20.5.2019 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
Ilmoituksen tekijän nimi
Asunto Oy Sipoon Mixintien Helmi ja Asunto Oy Sipoon Isokylätien Idylli Kauppatori 1
05800 Hyvinkää
Kunnostettava alue
Sijainti Iso Kylätie 32, Sipoo Kiinteistötunnus 753-423-4-45
Omistajat Asunto Oy Sipoon Mixintien Helmi ja Asunto Oy Sipoon Isokylätien Idylli
Asian vireilletulo
Sipoossa osoitteessa Iso Kylätie 32 sijaitseva liikerakennuskiinteistö ollaan muuttamassa asuinrakennuskäyttöön. Alueella on tehty maaperätutkimus tammikuussa 2019, jonka tarkoitus oli selvittää alueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Tutkimuksissa maaperän todettiin pilaantuneen öljyhiilivedyillä.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaan- tuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 15.4.2019. Ilmoitusta täydennettiin sähköpostitse 29.4., 30.4. ja 13.5.2019.
Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria
Vanhojen peruskarttatarkastelujen perusteella kohdekiinteistöllä (753- 423-4-45) on sijainnut 1950-luvulla koulu, jota on myöhemmin laajennettu liikerakennuksen tarpeiden mukaan. Viimeinen toimija kiinteistöllä on ollut rautakauppa. Rautakauppatoiminnan päätyttyä kiinteistö on ollut autiona. Autio liikekiinteistö on ollut usein ilkivallan kohteena.
Uudenmaan pelastuslaitos on ilmoittanut 2.7.2018 kiinteistöllä tapahtuneesta rakennuspalosta ja ilkivallasta, jonka yhteydessä alueelle varastoiduista öljyastioista on valunut kiinteistön maaperään arviolta noin
50 litraa moottori-/vaihteistoöljyä. Toinen suurempi rakennuspalo tapahtui lokakuussa 2018.
Rautakauppatoimintaan liittyneet liike- ja varastorakennukset on purettu talvella/keväällä 2019. Samassa yhteydessä alueelta poistettiin kaksi maanalaista öljysäiliötä.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava kiinteistö sijaitsee Sipoossa osoitteessa Iso Kylätie 32.
Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1.
Kohdekiinteistö rajautuu etelässä Mixintiehen ja lännessä Iso Kylätiehen.
Kiinteistön pohjoispuolella sijaitsee Sipoon Betania seurakunnan kirkko ja itäpuolella on asuinpientalojen ja asuinkerrostalojen korttelialueita.
Voimassa olevan asemakaavan (29.10.2015) mukaan kohdealue on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-7).
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Kohdekiinteistön maanpinta laskee itään/kaakkoon, siten että alueen maanpinta on alueen länsireunalla tasolla +20 ja alueen itäreunalla tasolla +13,8. Alueella suoritettujen kairausten ja koekuoppatutkimusten perusteella alueen pinnassa on noin 0,2…1 m paksu täyttömaakerros (hiekkaa, soraa, mursketta). Täyttökerroksen alapuolella oleva pohjamaa on savea, jonka paksuus vaihtelee välillä 4…9 m. Saven alapuolella esiintyy kitkamaata ja peruskallio. Kairaukset ovat päättyneet 6…14 m syvyydelle maanpinnalta.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Nordanån, 1. luokka, tunnus: 0175312) sijaitsee tutkimusalueen välittömässä läheisyydessä, Ison Kylätien itäpuolella. Kohteen länsipuolella sijaitsee Nikkilän pohjavesialue (1. luokka, tunnus:
0175311) n. 250 m etäisyydellä.
Lähin pintavesistö on Sipoonjoki, joka sijaitsee kunnostusalueen itäpuolella n. 280 m etäisyydellä.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Iso Kylätie 32, Sipoo, Ramboll Finland Oy, 6.2.2019
- Maaperän lisätutkimukset, Iso Kylätie 32, Ramboll Finland Oy, 26.3.2019
- Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Iso Kylätie 32, Ramboll Finland Oy, 18.3.2019
Alueella tehdyt maaperätutkimukset
Kohteessa tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimus 15.1.2019.
Kiinteistön kaakkoiskulmassa olleiden kahden maanalaisen öljysäiliön poiston yhteydessä toisessa säiliössä havaittiin kaksi reikää.
Maaperätutkimuksia täydennettiin maanalaisten öljysäiliöiden poistamisen yhteydessä 26.3.2019.
Maaperätutkimuksissa alueelle tehtiin kaivinkoneella 16 koekuoppaa, joista otettiin yhteensä 40 maanäytettä. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2.
Näytteenoton yhteydessä tehtiin aistinvaraiset havainnot orsivedestä, maaperän laadusta ja mahdollisesta pilaantuneisuudesta ja jätteisyydestä. Laboratoriossa analysoitiin 10 näytteestä öljyhiilivetyjen (>C10–C40), 19 näytteestä metallien ja puolimetallien, 5 näytteestä PAH- yhdisteiden ja 4 näytteestä PCB-yhdisteiden pitoisuudet.
Öljysäiliön itäpuolelta otetuissa maanäytteissä (KK10, KK11 ja KK12) todettiin pintamaanäytteissä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia (1900…4300 mg/kg) öljyhiilivetyjen keskiraskaita jakeita (C10-C21). Myös öljysäiliöalueen pohjois-/luoteispuolella todettiin yhdestä koekuopasta KK6 syvyydeltä 0,7-1,2 m otetussa maanäytteessä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus (1200 mg/kg) öljyhiilivetyjen keskiraskaita jakeita (C10- C21). Samasta koekuopasta 1,2-2,1 m syvyydeltä otetun näytteen öljyhiilivetyjen summapitoisuus (320 mg/kg) ylittää kynnysarvopitoisuuden.
Alueen perusmaasta (savi) otetuissa maanäytteissä todettiin luontaisten taustapitoisuuksien tasolla olevia pitoisuuksia arseenia, kobolttia, kromia, nikkeliä ja vanadiinia.
Tutkimuksessa ei havaittu kynnysarvoja ylittäviä PAH- ja PCB- yhdisteiden pitoisuuksia.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Kohteeseen ei ole laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista riskinarviota. Alueella on kuitenkin esitetty olevan teoreettinen mahdollisuus altistumiseen hengitysilman ja/tai käyttöveden välityksellä.
Kunnostamalla alue kynnysarvotasolle saadaan poistettua myös rajoitukset maan myöhemmälle kaivulle ja kaivetun maa-aineksen sijoittamiselle. Koska kiinteistöllä joudutaan tekemään maanleikkausta perustusten rakennustöiden yhteydessä, on maaperän kunnostus tarkoituksenmukaista tehdä samassa yhteydessä.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään öljyhiilivedyille valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnysarvotasoja.
Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kaivinkoneella uudisrakennusten perustusten rakennustöiden yhteydessä.
Kunnostusalueella suoritetaan täydentäviä tutkimuksia ennen kaivutöiden aloittamista. Täydentävillä tutkimuksilla tarkennetaan pilaantuneen alueen rajausta ja vastaanottopaikkoihin toimitettavien massojen laatua.
Työn aikainen näytteenotto
Kaivualueilta poistettavien maa-ainesten laatu määritetään aikaisemmin otettujen maanäytteiden analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana kaivantoleikkauksesta tai välivarastointikasoista otettavien maanäytteiden ja niistä tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien avulla.
Maanäytteitä otetaan vähintään 1 kpl jokaista 100 m3:n maa-aineserää kohti huomioiden myös aikaisemmin otettujen maanäytteiden analyysitulokset. Kaivun seurantanäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet määritetään PetroFlag-kenttämittarilla tai analysoidaan laboratoriossa.
Vähintään 20 % kenttämittaustuloksista varmistetaan laboratoriomenetelmillä.
Pilaantuneiden maiden kaivutöiden jälkeen maaperän puhtaus ja kunnostustoimenpiteiden riittävyys varmistetaan kaivantojen pohjilta ja seinämiltä otettavien jäännöspitoisuusnäytteiden ja niistä laboratoriossa tehtävien öljyhiilivetyanalyysien avulla. Kaivantojen pohjan pintamaasta otetaan yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 200 m2 kaivualuetta kohti. Kokoomanäytteet muodostetaan noin 10 osanäytteestä. Kaivantojen seinämien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla kokoomanäyte kerroksittain jokaista 30 pituusmetriä kohti.
Näytteet otetaan korkeintaan 1 m paksuisista kerroksista.
Pilaantuneen maan käsittely
Öljyhiilivedyillä pilaantuneiden alueiden pinta-ala on yhteensä noin 400 m2 ja kaivumassoja on alustavasti arvioitu muodostuvan noin 400 m3 eli noin 800 t.
Kaivutyön aikana massat lajitellaan ympäristöteknisen valvojan suorittamien mittausten ja ohjeiden mukaisesti siten, että eri pitoisuuksia sisältävät massat toimitetaan pilaantuneisuustasoja vastaaviin vastaanottopaikkoihin. Massojen pilaantuneisuusluokittelu tehdään aikaisemmin suoritettujen tutkimusten sekä kunnostustöiden aikana suoritettavien kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella. Pilaantuneet
maa-ainekset kaivetaan suoraan kaivannosta kuorma-auton lavalle tai kasalle, josta ne lastataan auton lavalle. Pilaantuneita massoja välivarastoidaan suunnittelualueella tilapäisesti, mikäli kaivutyön aikana havaitaan poikkeavia massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet tai muut ominaisuudet on selvitettävä laboratoriossa ennen massojen toimittamista loppusijoitettavaksi.
Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuorma-autoilla vastaanottolaitoksiin. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kaikista kuormista laaditaan jätelaissa edellytetyt siirtoasiakirjat, joissa esitetään kuljetettavan maajätteen määrä, haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, jätteen alkuperä sekä jätteen haltijan, kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan yhteystiedot.
Kuljetuksen suorittajien tulee olla merkittynä alueellisen ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin.
Eristys- ja huomiorakenteet
Jos kunnostettavan kiinteistön rajojen ulkopuolelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, siitä ilmoitetaan ympäristöviranomaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Tarvittaessa kiinteistön rajalle rakennetaan huomio- ja eristerakenne esimerkiksi huomioverkosta sekä HDPE-kalvosta tai savipadosta, jotta öljyhiilivetyjä ei kulkeudu uudelleen kunnostetulle alueelle.
Kaivualueet ja mahdollisten huomio- ja eristerakenteiden sijainnit kartoitetaan GPS-mittauksella ja esitetään pilaantuneen maaperän puhdistuksen loppuraportissa.
Pilaantuneen veden käsittely
Pilaantuneiden maiden kaivutyö suoritetaan kuivakaivuna. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, niin se poistetaan pumppaamalla.
Pumppausvesien laatua tarkkaillaan pilaantuneiden maiden kaivutöiden aikana aistinvaraisesti ja vesinäytteistä tehtävien laboratorioanalyysien avulla. Vesinäytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt.
Jos kaivanto-/pumppausvedessä ei havaita öljykalvoa ja öljyhiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l, se johdetaan maastoon tai sadevesiviemäriin. Jos vesi näyttää öljyiseltä tai siinä todetaan laboratorioanalyysien perusteella kohonneita (>5 mg/l) öljyhiilivetypitoisuuksia, se poistetaan imuautolla ja toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
Vaihtoehtoisesti vesi puhdistetaan kohteessa öljynerottimella ja johdetaan sen jälkeen maastoon (öljyhiilivetypitoisuus <5 mg/l) tai jätevesiviemäriin. Veden viemäriin johtamiseen pyydetään lupa sekä ohjeet ja määräykset alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Pilaantuneiden maiden kaivualueet aidataan ennen kunnostustöiden aloittamista. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maaperän puhdistuksesta varoittavat kyltit.
Urakoitsija vastaa työmaan työturvallisuudesta, työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja suojaustoimenpiteistä. Pilaantuneen maa- aineksen kaivu suoritetaan siten, että siitä ei aiheudu pölyhaittaa.
Pilaantuneet maa-aineskuormat peitetään, jotta estetään pölyäminen ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön.
Pilaantuneita maa-aineksia kaivettaessa öljyhiilivedyille voi altistua mm.
hengityksen ja suoran ihokosketuksen kautta sekä ruoansulatuskanavan kautta (ruokailu likaisilla käsillä), mikäli työsuojeluohjeita ei noudateta ja suojavarusteita ei käytetä asianmukaisesti.
Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantunutta maata kaivettaessa työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan työn tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvo- tellaan heidän kanssaan.
Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi
Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista kirjallisesti Uudenmaan ELY–keskukseen, Sipoon kunnan ympäristöviranomaiselle ja kiinteistöjen naapureille.
Työmaavalvoja pitää päivittäin kirjaa suoritetusta näytteenotosta (tutkimuspaikat ja analyysitulokset), siirtoasiakirjoista, poistettujen massojen (maa ja vesi) määristä ja loppusijoituskohteista sekä mahdollisista poikkeavista tilanteista.
Pilaantuneen maan kaivun ja käsittelyn päätyttyä tehdyistä töistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ainakin työn tilaajalle sekä ympäristöviranomaisille (Uudenmaan ELY-keskus sekä Sipoon kunnan ympäristöviranomainen) kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Loppuraportissa esitetään mm.:
kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, työn toteutus, mahdollinen vesien käsittely, poistetut massamäärät ja sijoituspaikat, otetut näytteet sekä kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Asunto Oy Sipoon Mixintien Helmen ja Asunto Oy Sipoon Isokylätien Idyllin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän kunnostamista Sipoossa osoitteessa Iso Kylätie
32 sijaitsevalla kiinteistöllä (kiinteistötunnus: 753-423-4-45) ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen
>C10–C40 pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta- aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta esim. kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskuk- selle ja tiedoksi Sipoon kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle.
1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maa- peränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.
Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka viidennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön aikana mahdollisesti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai
vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen välivaras- toinnin aikana.
Välivarastointi
4. Kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kaivualueen läheisyydessä. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-ainesten sekoittumista, haitta- ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto- /valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.
Mikäli pilaantuneiden maiden välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen haitta-ainepitoisuus selvitettävä edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen sei- nämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltore- kisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
7. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloit- tamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-kes- kukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
9.3. Kunnostuksesta on tehtävä loppuraportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta- aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesi- näytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Loppuraporttiin on liitettävä yhteenveto pilaan- tuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.
Loppuraportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Sipoon kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Päätöksen perustelut
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
Haitta-aine Kynnysarvo
mg/kg
Alempi ohjearvo
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg
Kevyet öljyjakeet (>C10–C21) 300 1 000
Raskaat öljyjakeet (>C21–C40) 600 2 000
Öljyjakeet (>C10–C40) 300
Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksen mukaisesti öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C10–C21) kunnostustavoitteiksi valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot. (Määräys 1.1.)
Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylit- tävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-ai- neita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioita- vaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden
kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin.
Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
(Määräys 1.3.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaik- koihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl- teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kunnostusalueelle. Haitta-ainepitoiset kaivetut maa- ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa- aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1. ja 3.2.)
Päätöksessä on hyväksytty kaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.
(Määräys 4.)
Päätöksessä on edellytetty näytteenotolla varmistamaan päällystä- mättömän välivarastointialueen pintamaakerroksen haitta-ainepitoi- suudet toiminnan päättymisen jälkeen, jotta ne voidaan huomioida myöhemmissä toimenpiteissä. (Määräys 4.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maaperään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 5.)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir- toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu- kana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.
Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.)
Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan- ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä ja vastaanottaa kyseisiä maa-aineksia. Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa- ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.)
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 8.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2019 ja 2020 (1372/2018)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 880 €.
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia.
Valvonnan maksullisuus
Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksul- lisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä ole- vaan maksutaulukkoon.
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Asunto Oy Sipoon Mixintien Helmi Asunto Oy Sipoon Isokylätien Idylli
Jatke Uusimaa Oy/ Antti Lahtinen(sähköisesti)
Tiedoksi
Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ramboll Finland Oy
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Sipoon kunnan ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maape- rän tilan tietojärjestelmään kunnostustöiden jälkeen.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3.
Hyväksyntä
Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Teija Tohmo ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.
Liitteet
Liite 1. Kunnostettavan alueen sijaintiLiite 2. Näytepisteiden sijainnit ja kunnostettava alue Liite 3. Valitusosoitus
Esittelijä Tohmo Teija 20.05.2019 15:28 Ratkaisija Valkeapää Hanna 20.05.2019 15:29
Puretut rakennukset
Suunnitellut rakennuspaikat
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15
