Kajaanin linnan kuuluisan ja J&'
·oppineen • vangin •
Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?
Jälempänä olernn seLostuksen fo'h- vuode·n H:i36 alussa, -silloinkin rnan dannok,si mainittakoon joitakin haj,a- oikeudella asettua asumaan joko Uu- naisia kohtia otsikossa mainitun 'Van- luun tat Piitirneen. Hän muutti Uu- gin elämästä. l uun, .1o· ~s~ a kuoli marraskuus,a lö36,
Johannes ,l\liessenius syntyi myllä- siis sama1rn vuonna kuin sai vapau- rin poikana Ruotsissa v. 1579 tai 158i) den. Hänet haudattiin Oulun kirkkoon ja kävi hän nuoruudesswan koulua todennälJöisesti lwlmikuun 8 väivänä Vadstenan luostarikaupungi.ssa, mis- 1637.
sä oli siihen aikaan ainoa paikka
koko Ru,otsin valtakunnassa, jossa }IessPnjukscn pitkä vankeusaik(t Kajaanin linna,ss,t on täynnä mitä hir- veintä kärsimystä ja kurjuutta. Tätå saatiin pitää 'katolilaisia jumalanpal-
veluksia. Sittemmin suoritti .M.
Braunsbergissa .iesuilt.takoulun, josta »kuninkaan vankia» pahoinpideltiinkin pääsi vuonna 1603. Riitaammttuaan linnan kamalissa lokeroissa. Yankeus-
aikanaan 'hän valmisti elämänsä suur- jesuiittoj•en kanssa koetti hän kierrel-
»B i b l i a S a c r o
,ancta ad Heibraicam veritatem &
probatini moru ae manu sriptorum exemplarium fidcm dili gentis-
sime recognita et restituta.
l1a3ileae apud ::\"icolaum Bnling Anno M. D. L X U.»
Krseenä on ,iis katolilai,ten sah,i-- nPn. y!eisiiltä ,alassa pidettr raamat- tu, vastakohtana »Biblia publica»-ni- miselle raarnatulle, jota kansa Si.J.i 1L1-
I
kea.. JCirja · on säilynyt ha1winaisen hyvin ja komeat kannet hienoine piirustuksineen tekevät arvokkaan len Eur·oopassa saada itselleen kun- työn, Ruotsin valtakunnan historian,
»·Scondia illustrata11», J·ok,·• J·o 1n1"tta- "k t k
niaa ja loistavaa J11meä, pitäen sitä ' vai u u sen.
elämänsä päämääränä. Tässä tarkoi- tufo,essa hän meni· naimisiinkin sak-
suhteiltaankin on mahtava, ja tämä historia se itse a1siassa aukaisi hänel-
Nimilehden ensi ,sivulla on ilmei,es- ti :Messeniuksen ,omakätinen latinan- le linnan portit.
salaisen naisim Lucia G r o t h u- kielinen kirjoitus sekä alaosassa seu-
1 ~ c n i n kanssa. joka. nainen sitten Mesoenittksen elämän han.ksirikon raavat musteella kirjoitetut merkin-1 osoittautuikin :Mcssepiuksen tosiuskol- ja murhenärtelmä.n syynä oli äärirn-1 nät:
liseksi elämä11'kumppaniksi. Sittern- mäinen kunnianhimo ja siitä johtunut »Samuel Lundgren.
min palasi ~'L vuonna 160B ll,notsiin, eJJänkaisu\Js. Salainen suhde jesuiit- missä hänen piti vannoa hirveä nln, toihin johti }[:n lopulta rnnkilan että hän luopui katolisest,, usko,- s:rnkkiin klimeroihin, jos,a \'ietti elä ..
ta11n ja, Ruotsin rvihollisista. Tämän ;nänsä e'htoon:
_jfartinus Rouc dono dedi Herman Sch .... » ( ?)
Nimilehden takasivulla on selvästi 11'.esseniukisen käsialaUa kirjoitettu jälkeen kirjoitteli M. kiihkeitä palja,- U!i,,;i kerrassaan harvinainen histo-
tuskirjoituk,sia jesuiitoista, jonka kos- rialli11en aarre, jos· 1lesseniuksen 1 suhteellisen suurilla ja nyt jo hyvin toksi ilmiantoivat jesuiitat }l:n u_mista~1a kato'.il~inen salainen ja 1_a- kuluneilla kirjaimilla omistusnimi:
Ruotsin 1lrnninkaaHe, joka panetti trnan1kielellä kmotettu raamattu ohs1 »Johannes }fossenius Anno 16 .. ·.» _(?) M:n vankeuteen, mistä kuitenkin ove-1 t,,llessa ja sen i1ykyinen talletuspaik- Vielä on sivulle 54 :,-lälaitaan samal- luudellaan pääsi vapaaksi. Oltuaan I ka sama !Kajaani. jossa ~L niin kauan la käsialalla kirjoitettu »:i:,ucia», :O,Ies- sitten prof.essorina ja valtionarkiston- rnnkina kitui. Ja lrniken toden11äköi- seniuksen puoli,son etunimi. Yhä sa- hoitaia.na, hänen havaittiin ·1iarjoitta-1 syyden mulrnan asic, onkin näin, jota maila O[esseniuksen) käsialalla on neen salaista .kirjeenvaihtoa Puolan osoittaa ,seuraavassa ole'va selostus. si'vulle 116 merkitty sa!ht »Caia,nebor- jesuiittain kanssa. Seuraus oli, että Kajaanin tuomiokunnan tuomarina giae» (= 1K,ajaani). Kaikki edrllämai- Ruot,sin kuningas !Kustaa Adolf pane. n. 1892-1904 olleen Karl Johan nittu on omiaan todistamaan, että kir- tutti -Messeniuksen kaukaiseen ,Kajaa- Lundin jälkeen jättämässä arvok- ja on ollut Messeniuksen. :\fainitta- nin linnaan, jonne matkustaminen al- kaassa kirjastossa (:i,1ksityisessä) löy- koon, että tämä raamattu on ollut koi 15 päivänä Iokakuuta J616 ia Ka- tyi juhlallisen näköinen, kultanahka- Ruotsin valtionarkistoss-a tutkittava- jaanin linnaan, joka oli vie ·· kesken- kansiin sidottu, hyvin säilynyt raa- na, j,a siellä on tultu myö,s1kin samaan eräinen, M. saapui seuraavan marras- mattu, jonka omistaa nykyi,sin asian- tulokseen kir.ian alkuperäisestä omis- kuun 30 päi1vänä hyvin hankalan mat- ajajana (Kajaanissa toimiYa varatuo- ta.iasta.
l
kau _.iälkeen. IZa~'.tani_n _l···inn.assa foutui mari Holger Lund, edellisen K. J. .Varatuomari H. Lund arveli, että..M. 1rnturnaan lurveassa v,·tiikcucless·• L " un d" m µ01 ·1 rn. R aama t un n1rn1 · ·1 e hd essa ·· hänen isäUeen on kirfan lahjoittanut 211 pitkää vuotta, päästen rnpaak.·i on seuraava, latina'nkielinen teksti: joko J. M. Andelin tai (Kajaanis,a.
tunnettu virkamies Cajaner. Alkuleh- dillä on kirjoitettu nimi J. M. Andelin pariinkin kohti ja nimen jälkeen vuo- siluku 1882. Kirjan alussa ja .lopussa, on erinäisiä kirfoituksia ja nimiä, m.m. seuraavat nimet toinen toisensa alla: Gabriel Dahl, Samuel Dahl, An- ders Dahl, Fredrik Emanuel Dick- man, M. Rautelius se1kä Jan Peter Björklund, viimeksimitinitun nimen;
alla »befallningsman» (nimismies).
Mutta erikoisesti heräit'tää huomiota, nimilehden takasivulle merkitty, il- meisestikin hyvin vanha nimikir.ioi- tus: »Zachris 1PelamleT».
1
,Kaikki edelläluetel!ut sekä muut kirjassa ole-va t merkinnät viittaavat siihen, että kirja on kuulunut 1Messe- niukselle. !Kirja on painettu v. 156?..Kun ote-taan huomioon, että tutkirnu'k- set Ruotsissa ovat .iohtaneet samaa:1 tulokseen, voidaan ainakin toi s tai- seksi pitää asia .iokseenkin selvänä.
Tässä yhteydessä mainittakoon että kirjaa pidetään Ruotisissa erittäin ar- vokkaana, ja kun se tutkimuksen jäi- . keen sieltä palautettii11, va.k11uttivat
ruotsalaisrt tiedemiehet postipaketin useammasta 'kymmenestä tuhannesta krt1unusta hukkaa,ntumisen varalta.
Kirjan nykyinen omistaja on koon-
On muutoin onni, että kirfa on
kah-1
d:n vuosisadan aikana ollut luotptta- v1en _ henkilöiden ·halfossa, jota on kiittäminen siitä, että se on säihnn, .vieläpä harvinaisen siiis-tinä ja eheä-
nä. 1Kir.ian keskiosasta on vaan poissa noin nehä viisi lehteä, muuten 88 on aivan täydellinen.
'Kun Messeniuksen historia »Scou- clia illustrata» oli valmistunut, lähetti Ruotsin hallitus erään :vlioJll)i'J,a,s Erik Schrocleruksen Suomeen tar'lrnstamaan teosta. 'l'arkoiftaisiko kirfaan merkit-- ty, .io edellä mainittu »:Martinus Rouc dono dedi. Herm~n Sch ... » (lop-pu epäselvä) ehkä jotain Erik Schrode- ruksen sukulaista? Messeniusta auttoi paljon sanotun ylioppilaan puoltava lausun'to ja •olisi maihdoJli,s,ta, että täl- lä seikalla olisi yhteyttä lahjoituksen (dono cleclit) kanssa.
Kir.i'an ny kyfoen omistaja, tuomari Holger Lund, joka näiden rivien kir- .ioittajalle auliisti selitti kirjan rni- heita, mi1käli ne hänen tiedossaan oli-J va.t, lu_Pasi,. että _hänen kokoelmansJ
j
ovat a.rna t10clemresten nä'htävissä ja tutkittavi,s.sa, .ioskaan hän ei ole halu-1 kas kokoelmiaan, joiden takia. ön teh- nYt paljon työtä, hwvut'tamaan, aina-,.
kaan toistaiseksi.
Lopuksi lupasi tuomari Lund. joka 1 o,n P'a]jon
- ....-
tutkinut Kainuu-
. n histo- nut muutoinkin lrnrvinaisen van'han riaa, antaa·K(tinuun Museon historia- kirjastokok•oelrnan ynnä TaJhakokoel- osastolle keräämiään tietoja.rnan fa on hänen hallussaan paljon Tämän yhteydessä mai,nittakoon, rnnho.ia mui,stoesineitä. On ilmeistii, että Kainuun historian aineistoko1koel- että IKajaanin linnan kuuluisan V'a.n- mat ovat viime aikoina !huomattavasti gin katoolilainen raa;mattu olisi 1Kai- lisääntyneet ja, voidaan toivoa, ettå nuun museon kaikkein nier<killisirnpiä 1 ]Jiakkoin saadaan tässä suhteessa nähtävyyksiä ja tämän vuoksi olisi kiinteä toiminta käyntiin. Pääasia on, ' toivottavaa, että tämä kirja saatai- että Kainuun museoy1hdistys saa tut- siin museon kokoelmiin, ellei museon kimustyöt· keskitetyksi ja, kootuksi.
omaksi, niin ainakin s ä i I y te t t ä- Yksityiset ovat tehneet työtä ehkä v ä ks i · siellä yleisön nähtävänä. vuosikymmeniä, vaikkakaan tulokset Yaikkakin kirja, nYhisin on mahdol- eivät vielä ole tuodut julkisuuteen.
' li,~imman taatun
fo,1
asianymrnärtäväu Näistä tutki.ioista on etusifas·sa mai- hen'kilön ha'llussa, on aina olemassa nittll!Va kruununvouti G. Enwald, jon- vaara, esim. tulipal~n sattuessa, effi ka laajat ja monipuoliset kokoelmat kirja, voisi ta1valla tai toisella tuhou- ovat suorastaan uraauurtavia IKai·- tua. Vasta, tulenkestävässä museora- nuun vastaiselle tu,tkimukselle ja his- kennukses,sa ovat .tuollaiset ylen ar- torialle.vokkaat El~ineet varmassa suojassa. H. V. C.
