7.6.2021 Julkinen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
Ilmoituksen tekijän nimi
Yksityishenkilö
Puhdistettava alue
Puhdistettava alue sijaitsee Vihdin Huhmarissa osoitteessa Pihtisillantie 334 B. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1. kartalla.
Pilaantuneen maaperän puhdistamista tehdään kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 927-446-2-209. Kiinteistön omistaa ilmoituksen tekijä.
Asian vireilletulo, vireilletulon peruste sekä viranomaisen toimivalta
Kiinteistön piha-aluetta on laajennettu jätteen sekaisella maa-aineksella, joka on tutkimuksissa todettu myös pilaantuneeksi.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus on tehtävä riittävän ajoissa kuitenkin viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen vaiheen aloittamista. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 6.5.2021.
Puhdistettavan alueen kuvaus Toiminta kiinteistöllä
Kiinteistöllä sijaitsee omakotitalo, jonka autotallin ympäristössä
laajennettiin piha-aluetta vuonna 2014. Vuosina 2019 ja 2021 tehtyjen maaperätutkimusten perusteella laajennusalueelle sijoitetun
täyttöaineksen todettiin koostuvan maa-aineksesta (hiekka/sora) ja jätejakeista (silmämääräisesti arvioiden 40–50 % täytön tilavuudesta).
Täyttömaan päälle oli laitettu noin 20 cm paksu kivituhkakerros.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kiinteistön ympäristö on pääasiassa kallioista nuorta metsää. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 20 m etäisyydellä lännessä.
Kiinteistö ei sijaitse asemakaava- tai yleiskaava-alueella. Voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmässä kiinteistö on
taajamatoimintojen alueella.
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Maanpinnankorkeus vaihtelee täyttöalueella noin tasolla +79 – +87 m mpy. Maasto viettää etelään. Täyttöalueen pintamaa on kivituhkaa, jonka alapuolella on 0,8–1,3 m paksu täyttökerros. Täyttö koostuu kahdesta osasta, joiden välissä on kiinteistön käytössä oleva sisäänajotie sekä alkuperäinen tienpohja, joka on noin 1,5 m paksu ja koostuu hiekkaa ja soraa sisältävistä kerroksista. Täyttökerroksen alla on kallio.
Maaperätutkimusten yhteydessä ei havaittu vesipintaa. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Tervalampi (2-luokka, 0192702) sijaitsee noin 2,5 km kiinteistöstä koilliseen.
Kiinteistöllä on oma porakaivo, joka sijaitsee asuinrakennuksen takana kiinteistön pohjoisosassa. Myös naapurikiinteistöllä on oma porakaivo.
Lähin pintavesialue on Huhmarjärvi, joka sijaitsee noin 500 m kiinteistöstä kaakkoon.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Maaperän haitta-ainetutkimus, Pihtisillantie 334 B, Huhmari, Vihti.
Mitta Oy, 30.4.2021.
Maaperätutkimus 4.7.2019, Jätetäyttö, Pihtisillantie 334 B, 03150 Huhmari. Envimetria Oy, 17.7.2019.
Pilaantumista koskevat tiedot
Tutkimukset vuonna 2019
Täyttöalueella tehtiin maaperätutkimus 4.7.2019. Täyttömaahan kaivettiin lapiolla yhteensä seitsemän noin 15–40 cm syvää
näytekuoppaa PIHTI1A–PIHTI1G. Näytekuopista PIHTI1A–PIHTI1C ja PIHTI1F–PIHTI1G löytyi huomattava määrä erilaisia jätejakeita.
Näytekuopista PIHTI1D ja PIHTI1E ei löytynyt suuria määriä jätejakeita.
Laboratorioanalyysiä varten muodostettiin kokoomanäyte PIHTI1 pinnan kivituhkakerroksen alapuolisesta täytöstä, osanäytteistä PIHTI1A–PIHTI1C ja PIHTI1F–PIHTI1G. Osanäytteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.
Näytteestä PIHTI1 analysoitiin laboratoriossa metallien ja puolimetallien, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C10–C21), raskaiden öljyjakeiden (C22–C40) ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet.
Näytteenoton yhteydessä todettiin maaperässä metallia, muovia, betonia, tiiltä, puuta, styroksia, lasia, paperia, lasikuitusuikaleita, eristelevyn kappaleita, kipsilevyn kappaleita ja elektroniikkapiirilevyjen kappaleita.
Maanäytteessä todettiin metalleja ja puolimetalleja kohonneina pitoisuuksina seuraavasti:
Sinkkipitoisuus (3 000 mg/kg) ylitti valtioneuvoston asetuksen
214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon. Sinkkipitoisuus ylittää myös nk. vaarallisen jätteen raja-arvo.
Elohopean (3,1 mg/kg), kuparin (100 mg/kg) ja lyijyn (500 mg/kg) pitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvotasot.
Antimonin (6,5 mg/kg), arseenin (16 mg/kg), kadmiumin (2,1 mg/kg), kromin (130 mg/kg) ja nikkelin (90 mg/kg) pitoisuudet ylittivät
kynnysarvotasot.
PAH-yhdisteistä todettiin kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena bentso(a)pyreeniä (0,54 mg/kg). Muiden PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat kynnysarvotasot.
Tutkimukset vuonna 2021
Täyttöalueelle tehtiin 22.4.2021 viisi koekuoppaa kaivinkoneella (KK1–
KK5). Jokaisesta koekuopasta otettiin yksi näyte haitta-ainemäärityksiä varten. Lisäksi otettiin yksi näyte kaatopaikkakelpoisuusanalyysiä varten. Näytteet otettiin kivituhkan alapuolisesta täyttökerroksesta.
Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 3.
Kaikki näytteet tutkittiin näytteenoton yhteydessä aistinvaraisesti ja metallien pitoisuudet mitattiin XRF-kenttämittarilla. Laboratoriossa analysoitiin kaikista näytteistä metallien ja puolimetallien sekä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C10–C21) ja raskaiden öljyjakeiden (C22– C40) pitoisuudet. Lisäksi neljästä näytteestä analysoitiin PAH-
yhdisteiden ja kolmesta näytteestä PCB:n pitoisuudet.
Koekuoppien KK2 ja KK3 alueella todettiin kiinteistön alkuperäinen tienpohja eikä alueella todettu merkittäviä määriä jätejakeita.
Koekuoppien KK1, KK4 ja KK5 täyttöaines koostui jätejakeista ja maa- aineksesta (hiekka/sora). Silmämääräisen arvion mukaan jätettä on 40–
50 % täytön tilavuudesta. Havaintojen mukaan jäte koostuu metallin, kumin, muovin, tiilen, betonin ja lasin paloista. Yksittäisiä havaintoja tehtiin autonosista ja elektroniikkajätteestä. Jätetäytön palakoko on
pääsääntöisesti alle 150 mm (pl. muutamat kookkaammat kivet) ja koostumuksen perusteella kyse näyttää olevan nk. seula-alitteesta.
Koekuopissa KK2 ja KK3 kaikkien analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot.
Koekuopissa KK1, KK4 ja KK5 sinkkipitoisuus ylitti nk. vaarallisen jätteen raja-arvon (max. 4 430 mg/kg), kuparipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon (max. 336 mg/kg), lyijyn (max. 613 mg/kg) ja elohopean (max. 3,94 mg/kg) pitoisuudet ylittivät alemmat ohjearvot ja arseenin (max. 11,8 mg/kg), kadmiumin (4,7 mg/kg) ja nikkelin (max. 82,5 mg/kg) pitoisuudet ylittivät kynnysarvot.
Koekuopassa KK1 PCB:n pitoisuus (0,986 mg/kg) ylitti alemman
ohjearvon. Öljyjakeiden C10–C40 pitoisuus (410 mg/kg) ylitti kynnysarvon (pitoisuus pääosin raskaista öljyjakeista). Kynnysarvot ylittivät myös PAH-yhdisteistä fenantreenin (1,08 mg/kg), fluoranteenin (1,41 mg/kg) ja bentso(a)pyreenin (0,574 mg/kg) pitoisuudet.
Koekuopassa KK4 raskaiden öljyjakeiden pitoisuus (1 140 mg/kg) ylitti alemman ohjearvon. PCB:n pitoisuus (0,413 mg/kg) ylitti kynnysarvon.
Kynnysarvot ylittivät myös PAH-yhdisteistä fluoranteenin (1,34 mg/kg) ja bentso(a)pyreenin (0,569 mg/kg) pitoisuudet.
Koekuopassa KK5 PCB:n pitoisuus (0,831 mg/kg) ylitti alemman
ohjearvon. Öljyjakeiden C10–C40 pitoisuus (436 mg/kg) ylitti kynnysarvon (pitoisuus pääosin raskaista öljyjakeista). Kynnysarvot ylittivät myös PAH-yhdisteistä fenantreenin (1,67 mg/kg), fluoranteenin (2,11 mg/kg) ja bentso(a)pyreenin (0,785 mg/kg) pitoisuudet.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Kohteeseen on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Arvioinnissa on huomioitu alueen maankäyttö, ympäristöolosuhteet sekä todettujen haitta-aineiden, ominaisuudet ja esiintyminen.
Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin sinkki, lyijy, kupari, elohopea,
öljyhiilivedyt ja PCB. Näiden kaikkien haitta-aneiden pitoisuudet ylittivät tutkimuksissa vähintään yhdessä tutkimuspisteessä alemman
ohjearvotason. Merkittävimmiksi kulkeutumis- ja altistumisreiteiksi tunnistettiin haitta-aineiden kulkeutuminen maaperään imeytyvän veden vaikutuksesta laajemmalle maaperässä tai pohjaveteen, haitta-aineiden kulkeutuminen porakaivoon ja talousveteen (ihmisten altistuminen talousveden välityksellä) sekä vaikutukset maaperän eliöstöön.
Riskinarvioinnin perusteella todetuista haitta-ainepitoisuuksista ei ole välitöntä riskiä ympäristölle tai terveydelle. Pidemmällä aikavälillä jätetäyttö aiheuttaa riskin kohdekiinteistön sekä naapurikiinteistön
porakaivojen vedenlaadulle. Täyttömaat/-jätteet kiinteistölle tuonut taho on rikkonut ympäristönsuojelulain mukaista maaperän pilaamiskieltoa.
Lisäksi huomioidaan jätetäytöstä aiheutuva kiinteistön arvon aleneminen. Edellä esitetystä johtuen alueella on maaperän puhdistustarve.
Pilaantuneen alueen laajuus on arviolta 120 m2 ja pilaantuneen maan määrä 110–130 m3. Täyttömaassa arvioidaan olevan sinkkinä 768 kg, lyijyä 112 kg, kuparia 62 kg, elohopeaa 0,7 kg, öljyhiilivetyjä 145 kg ja PCB:tä 0,15 mg/kg.
Esitetty puhdistussuunnitelma
Puhdistusmenetelmä ja työn toteuttaminen
Kiinteistöltä poistetaan kaivamalla pilaantunut maa-/jätetäyttökerros.
Puhdistuksen tavoitepitoisuuksina pidetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvotasoja. Kaivu toteutetaan niin, ettei maa-aineksia välivarastoida tontilla vaan ne kuljetetaan sellaisenaan jäteasemalle.
Mikäli kaivantoon kertyy runsaasti vettä, varaudutaan vesi poistamaan imuautolla.
Massanvaihtoa valvoo sertifioitu ympäristönäytteenottaja. Työn arvioidaan kestävän 2–4 päivää.
Työn aikainen näytteenotto
Massanvaihdon yhteydessä poistettavien maiden metallipitoisuuksia seurataan tarvittaessa XRF-kenttämittarilla. Työn ohjauksessa käytetään hyväksi myös alueelta jo otettujen maanäytteiden analyysituloksia.
Kaivannon seinämistä ja pohjasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä vähintään kaksi jokaiselta kaivualueelta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen, metallien, PAH-yhdisteiden ja PCB:n pitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmistetaan, että asetetut maaperän puhdistustavoitteet saavutetaan.
Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely
Kohteesta poistettavat massat kuljetetaan käsittelypaikkoihin kuorma- autoilla, joissa on tiiviit lavat ja pressut. Kuljetusyritys kuuluu
jätehuoltorekisteriin, tiedot tarkastetaan ennen työn aloittamista.
Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneiden maiden mukana toimitetaan siirtoasiakirja jätteen vastaanottajalle.
Siirtoasiakirjaan merkitään kuorman haitta-ainepitoisuus ja kohdetiedot.
Poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan käsittelylaitoksen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään tarvittaessa aidoilla tai lippusiimalla ja alueen laidalle laitetaan puhdistustyömaasta kertovat kyltit.
Kaivua ei tehdä voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana, jottei aiheudu hallitsematonta pilaantuneen maa-aineksen leviämistä. Mikäli maa-aines pölyää runsaasti, käytetään työn aikana
tarkoituksenmukaisia suojaimia.
Kuorma-autoilla ei liikuta pilaantuneella alueella, jottei pilaantuneisuus leviä renkaiden mukana. Mikäli kuljetusteknisistä syistä joudutaan massoja välivarastoimaan yön yli tontilla, maakasa peitetään pressulla.
Mikäli työaikana todetaan merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, työ keskeytetään ja asiasta ilmoitetaan viranomaisille.
Maaperän puhdistamisen melu- ja pölyhaitat eivät poikkea
maarakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista.
Kaivutöiden ei arvioida lisäävän ilman haitta-ainepitoisuuksia
merkittävästi kaivualueella tai sen ympäristössä. Kokonaisuudessaan kaivun ja lastauksen ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Työn edistymisestä tai mahdollisista poikkeamista tiedotetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle. Em. viranomaisille ilmoitetaan myös töiden aloitus- ja lopetusajankohta.
Puhdistustyön vaiheista pidetään kirjaa. Kirjanpitoon merkitään mm.
alueelta poistettujen massojen määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta, tiedot näytteenoton ajankohdasta, tutkimusmenetelmistä ja mittaustuloksista, näytteenottaja ja
näytepisteiden sijainnit, jäännöspitoisuusnäytteiden pitoisuudet sekä sijainnit, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin.
Työn päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm.
vastuuhenkilöt ja muut hankkeeseen osallistuneet tahot, yhteenveto työn toteuttamisesta, käytetyt tutkimus- ja näytteenottomenetelmät, poistettujen massojen määrä, pilaantumisen aste ja loppusijoituspaikka sekä kartta puhdistetusta alueesta.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Vihdissä osoitteessa
Pihtisillantie 334 B sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 927-446-2-209, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Puhdistustavoitteet
1.1. Kiinteistöltä 927-466-2-209 on poistettava maa-ainekset, joiden valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten metallien ja/tai puolimetallien, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10–C21), raskaiden öljyjakeiden (>C21–C40) ja/tai PCB:n pitoisuudet ylittävät
valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot.
1.2. Päätöksen määräysten 1.1. ja 2.–9.4. mukaiset toimenpiteet on toteutettava 30.6.2026 mennessä. Mikäli puhdistamiselle on tarpeen hakea lisäaikaa, on asiasta tehtävä Uudenmaan ELY- keskuksen hyväksyttäväksi perusteltu esitys. Esitys on toimitettava tiedoksi myös Vihdin kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava
maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien
tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Puhdistettava alue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän puhdistuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, mahdollisen välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä.
Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan
kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta- aineiden pitoisuudet.
Välivarastointi
5. Kaivettuja maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kaivualueiden läheisyydessä esim. näytteiden analysoinnin vaatiman ajan. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista ja se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu
maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien
muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.
Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi.
Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti
loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
7.2. Pilaantuneiden maiden kaivun yhteydessä poistettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi
vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava
vähintään alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta- aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden
viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen
kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
9.1. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta.
Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä puhdistuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY- keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös tämän päätöksen mukaisten
puhdistustoimenpiteiden lopettamisajankohta.
9.2. Mikäli työn aikana todetaan muita kuin aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita, haitta-ainepitoisuudet ovat huomattavasti aiempaa korkeampia tai haitta-aineita esiintyy huomattavasti arvioitua laajemmalla alueella sekä muista poikkeuksellisista tilanteista tai puhdistussuunnitelman mahdollisista
muutostarpeista, on viipymättä ilmoitettava jatkotoimenpiteiden sopimiseksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
9.3. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-
ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
9.4. Tämän päätöksen mukaisista puhdistustoimenpiteistä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä puhdistustyön toteuttaminen ja
karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja -syvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto työn aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta- ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja
näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten
siirtoasiakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Päätöksen perustelut
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja
pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai
poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen
hyödyntämisestä ja tarkkailusta. (Määräykset 1.1.–9.4.)
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 2 luvussa on säädetty yleisistä velvollisuuksista, periaatteista ja kielloista kuten toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuudesta (6 §) sekä velvollisuudesta ehkäistä ja rajoittaa toimintansa ympäristövaikutuksia (7 §), maaperän pilaamiskiellosta (16 §) ja pohjaveden pilaamiskiellosta (17 §).
(Määräykset 1.1.–8. ja 9.2.)
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos
yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän
ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Kiinteistön maaperässä on todettu kohonneita pitoisuuksia antimonia, arseenia, elohopeaa, kadmiumia, kromia, kuparia, lyijyä, nikkeliä, öljyhiilivetyjä, PCB:tä sekä PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreeniä, fenantreeniä ja fluoranteenia. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä säädetyt metallien ja puolimetallien, öljyhiilivetyjen, PCB:n, bentso(a)pyreenin, fenantreenin ja fluoranteenin kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Öljyhiilivetyjen, metallien ja puolimetallien, PCB:n, bentso(a)pyreenin, fenetreenin ja fluoranteenin kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot.
Haitta-aine Kynnysarvo
[mg/kg]
Alempi ohjearvo
[mg/kg]
Ylempi ohjearvo
[mg/kg]
Kevyet öljyjakeet (>C10–C21) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C21–C40) 600 2 000 Öljyjakeet (>C10–C40) 300
Antimoni 2 10 50
Arseeni 5 50 100
Elohopea 0,5 2 5
Kadmium 1 10 20
Koboltti 20 100 250
Kromi 100 200 300
Kupari 100 150 200
Lyijy 60 200 750
Nikkeli 50 100 150
Sinkki 200 250 400
Vanadiini 100 150 250
PCB 0,1 0,5 5
Bentso(a)pyreeni 0,2 2 15
Fenantreeni 1 5 15
Fluoranteeni 1 5 15
Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti maaperän puhdistustavoitteeksi alemmat ohjearvotasot maaperässä todetuille haitta-aineille. Puhdistustavoitteet on katsottu riittäviksi huomioiden alueen käyttö ja ympäristöolosuhteet. (Määräys 1.1.)
Päätöksessä on edellytetty toteutettavaksi puhdistustoimenpiteet viiden vuoden kuluessa. Kyseessä on kertaluontoinen puhdistustoimenpide, jonka kestoksi on arvioitu 2–4 päivää. Mikäli puhdistusta ei jostain syystä pystytä toteuttamaan viiden vuoden määräajassa, voi siihen hakea lisäaikaa ELY-keskukselta. Tällöin tulee arvioitavaksi se, ovatko alueen olosuhteet ja suunnitelmat muuttuneet niin, että on tarpeen
laatia uusi ilmoitus, vain vastaavatko ne edelleen tämän päätöksen perustana ollutta tilannetta. (Määräys 1.2.)
Puhdistustyön aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet.
Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa- ainekset. Tutkimuksissa voidaan käyttää hyväksi aiempien tutkimuksien tuloksia. (Määräys 2.)
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 209 §: n mukaan lain
täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (Määräykset 2., 4., 8. ja 9.1.)
Pilaantuneen maan kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat
pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
(Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.)
Jätelain (646/2011) 13 §:ssä säädetään mm., ettei jätteestä tai
jätehuollosta saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
15 §:ssä säädetään jätteiden erilläänpitovelvollisuudesta. (Määräykset 2.–3.2., 5.–8. ja 9.3.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta- ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen.
Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen puhdistustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.)
Päätöksessä on sallittu kaivettujen maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen
vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.)
Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
(Määräys 6.)
Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä.
Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään.
(Määräykset 7.1. ja 7.2.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi
vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa- ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Maaperän puhdistustyön yhteydessä kaivettavat jätejakeet on
edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa
terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.)
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 172 §:ssä säädetään valvontaviranomaisen tiedoksisaantioikeudesta tehtävänsä suorittamista varten. Määräykset 9.1.–9.4. on annettu viranomaisvalvonnan kannalta.
Pilaantunutta maaperää puhdistettaessa tulee usein esille seikkoja, joihin ei ole ennakkotutkimuksista ja -suunnitelmista huolimatta pystytty varautumaan, esim. maaperässä todetaan uusia haitta-aineita,
pitoisuudet ovat aiempaa korkeampia tai haitta-aineita on kulkeutunut arvioitua laajemmalle. Tämän vuoksi valvontaviranomaisen voi olla tarpeen antaa uusia ohjeita tai määräyksiä työn aikana. (Määräys 9.2.) Kirjanpidolla ja raportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut puhdistustoimenpiteet. (Määräykset 9.3. ja 9.4.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 85, 133, 136, 172, 190, 191, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 § Hallintolaki (434/2003)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 3 §
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen
maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 550 €.
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 10 tuntia.
Valvonnan maksullisuus
Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen
maksullisista suoritteista vuonna 2021 (1272/2020) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Ilmoituksen tekijä (sähköisesti)
Tiedoksi
Mitta Oy, Jukka Räsänen (sähköisesti)
Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Kuuluttaminen
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti Uudenmaan ELY- keskus antaa päätöksen tiedoksi myös julkisella kuulutuksella. Kuulutus ja kuulutettava päätös ovat nähtävillä Uudenmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä 4. olevassa valitusosoituksessa.
Hyväksyntä
Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Elina Kerko.
Liitteet
Liite 1. Puhdistettavan alueen sijaintikartta Liite 2. Vuoden 2019 näytepisteiden sijainnit Liite 3. Vuoden 2021 koekuoppien sijainnit Liite 4. Valitusosoitus
Ratkaisija Kerko Elina 07.06.2021 08:49 Esittelijä Valkeapää Hanna 07.06.2021 08:27
1,60
3,2 0
1:
3,2 km ETRS-TM35FIN
Lähde: Maanmittauslaitos
64 150
UUDELY/8214/2019
80 85
60
73
927-446-2-201
927-446-2-209
927-446-2-210
334 B
porakaivo
KK1
KK2
KK3 KK4
KK5
AT
OKT
Pilaantunut alue
Pilaantunut alue
80 KK4
