja muottiöljy on pois- tunut muotista. Paalumuottien alla on teräksiset tukipalkit (I-palkit) ja nii- den päällä puupattinkit. Tukipalkkien väleissä sijaitsevat paalujen lämmi- tykseen/kuivatukseen käytetyt sähkövastukset, jotka ovat alumiinilevyn päällä. Paalumuotistojen vierellä ovat kiinteät vesi- ja sähköpisteet. Poh- joisemmalla muottiradalla on kaksi umpinaista teräksestä valmistettua pesupaikkaa ja yksi umpinainen betoninen pesupaikka. Eteläisemmällä muottiradalla on kolme umpinaista teräksistä pesupaikkaa.

Paalumuotistoille levitetään paineruiskulla muottiöljyä ennen paalujen va- lua, jotta valettavat betonipaalut voidaan irrottaa valun jälkeen muoteista.

Vuoteen 1998 asti on käytetty mineraaliöljypohjaista muottiöljyä ja myö- hemmin kasviperäistä biohajoavaa muottiöljyä. Muottiöljyä on käytetty vuosittain yli 10 000 litraa.

Paalumuotteihin betoni levitetään kiskoilla kulkevalla valukoneella tai jas- sikalla. Valun jälkeen paaluja hoidetaan tarvittaessa vedellä kastelemal- la, peittämällä tai lämmittämällä. Käsittelyjen tarkoituksena on varmistaa paalujen optimaalinen lujittuminen ja estää niiden halkeilu. Paalujen ko- vetuttua ne poistetaan muoteista ja siirretään piha-alueelle varastoon.

Vuosittain muotistoissa käytetään noin 50–60 m³ pesuvettä.

Paalumuottien käyttöä piha-alueella jatketaan, kunnes tehdasrakennuk- sen sisälle rakennettava kiertomuottilinjasto on saanut ympäristöluvan ja paalujen valmistus voidaan aloittaa sisätiloissa. Tällöin teräksiset paalu- muotit poistetaan ja muottialue muutetaan asfaltoimalla varastoalueeksi.

Lisäksi paalumuotistoista poistetaan muottien alla ja teräksisten I-palk- kien päällä sijaitsevat puupattinkit ennen päällystystöitä. Nykyinen toimin- nanharjoittaja on ympäristölupahakemuksessaan esittänyt, että teräk- siset I-palkit, niiden väleissä olevat sähkövastukset ja alumiinilevyt sekä näiden rakenteiden alla olevat betoniset tukipalkit (3 kpl molemmissa muottiradoissa koko muottiradan pituudelta) jätetään maaperään.

Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne

Kunnostettava alue sijaitsee Vihdin Nummelassa osoitteessa Hiidenmä- entie 22. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1.

Tehdasalueen kaakkoispuolella kulkee junarata ja sen takana on peltoa.

Alueen koillispuolella on toinen betonitehdas ja lounaispuolella varasto- rakennus ja -alueita. Tehdasalueen luoteispuolella kulkee Hiidenmäentie, jonka toisella puolella on omakotitaloja.

Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-5).

Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet

Maaperä

Paalutehdas sijaitsee Salpausselkä-muodostuman eteläreunalla. Muotti- radan alueella maanpinnan korkeus on + 66 m mpy. Hiidenmäentie kul- kee noin tasolla + 68 m mpy. Muottiradan keskikohdan luontainen maan- pinta laskee lounaaseen ja siksi muottiradan läntisen puolen alla on jou- duttu käyttämään enemmän täyttöhiekkaa tasaisen maapohjan rakenta- miseksi. Muottiradan eteläpuolella maanpinta laskee hieman, mutta jo 40 m etäisyydellä kulkee junarata tasolla + 65 – + 66 m mpy.

Teräksisten paalumuottien alla oleva pintamaa koostuu täyttöhiekasta ja kevytsorasta (ns. Leca-sora), joihin on sekoittunut/imeytynyt myös beto- nilietettä ja muottiöljyä. Täyttömaakerroksen paksuus vaihtelee muotti- alueella 0,5–2 m välillä siten, että sen itäpuolella paksuus on 0,5 m ja länsipuolella 2 m. Täyttömaakerroksen alapuolella on luontaisia hiekka- ja silttikerroksia. Silttikerros ulottuu ainakin 6 m syvyydelle, jonne alueella tehdyt kairaukset ovat ulottuneet. Kairauksissa ei ole havaittu kallion pintaa.

Pintavesi

Kiinteistöä lähimmät merkittävät pintavesistöt ovat Vähä-Myllylampi, joka sijaitsee noin 1,6 km etäisyydellä kiinteistöstä lounaaseen, ja Hiidenvesi, joka sijaitsee noin 2,6 km etäisyydellä koillisessa. Muottialueen eteläpuo- lella noin 40 m etäisyydellä on avo-oja. Muita pintavesiä ei lähialueilla ole.

Pohjavesi

Kiinteistö sijaitsee Nummelanharjun vedenhankintaa varten tärkeän poh- javesialueen (0192755) lounaisosassa. Kiinteistö on osittain pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Kunnostusalueen lähellä olevissa pohjavesiputkissa pohjaveden pinnantaso on viimevuosina vaihdellut välillä + 59 – + 63 m mpy.

Lähin vedenottamo on Luontola, joka sijaitsee noin 4 km etäisyydellä kiin- teistöstä koilliseen. Vedenotosta huolimatta pohjavettä purkautuu myös Hiidenveteen. Pohjaveden virtaus kiinteistöllä ei suuntaudu kohti veden- ottamoa vaan lounaaseen poispäin pohjavesialueesta. Veden virtaus alu- eella on heikkoa.

Pohjavesialueen eteläosissa sijaitsee metsälailla suojeltuja lähde-, tihku- pinta- ja norokohteita.

Pilaantunutta maaperää koskevat aiemmat viranomaislausunnot ja -päätökset

- Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 1040/31.8.2009 (UUS-2006-Y-34) muotiston alueen ja betonitäyttöalueen riskinarvioin- nista.

- Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1042/2.9.2009 (UUS- 2009-Y-331) tankkauspaikan ja öljysäiliöalueen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta.

- Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto 7.2.2011 (UUDELY/375/07.00/

2010) tankkauspaikan ja öljysäilöalueen pilaantuneen maaperän puhdis- tuksen loppuraportista.

- Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto 8.4.2016 (UUDELY/8631/2015) muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimuksista.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- Rudus Oy, Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Nummelan paalutehdas, Muottialueiden kunnostus. Ramboll Finland Oy 13.3.2018.

Kiinteistöllä tehdyt tutkimukset Maaperä

Muottiratojen alueilta ja niiden läheisyydestä on otettu kairaamalla maa- näytteitä yhteensä 24:stä tutkimuspisteestä vuosina 1998–2015. Vuoden 2015 tutkimuksissa pyrittiin selvittämään, onko öljyhiilivetyjen pitoisuuk- sissa tai levinneisyydessä tapahtunut olennaista muutosta vuoden 2006 jälkeen. Tällöin tutkimuspisteet sijoitettiin mahdollisimman lähelle tutki- muspisteitä, joissa vuonna 2006 todettiin kohonneita öljyhiilivetyjen pitoi- suuksia. Kaikkien maaperän tutkimuspisteiden, pohjaveden havainto- putkien ja vuonna 2009 kunnostetun tankkauspaikan ja öljysäiliöalueen sijainnit on esitetty liitteessä 2.

Muottiratojen alueilta ja niiden läheisyydestä otetuista maanäytteistä on laboratoriossa analysoitu öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁) ja ras- kaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) pitoisuudet 44 näytteestä ja bensiini- jakeiden (C₅–C₁₀) pitoisuudet yhdeksästä näytteestä. Lisäksi aromaatti- set hiilivedyt on analysoitu kahdesta näytteestä ja öljyhiilivetyjen farktio- kohtaiset pitoisuudet neljästä näytteestä.

Muottialueen maaperässä on todettu valtioneuvoston asetuksen 214/

2007 mukaiset alemmat ja ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoi- suuksia. Suurimmat öljyhiilivetypitoisuudet on todettu muottialueen kes- kiosassa sijaitsevilta pesupaikoilta tai niiden läheisyyteen tehdyistä tutki- muspisteistä P24 ja P25 otetuissa näytteissä. Näistä kummastakin tutki- muspisteestä on otettu näytteet sekä vuonna 2006 että vuonna 2015.

Vuoden 2015 tutkimuksessa ylemmän ohjearvotason ylittäviä öljyhiilive- tyjen keskitisleiden ja raskaiden öljyjakeiden pitoisuuksia todettiin ainoas- taan pisteessä P25. Öljyhiilivetyjen summapitoisuus syvyydellä 0–0,5 m ylittää myös ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon (10 000 mg/kg) Pisteissä P23 ja P24 todettiin alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuk-

sia. Pisteiden P26 ja P27 pintamaanäytteissä todettiin lievät öljyhiilive- tyjen kynnysarvotason ylitykset ja pisteessä P42 öljyhiilivetypitoisuudet alittivat kynnysarvotason.

Vuoden 2015 tutkimuksessa todettu öljyhiilivetyjen maksimispitoisuus (11 000 mg/kg) on suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa todettu mak- simipitoisuus (7 600 mg/kg). Pitoisuus on myös suurempi kuin samassa pisteessä ja samalla syvyydellä (P25/ 0–0,5 m) vuonna 2006 todettu pitoisuus (7 200 mg/kg). Toisaalta pisteessä P24, jossa vuoden 2006 maksimipitoisuus oli todettu, öljyhiilivetypitoisuus oli vuoden 2015 tutki- muksessa vastaavalla syvyydellä selvästi alhaisempi (1 000 mg/kg).

Pohjavesi

Laitoksen toiminnan tarkkailuun liittyen kiinteistöllä tehdään pohjavesi- tarkkailua vuosittain. Pohjavesinäytteitä on otettu neljästä havaintoput- kesta, joista yksi (PVP10) sijaitsee muottialueen pohjoispuolella ja kolme (PVP12, PVP13 ja PVP51) sijaitsevat muottialueen etelä-/lounaispuolella eli muottialueen suunnasta tapahtuvan pohjavesivirtauksen kulkeutumis- suunnassa. Näistä havaintoputkista vuosina 2007–2010 otettujen vesi- näytteiden öljyhiilivetypitoisuudet ovat alittaneet laboratorion analyysime- netelmän määritysrajan (0,05 mg/l) lukuun ottamatta havaintoputkea PVP12, jossa todettiin toukokuussa 2012 öljyhiilivetypitoisuus 0,15 mg/l ja syyskuussa 2012 0,23 mg/l. Analyysit tehnyt kemisti arvioi, että kohon- neet pitoisuudet johtuivat veden sameudesta.

Muottialueen eteläpuolelle asennettiin joulukuussa 2015 tehtyjen maape- rätutkimusten yhteydessä uusi pohjaveden havaintoputki (P42). Putkesta tammikuussa 2016 tehdyssä näytteenotossa pohjaveden pinnalla ei havaittu öljyfaasia eikä pohjavedessä öljyn hajua. Pohjaveden pinta oli 4,29 m syvyydellä maanpinnasta. Laboratorioanalyysissä öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat analyysimenetelmän määritysrajat.

Johtopäätökset tutkimustuloksista

Koska maaperän näytetuloksiin vaikuttavat huomattavasti näytteenotto- tekniset asiat, maaperän hetrogeenisyys sekä pitoisuustasojen todennä- köisesti huomattava vaihtelu vaakatasossa lyhyelläkin matkalla, ei tutki- musten perusteella voida suoraan sanoa, onko kyseisellä ajanjaksolla ta- pahtunut maaperän lisäpilaantumista tai öljyhiilivetyjen luontaista hajoa- mista. Kuitenkin tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että öljy- hiilivedyt eivät olennaisesti ole kulkeutuneet aiempaa syvemmälle muot- tialueen alapuoliseen perusmaahan, sillä pisteiden P24 ja P25 alimmissa näytteissä öljyhiilivetypitoisuudet alittavat kynnysarvon.

Tutkimusten perusteella voidaan lisäksi todeta, etteivät öljyhiilivedyt ole merkittävästi levinneet laajemmalle alueella, koska maaston viettosuunnassa sijaitsevissa tutkimuspisteissä P26, P27 ja P42

öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat edelleen alhaisia eikä pisteessä P42 otetussa pohjavesinäytteessä todettu öljyhiilivetypitoisuuksia.

Pilaantuneiden maiden määräarvio

Muottialueen pinta-ala on noin 3 300 m² ja alueella esiintyy kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia 0,5–1 m paksuna kerroksena maan-/muottien pohjan pinnasta Tämän perusteella alueella arvioidaan olevan enintään 3 300 m³ pilaantunutta maa-ainesta.

Korkeimmat öljyhiilivetypitoisuudet esiintyvät muottialueen keskiosassa sijaitsevilla pesupaikoilla. Voimakkaimmin pilaantuneen alueen pituuden arvioidaan olevan 50 m ja muottien yhteisleveyden 12 m, jolloin pinta-ala on 600 m² ja massamäärä 600 m³. Tämän alueen maaperässä on noin 4 600 kg öljyä.

Lievemmin öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia on muottialueen muilla osilla noin 2 700 m²:n suuruisella alueella yhteensä noin 2 700 m³. Näillä alueilla maaperässä on öljyä noin 5 400 kg.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kiinteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi vuonna 2008.

Arviointia päivitettiin vuonna 2018. Aiemmassa arvioinnissa ainoaksi merkitykselliseksi riskiksi terveyden ja ympäristön kannalta todettiin haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen. Alueen käyttötarkoitus ei ole muuttumassa, mutta paalujen valmistus siirretään tehdasrakennuksen sisätiloihin rakennettavaan kiertomuottilinjastoon. Vanhat paalumuotis- ton alueet päällystetään tiiviillä asfalttibetonilla ja muutetaan varastoalu- eeksi. Ainoana merkityksellisenä kulkeutumis- ja altistumisreittinä pide- tään edelleen haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen.

Maaperässä todetut öljyjakeet ovat fraktiointien perusteella pääosin ali- faattisia mutta myös aromaattisia raskaita öljyjakeita C₂₁–C₃₅. Kyseiset jakeet ovat hyvin niukkaliukoisia, heikosti haihtuvia, kulkeutumattomia ja hieman kertyviä. Alueella käytetyn öljyn koostumus on hyvällä varmuu- della tiedossa eikä öljyn koostumuksessa eri alueilla ole suuria eroja.

Maaperässä todetut enimmäispitoisuudet ylittävät kyllästymisrajat tai vesiliukoisuuden, jolloin öljyä on maaperässä mahdollisesti ns. jäännös- faasina. Tällöin pitoisuuden kasvu maaperässä ei kasvata laskennallista riskiä, mutta öljyä voi teoriassa kulkeutua painovoiman vaikutuksesta alaspäin pohjaveden pintaan ja veden mukana öljykolloideina tai maa- partikkeleihin sitoutuneena kohdealueen ulkopuolelle.

Alueelle on laadittu laskennallinen riskinarviointi, jossa on huomioitu, että muottialueelle tehdään pintaeristerakenne kahdesta tiiviistä asfalttibeto- nikerroksesta. Paalumuottialueiden väliin jää pukkinostureiden kiskoalue, jolle eristerakennetta ei tehdä. Tällä alueella ei kuitenkaan ole käytetty

muottiöljyä eikä todettu maaperän pilaantumista. Lisäksi pukkinosturei- den kiskoalue on suurimmaksi osaksi betonipintainen. Laskennassa on huomioitu rakenteiden lisäksi alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet ja laskenta on tehty erikseen sillti- ja hiekkamaalle. Kummallakin maalajilla C₁₀–C₄₀ pitoisuus pohjavedessä pilaantuman alapuolella (0,023–

0,074 µg/l) alittaa reilusti pohjaveden ympäristölaatunormin (50 µg/l).

Tehty laskenta ei huomio maaperässä mahdollisesti esiintyvää vapaata öljyfaasia. Maaperässä pitkään ollut faasi ei yleensä enää kulkeudu mer- kittävästi eikä alueen pohjavesiputkissa ole todettu hiilivetyjä vapaana faasina. Tämän perusteella öljy ei merkittävästi kulkeudu alueella omana faasinaan. Riskinarvioinnissa kuitenkin todetaan, että on todennäköistä, että maaperässä esiintyy öljyhiilivetyjä liukenemattomana faasina, joka sijaitsee joko maaperän huokosissa tai vettä kevyempänä kerääntyy veden pinnan yläpuoliseen kapillaarikerrokseen ja voi levitä veden pin- nalla. Faasin esiintymistä on syytä tarkkailla jatkossa.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja työjärjestys

Paalumuotistojen alueelle tehdään pintaeristyrakenne, joka koostuu kah- desta tiiviistä asfalttibetonikerroksesta.

Teräksiset paalumuotit ja niiden alla sijaitsevat puupattinkit, kuten myös betoninen ja teräksiset pesupaikat puretaan asfaltoitavalta alueelta. Sen sijaan teräksisiä I-palkkeja sekä sähkövastuksia ja alumiinilevyjä ei pois- teta paalumuotistoista vaan niiden päälle levitetään ja tiivistetään 300–

400 mm paksu sora-/kalliomurskekerros (0/0,32 mm). Tämän kantavan kerroksen päälle tehdään sidottu kantava kerros ABK 22 asfalttibetonista tai ABT 16 tiivisasfaltista (5 cm). Pintarakenne tehdään ABT 11 tiivisas- faltista (4 cm).

Eristerakenteen ja kantavan kerroksen rakentamista varten pesupaik- kojen alueilta poistetaan tarvittaessa kaivinkoneella kaivamalla maa-ai- nesta. Kaivusyvyys on alle 0,5 m. Ympäristötekninen valvoja ohjaa ra- kentamisen vuoksi poistettavien maiden kaivutyötä aikaisemmin tehtyjen tutkimusten sekä kunnostustyön aikana tehtävien kenttä- ja laboratorio- analyysien sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella.

Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely

Mahdolliset kaivumassat lajitellaan eri jakeisiin niiden pilaantuneisuuden sekä jätesisällön perusteella. Jätteettömät maa-ainekset hyödynnetään eristerakenteen alla paalumuotistojen täyttömassoina, mikäli ne geotek- nisesti soveltuvat hyödynnettäviksi. Haitta-aineita sisältävien massojen hyödyntämisellä vähennetään tarvetta tuoda alueelle maa-aineksia ulko- puolelta.

Mikäli kaivumassoja ei voida hyödyntää eristerakenteen alapuolisissa täytöissä, ne toimitetaan kuorma-autoilla asianmukaisen luvan omaa- vaan vastaanottopaikkaan tai kaatopaikalle.

Pilaantuneen maan kuljetuksille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakir- jat. Siirtoasiakirjoihin merkitään mm. kohteen tunnistetiedot, lupatunnus, työstä vastaavat henkilöt, aineksen laatu (haitta-ainepitoisuudet, mahdol- liset jätteet), päivämäärä ja kellonaika, auton rekisterinumero ja vastaan- ottopaikka. Kuormat punnitaan vastaanottopaikassa.

Pilaantuneiden maiden välivarastointia alueella pyritään välttämään. Kai- vumassat siirretään kaivupaikalta välivarastokasaan, mikäli maa-ainek- sen pilaantuneisuus tai jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laboratorioanalyyseillä ennen hyödyntämistä tai loppusijoittamista.

Kunnostusta ohjaavat mittaukset ja seuranta

Asfaltista toteutettavan eristerakenteen laatu todetaan ja ominaisuudet tutkitaan Asfalttinormit -julkaisun mukaan. Suunnitelma-asiakirjoissa vaa- dittujen ominaisuuksien, materiaalien ja massojen testaustulokset liite- tään työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan, joka toimi- tetaan tilaajalle vastaanottotarkastuksen yhteydessä.

Rakentamisen vuoksi mahdollisesti kaivettavien maa-ainesten laatu tut- kitaan ottamalla massoista edustavia kokoomanäytteitä vähintään yksi jokaista 50 m²:n maa-aineserää kohti. Kuormanäyte muodostetaan joko suoraan kaivualueelta otettavista osanäytteistä tai välivarastokasasta.

Maanäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet C10–C40 analysoidaan laboratori- ossa.

Mahdollisten kaivualueiden pohjien jäännöspitoisuudet selvitetään otta- malla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 100 m²:n aluetta kohti. Kai- kista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilive- tyjen C₁₀–C₄₀ pitoisuudet.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon merki- tään mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massois- ta, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista.

Pohjavesitarkkailu

Kunnostusalueen ympärillä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista PVP10, P42 ja PVP51 otetaan vesinäytteet 1–2 kertaa kunnostustöiden aikana. Ensimmäiset vesinäytteet otetaan ennen rakennustöiden aloitta- mista ja lopetusnäytteet noin kuukauden kuluessa kaikkien rakennustöi- den päättymisestä.

Ennen näytteenottoa mitataan pohjaveden pinnankorkeus havaintoput- kista ja tehdään havainnot öljyfaasin esiintymisestä noutimella. Lisäksi putkista tyhjennetään vettä pumppaamalla vähintään 20 minuuttia tai

kunnes vesi on kirkastunut. Vesinäytteet otetaan uppopumpulla pump- paamalla. Vesinäytteet otetaan laboratorion toimittamiin näytepulloihin, jotka toimitetaan kylmälaukussa mahdollisimman nopeasti laboratorioon.

Näytteenoton yhteydessä arvioidaan aistinvaraisesti veden laatu (ulko- näkö, väri ja haju). Laboratoriossa vesinäytteistä analysoidaan öljyhiili- vetyjen keskitisleiden (>C₁₀–C₂₁) ja raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) pitoisuudet.

Eristerakenteeseen liittyvä jälkitarkkailu esitetään tehtäväksi laitoksen toiminnan tarkkailun yhteydessä.

Pilaantuneen veden käsittely

Kunnostusalueella ei arvioida olevan tarvetta kaivantovesien käsittelyyn, koska rakentaminen tapahtuu yli neljä metriä pohjaveden pinnantason yläpuolella.

Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostus tehdään suljetulla tehdasalueella ja siksi kunnostusaluetta ei erikseen aidata ja merkitä.

Pilaantuneen maan kaivu tehdään siten, ettei siitä aiheudu pölyhaittaa.

Voimakkaan tuulen ja rankkasateen aikana ei harjoiteta kaivu-, lastaus- tai muuta toimintaa, josta voi aiheutua jätteen tai pilaantuneen maa-ai- neksen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön. Pilaantu- neet maat ja jätteet kuljetetaan kuormat peitettyinä ja mahdolliset väli- varastokasat peitetään.

Mikäli purkutöiden, kaivun tai asfaltoinnin yhteydessä ympäristöön kui- tenkin leviää pölyä, toiminta keskeytetään ja toimintatapoja muutetaan siten, että pölyä ei leviä.

Työntekijöille hankitaan olosuhteet huomioon ottaen tarpeelliset suoja- varusteet, jotka ovat työturvallisuus- ja työsuojeluohjeiden mukaiset.

Suojautumisen tasoa voidaan muuttaa olosuhteiden muuttuessa.

Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaa- alueella syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty lukuun ottamatta sosiaalitilaa.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kunnostuksen aloitusajankohta ilmoitetaan kirjallisesti Uudenmaan ELY- keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töi- den aloittamista.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään ainakin tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot alueelta viedyistä mas-

soista (määrä, alkuperä, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot työskentely- olosuhteista ja muut havainnot sekä poikkeamat suunnitelmista.

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esite- tään alueen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushank- keeseen osallistuneet tahot, kunnostuksen toteutus, laadunvarmistus- menetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrä ja haitta-ai- nepitoisuudet sekä sijoituspaikat, täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit, eristerakenne, analyysitulokset taulukoituna, kaivualueet kartalla, kun- nostuksen aikataulu ja asiakirjojen säilytys. Loppuraportti toimitetaan kiinteistön omistajalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnos- tuksen valmistumisesta.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Rudus Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Vihdissä osoitteessa Hiiden- mäentie 22 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 927-454-4- 1, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Öljyhiilivedyillä pilaantuneelle muottiratojen alueelle on rakennet- tava sellaiset pintaeristysrakenteet, ettei pilaantuneesta maa-ainek- sesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle alueen tulevassa käytössä.

1.2. Pintaeristyksen rakennustyön yhteydessä mahdollisesti kaivettavat maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen C₁₀–C₄₀ pitoisuus ylittää valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot, on käsiteltävä määräyksissä 6.1. ja 6.2. edellytetyn mukaisesti.

1.3. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita haitta-aineita kuin öljyhiilivetyjä tai öljyhiilivetyjä aiem- missa tutkimuksissa todettua merkittävästi korkeampina pitoisuuk- sina tai laajemmalla alueella, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uu- denmaan ELY-keskukselle, Vihdin kaupungin ympäristönsuojelu- viranomaiselle ja kiinteistön maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.

Alueen yleinen hoito

2.1. Kunnostusalue on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla.

Kunnostuksen aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

2.2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaan- tunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön.

Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, mahdollisen välivarastoinnin ja kuljetuksen ai- kana.

Pintaeristyrakenteen toteuttaminen

3.1. Pintaeristysrakenteen on estettävä tehokkaasti sade-, sulamis-, ym.

vesien imeytyminen pilaantuneeseen maaperään ja kestettävä pit- käaikaisesti sijaintipaikan alueen ympäristö- ja muita kuormituste- kijöitä. Pintaeristysrakenne voidaan toteuttaa kunnostussuunnitel- massa esitettynä tiivisasfalttirakenteena.

3.2. Pintaeristysrakenne on toteutettava siten, että siinä on riittävät pin- nankallistukset ja/tai vesien johtamisjärjestelmät. Lisäksi eristysra- kenteen on ulotuttava vähintään metri pilaantuneen alueen reunojen ulkopuolelle.

Pintaeristysrakenteen päältä tulevat sade-, sulamis- ym. vedet on johdettava alueen ulkopuolelle. Tarvittaessa on rakennettava uusi vesienhallintajärjestelmä pintaeristysrakenteen ympärille.

Selvitys valumavesien johtamisen toteuttamisesta ja mahdollinen suunnitelma uuden vesienhallintajärjestelmän rakentamisesta on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedok- si Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen kunnostuksen aloitta- mista.

Pilaantuneen maan kaivun toteuttaminen Kaivutyön aikainen näytteenotto

4.1. Eristysrakenteen toteuttamisen yhteydessä mahdollisesti kaivetta- van maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet on tarkastettava edusta- valla näytteenotolla. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttä- mittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymme- nennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokai- selta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laborato- rionäytteistä on analysoitava vähintään öljyhiilivetyjen keskitis- leiden (>C₁₀–C₂₁) ja raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁–C₄₀) pitoisuudet.

4.2. Kaivutyön päätyttyä on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen

maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kysei- sellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-ainei- den pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen

5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltore- kisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

6.1. Kiinteistöltä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

6.2. Kunnostettavalta alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden öljyhiili- vetyjen pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn kynnysarvotason, voidaan hyödyntää pintaeristysraken- teen alapuolisten kaivantojen täytöissä. Maa-aineksia ei saa sijoit- taa pohjaveden pinnantason alapuolelle. Hyötykäytettyjen maa-ai- nesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava.

Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.4.

edellytettyyn loppuraporttiin.

6.3. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Pohjavesitarkkailu

7.1. Pohjaveden havaintoputkista PVP10, P42 ja PVP51 on otettava ve- sinäytteet ennen muottiratojen purkutöiden aloittamista ja viimeis- tään kuukausi pintaeristysrakenteen valmistumisen jälkeen. Mikäli purku- ja rakennustyö kestävät yhteensä yli kuukauden, on vesi- näytteet otettava kerran kuukaudessa em. töiden aikana.

Näytteenoton yhteydessä on mitattava pohjaveden havaintoputkis- ta pohjaveden pinnantasot.

7.2. Kaikista vesinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C₁₀ - C₂₁) ja raskaiden öljyjakeiden (>C₂₁ - C₄₀) pitoisuudet.

Vesinäytteiden tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Uuden- maan ELY-keskukselle sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle kahden viikon kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta.

7.3. Pohjaveden mahdollisesta jatkotarkkailutarpeesta päätetään erik- seen kunnostuksen jälkeen. Jälkitarkkailutarpeeseen vaikuttavat mm. kunnostustöiden yhteydessä maaperästä ja pohjavedestä tehdyt havainnot ja tutkimustulokset sekä alueen toiminnalle annet- tava ympäristölupa ja siinä edellytetyt tarkkailutoimenpiteet.

Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi

8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloit- tamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-kes- kukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamis- ajankohta.

8.2. Oleellisista poikkeamista suunnitelmiin, kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä, onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista tilanteista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle.

8.3. Työn aikana on pidettävä kirjaa pintaeristysrakenteen rakentamis- ajankohdasta, rakentamisen toteutuksesta, rakentamisen laadun- valvonnasta ja poikkeavista tilanteista, maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoi- suuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskoh- teista.

8.4. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostus- työn toteuttaminen, eristysrakenteen materiaalit, materiaalien laatu- tiedot, tiedot toteutetun rakenteen laadun varmistuksesta, piirustuk- set ja poikkileikkauskuvat toteutuneista rakenteista ja niiden sijain- neista, karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyk- sistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteen- veto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poiste- tuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, yhteenveto pilaantunei- den maa-ainesten siirtoasiakirjoista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista, selvitys kohonnei- ta haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyötykäytöstä, näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä tiedot pohjavesinäytteenoton toteuttamisesta ja analyysitulok- sista. Raporttiin on liitettävä yhteenveto määräyksen 8.3 mukaisesta kirjanpidosta.

Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen loppuunsaattamisesta.

Päätöksen perustelut

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.

Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita pitoi- suuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty öljyhiilivedyille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät oh- jearvot seuraavasti:

Haitta-aine Kynnysarvo

mg/kg

Alempi ohjearvo

mg/kg

Ylempi ohjearvo

mg/kg

Keskitisleet (>C10–C21) 300 1 000

Raskaat öljyjakeet (>C21–C40) 600 2 000

Öljyjakeet (>C₁₀–C₄₀) 300

Päätöksessä on hyväksytty muottiratojen alueen kunnostusmenetelmäk- si pilaantuneiden maa-ainesten eristäminen siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa alueen tulevassa käytössä. (Määräys 1.1.)

Pintaeristysrakenteiden toteuttamisen yhteydessä mahdollisesti kaivetta- vat öljyiset maa-ainekset on edellytetty käsiteltäväksi niiden pitoisuusta- sojen edellyttämällä tavalla, jottei niistä aiheudu ympäristö- tai terveys- haittaa. (Määräys 1.2.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylit- tävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita kuin öljyhiilivetyjä tai öljyhiili- vetyjä merkittävästi aiempaa korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvitta- vista jatkotoimenpiteistä esim. lisätutkimuksista ja/tai riskinarvioinnin täy- dentämisestä. (Määräys 1.3.)

Kunnostettavat alueet on edellytetty tarvittaessa erotettaviksi ja merkit- täväksi maastoon, jotta pilaantuneen maan kunnostuksesta ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille teollisuusalueella ja jotta estetään asiattomien pääsy työmaa-alueelle. Kunnostus on edellytetty toteutettavaksi niin, ettei pilaantuneista maa-aineksista aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle työn aikana. (Määräyksen 2.1. ja 2.2.)

Päätöksessä on edellytetty, että pintaeristysrakenteet tehdään materiaa- leista, jotka soveltuvat alueen olosuhteisiin. Rakennusmateriaalien kes- tävyydellä varmistetaan eristerakenteen toimivuus ympäristö- ja terveys- haittojen ehkäisemiseksi pitkällä aikavälillä. (Määräys 3.1.)

Riskinarvioinnin perusteella eristäminen on alueella sopiva kunnostus- menetelmä, koska eristerakenne estää veden imeytymisen maaperään ja pilaantuneeseen maa-ainekseen ja näin olleen vähentää merkittävästi öljyhiilivetyjen kulkeutumista. Tämän vuoksi päätöksessä on edellytetty eristysrakenteen materiaali ja toetutustapa valittavaksi siten, että raken- ne estää tehokkaasti sade-, sulamis- ym. vesien imeytymisen maape- rään, ja valumavedet johdettavaksi riittävän etäälle pilaantuneesta alu- eesta, etteivät ne huuhdo öljyisiä maa-aineksia. (Määräykset 3.1. ja 3.2.) Mahdollisen kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Maa-ainesten tutkiminen on edelly- tetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan labo- ratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa- ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainek- set sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Jäännöspitoisuusnäyt- teenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet kaivutyön jäl- keen. (Määräys 4.1. ja 4.2.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir- toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu- kana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määrä- ys 5.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Päätök- sessä on lisäksi edellytetty, että pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat peitetään, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 5.)

Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel- leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 6.1.–

6.3.)

Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan- ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.1.)

Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti muottira- tojen alueilta kaivettujen öljyhiilivetypitoisuudeltaan valtioneuvoston ase- tuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävien maa-ainesten hyöty- käyttö pintaeristysrakenteiden alapuolisissa täytöissä. Maita ei kuiten- kaan saa sijoittaa pohjaveden pinnantason alapuolelle, ettei haitta-ai- neista muodostu kulkeutumisriskiä pohjavedessä. Päätöksessä on edel- lytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioi- da asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edelly- tetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukai- sen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.3.)

Päätöksessä on edellytetty seurattavaksi kunnostuksen mahdollisesti ai- heuttamia muutoksia alueen pohjaveden tilaan. Näytteitä on edellytetty otettavaksi ennen kunnostushankkeen aloittamista ja sen jälkeen. Ilmoi- tusasiakirjoissa ei oltu esitetty kunnostushankkeen aikataulua, joten vesi- näytteitä on edellytetty otettavaksi kerran kuukaudessa, mikäli pintaeris- tysrakenteen rakentaminen kestää tätä kauemmin. Viranomaisvalvonnan vuoksi tarkkailutulokset on edellytetty toimitettavaksi tiedoksi Uuden- maan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. Jälkitarkkailun toteuttamisesta laitoksen ympäristöluvan mukaisen tarkkailu yhteydessä ei voida päättää vielä tässä vaiheessa, koska lupa- hakemus on edelleen käsittelyssä Vihin kunnassa ja tarkkailutarpeeseen vaikuttavat myös kunnostuksen aikana otettavien maa- ja vesinäytteiden tulokset ja alueella tehtävät muut havainnot. (Määräykset 7.1.–7.3.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen sekä poikkeavista tilanteis- ta ilmoittaminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt rakentamis-, näyt- teenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tar- peen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.3. ja 8.4.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1 100 €.

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Rudus Oy

Kimmo Karja, Terhi Rauhamäki (sähköisesti)

Tiedoksi

Medker Oy, Juha Ikonen (sähköisesti)

Ramboll Finland Oy, Timo Salmi (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vih- din kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mu- kaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.

Hyväksyntä

Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.

Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti

Liite 2. Maaperän tutkimuspisteiden, pohjaveden havaintoputkien ja vuonna 2009 kunnostetun tankkauspaikan ja öljysäiliöalueen sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

Ratkaisija Suominen Vesa 13.09.2018 08:10 Esittelijä Valkeapää Hanna 13.09.2018 08:01

1,6 0 0,78

1:

1,6 km ETRS-TM35FIN

Lähde: Maanmittauslaitos

31 037

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15