28.8.2018 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus on korjannut hallintolain 51§:n mukaisesti päätöksen päivämäärävirheen.
31.8.2018 Teija Tohmo
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
Ilmoituksen tekijän nimi
Neste Markkinointi Oy, Oil Retail Finland
Kunnostettava alue
Sijainti Espoon kaupunki, Sepänkylä Palomiehentie 4
Kiinteistötunnus 49-55-2-5
Omistaja Espoon KTK Oy
Asian vireilletulo
Kiinteistöllä toimineen raskaan kaluston (Neste Truck) jakelupisteen polttoaineen myynti on lopetettu heinäkuussa 2018. Kiinteistön muutostöiden yhteydessä varaudutaan jakelualueella pilaantuneen maaperän puhdistamiseen.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaan- tuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 20.8.2018. ELY-keskus sai puhelimitse tiedon kiinteistön omistajan suostumuksesta esitettyihin kunnostustoimenpiteisiin puhelimitse 23.8.2018.
Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria
Neste Truck -asema sijaitsee Espoon KTK Oy:n omistamalta kiinteistöltä vuokratulla määräalalla. Samalla kiinteistöllä sijaitsee Espoon KTK Oy:n toimisto- ja huoltorakennus. Kiinteistöllä on harjoitettu raskaan kaluston polttonesteiden jakelua 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Polttoaineen myynti Truck-jakeluasemalla on päättynyt 16.7.2018 ja polttoaineen jakeluun liittyvät maanpäälliset rakenteet kuten mittarit katoksineen on pääosin purettu.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Sepänkylässä osoitteessa Palomiehentie 4. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1.
Kohdekiinteistö rajautuu lännen suunnassa Palomiehentiehen ja idässä Kehä II ja Kilonväylän tiealueisiin. Tutkimuskohteen pohjoispuolella sijaitsevalla kiinteistöllä toimii huoltoasema ja McDonald’s –pikaruokara- vintola. Kohteen eteläpuolella sijaitsee teollisuusrakennuksia, joissa toimii mm. autokorjaamoja.
Kiinteistöltä on purettu Espoon KTK Oy:n omistama toimisto- ja huoltorakennus ja niiden tilalle rakennetaan uusi, entistä suurempi toimisto –ja huoltorakennus. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa ajantasa-asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (KTV/y).
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Suoritettujen tutkimusten perusteella kiinteistön pintaan on ajettu noin 2- 3 metriä paksu täyttömaakerros (hiekka/sora). Täyttökerroksen alapuolella maaperä on savea ja silttiä. Syvimmillään tutkimuspisteet ulottuivat 5 metrin syvyyteen. Vanhojen peruskarttatarkastelujen perusteella kiinteistön länsiosa sijoittuu savi/sillti painanteeseen ja kiinteistön itäreuna karkeammalle silttimoreeni alueelle. Kallioperän pinnantasosta alueella ei ole tietoa. Tutkimusalueen itäpuolelle sijoittuvien tutkimuspisteiden (FCG2 ja FCG4) kairaus pysähtyi 3 m ja 4 m syvyyksillä isoihin kiviin tai kallioon.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Puolarmetsän pohjavesialue, tunnus 0104902) sijaitsee noin 3,4 kilometrin etäisyydellä kohteesta lounaaseen. Tutkimuksen yhteydessä todettiin viitteitä orsi- tai pohjavedestä, sillä neljässä tutkimuspisteessä todettiin vetistä/märkää maata 3 – 4 m syvyydeltä maanpinnasta. Pohjaveden pinnantasosta alueella ei ole tietoa.
Tutkimuksen yhteydessä ei otettu vesinäytteitä, eikä kohteen lähistöllä ole pohjaveden havaintopisteitä.
Piha-alue Neste Truck tankkauspisteen alueella on asfaltoitu. Hulevedet on polttoaineen jakelualueilla viemäröity hiekan- ja öljynerottimien kautta viemäriverkostoon. Kiinteistön piha-alue on pääosin asfaltoitu, näillä alueilla hulevedet kulkeutuvat sadevesiviemäriin ja edelleen alueen reunalle ojaan. Alueen maaperään imeytyvät vedet suotautuvat maatäyttöjen läpi joko pohjoiseen tai etelään.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
- Maaperän pilaantuneisuustutkimukset, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 15.6.1999.
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, kunnostustarpeen arviointi ja jatkotoimenpiteet, Neste Truck Espoo KTK, palomiehentie 4 (as nro 2300) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20.8.2018
Jakeluasemalla tehdyt tutkimukset Tutkimukset vuonna 1999
Jakeluaseman muutostöiden yhteydessä vuonna 1999 tehtiin maaperä- tutkimuksia, joissa todettiin öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata entisen maanpäällisen säiliön ja mittarikentän alueella. Muutostöiden yhteydessä kohteesta poistettiin 324 t öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita.
Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt kunnostustöiden loppuraportin 7.3.2003.
Tutkimukset vuonna 2018
Polttoaineen jakelutoiminnan päätyttyä alueella selvitettiin maaperän mahdollinen pilaantuneisuus polttoaineen jakeluun liittyvien toimintojen johdosta. Alueelle tehtiin kairaamalla seitsemän tutkimuspistettä.
Tutkimuspisteet sijoitettiin mittarikentän läheisyyteen (FCG 3 ja 5), säiliöiden ja niiden täyttöalueen ympäristöön (FCG1, 2, 4 ja 7) sekä polttoaineen erotuskaivon lähelle (FCG6). Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty tutkimuskartassa liite 2.
Kohteesta otettiin yhteensä 28 maanäytettä. Kaikista maanäytteistä mitattiin PID-mittarilla haihtuvien orgaanisten yhdisteiden suhteellinen pitoisuus. Laboratoriossa analysoitiin kahdeksasta maanäytteestä öljyhiilivetyjen keskitisleiden C10-C21 ja raskaiden jakeiden C21-C40
pitoisuudet sekä jakeiden C10-C40 summapitoisuus. Lisäksi yhdestä näytteestä määritettiin öljyhiilivetyjen pitoisuudet fraktioittain.
Laboratorioanalyyseissä todettiin kolmessa tutkimuspisteessä.
öljyhiilivetyjen kohonneita pitoisuuksia. Maanalaisten säiliöiden pohjoispuolella (tutkimuspiste FCG7, 3,0 - 4,0 m) todettiin keskitisleitä C10-C21 ylemmän ohjearvon ylittävällä pitoisuudella 1560 mg/kg ja raskaita jakeita C21-C40 alemman ohjearvon ylittävällä pitoisuudella 608 mg/kg. Myös säiliöiden täyttöalueen pohjoispuolelle sijoittuvasta tutkimuspisteestä (FCG2, 1,0 - 2,0 m) todettiin keskitisleitä ja raskaita jakeita alemman ohjearvon ylittävillä pitoisuuksilla (C10-C21 959 mg/kg ja C21-C40 1700 mg/kg). Lisäksi mittarikentän länsipuolella (FG3, 2,0 – 3,0 m) keskitisleiden todettu pitoisuus 679 mg/kg ylittää alemman ohjearvon.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Kohdekiinteistö on asemakaavassa merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kiinteistölle suunniteltu uusi toimisto- ja huoltorakennus ulottuu osittain nykyisen Neste Truck tankkauspisteen ja polttoaineen jakeluun liittyvien rakenteiden päälle. Tulevan huoltohallin edusta tullaan asfaltoimaan, joten koko nykyisen polttoaineen jakeluaseman alue tulee jäämään rakennuksen tai asfaltoinnin alle. Jakeluaseman alueelle sijoitetaan pysäköintipaikkoja. Em. perusteella ohjearvoihin perustuvassa pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnissa kunnostustavoit- teeksi on esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvopitoisuudet. Ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen C10-C21
pitoisuuksia todettiin yhdessä maanalaisten säiliöiden pohjoispuolelle sijoittuvassa tutkimuspisteessä FCG7.
Laskennallisen riskinarvioinnin ja altistumisreittien tarkastelun perusteella on esitetty, että kohteen maaperä ei vaadi erillisiä kunnostustoimenpiteitä, eikä siten erillisiä kunnostustavoitteita tarvitse asettaa. Jakelupisteen vieressä ja osin sen päällä joudutaan kuitenkin tekemään purkamisen yhteydessä maankaivua. Rakennustöiden vuoksi kohteesta poistettavat öljyhiilivetypitoisuudeltaan alemman ohjearvopitoisuuden ylittävät maa-ainekset toimitetaan vastaanotto- paikkaan, jonka ympäristöluvassa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Koska kiinteistöllä ei ole riskinarvioinnin perusteella kunnostustarvetta, esitetään uuden jakeluaseman rakentamiseen liittyvät kaivutyöt tehtävik- si rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Pilaantuneiden maiden kaivu pyritän tekemään niin, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa- ainesta välivarastoida tontilla.
Riittävän asiantuntemuksen ja kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija on alueella paikalla, kun pilaantuneita massoja kaivetaan ja käsitellään.
Kunnostus on päättynyt, kun alueella on tehty tarvittavat maarakennus- työt. Alueelle ei ole asetettu kunnostustavoitteita.
Jos alueelle jää Vna 214/2007 alemman ohjearvon ylittäviä haitta- ainepitoisuuksia, asennetaan kyseiseen kohtaan huomiorakenne (huomioverkko) ennen kaivannon täyttämistä ja haitta-ainepitoisen maan sijainti kirjataan ylös. Pilaantuneen maan sijainti ja määrä raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa. Myös mahdollisen poistetun pilaantuneen maan määrä ja haitta-aineiden pitoisuudet raportoidaan.
Maarakennustyöt toteutetaan loppukesällä –alkusyksystä 2018.
Työn aikainen maanäytteenotto
Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti sekä PID- ja Petroflag-kenttäanalysaattoreilla. Kaivettavista maa-aineksista otetaan kokoomanäytteitä (noin 10 osanäytettä). Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttätestituloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C5-C40 pitoisuudet. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viiteitä kenttämittausten tai -havaintojen perusteella.
Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte (sisältää noin 10 osanäytettä) jokaista noin 200 m2:n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Alle 10 m2 kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä.
Jäännöspitoisuusnäytteet tutkitaan kenttätestein/mittauksin. Kenttä- testien perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden (suuremmat kaivannot). Näytteistä tutkitaan hiilivetyjakeiden C5-C40 pitoisuudet.
Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely
Rakennustöiden vuoksi kohteesta poistettavat öljyhiilivetypitoisuudeltaan alemman ohjearvopitoisuuden ylittävät maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto.
Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma- tai rekka-autoilla. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään. Kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat vastaanottopaikkaan.
Jätteen kuljettajan tulee olla merkitty jätehuoltorekisteriin.
Täyttöihin mahdollisesti rakennusteknisesti soveltumattomat maat sijoitetaan maankaatopaikalle tai muuhun luvanvaraiseen vastaanotto- paikkaan.
Kaivun aikana muodostuvat muut jätteet, kuten rakenteiden purkujätteet, toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- ja kierrätyspaikkoihin.
Pilaantuneen veden käsittely
Kaivantoon mahdollisesti kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkostoon tai maastoon sovitaan tarpeen mukaan paikallisen vesihuoltolaitoksen ja/tai ympäristöviranomaisen kanssa. Ennen mahdollista veden johtamisesta, pumpattava vesi käsitellään tarpeen
mukaan paikalla olevan tai siirrettävän painovoimaisen öljynerottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla (esim. aktiivihiilisuodatin).
Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työnaikana edustavia vesinäytteitä. Viemäriin johdettavien vesien näytteenotosta sovitaan tarpeen mukaan paikallisen vesihuoltolaitoksen kanssa.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Työmaa-alue ja kaivanto aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään.
Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissään henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojaimien käytös- tä päättää kenttämittausten perusteella ympäristötekninen asiantuntija ja työmaasta vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.
Kaivutyö pyritään toteuttamaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella, kasat peitetään.
Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maanrakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla.
Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetus- ten ajaksi.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Ympäristötekninen valvoja seuraa työn aikana työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa.
Jos tällaisia löytyy, ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa, maan omistajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneen alueen levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, maanomistajille sekä ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen jatkamisesta naapuri- kiinteistön puolelle sovitaan tarpeen mukaan kiinteistön omistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot toimitetaan Uudenmaan ELY- keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaisille ennen töiden aloittamista. Puhdistustyön päättymisestä ilmoitetaan, kun puhdistustoi- met on saatu päätökseen.
Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, jo- hon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioana- lyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat sekä muut kunnos- tuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.
Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantu- neilta alueilta poistettujen massojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet si- joituspaikoittain sekä massanvaihtokaivantojen jäännöspitoisuudet ja näytepisteiden sijainnit. Toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaisille kunnostuksen päätyttyä.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Espoossa osoitteessa Palomiehentie 4 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistö- tunnus on 49-55-2-5, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kiinteistölle tulevan uuden toimisto- ja huoltorakennuksen kaivualueelta on poistettava purku- ja rakennustöiden vaatimassa laajuudessa maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10–C21) ja/tai raskaiden öljyjakeiden (>C21–C40) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot.
Kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on käsiteltävä määrä- yksissä 7.1. ja 7.2. edellytetyn mukaisesti.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maa- perän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-ai- neiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. mää- räyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on korjannut hallintolain 51§:n mukaisesti tekstissä esiintyvän kirjoitusvirheen.
31.8.2018 Teija Tohmo
1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Rakennustöiden aikana on otettava näytteitä kaivettavasta maa- aineksesta sen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että kaivettujen maa-ainesten haitta- ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivarastoin- nin aikana.
Välivarastointi
4. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kiinteistöllä toimisto- ja huoltorakennuksen maarakennustöiden vaatiman ajan. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta- ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa- aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
5. Kun kiinteistöltä on poistettu haitta-ainepitoiset maa-ainekset uu- den toimisto- ja huoltorakennuksen rakennustöiden vaatimassa laajuudessa, on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta haitta-aineita sisältäneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
6. Haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot sisältävät maa-ainekset on peitettävä kulje- tuksen ajaksi. Kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on olta- va mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanot- tajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
7.1. Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältä- vät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti en- sisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kysei- sen jätteen käsittely.
7.2. Kunnostusalueilta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepi- toisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 10.3. edel- lytettyyn loppuraporttiin.
Erottava rakenne
8 Mikäli kaivualueiden reunoille tai pohjiin jää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittävää maa- ainesta, on ko. maa-ainekset erotettava täyttömaa-aineksista tarkoi- tukseen soveltuvalla maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomio- ja tarvittaessa eristerakenteella.
Tiedot toteutetuista erottavista rakenteista on esitettävä määräyk- sessä 10.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkaus- kuvineen.
Pilaantuneen veden käsittely
9. Kaivantoihin, joiden alueella on todettu maaperässä haitta-ainepi- toisuuksia, mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperä- tutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Veden käsittelyssä talteen otettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toi- mitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuk- sesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jät- teiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
10.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määrä- yksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lo- pettamisajankohta.
10.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
10.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepi- toisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikai- sista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jäännöspitoi- suuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä, selvitys mahdollisten erottavien rakenteiden toteutta- misesta sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysitu- loksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Ra- porttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Päätöksen perustelut
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maape- rässä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
Haitta-aine Kynnysarvo
mg/kg
Alempi ohjearvo
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg
Kevyet öljyjakeet (>C10–C21) 300 1 000
Raskaat öljyjakeet (>C21–C40) 600 2 000
Öljyjakeet (>C10–C40) 300
Kiinteistölle laaditussa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa todetaan, ettei kiinteistöllä ole riskiperusteista kunnostustarvetta, vaan alue kunnostetaan uuden toimisto- ja huoltorakennuksen rakennustöiden edellyttämässä laajuudessa. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty, että kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle alemman ohjearvon hyötykäytetään kaivantojen täytöissä. (Määräys 1.1)
Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta- aineita tai määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita merkittävästi aiemmissa tutkimuksissa todettua korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim.
rakentamisen vuoksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Mää- räys 1.3.)
Uuden toimisto- ja huoltorakennuksen rakennustyön aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa-ainesten haitta- ainepitoisuudet. Maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa- aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl- teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaive- tut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu hait- taa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi kiinteistöllä si- ten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maape- rään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirto- asiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava muka- na jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 6.)
Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär-
jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleen- käyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.)
Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaato- paikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoi- suus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti.
(Määräys 7.1.)
Päätöksessä on hyväksytty uuden toimisto ja huoltorakennuksen raken- nustöiden yhteydessä kaivettujen maa-ainesten, joiden haitta-ainepitoi- suudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvo- jen ja alempien ohjearvojen välissä hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa- ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöi- den yhteydessä. (Määräys 7.2.)
Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää maa-ainesta, jonka haitta- ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot, on maa-ainekset edellytetty erotettaviksi muista täyttömaa-aineksista soveltuvalla maarakentamisesta yleisesti käytettä- västä materiaalista poikkeavalla huomio- tai tarvittaessa eristeraken- teella. Erottamisella varmistetaan, että korkeammat haitta-ainepitoisuu- det havaitaan alueella myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja että em. maa-ainekset ja täyttömaa-ainekset eivät sekoitu keskenään.
(Määräys 8.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 9.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 10.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 10.2. ja 10.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 880 €.
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Neste Markkinointi Oy, Oil Retail Finland Pirjo Haasto (sähköisesti)
Tiedoksi
Espoon KTK Oy (sähköisesti)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Pasi Vahanne (sähköisesti) Espoon kaupunki (sähköisesti)
Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.
Hyväksyntä
Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Teija Tohmo ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.
Liitteet Liite 1. Alueen sijainti Liite 2. Tutkimuskartta Liite 3. Valitusosoitus
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15
